My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Valokuvauksen murroksesta taas, Instagram.

Maanantai 16.3.2015 klo 11:22 - Peter Forsgård

Kaikkihan me tiedämme, että valokuvaus on kokenut varsin ison murroksen viime vuosina. Pitäisi ehkä kuitenkin sanoa, että valokuvaus liiketoimintana on sen murroksen kokenut. Valokuva itsessään voi loistavasti.

PetaPixelissä oli artikkeli Instagram kuvaajista, jotka saattavat tienaavat muutaman tuhannen dollarin per kuva. Luonnollisesti tuon tason ansaitseminen vaatii satojatuhansia seuraajia eli vanhalla tavalla sanottuna pitää olla laaja levikki. Tuollaisen määrän seuraajien saaminen ei ole yksinkertaista, vaan vaatii pitkäjänteistä ja aktiivista osallistumista sosiaalisessa mediassa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten uteliaisuus ja postiivinen suhtautuminen uuteen voi avata mahdollisuuksia. Kuten olen ennenkin täällä blogissani maininnut, etsivällä on mahdollisuus löytää.

Meillä on joku ihmeellinen toimintamalli ja perusoletus siitä, että jos joskus olemme jotain jollain tavalla saavuttaneet, on siihen saavutukseen ja asemaan ikuinen oikeutus. Omaa muuttumista ja tapaa tehdä ei siis tarvitse muuttaa. Tämä ei koske vain valokuvaajia, vaan se tuntuu olevan laajemminkin vallitseva käsitys yhteiskunnassa.

Siitä johtuen tämän tyyppisiä muutoksia pidetään yleensä kauhistuttavana ja automaattisesti pahana. Ottamatta sen enempää kantaa siihen onko tämä mainitsemani tienaaminen Instassa hyvä vai huonoa asia, se kuitenkin tapahtuu. Voimme sille oikeastaan aika vähän. Mainostajat hakevat kontakteja sieltä mistä niitä löytää. 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Instagram, some

Valokuvanäyttelyiden ihmeellinen maailma: Mapplethorpe Kiasmassa!

Perjantai 13.3.2015 klo 10:13 - Peter Forsgård

Tänään perjantaina 13. päivä avataan Kiasma remontin jälkeen. Avaus ei ole ollenkaan hullumpi, Robert Mapplethorpen Retrospektiivi. Esillä on yli 250 valokuvaa hänen tuotannostaan.

mapplethorpe001.png

Pääsin eilen avajaisissa tutustumaan tuohon näyttelyyn. Se on henkeä salpaavan upea. Tuo näyttely on ehdottomasti yksi kohokohdista valokuvanäyttelyiden osalta Suomessa. Mapplethorpe on yksi merkittävimmistä valokuvaajista ever. Samalla hän on myös ollut varsin kiistanalainen konservatiivisimmissa maissa. USA:ssa hänen näyttelyitään on suljettu kuvien sisällön vuoksi. Luonnollisesti tuo kiistanalaisuus on ollut osa hänen mainettaan.

Mapplethorpe kuvasi 70-80 -luvulla New Yorkissa underground elämää. Aiheina oli myös S&M -kulttuuri. Maplethorpesta on tehty hieno dokumenttielokuva Black White + Grey. Tarkkaan ottaen se on dokumentti hänestä ja Sam Wagstaffista. Elokuvan traileri löytyy YouTubesta. Vuonna 2011 tuo dokkari esitettiin YLE Teemalla. Bloggasin tuosta dokkarista tammikuussa 2011.

Olen aina pitänyt hänen kuvistaan. Kaikkien aihe ei toki ole lähellä minua, mutta Mapplethorpen lähestymistapa aiheeseen on hieno. Kuvat on pääosin taitavasti tehty ja ovat Valokuvia. Kuvista näkyy taito käyttää valokuvaa ilmaisukeinona nimenomaan valokuvalla ominaisin keinoin. Valon ja varjon käyttö muodon esiintuomisessa on taitavaa.

mapplethorpe002.png

Vuonna 2008 blogasin kirjoittamastani esseestä Systemattisen etiikan luennolle 1994. Osana siinä oli aiheena myös Mapplethorpe ja kuvan etiikka. Edellisen kappaleen perustelut kirjoitin seuraavasti tuossa vuoden 2008 blogauksessa.

