My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Videogram

Maanantai 24.6.2013 klo 17:02 - Peter Forsgård

Juhannuksen aikaan Facebook lanseerasi Instagram-palveluunsa mahdollisuuden kuvata videota. Videoiden pituus on maksimissaan 15 sekuntia. Ensimmäisen 24 tunnin aikana videoita ladattiin 5 miljoonaa eli aika iso määrä. Suurin osa niistä tietysti uuden ominaisuuden kokeilua, mutta uskon kyllä tämän suosion jatkuvan. On tuosta toki muitakin arvioita esitetty. 12seconds taisi olla ihan ensimmäisiä vastaavia palveluita. Sitäkin toki kokeilin, mutta silloin vielä video ei ollut niin iso asia kuin nyt. Vuonna 2008 ei vielä ollut älypuhelimia niin paljoa ja sosiaalisen media palvelut eivät olleet niin suosittuja kuin nykyään. Nyt näille videopalveluille oli ihan eri mahdollisuudet. Älypuhelimien määrä on räjähtänyt ja some-palvelut ovat luonnollinen osa ihmisten kanssakäymistä.

Toki itsekin muutaman hupi ja höpöhöpövideon Instagramiin kuvasin ja latasin. Uutuutta piti heti kokeilla. Perinteisessä vuoden viimeisessä blogauksessani olen ennustanut seuraavalle vuodelle valokuvauksen liittyviä asioita. Tätä vuotta käsittelevässäni blogauksessani esitin kysymyksen milloin videoiden instagram tulee? Tässä yhteydessä instagram tarkoittaa kyseisen kuvanjakopalvelun kaltaista videopalvelua. Sille oleva tilaus oli nähtävissä jo viime syksynä. Vuoden alussa Twitter julkaisi omansa, Vine:n. Siinä kuvataan kuusi sekuntia pitkä video, joka sitten applikaatiossa pyörii luuppina, non-stop. Se nousi suosiossa jopa Instagamin ohi, jos Twitter-jaot ovat mittarina. Ilmeisesti viimeistään tästä huolestuneena Facebook päätti lisätä Instagramiin myös videot.

Merkittävintä tässäkin asiassa on videoiden suosion kasvaminen. Onhan nuoremmissa ikäluokissa jo nyt video varsin merkittävässä osassa. Heille YouTube on suurin hakukone eli Googlen perinteinen sanahaku ei ole niin merkittävä. Se tietysti tarkoittaa, että yritysten ja yhteisöjen näkyvyys YouTubessa on olennaista varsinkin, jos heidän kohderyhmänään on nuorempi sukupolvi. Luonnollisesti myös uutispuolella tällä luulisi olevan merkitystä. Tästä tietysti pääsemme siihen, että videoiden kysyntä voi edelleen nousta. Liikkuvan kuvan käyttäminen markkinointiin ei ole mikään uusi asia sinänsä. Nyt kuitenkin puhutaan eri asiasta kuin perinteinen mainonta. Yritysten videot liittyvät useammin blogauksiin ja muuhun viestintään. Kyse ei ole sellaisesta mainonnasta kuten se aiemmin on mielletty ja näitä ostavat nyt usein eri tahot kuin niitä perinteisiä mainosfilmejä. Näille uusille videon ostajille on tärkeää tuoda esiin kuinka verkossa oleva video on noussut yhä tärkeämmäksi. Tässä on yksi tärkeä syy miksi pidän Instagram-videoiden leviämistä erittäin tärkeänä ja hyvänä asiana. Vaikka niitä Instagram-videoita ei todennäköisesti tultaisi koskaan ostamaan ulkoa, suurenee videokakku ja siitä voi riittää useammalle jaettavaa.

(edit 26.6. klo 14:50)

Sattui kohdalle mielenkiintoinen infograafi videoiden suosion kasvusta ja tulevaisuudesta.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Videokuvaus, business, Instagram, online video, Vine, Twitter, Facebook

Valokuvien ostajien ajatuksia.

Torstai 31.5.2012 klo 13:38 - Peter Forsgård

Photoshelter on tehnyt varsin laajan tutkimuksen siitä, mitä kuvien ostajat odottavat valokuvaajilta. Selvityksen englanninkielinen nimi on: What buyers want from Photographers? Linkistä pääset alkuperäisen lähteen äärelle.

Kysely oli lähetetty varsin laajalle joukolle, 90.000 valokuvien ostajalle. Tosin ainoastaan 1000 vastasi. Selvityksen tilastollista merkitsevyyttä en osaa sanoa, mutta silti on se on varsin mielenkiintoista luettavaa. Kysymyksissä oli rajattu kolmeen pääkategoriaan. Ensimmäisenä oli valokuvaajien markkinointi ostajien suuntaan, toisena verkkosivut ja video sekä vielä kolmantena millaista on tehdä yhteistyötä valokuvaajien kanssa.

