Domain-rekisteröinti episode 1

Maanantai 20.3.2006 - Peter Forsgård

Päätin viime viikolla rekisteröidä itselleni uuden domainin. Käytössäni oleva nykyinen domain on ihan ok, mutta ruåtsalainen-O tuottaa .com päätteisessä domainissa joskus haasteita, etenkin sähköposti jää joskus tulematta. Nykyäänhän saa domainin rekisteröityä omalle nimelle .fi-päätteisenä ja siihen saa vielä sen ruåtsalaisen O:nkin. Valitsin siis luonnollisesti peterforsgård.fi. Rekisteröin sen Nebulan kautta. Tieto domainin hyväksymisestä tulikin aika nopeasti ja parissa päivässä oli myös Viestintävirasto hyväksynyt domainini, lähettäen siitä vahvistuksen emailila. Nebula lähetti laskun minulle ja kaikki näytti olevan kunnossa, vaan eipä ollutkaan.

Tänään kolahti sähköpostilla Viestintävirastolta selvityspyyntö, jossa pyydettiin selvittämään oikeuteni rekisteröidä domain omalla nimelläni. Soitin saman tien sähköpostin lähettäneelle Viestintäviraston lakimiehelle. En voi rekisteröidä kyseistä domainia, koska se on vain osa nimestäni. Koko etunimeni on Jan-Peter. Tuo viiva tuossa aiheutti sen hylkäämisen. Domainia ei voi lain mukaan siis rekisteröidä osalle nimeään. Viestintäviraston lakimies ehdotti nimen vaihtoa... :). Soitin äidille, en saanut lupaa :)

Hassua on, että Viestintävirasto ensin hyväksyy ja kerää maksut domainista, jonka kahden päivän päästä hylkää laittomana. Lain mukaan vastuu on kuluttajalla. Aika omituinen periaate sinänsä, yksityisellä sektorilla vastuu harvoin on kuluttajalla vaan nimenomaan myyjällä.

Omituisinta kuitenkin on, ettei tätä tietoa esimerkiksi kerrota omafi.fi-neuvonta sivuilla. Lempinimet kyllä käyvät kyseisten sivujen mukaan. Olisin siis voinut vaikka rekisteröidä domainin fotaripete.fi, mutta en vakiintuneeseen käyttöön ja kaikissa kuvissani tekijätietona olevaa Peter Forsgård-nimeen perustuvaa peterforsgård.fi-domainia. Ihmeellisiä ovat byrokratian kiemurat.

Mielenkiintoisinta on se miten määritellään lempinimi? Ilmoitin vastineessani Viestintävirastolle, että lempinimeni on peterforsgård. Periaatteessa heillä ei siis voi olla perusteita hylätä oikeutta käyttää lempinimeä domainissa, koska näin itse neuvovat omilla sivuillaan. Toki jos laista löytyy pykälä, jossa määritellään mikä lempinimenä voi olla... ei taida löytyä.

Huvittavaa koko jutussa on vielä se, että joudun silti maksamaan täyden hinnan domainista Viestintävirastolle. Maksan siis tuotteesta jota en saa. Mitenhän tämä toimisi yksityisellä sektorilla? Millainen huuto syntyisi, jos yksitysyritys keräisi maksuja tuotteista, joita asiakas ei saa. Eikös ns. nigerialaiskirjeet ole hiukan sen kaltaisia. Viestintäviraston sivuilla puhutan verkkotunnusmaksusta, mutta heidän lakimiehensä puhui rekisteröintimaksusta. Ilmeisesti rekisteröintimaksu termillä on helpompi pitää saamansa rahat ja olla toimittamatta tuotetta kuin verkkotunnusmaksu-termillä. Nebula sen sijaan palauttaa oman osuutensa maksustani. Kaikki plussat Nebulalle, asiallista toimintaa.

Minusta tämä(kin)laki kertoo lainsäätäjästä aika paljon. Lainsäätäjä ei ole tästä maailmasta. Yritysten tuotemerkkien domain-rekisteröinti oli pitkään mahdotonta, nyt se tämän uuden lain mukaan on toki mahdollista. Omalle nimelleni rekisteröin .com päätteisen domainin keväällä 1999. Silloin jo, tai oikeastaan monta vuotta aikaisemmin, pystyi muualla maailmassa rekisteröimään tuotemerkkejä. Aika takapajuista on domain rekisteröintilainsäädäntö Suomessa siis ollut. Tuntuu, että suurin osa näistä tietoyhteiskuntaan liittyvistä säädöksistä ovat muutenkin ajastaan pahasti jäljessä tai muuten vaan sisältävät omituisuuksia. Kuten esimerkiksi on uusi tekijänoikeuslaki.

Katsotaan miten domain-rekisteröinti etenee. Tuskin tulen haluamaani domainia saamaan, mutta kyseenalaistetaan järjestelmää hiukan ja laitetaan virkamies hommiin.

Laitan lisää episodeja blogiin kunhan byrokratian rattaat käsittelevät valitukseni.

...................................................................................