Kirjastoni kätköistä: The Americans, Robert Frank

Torstai 7.8.2008 klo 18:58 - Peter Forsgård

Valokuvakirjoja kustantava Steidl on tehnyt 50-vuotisjuhlapainoksen Robert Frankin kirjasta The Americans. Kirjan alkuperäinen julkaisu oli vuonna 1958. Julkaisijana oli Robert Delphire Pariisista. Alkuperäinen teos oli ranskankielinen. Englanninkielinen painos ilmestyi vuotta myöhemmin. Kirjasta on tehty paljon erilaisia versioita vuosien varrella, aina ei edes Frank ollut tietoinen niistä.

Tämän Steidl:n juhlaversion teossa Robert Frank oli mukana koko prosessissa. Tapa joka kuuluu kyseisen kustantajan vakiomenettelyyn. Tekijä on tiiviisti mukana kirjan prosessissa. Kaikki 83 kuvaa on skannattu alkuperäisistä vedoksista. Aikaisemmissa painoksissa osa kuvista on ollut rajattuna ja tähän versioon Frank kävi kuvat uudestaan läpi. Lopputuloksena oli, että osa aiemmissa painoksissa rajattuina olleet kuvat näytetään nyt kokonaisuudessaan. Kirjan julkaisu kuuluu osana Robert Frank-projektiin, jossa hänen kirjojaan julkaistaan uudestaan, niin klassikot kuin vähemmän tunnetutkin. Julkaisemiseen kuuluu myös hänen filmituotantonsa julkaiseminen DVD-kokoelmana.

The Americans kirjaa on pidetty yhtenä valokuvahistorian vaikuttavimmista teoksista. Teoksen kuvat on otettu vuosina  1955 ja -56. Frank kiersi Yhdysvalloissa tuona aikana kuvaten yhteiskuntaa laidasta laitaan. Walker Evansin avustuksella Frank sai Guggenheimin-säätiön rahoittamaan kuvausprojektia.

Frankin oli vaikea saada kustantajaa Amerikasta, koska kuvia ei pidetty mitenkään erikoisen hyvinä. Ne poikkesivat sen aikaisesta kuvajournalistisesta perinteestä. Kirjan myyntikään ei aluksi ollut kovin merkittävää. Mutta kuten aiemmin jo kirjoitin nousi kirja yhdeksi merkittävimmistä valokuvausteoksista valokuvauksen historiassa.

Kuvia on analysoitu ihan riittämiin ja paremmin kuin itse pystyisin, joten jätän sen väliin. Oma kokemus kuvista ja kirjasta on se, että varsin seesteisen surullinen ja pysähtynyt vaikutelma tulee sen ajan amerikasta ja amerikkalaisista. Henkilökuvissakin ei oikeastaan tunnu tapahtuvan mitään. Ihmiset usein vain ovat kuvissa tai vain vilkaisevat jotakuta joka kuvaa. Silti jokainen kuva herättää kysymyksiä ja haluaa tietää kuvassa olevan tarinan. Jotain maagista niissä kuvissa on. Kuvien aiheet eivät ilmeisesti olleet mitenkään sille ajalle tyypillisiä, koska Frank on itse todennut, että tämän jälkeen voi kuvata mitä haluaa. Tulkitsen siis lausahduksen kuvien sisältöön liittyen, en Frankin oman kuvaamisen kanssa sinuina olemiseen.