Kuvapankeilla on vielä suuri osuus, kun etsitään valokuvia joita halutaan lisenssioidaan käyttöön. 93% vastanneista etsi niitä suurimmista kuvapankeista. Vastaavasti kun etsitään valokuvaaja kollegoiden suositukset ovat ykkösenä. Yllättävää minusta on, että toiseksi nousee emailit valokuvaajilta eli heidän oma markkinointi emailia käyttäen. Lähes yhtä suuri on suoraan valokuvaajien omat verkkosivut. Verkkonäkyvyys on siis hyvin merkittävä eli omien työnäytteiden näkyminen verkossa. Googlettaminen oli vain 23% ja tuosta selvityksestä ei käynyt ilmi miten valokuvaajien sivut löytyvät. Ilmeisesti kollegoiden suositusten ja mailien avulla?  Sosiaalinen media ei näissä kummassakaan ollut mitenkään merkittävä. Sen merkittävyys on varmaan välillinen ja liittyy siihen näkyvyyteen, verkossa ja somessa aktiiviset näkyvät hauissa paremmin. Näkyvyys esim. asiakkaiden silmissä sosiaalisessa mediassa helpottaa varmaan sitä suosittelemista, kun pysyy paremmin ostajan muistissa?

Kyselyssä kartoitettiin myös valokuva-alan trendejä tänä vuonna. Vastaukset joita selvityksessä nostettiin esiin eivät yllätä, valokuvan ja videon yhteys, sekä Instagramin kaltaiset applikaatiot.

Sosiaalisesta mediasta kyselen mukaan merkittävin on Facebook ja toisena tänä keväänä suureen suosioon noussut Pinterest. Mielenkiintoista on, että LinkedIn merkitys on viime vuodesta pienentynyt merkittävästi. Toisaalta sen ymmärtää, LinkedIn:in on korvannut sivustot, joissa visuaalisuus eli työnäytteet ovat suuremmassa roolissa. Toisin sanoen se mitä joskus on kertonut tehneensä ei merkitse niin paljon kuin oikeat kuvat, joita nyt esittää ratkaisee enemmän. Näinhän se on, että kuvaaja on juuri niin hyvä kuin hänen viimeisen kuvansa.

Verkosivuja koskevassa kysymysosiossa päällimmäiseksi nousee sivujen yksinkertaisuus eli toisin sanoen helppokäyttöisyys. Uusi asia on iPad yhteensopivuus eli ei Flashilla tehtyjä.

20% vastaajista piti tärkeänä videokuvauksen osaamista. Esille selvitykseen oli nostettu esimerkkinä kommentti: "I need someone with HD skills, editing capabilities and the ability to handle a project from beginning to end." Tämä ei välttämättä tarkoita, että pitää itse tehdä kaikki, vaan enemmänkin on oltava projektinhallintaan liittyviä taitoja. Mainoskuvaajille tämä tuskin on mikään iso haaste, mutta yksittäisille free-kuvaajille tuo voi olla hankalakin asia. Ei riiitä, että osaa kuvata videota vaan on hallittava koko tuotantoketju ja tarvittaessa johtaa koko prosessia. 

Vastaajilta kysyttiin myös mitkä asiat tekevät yhteistyöstä valokuvaajien kanssa positiivisen kokemuksen? Vastaukset tässäkin varsin odotettuja: postiivinen asenne, mukava tehdä työtä yhdessä, itsevarmuus ilman arroganssia. Mielenkiintoinen mainittu ominaisuus oli, että pitää olla hyvä kuuntelemaan. Hyvä kuuntelija on kohtelias ja ottaa muita huomioon. Vaikka kuvaajalla pitää ola oma näkemys miten kuvataan, täytyy kuitenkin osata kuunnella muita ja ottaa ne ajatukset huomioon. Uskoisin sen tarkoittavan juuri tuota. Myös liiketoimintataitoja ja niiden merkityksestä kyseltiin. Amerikkalainen valokuvaaja Chase Jarvis kirjoitti blogissaan liiketoimintataitojen osalta näin: "Because if you fail at the business part, if you can’t SUSTAIN this business, you’re not a pro." (lainaus täältä.) Kommentoin tuota Jarvisin blogausta Ohjeita Ison Veden takaa kuinka sinusta tulee valokuvaaja. Liiketoiminta osaamisen tai oikeastaan ei-osaamisen osalta nousi esiin mm. piilotetut kulut. Aika ymmärrettävää, että asiakas haluaa tietää tarkkaan mitä maksaa ja mitä siihen kuuluu. 

