My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Valokuvanäyttelyiden ihmeellinen maailma

Keskiviikko 26.5.2010 klo 10:17 - Peter Forsgård

Kävin lauantaina katsomassa viime tipassa muutaman mielenkiintoisen näyttelyn. Valokuvataiteen museossa oli eiliseen asti esillä Antero Takalan maisemakuvia 50 vuoden ajalta. Mindscapes on läpileikkaus Takalan pitkästä urasta maisemakuvaajana. Hän on erittäin paljon tutkinut valoa. Lukuisilla kuvausmatkoillaan YLE TV -kuvaajana hän on pitänyt kirjaa valosta ja sen luonteesta eri puolella maailmaa. Bloggasin tuosta aiheesta 10.8.2008.

Takalan maisemakuvat ovat sävyiltään hyvin mielenkiintoisia. Tummat ja mystinen tunnelma näyttää kaamoksen ja suomalaisen valon erityispiirteen.

Esillä oli myös hänen tutkielmansa näyttämötaiteilijoista. Niiden valo on luoto hyvin samankalitaiseksi kuin maisemakuvienkin. Valon näkemisessä ja käytössä Takala on varsin taitava.

Valokuvataiteenmuseossa oli esillä myös Susanna Majurin Vedentutkijan tytär -näyttely. Osa kuvista on otettu vedenalla ja altaan pohjalle on levitetty taustaksi isoja kankaita ym. Näidenkin kuvien maisemat ovat löytyneet pohjoisesta, mm. Islannista. Susanna Majurin haastattelu on museon sivuilla. Itse luin tuon haastattelun vasta käytyäni katsomassa kuvat. Haastattelussa tuodaan esiin kuvien eroottisuus. Itse en kokenut sellaista ollenkaan. Täytyypä katsoa uudestaan jossain vaiheessa nuo kuvat, josko sieltä löytää sen erotiikan.

Meilahdessa Taidemuseossa oli esillä Helsinki Schoolin näyttely. Ihme kyllä taisi olla heidän ensimmäinen isompi näyttely Helsingissä. Olen ennenkin sanonut, että oli kyseisen koulukunnan tai yhteenliittymän kuvista ja niiden sisällöstä mitä mieltä tahansa, on se ilmiönä erittäin mielenkiintoinen. Se tapa, jolla Timothy Persons on vienyt sen maailmalle, on hieno. Siitä on monella opittavaa. Erityisesti pidin Nelli Palomäen henkilökuvista sekä Ea Vaskon abstrakteista "maisemakuvista" vai ovatko ne kuvia tilasta.

Jotta bloggaukseni ei ole pelkästään näyttelyistä, mitkä ovat jo ohi, muutama sana myös Stefan Bremerin Toisaalla -näyttelystä Jukka Male museossa. Esillä on kuvia Intiasta, Johnny Rottenista Moskovasta ja Suomesta. Intian kuvat reissusta yhdessä Teemu Kupiaisen kanssa Viulunsoittaja kadulla -kirjasta. Bremer on luvannut vaihtaa näyttelyn kuvia silloin tällöin, joten siellä kannattaa pistäytyä aika ajoin katsomassa mitä uutta seinille on tullut.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, valokuvanayttely, Bremer Stefan, Jukka Male museo, Taidemuseo Meilahti, Valokuvataiteenmuseo, Takala Antero, Helsinki School, Palomaki Nelli, Vasko Ea, Kupiainen Teemu

Suomalaisesta valokuvasta

Lauantai 17.1.2009 klo 12:18 - Peter Forsgård

YLE:n nettisivuilla oli kirjoitus suomalaisesta valokuvasta ja sen kiinnostuksen noususta Englanissa. Valokuvaus on noussut tunnetuimmaksi suomalaiseksi taidemuodoksi Englannissa.

Esko Männikkö, voitti viime vuoden Deutshe Börs-valokuvapalkinnon. Muuten pääosassa on luonnollis esti ollu Helsinki School. Yksityinen arvostettu galleria Purdy-Hicks on viimeisen kahden vuoden ajan pitänyt useamman suomalaista valokuvaa esittävän näyttelyn. Parhaillaan siellä on esillä Jorma Purasen valokuvia.

