Studion trimmausta ja värilämpötilasta muutenkin.

Torstai 27.3.2008 klo 8:50 - Peter Forsgård

Olen pitkään suunnitellut studion valojen pieni muotoista trimmausta. Kohteena oli kaikkien välkkyjen värilämpötila erot sekä mahdolliset värivirheet. Mittaamisen ideanahan on saada tietää mitkä lamput mahdollisesti antavat kylmempää valoa ja mitkä lämpimämpää. Se vaikuttaa lamppujen sijoitteluun kuvauksissa. Lämmintä valoa tasoitukseen ym.

Ilokseni huomasin, että ennakkokäsitykseni lämpötilosta piti kutinsa. Värilämpötiloissa ei ollut merkittäviä eroja välkkyjen kesken. Värilämpötila oli siinä 5400 hujakoilla suoralla valolla. Kameran käyttämä Kelvin lukema salamakuvausmoodissa on Lightroomin mukaan 6000K, joten automaattisesti tulee lämpimän sävyisiä kuvia. Se on yleensä ihan asiallista muotokuvissa. Automaattista valkotasapainoa ei näissä tilanteissa kannatta käyttää, sen antamat lukemat vaihtelevat kohtuullisen paljon myös studio-olosuhteissa. Minkäänlaista värivirhettä mittari ei antanut ja se oli erinomainen asia. CC arvo oli aina nolla. Toisin sanoen ei tarvitse laittaa magentaa tai vihreää suodatusta, jotta valo olisi valkoista.

Mittasin myös miten eri softboxit ja sateenvarjot vaikuttivat värilämpötilaan. Kaikki neliömäiset ja octa softboxit antoivat aavistuksen lisää lämmitystä, mutta muutam stripboxi viilensi valoa hiukan. Korkovaloina ja hiusvaloina niitä käytän, joten ongelma ei ihan paha ole, mutta täytyy niihin laittaa tarvittaessa 20-30 Mirediä muunnosta eli lämmittävää suodatusta, Wratten arvoltaa 81B tai 81C. 

Filmille kuvatessa joutui näitä miredejä, Wratteneita ym. välillä enemmäkin pohdiskelemaan. Samoin noita magenta ja vihreä-suotimia. Toki niitä jonkin verran täytyy edelleen pähkäillä, kun miljöössä kuvaa, mutta nyt vain salamavalon osalta. Usein joutuu salamavalon väriä muuttamaan joko lämpötilan tai vallitsevan valon värivirheen takia. Vaikka digillä onkin helpompi toimia sekavalossa, niin on silti huomattavasti helpompi suodattaa omat valot vastaamaan vallitsevaa valoa, kuin antaa loisteputken vihreän valon sekaan salamasta tulevaa valkoista valoa. Valoja ei yhtä tarkasti tarvitse mittailla, koska voi käyttää digille tyypillistä oho-eiku-menetelmää eli tarkistella näytöltä kuinka värilämpötilat kohtaavat.