Selvityksessä viimeisenä mainittiin 9 estettä oikean valokuvan tai valokuvaaja löytymiseen. Kuvien löytymisen osalta hakusanoituksen heikkous on yksi syy miksi kuvia on hankala löytää. Valokuvaajien kannalta hankala haaste on lisenssointi, ostajat arvostavat niitä jotka ovat tässä suhteessa joustavia. Toisin sanoen se ainakin Suomessa tarkoittaa laajempia käyttöoikeuksia, mutta ei enempää rahaa. Ymmärrän toki ostajan näkökulman kuvan käyttöön liittyen. Onhan se selvä, että kuvaa jonka käytöstä ei joka kerta erikseen tarvitse sopia on kätevämpi tapa, mutta....

Kannattaa tutustua tuohon selvitykseen, se on varsinki kiintoisaa luettavaa. (linkki blogauksen alussa.) Toki on muistettava, että todennäköisesti vastaajista suurin osa on USA:sta ja tulokset eivät ole suoraan käypiä esim. Suomessa. Suuntaa antavia asiota varmasti löytyy ja osa noista on varmasti yleismaailmallisia.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, Photoshelter, Facebook, Pinterest, LinkedIn, some

Valokuvauksesta pitkästä aikaa taas....

Perjantai 25.5.2012 klo 10:59 - Peter Forsgård

Tervehdys taas kaikille lukijoille. Kävijätilastoista päätellen olette vielä kuulolla. Edellisestä blogauksesta on vierähtänyt yli kuukausi. Taitaa olla pisin blogaustauko tämän blogin historiassa.

Varsin paljon on tapahtunut valokuvauksen alalla, josta olisi voinut blogata, mutta jostain syystä ei ole blogaaminen ollut ajankohtaista. Jonkin verran on ollut tekemistä, reilu viikko siten oli ensimmäinen näyttökoe editoijan ammattitutkinnosta. Sen valmistelu ja asioidn kertaaminen toki omalta osaltaan vei aikaa ja huomiota. 

Yksi varsin mielenkiintoinen valokuvausta ja sosiaalista mediaa kiinnostanut tapahtuma oli Istagramin myyminen Facebookille. Hintalappu oli Instagramilla varsin iso ja siitä tietysti keskustelua on riittänyt. Itse aloin käyttää Instagramia tammikuussa. Syy sen käyttämiseen on se helppous ja käyttämisen hauskuus. Blogasin aiheesta reilu vuosi sitten otsikolla: Appsejä hyödyntymällä valokuvauvaaminen on hauskaa. Instagamissa kyse on nimenomaan kuvien jakamisen helppoudesta. Efektien laittaminen kuviin on myös ihan ok, vaikka niissä toki voi mennä helposti överiksi. Toisaalta jos kuvassa ei ole sisältöä, ei se efekteillä parane. Instagram kuviani voi käydä kurkkaamassa Statigram -palvelussa. Se ei ole varsinaisesti Instagramin palvelu, vaan ns. kolmannen osapuolen tekemä palvelu. On tuolla joukossa muutama valokuvakin, vaikka kuvia Instagramilla otankin lähinnä jakamisen ilosta. Kuvat ovat hetkiä ja asioita, joita vastaani päivittäin tulee. Niillä ei ole tarkoitus olla mitään sen syvällisempää merkitystä.

Se päivä jolloin videokuvasta otetaan stillit on yhä lähempänä. Tarkoitan siis siitä tulevan mainstreamiä. En myöskään tarkoita, että stillikuvaaminen katoaa kokonaan. Uskon, että ammattikuvat esim. muotikuvat otetaan lähitulevaisuudessa RED-kameroiden kaltaisilla vähintään 4K ja enempään pystyvillä videokameroilla. F-Stoppers -verkkosivuilla on aiheesta mielenkiintoinen blogaus. En ota kantaa onko tämä hyvä vai huono asia, mutta kuten totesin uskon sen olevan aika lähellä. Tämä tietysti taas tarkoittaa, että video on yhä tärkeämpi valokuvaajalle, jos meinaa tulevaisuudessa tehdä oman alansa töitä. Se mikä tässä asiassa nostaa keskustelua on, still- ja videokuvaamisen kuvaamisen erilaisuus. Väitän, että kylläsen ratkaisevan hetken saa poimittua siitä videosta, jos tarvetta on. Linkittämäni videon tapaisissa kuvauksissa ero on aika minimaalinen. Jälkityö on sitten toki eri asia. Videosta yksittäisen kuvan poimiminen on työlästä. Siihen asiaan ihan varmasti tulee työnkulkua helpottavia toimintoja. Käyttökelpoisten kohtien merkkaaminen videolla esim. pienellä terävällä äänellä voisi toimia. Etsiminen sitten audiowaven perusteella jne.