Minusta on kummallista, että Suomessa aliarvioidaan tätä valokuvauksemme menestystä maailmalla. Johtuneeko suomalaisesta perisynnistä eli kateudesta vai mistä? Toisaalta suomalainen helposti väheksyy, jotta voi sitten toisen epäonnistumisen hetkellä ilkkua: Minähän sanoin! Suomalainen saa usein oman itsetunnon kohotuksen toisen epäonesta. Toki varjopuolena voi olla Helsinki Schoolin ulkopuolisten kuvaajien jääminen julkisuuden ulkopuolelle. Toisaalta sekaan on syntynyt "vasta" liikkeitä. Olisiko näitä syntynyt ilman Helsinki Schoolin menestystä. Tärkeää näissä on minusta se, ettei vastusteta varsinaisesti mitään vaan tehdään "vastaliike" omalla hyvällä tekemisellä. Osoitetaan toinen "vääräksi" omalle tekemisellä, eikä toista mollaamalla. Jotenkin tuntuu, että suomalaissa on asteittain tapahtumassa tässä kohdassa pientä muutosta. Tuntuu vain siltä, että yhä useampi ajattelee positiivisemmin ja uskoo siihen omaan tekemiseen ja sen vaikutukseen. Mielipiteen ilmaisun henkinen vapautuminen kuin tekninenkin mahdollistuminen on varmaan osa syynä tähän mielikuvaani.

Menestyksenä yhtenä perustana on ollut oppi markkinoida. Ilman sitä menestystä ei olisi koskaan tullut. Luonnollisesti sisältö on myös tärkeä, ilman sitä menestys ei kovin pitkälle kanna. Nyt menestystä on jo tullut sen verran hyvin, että voidaan sanoa sisällönkin toimivan. Ihan hetkessä homma ei muutu. Toki jatkossa tarvitaan uusia tekijöitä lyömään läpi, jotta menetys jatkuu. Uusille tekijöille on toki helpompaa päästä eteenpäin, koska rankka pohjatyö on tehty. 

Pidän menestystä varsin hyvänä ja erinomaisena asiana koko valokuvan kannalta Suomessa. Valokuvasta, myös sen laajemmassa merkityksessä, kirjoitetaan enemmän kuin aikoihin. Tuon tuostakin on artikkeleja taidevalokuvasta, mutta myös arkisesta käyttökuvasta on paljon kirjoituksia. Televisio näyttää ilahduttavan paljon dokumentteja valokuvaajista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, suomalainen valokuva, Helsinki School, Purdy-Hicks, Mannikko Esko, Puranen Jorma, Deutsche Borse Photography Prize

Suomalainen valokuvakulttuuri esillä Ranskassa

Maanantai 23.6.2008 klo 23:21 - Peter Forsgård

Ranskan merkittävimpiin kuuluvassa Musée Nicephore Niépce:ssä on esillä laajasti suomalaista valokuvataiteen historiaa. La Photographie Finlandaise (1950-1980) näyttelyssä on esillä 150 valokuvaa tuon ajan merkittävimmiltä kuvaajilta. Näyttely on alkanut 21.6. ja jatkuu aina syyskuun loppuun asti.

Suomalainen nykyvalokuvaus on Ranskassa jo tunnettua. Helsinki School on siinä tehnyt ansiokasta työtä ja no stanut suomalaisen valokuvauksen maailman huipulle. Mielenkiintoista onkin, että tuo menestys on poikinut tämän näyttelyn. Suomalaisesta valokuvasta Ranskassa nähdään 1950-luvun kameraseura kuvaajien tuotantoa sekä 60-70 -lukujen yhteiskunnallisesti suuntautuneiden subjektiivisten dokumentaristien töitä. Nämä ovat juuri niitä kuvaajia, jotka ovat luoneet sitä pohjaa nykyiselle menestykselle. Painopiste on nimenomaan dokumentaarisessa valokuvassa. Näyttelyssä mukana ovat mm. Matti Saanio, Ben Kaila, Pentti Sammallahti muutamia mainitakseni.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, suomalainen valokuva, Helsinki School, Musee Nicephore Niepce, Saanio Matti, Kaila Ben, Sammallahti Pentti

Helsinki School ja sen menestys

Perjantai 8.6.2007 klo 9:17 - Peter Forsgård

Kuraattori Timothy Persons oli eilen Valokuvataiteenmuseossa esittelemässä Helsinki School Uutta Valokuvaa TAIKISTA-näyttelyn.

