Samaan aikaan muulla

Lauantai 2.2.2008 klo 9:56 - Peter Forsgård

Sakke Nenye on pitkänlinjan suomalainen valokuvaaja ja valokuvauksen opettaja. Hän kirjoitti mielenkiintoisen kirjoituksen Medialogissa. Hän kommentoi vuonna 1980 Valokuvauksen vuosikirjaan yhdessä Matti Ristimäen kanssa kirjoittamansa artikkelin viimeistä osaa, alaotsikolla Vuosisadan vaihteen näkymistä. Hyvin menivät sen aikaiset ennustukset kohdalleen.

80-luvulla kuvaajat menettivät osittain otettaan, koska ammatit erityivät. Valokuvaajasta oli tullut pelinappula osassa isompaa ketjua, kirjoittaa Nenye. Hänen mukaansa digitaalinen kuva palautti kuvaajalle kuva n omistajuuden takasin. Se oli menetetty diakuvauksen ajalla, jolloin originaaleja oli vain yksi. Se yksi originaali lähettettiin asiakkaan kautta taittajalle ja sieltä reproon ja ehkä takaisin asiakkaalle. Usein tuo originaali jäi sille tielleen. Syynä oli  ymmärtämättömyys kuka kuvan omistaa. Asiakas luuli, että originaali oli heidän omaisuuttaan. Digitaalisuus on palauttanut kuvaajalle originaalin. Nyt kuvia voi lähettää tarvittavan määrän ja alkuperäinen on kuvaajan hallussa. Kuvan ansiot myös vähenivät, koska kuvan värierottelun osuus hinnassa oli varsin suuri. Kuvaajalle maksettiin vain käytetyistä kuvista, kirjoittaa Nenye.

Omakohtaisesti tuosta on paljon kokemusta. Valtava määrä ottamiani dioja on jossain. Niiden katoamisesta on turha syyttää ketään muuta kuin itseään. Ei aikoinaan tullut pidettyä riittävän tarkasti kirjaa minne kaikkialle diojaan laittoi menemään. Toisaalta nykyään kuvien helppo levittäminen ja niiden käyttäminen luvattomasti on paljon helpompaa, joten huonojakin puoliakin toki löytyy. 

Toinen merkittävä pointti Nenyellä on käsityön palautuminen valokuvaukseen. Tästä olen täysin samaa mieltä ja siitä joskus myös kirjoittanutkin.

Kolmantena asia hän nostaa palautuneen ammatti-identiteetin. Nenyen mielestä kuvaajat ovat ajattelevampi ja tietoisempia kuin koskaan.

Minusta tuo Medialogissa ollut kirjoitus oli varsin kiinnostavaa luettavaa. Uhkia ja murroksia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Pitihän maalausteiteen loppua, kun valokuvaus keksittiin; pienkamerat tuhosivat oikean valokuvauksen vuosisadan vaihteessa, ym. Muilta aloilta löytyy paljon vastaavia ilmiöitä. MTV:n (siis sen musiikkikanavan) ensimmäisen lähetyksen ensimmäinen video vuonna 81 oli "Video killed the radiostar". Miten kävi? VHS:n piti lopettaa elokuvateatterit. Mielenkiintoinen tieto on myös, se että yksikään uusi median muoto ei ole koskaan tappanut vanhoja. Vanhat ovat varmasti muuttuneet ja sopeutuneet uuteen järjestykseen.  

Omalle kohdalle ja omalle ajalle sattuvat muutokset ja muurrokset tuntuvat aina kovimmilta. Se on ihan luonnollista ja inhimillistä.