Miksi sitten pitäisi stillejä poimia videolta, kun on kuitenkin olemassa loistavia ja toistaiseksi parempiakin vaihtoehtoja. Syy on varsin yksinkertainen, samalla kuvaamisella saadaan sisältö digitaaliseen julkaisuun. Stillit saadaan tarvittaessa elämään tabletti-lehdille ominaisella tavalla.

Monet yrityksetkin ovat heränneet videoiden käyttöön viestinnässään. Olen vuoden verran vetänyt koulutuksia aiheeseen liittyen. Pääpaino ollut lähinnä videoiden käytössä ja niiden hyödyntämisessä. Osassa koulutuksia on myös menty itse videon tekemiseen, tosin hyvin pinnallisesti. Herääminen varmaan johtuu sittä, että You Tube on toiseksi suurin hakukone ja sinne ladataan 72 tuntia videota minuutissa. You Tube on nuoremman eli tulevaisuuden päättäjien ja kuluttajien suosiossa. Videosta on kovaa vauhtia tulossa uusi valokuva. Tosin tässkin on jo seuraava muutos nurkan takana. Mobilivideiden jakaminen esim. Social Camin kautta on kasvanut viime aikoina nopeammin kuin You Tube. Social Cam on sanottu olevan videokuvauksen Instagram. Social Camillä pystyy myös hiukan editoimaan videoita. Muutos on todella nopeaa ja luonnollisestikaan kaikki nämä eivät kosketa valokuvaajaa. Näiden ilmiöiden seuraaminen minusta kannattaa jotta tietää ne mahdollisuudet ja ne asiat jotka valokuvaajia koskettaa. Näiden ilmiöiden dissaaminen suoralta kädeltä on silkkaa typeryyttä. 

Kiitos siitä, että jaksoit lukea vuodatukseni läpi. Tarkoitus on taas blogailla tiuhempaan ja ruotia valokuvauksen ympärillä olevia ilmiöitä.

 

 

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, Facebook, Instagram, Social Cam, Statigram, You Tube, videokuvaus, RED, F-Stoppers, business

Kuvien jakaminen ja niiden julkaiseminen - varkaus vai ei?

Torstai 26.5.2011 klo 17:00 - peter Forsgård

Stephanie Gordon kuvasi 16.5.2011 lentokoneesta viimeisen sukkulan nousun. Hän jakoi kuvan Twitterin kautta ja valokuva luonnollisesti levisi kuin kulovalkean tavoin. Kuvaa käytettiin luvatta ja ilmaiseksi myös uutisissa ja muissa online-medioissa. Koko tarinan ja siihen liittyvät asiat voi lukea Red Tape -blogista.

Se että kuvan jakaa somessa ei tarkoita, että sitä voi kuka tahansa hyödyntää, oikeudet ovat silti kuvaajalla. Twitpic, jonka kautta kuva jaettiin, on oikeutettu omien käyttöehtojensa mukaan kuvan myymään. Minusta ei ole mitään ongelmaa, että yksityishenkilöt jakavat esim. tuota kuvaa retweettamalla tai jakamalla linkkiä Facebookissa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että heti jos kyseessä on kaupalllinen tai journalistinen taho, olisi kuvasta maksettava.

Linkkaamassani jutussa on monta mielenkiintoista pointtia. Yksi erinomainen tapa on suojata valokuva vesileimalla. Sen poistaminen on esim. USA:ssa jo selkeästi rikos. Sellaisessa tapauksessa korvauksen saaminen on helpompaa.

Mielenkiintoista voisi olla, että kuvanjakopalvelut toimisivat kuten kuvapankit ja maksaisivat osan mahdollisista myynneistä kuvaajalle. Suomessa tälläinen mahdollisuus on jo olemassa. Scoophotin kautta voi tarjota kännykkäkuviaan medialle. Blogasin aiheesta aiemmin ja sieltä voi lukea asiasta enemmän.

Kuten Red Tapen blogauksessa mainitaan hankalia tilanteita ovat ne, joissa digitaalisesta aineistosta tulee itsessään uutinen. Miten silloin esim. valokuvaa voidaan käyttää.

Jos itse epäilee, että omia kuvia on käytetty luvatta voi testata löytääkö ilmainen TinEye sen. TinEyesta blogasin myös aiemmin.

(blogaus pohjautuu linkkaamaani Red Tape -blogin juttuun.) 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, tekijanoikeus, some, Scoopshot, Facebook, Twitter, Twitpic, TinEye

Facebook-kuvista ja niiden käytöstä.

Keskiviikko 26.1.2011 klo 8:33 - Peter Forsgård

Stadionin-torni on remontissa. Se on peitetty suurella pressulla, johon on painettu suomalaisten lähettämiä valokuvia. Kuvien aiheena on onni. Hauska idea elävöittää muuuten tylsää rakennuspressua.