Kuraattori Persons aloitti esittelyn kertomalla Helsinki Schoolin taustoista ja sen synnystä. Tullessaan TAIKiin noin kaksitoista vuotta sitten oli hänen ensimmäinen tehtävä saada oppilaat tekemään portfoliot. Sellaiset kuulemma puuttuivat kokonaan. Hän piti sitä ihmeellisenä, kuin ka mitään voi saada esille ja myytyä, jos ei ole mitään millä esittelee itsensä? Ensimmäiseltä sukupolvelta meni kuulemma muutama vuosi saada portfolio asiat kuntoon. Suurin mörkö oli ymmärtää kaupallisuuden ja markkinoinnin merkitys tärkeänä osana kokonaisuutta. Personsin mukaan Suomi on ainoa länsimainen maa, jossa kaupallisuus noin yleisesti on katsottu pahaksi asiaksi. Ulkomailla hän saa paljon hämmästyneitä kysymyksiä, esittäessään kyseisen asian. "Are they still living in the 70s?" on aika yleinen kommentti. Tämä händiäppi on saatu Personsin toimesta aika hyvin korjattua ainakin TAIKin valokuvataiteen osastolla, hyvä niin. Kaupallisuuden vastustaminen on menneen maaailman idealismia, jolla ei saada loppupeleissä mitään positiivista aikaan. Onneksi muillakin aloilla, esim. ICT-sektorilla, on kaupallisuuteen satsattu jo vuosia. Suurimpana ja kauneimpana Nokia, mutta joukossa on paljon pieniäkin menestystarinoita. Niiden innovaatioilla ja niiden kaupallistamisella ja siihen liitetyllä PR:llä on luotu paljon hyvinvointia yhteiskuntaamme. Ilman kaupallista ajattelua jäisi moni veromarkka saamatta...  

TAIK tuottaa tällä hetkellä enemmän valokuvataiteen huippunimiä kuin mikään muu taidekoulu maailmassa. Personsin sanojen mukaan, jos 5 miljoonainen kansa pystyy tähän tällä alalla, on mikä tahansa muukin mahdollista. Hieno asenne ja hienoa, että hän on saanut sen vietyä läpi TAIKissa.

Miten tuo saatiin aikaan? Persons vei oppilaat taidemessuille portfolioittensa kanssa. Hän sanoi vieneensä oppilaat ulos luokkahuoneesta ja käytti taidemessuja opetustilanaan. Oppilaat joutuivat heittämään itsensä likoon niissä paikoissa joissa omia töitään saa tehtyä tunnetuksi. Ensimmäinen sukupolvi oppi ja nyt seuraavat sukupolvet etenevät edellisen jalan jäljillä hyödyntäen edellisten kokemusta. Personsin asenne on positiivinen ja hän uskoo kovien satsausten tuovan menestystä. Pitää olla valmis heittämään itsensä likoon. Hän sanoi, että "Aiming high is likely to get at least small results, but aiming low gets no results." Hyvin kiteytetty. Toinen tärkeä metodi oli opettaa kuvaaja kykeneväksi tulkitsemaan omaa työtään. Sitä tarvitaan siinä oman portfolion esittelyssä. Aluksi oppilaat esittelivät toinen toistensa portfolioita, koska toisen töistä puhuminen on helpompaa.