Alunperin kuvitus piti tehdä suomalaisten Facebook profiilikuvista. Printti Hesarin mukaan näin ei voitu tehdä, koska Facebookin säännöt eivät anna siihen mahdollisuutta. Tarkoittaako tämä sitä, että Facebookin laitettujien kuvien käytöstä päättää Facebook, eikä kuvan sinne laittanut?Olisi kiva tietää hiukan tarkemmin millä perusteella kuvien käyttö kiellettiin? Verkko-HS:ssä tätä Facebook asiaa ei mainita.

Koitin kaivella kuvan käyttöön liittyviä ehtoja, mutta en tuohon asiaan liittyen löytänyt varmaan vastausta. Omista yksityisyysasetuksista pystyy määrittämään kuvien käytöstä, mutta se tuskin liittyy tähän asiaan.

Kannattaa selvittää tarkkaan mitä ehdoissa sanotaan, ennen kuin jakaa kuviaan eri some-palveluissa. Käytännössä toki kuvia tuskin tullaan käyttämään väärin palveluntarjoajan toimesta, mutta täysin varma siitä ei voi olla.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Facebook, some

Valokuvaaja ja itsensä brändääminen?

Tiistai 9.11.2010 klo 19:41 - Peter Forsgård

 

Toissa viikon lopulla ilmestyi Tuija Aallon ja Marylka Yoe Uusisaaren kirjoittama Löydy - Brändää itsesi verkossa -kirja. En ole ihan saanut sitä loppuun asti luettua, mutta se ehti herättää jo paljon ajatuksia liittyen valokuvaajien brändäämiseen. 

Valokuvaus toimialana on muuttunut viime vuosina rajusti. Aika nopealla syklillä kuukausipalkkaisesta ammatista on tullut free-pohjainen ammatti. Vielä 90-luvulla oli paljon kuukausipalkkaisia valokuvaajia nyt 15-20 vuotta myöhemmin suuri osa valokuvaajista on freelancereitä. Samaan aikaan tämän kehityksen aikana digitaalisuus löi läpi. Toisaalta voidaan sanoa, että digitaalisuus ihan varmasti nopeutti tätä kehitystä. 

Brändäämisestä on tullut myös valokuvaajille yhä tärkeämpi tapa näkyä ja sen myötä löytyä. Ennen vanhaan muotokuvaajat näkyivät kaduilla näyteikkunoissa olevien valokuvien kautta ja ihmiset löysivät valokuvaajat. Sittemmin rinnalle on tullut virtuaalinen näyteikkuna eli verkkosivut. Verkkosivujen merkitys löytymisen kannalta vähenee. Toki ne ovat se paikka, josta näkyy kädenjälki. Löytymispaikkana sosiaalinen media on yhä merkittävämpi. Mille tahansa luovan ja vapaan ammattin harjoittajille somen hyödyntäminen on mahdollisuus. Hakeminen ja löytyminen tapahtuu pääsääntöisesti verkon kautta. Vielä joitakin vuosia sitten Google oli pääsääntöinen tapa hakea. Osittain se on sitä vieläkin. Muutama vuosi sitten maksetuilla Google-mainoksilla sai hyvin kontakteja. Niitä eivät juuri suomalaiset valokuvaajat käyttäneet eli hinta oli todella alhainen. Nykyään ne ovat Google mainonnan löytäneet ja hinnat hiukan nousseet ja teho laskenut. Yhä enemmän kuitenkin suositusten kautta löytyy ne kontaktit. Tämän vuoksi osallistuminen verkossa erilaisiin yhteisöihin on kannattavaa. Digitaalinen jalanjälki suurenee ja löytyminen helpottuu.

Jokaisella valokuvaajalle on tärkeää kasvattaa sitä omaa digitaalista jalanjälkeään, jotta tulee helpommin löydetyksi. Nykytrendi ei suinkaan ole yksisuuntaista vaan nimenomaan kaksisuuntaista ja vuorovaikuttamista. Hiukan offtopikkia tähän kohtaan. Tässä kaksisuuntaisuudessa on juuri se haaste monelle. Mainosmaailma on ihmeissään somen kanssa, koska ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikointiin. Samoin ihmeissään ovat journalistit. He myös ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikaatioon. Toisekseeen heillä ei olekaan välttämättä sitä viimeistä sanaa. Keskustelua ja ajatuksia vaihdetaan eri somen alustoilla ja julkisen keskustelun monopoli on lehdiltä kadonnut. Lehdistö on saanut somesta oman vahtikoiran. Samalla siis on mennyt se viimeisen sanan valtti.

Mitä alustoja ja mekanismeja valokuvaajan sitten kannattaa käyttää? Blogi on varsin hyvä paikka jakaa ajatuksia, tietoja ja kokemuksia. Varsinaisista sosiaalisen median alustoista Twitter on varsin tehokas keräämään lukijoita blogiin. Twitterillä on helppo jakaa myös muihin tiedon lähteisiin, retweetata muiden tweettejä jne. Varsinainen eskustelu on kuitenkin parempi käydä blogien kommenteissa tai alan forumeissa. Forumeista blogasin tuossa jokin aikaa siten. Niiden teho ja järkevyys on minusta kadonnut. Kuten aiemmassa blogauksessa mainitsin yksi iso syy ovat nimimerkit. Vaikka ne ovat rekisteröityjä, niin siitä huolimatta. Brändäämisen kannalta nimimerkki on myös varsin huono. Niiden perusteella sinua ei löydy. Facebookin fanisivut ovat myös hyvä tapa näkyä. Omaa tuotantoaan on hyvä sitä kautta esitellä. Facebookia puoltaa myös se, että "kaikki" ovat jo siellä valmiiksi. Henkilökohtainen sivu on sitten oma juttunsa ja ei välttämättä liity itsensä brändäämiseen ammattissa.

LinkedIn on varmasti tulevaisuudessa yhä merkittävämpi paikka löytymisen kannalta. Siellä on verkostuneina kymmeniä miljoonia ammattilaisia eri aloilta. LinkedInissä on myös valtavasti ryhmiä, joiden kautta voi keskustella omaan alaansa liittyvistä asioista. Sieltä minä ainakin olen löytänyt ne parhaat keskustelut. Kaikki omalla nimellään. 

Vaikka tuolla aiemmin mainitsin Googlen merkityksen vähenemisestä tiedonhaussa, on sillä toki vielä varsin merkittävä rooli. Sosiaalisen median alustat indeksoituvat varsin hyvin Googlessa. Tämäkin asia puoltaa, että mukana olo kannattaa. Muutenkin kannattaa miettiä ja tutkia miten Google indeksoi sivuja, jotta voit optimoida omat verkkosivusi.

Valokuvauksen harrastajat ovat monessa suhteessa oivaltaneet tämän jakamisen merkityksen. Ehkä on turha sanoa, että ovat oivaltaneet. Harrastajat ovat enemminkin olleet avoimempia ja eivät ole niin tiukasti pitäneet kiinni omista oikeuksistaan. Tämä on juuri se hankala paikka valokuvaajalle. Miten pitkälle pitää mennä omien kuvaoikeuksien suojelemisessa? Jaanko kuviani Flickerissä, Facebookissa ym., koska vaarana on niiden joutuminen vääriin käsiin? Toisin sanoen niitä voi joku käyttää luvatta. Onko kuvien jakopalveluiden käyttöehdot sellaisia, että annan kuvien oikeudet pois ja mahdollistan esim. Facebookin käyttää kuvia vapaasti omaan tarkoitukseensa. Ihan ymmärrettäviä asioita miettiä. Kannattaako kuitenkaan näkymistään uhrata ja olla näkymätön vain siksi, että jollain on mahdollisuus varastaa materiaaliasi? Voi myös miettiä mitä kuvia ja videoita jakaa. Osa kopiosuojauksista toimii myös varsin hyvin.

Digitaalinen jalanjälki näkyy pitkään, joten kannattaa miettiä mitä itsestään haluaa näkyvän. Pelkkä näkyminen ei vielä välttämättä ole se ainoa asia. Löytymisen jälkeen ratkaisee tuotettu sisältö sen kuka sieltä poimitaan. On myös hyvä tajuta, että sinusta näkyy myös se mitä muut ovat sinusta tuottaneet. Hyvä seuraa hyvää, joten muiden sanomisista voi olla paljonkin hyötyä.   

Tämän blogauksen ei ole tarkoitus olla mitenkään kattava opastus vaan enemmänkin selkiytän omia ajatuksia, jotka inspiroivaa kirja sai aikaan. Samalla jaan ajatuksiani. Itse olen kaikkia noita mainitsemiani alustoja hyödyntänyt jo jonkin aikaa. Eipä voi sanoa, että olisi aika mennyt hukkaan. Monia muitakin palveluita on ollut ja on käytössä, mutta nuo ehkä ne tunnetuimmat ja käytetyimmät tällä hetkellä.

Kuvasin Kirjamessuilla Tuija Aallon vetämän keskustelun kirjaan ja aiheeseen liittyen. Videolla poimintoja keskustelusta.

 

Katso video Vimeossa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, business, Facebook, Twitter, LinkedIn, Aalto Tuija, Yoe Uusisaari Marylka

Facebookin profiilikuvien luoma mielikuva

Tiistai 14.9.2010 klo 18:00 - Peter Forsgård

Hesari oli bongannut BBC:ltä mielenkiintoisen tutkimuksen Facebookin profiilikuvien antamasta mielikuvasta. Tutkimuksen on tehnyt vasta 17v Nina Jones osana BBC:n järjestämässä amatöörien tiedekilpailussa. Jonesin tutkimus on yksi neljästä kilpailun finalisteista.