Minkä tasoista kuvaa sitten Helsinki School vie eteenpäin maailmalle? Taidemaailma ja taiteen ostajat ainakin tuntuu pitävän ja ottavan sen innolla vastaan. Ruotsalaisen valokuvaajan Anders Petersenin sanoja lainaten: "Helsinki School is selling like hell and everybody is talking about it." Minä itse en ihan hirveästi pitänyt niistä valokuvista, joita Valokuvataiteen museossa oli esillä. Yhtenäistä niissä töissä oli niiden kumpuaminen taiteilijan omasta elämästä. Tarkemmin sanottuna ne tuntuivat olevan terapiaa valokuvaajalle itselleen. Monet kävivät läpi omaa elämäänsä valokuviensa kautta. Syy miksi en niistä pitänyt oli niiden valokuvauksellinen ankeus. Harvoista kuvissa oli käytetty valokuvalle tyypillisiä ja vahvoja elementtejä, kuten valoa ja syvyysvaikutelmaa. Suurin osa kuvista oli valottomia ja kaksiulotteisia.

Toiset ovat sitä mieltä, että taiteen tulisi olla kriittistä yhteiskuntaa kohtaan. Toki se voi sitäkin olla, mutta ei se minusta ole taiteen ainoa tehtävä. Taide on siitä hieno asia, että se voi toimia niin monella tavalla. Yhteiskuntakritiikki on yksi osa-alue, henkilökohtainen terapia on yksi ja luonnollisesti esteettinen puhtaasti kauneuteen perustuva elämys on yksi. Kaikilla näillä aluiella on oma paikkansa ja mikään niitä ei välttämätä ole toistaan parempi. Kuten sanottu Helsinki School on noista lähinnä sitä henkilökohtaista terapiaa, mutta oli siellä varsin esteettisesti ja kaunistakin kuvaa. Huomautuksena vielä, että eiväthän nuo minun esittämät kategoria tai lähestymistavat ole suinkaan toisiaan poissulkevia. Se joka pystyy yhdistämään nuo kolme tekee todella kovaa ja vaikuttavaa valokuvaa.  

Oma suosikki oli Ea Vasko ja erityisesti työ Study VII sarjasta Defining Darkness.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Helsinki School, Persons Timothy, Vasko Ea, Valokuvataiteen museo

Suomalaisen (valokuva)taiteen myynnistä

Perjantai 5.1.2007 klo 13:14 - Peter Forsgård

Taloussanomien verkkosivulla oli tarinaa suomalaisen taiteen myynnin hyvästä tilanteesta.

Jutussa oli minusta muutama varsin mielenkiintoinen ja tärkeä asia , joista on muutama sana mainittava. Ensinnäkin on hienoa, että suomalainen valokuva myy kansainvälisesti. Tämähän on toki ollut jo jonkin aikaa trendinä. Etenkin Helsinki School on myynyt jo muutamia vuosia todella hyvin. Tästä mm. mainitsi Anders Petersen viime keväänä työpajassan. Taidemessuilla ja muissa myyntitilaisuuksissa hän katseli silm ät pyöreinä kuinka "they were selling like hell", lainatakseni Petersenin sanoja. Taloussanomien jutussa galleristi Ilona Anhava (galleria Anhava) sanoo myyvänsä 90% valokuvista ulkomaille. Jutussa puhtaan buumista.

Mikä ilahduttavinta, että poiketen 80-luvun statushakuiseen buumiin verratuna haetaan myös kulttuurisia arvoja. Pehmeämmät arvot ovat siis arvossaan ainakin taiteen ostajien piirissä arvossaan. Wenzel Hagelstam toteaa, että ei myydä pelkästään nimiä vaan myös työn pitää olla kiinnostava.

Selvästi ainakin jutussa mainittujen galleristien ja asiantuntijoiden mukaan taiteen ostajat ovat järki kädessä liikkeellä. Taidetta ostetaan maltillisesti ja substanssi on kiinnostavaa, ei pelkästään nimi. Toisekseen taidetta ei osteta pelkästään sijoitusmielessä, vaikka toisaalta taide mielletäänkin sijoitukseksi, vaan sitä hankitaan myös kodin ja yrityksen seinälle pidettäväksi. Taiteen ostaminenkin on demokratisoitunut, sitä ei enää mielletä "eliitin" yksinoikeudeksi vaan kuka tahansa ostaa taidetta. Tässäkin asiassa kehitys on mennyt parempaan suuntaan. olisiko siihen syynä jutussakin mainittu ihmisten hallussa olevan tiedon lisääntyminen.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvataide, Helsinki School, Galleria Anhava

Työpajassa...