Olen joskus aiemmin kirjoittanut kännykuvien ja multimediaviestien mahdollisuudesta kertoa asioista kuvin. Multimediaviestit eivät ole käsittääkseni kovinkaan suosittuja, mutta nykyään kuvia jaetaan sosiaalisen median kautta. 

Tutkimuksessa käy selkeästi ilmi, että profiilikuvalla halutaan antaa tietynlainen mielikuva. Tämä on minusta ihan hyvä uutinen, että tuo on ymmärretty. Se on omiaan myös vaikuttamaan lehdissä olevien kuvien ymmärtämiseen. Yksinkertaisesti sanottuna hyvät kuvat erottuvat ja ihmisillä on ymmärrys siitä, että kuvalla viestitään ja sillä on merkitys.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Facebook, some

Valokuvataiteen museon Purkuklubista

Keskiviikko 8.9.2010 klo 11:00 - Peter Forsgård

Eilen tiistaina 7.9. oli Valokuvataiteen museossa jälleen Purkuklubi. Se on keskustelutilaisuus museossa, jossa seuraavaa näyttelyä valmistellaan. Mielenkiintoinen konsepti jossa museovieraat kutsutaan tyhjään museoon. Eilinen taisi olla viides kerta. Itse en aiemmin ole ollut paikalla, mutta hyvä tilaisuus saa varmaan lähtemään taas seuraavalla kerralla.

Eilisen keskustelun aiheena oli Elämä non-stop-on-line. Pääasiassa keskusteltiin Facebookista. Alustajina ja/tai keskustelijoina olivat kuvataiteilija Sami Lukkarinen ja Taidehallin amanuenssi Suvi Saloniemi.

Sami Lukkarinen on maalannut miniatyyrikuvia ihmisten Facebook profiilikuvista. Kuvat on tehty yks-yks yhteen koossa eli ne ovat varsin pieniä. Hän on aiemmin maalannut samoja muotokuvia, irc-galleriakuvista, MySpace- ja ii2-kuvista. Lukkarinen kertoi miten kuvat, joita ihmiset laittavat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Oikeastaan siis miten vähän ne loppujen lopuksi ovat muuttuneet. Lukkarisen näyttely päättyi juuri Galleria Heinossa

Muuten keskustelu kävi Facebookin ja online-elämän asioita läpi. Mukavan postiivinen oli keskusteluun osallistuneen yleisön suhtautuminen on-line elämään. Kaikki olivat valveutuneita ja olivat ymmärtäneet yksityisyyden eli osasivat määrittää oman yksityisyyden haluamalleen tasolle. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Valokuvataiteen museo, Purkuklubi, some, Facebook, Lukkarinen Sami

Audioslideshown ja hybridin voima

Maanantai 16.11.2009 klo 21:18 - Peter Forsgård

Seuraavista esimerkeistä näkee miten vahvoja ja siksi kiinnostavia uudet tavat esittää kuvareppareita ovat.

Magnum in Motion on Magnum kuvatoimiston sivusto verkossa, jossa on esillä toinen toistaan vaikuttavampia audioslideshowta. 

Thomas Hoepkerin A Vanished Country kertoo Itä-Berliinistä. Ensimmäiset kuvat sarjassa ovat vuodelta 1959 ja viimeisimmät 1990-luvulta.

Mediastorm on toinen kiinnostava reppareista koostuva saitti. Se on vuonna 1994 per ustettu ja uudelleen avattu maaliskuu ssa 200 5. He myös hyödyntäjät tehokkaasti sosiaalista mediaa, Facebookia ja Twitteriä. Eipä löydy muuten oikein suomalaisia sanomalehtiä, esim. HS loistaa poissa olollaan.

Mediastormin sivuilla on Marcus Bleasdalen Rape of a Nation. Reportaasi Kongon Demokraattisen Tasavallan tilanteesta. Marcus Bleasdale oli myös esitelmöimässä Tukholman Fotomessuilla. Hänellä oli siellä myös näyttely. Minusta kuitenkin tämä audioslideshow on vaikuttavampi, kuin ne printit seinällä.

Toivottavasti suomalaisetkin kuvajournalistit heräävät ja huomaavat kuinka vahva väline video ja audioslideshow on tuoda asiansa esiin. 

Olen näistä molemmista blogannut aiemminkin ja jatkossakin aion näitä linkittää. Toivottavasti rinalle voisi linkittää, jonkun vastaavan suomalaisen tekemän repparin.

edit: HS:n Facebook ja Twitter. Nämä löytyivät eli hyvä näin.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, audioslideshow, Hoepker Thomas, Magnum in Motion, Bleasdale Marcus, Facebook, Twitter

Facebook ja sinne upattujen kuvien oikeudet

Torstai 8.10.2009 klo 8:00 - Peter Forsgård

Kuvan jakopalvelut ovat saaneet valtavan suosion. Siinä sinänsä mitään uutta ja ihmeellistä. Harva vain tietää, että millä ehdoilla kuvat ovat palvelussa.

Aika paljon kuvia jaetaan nykyään Facebookin kautta. Kuinka moni kuitenkaan tietää, että ilman erillistä kieltoa niitä voi käyttää kolmas osapuoli. Facebookin kuvankäyttö ehdot mahdollistavat tämän. Suosittelen kuitenkin, että estät kuvien käytön. Se on mahdollista tehdä muuttamalla Facebookissa asetuksia.

Tee se näillä ohjeilla: Valitse ASETUKSET -> YKSITYISYYSASETUKSET. Valitse UUTISET JA SEIN Ä j...a sen jälkeen välilehti FACEBOOKIN MAINOKSET. Valitse valintalistalta EI KUKAAN ja tallenna muutokset.

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, some, Facebook, tekijanoikeus

Valokuva ja Some

Keskiviikko 30.9.2009 klo 8:42 - Peter Forsgård

Getty Images on lisännyt uusia kuvan käyttöön liittyviä lisenssejä. Nyt sieltä ostettuja kuvia voi lisenssoida ainoastaan Some-käyttöön eli Sosiaalisessa mediassa julkaisemiseen. Lisenssejä on kahdenlaisia, mainoskäyttöön ja editoriaalikäyttöön.

Varsin tarvittava lisä sillä yhä enemmän ja enemmän tulevaisuudessa (tulevaisuus tässä yhteydessä on jo tänään) yritykset käyttävät Sosiaalisen median mahdollisuuksia viestintään, markkinointiin ja uutisointiin. Somesta on muodostunut varsin nopeasti vahva ja nopea tapa saada tietoa eteenpäin. Se on jo muuttanut ihmisten tapaa tehdä töitä ja kommunikoida toistensa kanssa. Sähköposti on jäämässä hiljaks een toisisijaiseksi kommunikaatiovälineeksi. Tunnetuimpia some-saitteja Suomessa ovat mm. Qaiku, Twitter ja Facebook. Muita vastaavia maailmalla on useita. Muuten tässäkin asiassa suomalaiset ovat olleet edelläkävijöitä.

Kuvien jakaminen isolle joukolle Somessa on helpompaa. Kohderyhmä on todennäköisesti myös läsnä. Kävijöitä ei tarvitse niin aktiivisesti houkutella kuin blogeihin. Näkyvyyttä saa siis paremmin kuin blogeissa. Facebookissa ja muissa Some medioissa kommentoinnin kautta tieto kuvista leviää todella nopeasti, kulovalkeakin on liian hidas. Stefan Bremer mm. on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta jakamalla Facebookissa vanhoja kuviaan. Tarkkana tosin pitää olla ja katsoa mitkä ovat kuvien käyttöehdot esim. Facebookissa ainakin asetukset kannattaa laittaa niin ettei kuvia saa muut ilman lupaa hyödyntää. Muista aina tarkistaa ne ehdot, ettei käy kylmät. 

Kuva on aina katseenvangitsia ja qaikuilut, twiittaukset saavat lisää huomiota hyvän kuvan kautta. Nyt uusi lisenssi tuo paremman mahdollisuuden hyödyntää tätäkin mahdollisuutta.

Voisko tästä olla valokuvaajillekin hyötyä? Voisiko kuvia myydä pelkästään some-käyttöön? Olisko se pois muusta myynnistä eli myytäisinköön vaan halvemmalla? Toisaalta en usko tuota halvemmalla myyntiä, koska Somen kautta vaikutus voi olla huomattavasti suurempi kuin perinteisen painetun esitteen. Tuon perusteella hinnan pitäisi olla korkeampi. Mielenkiintoisia muutoksia tapahtuu koko ajan.

Onko perinteinen blogialusta se oikea paikka pitää esim. kuvablogia? Toimisiko vaikka Qaiku, Twitter tai Facebook paremmin? Väittäisin, että eri sosiaalisen media alustat voisivat olla parempi paikka. Pitkiin bloggauksiin ne voivat olla hiukan hankalia, koska ne ovat lähinnä tarkoitettu lyhyisiin pikaviesteihin. Toisaalta esim. Qaikussa kommentit voivat olla hyvinkin pitkiä. Toki niissä on mahdollisuus syöttää oman saitin rss-feedi ja saada ne siellä näkymään linkkeinä. Linkkien kautta näkyminen ei kuitenkaan ole parempi kuin suoraan virtaan bloggauksen laittaminen.  

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, lisenssi, some, Getty Images, kuvatoimisto, Facebook, Twitter, Qaiku