Maanantai 4.9.2006 klo 8:52 - Peter Forsgård

Osallistuin ruotsalaisen Valokuvaaja Anders Petersenin (linkki on Langhans-gallerian sivuille) työpajaan elokuun lopulla. Järjestäjänä oli Luovat kuvat. On upeaa voida täysin keskittyä valokuvaan kokonaiset neljä vuorokautta, ilman mitään arkirutiineja. Samalla toki se on kovin raskasta ja tuollaisen jälkeen on takki aika tyhjä, niin sanotusti väsynyt, mutta onnellinen.

Petersen kuvaa lähinnä omia kirjojaan ja näyttelyitään varten. Hän pitää jatkuvasti näyttelyitä ympäri maailmaa.

Työpajan aikana katsottiin valtava määrä kuvia sekä Petersenin, että etenkin edellisen illan tehtävien kuvia. Niistä käyty keskustelu on aina antoisinta työpajoissa. Kuvaustehtävien anto oli selkeän epäselvä. Mitään eksaktia aihetta, jolla olisi jotenkin ohjattu kuvaajaa liiaksi tiettyyn suuntaan, vaan enemminki annettiin kuvaajan omalle tyylille ja tavalle sijaa. Toki aiheina olivat ihmiset. Tehtäviä oli muutama mainitakseni, be an animal, be a dirty lobster, contradiction... ym. Eivät toki helppoja, mutta sopivan haasteellisia. Tehtävien kautta haettiin enemmänkin fiilistä ja tunneta kuvaan. Kuviin piti antaa jotain itsestään.

Petersen itse kuvaa tuntemattomia ihmisiä kadulla. Hän pysäyttää heitä, juttelee ja kuvaa. Petersenin ohjeet olivat: approach, take the picture, print it and present it. Kaikkiin neljään osaan tuli hyviä vinkkejä ja ohjeita, kamerakalustoa unohtamatta. Approach pitää myös sisällään kuvattaviin tutustumisen, get to know the people you photograph, Petersen sanoi. Mielenkiintoinen oli myös tuo kolmas kohta: printaaminen eli tässä tapauksessa vedostaminen. Petersen itse käyttää filmiä ja pyrkii aina vedostamaan pääasiassa kuvansa itse. Hän oli kateellinen digitaalista menetelmää käyttäville, koska saman vedoksen saa digitaalisesti niin paljon nopeammin kuin perinteisellä menetelmällä. Saman kuvan voi vedostaa muutamassa tunnissa Photoshopissa, mihin hän käyttää viisi päivää pimiössä.... Harva 70-lukulainen vain filmille kuvaava suhtautuu Photoshopin käyttöön noin luontevasti.

Petersenin mukaan "hyvässä" valokuvassa on kolme elementtiä: humanity, decisive moment, tai oikeastaan vielä syvemmälle vietynä Raymond Depardionin mukaan decisive instinct. Kolmantena elementtinä oli tietysti valo. Valosta hän sanoi mainiosti: "Find the perfect light and destroy it."

Mielenkiintoista oli myös Petersenin näkökulmat valokuvauksen tilasta tällä hetkellä. Maailmalla on menossa valtava buumi valokuvan suhteen. Petersenin omien sanojensa mukaan "I am selling like hell." Hänen mukaansa Ruotsin valokuvaus elää kuitenkin syvässä lamassa ja vuosia perässä suomalaista valokuvaa. Suomalaisen valokuvan veturina maailmalla on TAIK:n Helsinki School. Suomalainen taidevalokuva on maailmalla hänen mukaansa todella kuumaa tavaraa. Helsinki Schoolin kokonaisuus on taitavasti hallussa, koko ketjun läpi. Unohtamatta sitä viimeistä kohtaa present it. Oli mukava kuulla positiivisia kommentteja suomalaisesta valokuvan tilasta, vaikka varmaankin Petersen oli hiukan vieraskorea.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Luova, Petersen Anders, tyopaja, Helsinki School