"Mielenkiintoisen loppupäätelmän olen taidekuvan moraalista tehnyt.. "Filosofisin termein esitettynä ajatuskehitelmän voisi esittää seuraavasti: Puhtaasti ei-moraalisen teon (kuvan ottaminen) lopputuloksena voi olla moraalin piiriin kuuluva teos (valokuva), jonka moraalinen arvo määritellään vallitsevien moraalikoodien mukaan. Moraalinen arvo määritellään vain aiheen perusteella tai siihen voidaan tuoda tekninen toteutus mukaan. Kolmas tapa on sulkea se moraalin ulkopuolelle historiallisena dokumenttina." Yksinkertaistettuna olen ollut sitä mieltä, että teknisesti ja ilmaisullisesti hyvin toteutettu kuva on moraalisesti hyväksyttävämpi kuin huonosti tehty. Eipä tuo ajatus ihan vieraalta nykyäänkään minusta tunnu."

mapplethorpe003.png

Olin ennen avajaisia mukana Kiasman järjestämässä Instagram kävelyssä. Museo oli kutsunut mukaan 25 Instagrammaajaa tutustumaan ja kuvaamaan remontin jälkeistä museota. Kuvia tuosta kävelystä löytyy Instagramista hashtagilla #KiasmaWalk (linkki Iconosquareen). Todella mahtavaa, että museo on ajanhermolla ja oivaltaa uudet tavat markkinoida itseään. Kiasma muutenkin suhtautuu kuvaamiseeen museossa myötämielisesti ja ei kiellä kuvaamista omaan käyttöön. Ainoastaan on toivottavaa ettei kuvata suoraan kopiota teoksista. Ihmisten ja tilojen kuvaaminen osana teoksen kuvasta on jopa suotavaa.  

mapplethorpe004.png

Toinen mielenkiintoinen samaan aikaan oleva näyttely Kiasmassa on Face to Face. Sitä en eilen käynyt katsomassa, mutta tässäkin näyttelyssä on esillä myös valokuvaa.

Blogaukseni kuvat ovat kuviani tuolta Instawalkilta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kiasma, Mapplethorpe Robert, valokuvanayttely, Instagram

Kuvakilpailuista taas.... case Valio ja raejuusto.

Maanantai 2.3.2015 klo 15:56 - Peter Forsgård

Blogasin joitakin aikoja sitten Matkamessuilla olleista kuvakilpailuista. Nyt on ihan pakko jatkaa samasta aiheesta liittyen Valion Raejuustohetki-kilpailuun.

Kuvakisa käydään Instagramissa, jossa postaamalla kuva #raejuustohetki -häsällä olet mukana kilpailussa. Säännöt löytyvät täältä ja alla olevasta kuvakaappauksesta myös selviää miten ne säännöt nyt tarkistuksen jälkeen ovat. (kuvakaappaus Valion verkkosivuilta, kyseisestä linkistä.) 

valio.png

Kyllä luit oikein, pelkkä hashtag Instagramissa riittää antamaan kuvan käyttöoikeuden Valiolle. Tosin vain rajoitetun ajan eli niin kauan kuin tuo kampanja on voimassa. 

Helmikuun 23. muutama valokuvaaja kyseli twitterissä tuon säännön perään. Valio siihen vastasikin ja lupasi tarkistaa sääntöjään selvittämällä asioita lakiasiainosastolta. Hetki sitten Valio pingasin minua twiitissään ja antoi linkin tarkistettuihin sääntöihin. Edelleen kuitenkin saavat "oikeuden" pelkällä hashtagilla, kuten ylläolevasta kuvakaappauksesta selviää. 

Ihanko oikeasti Valiolla lakiosastolla ollaan sitä mieltä, että kuvien oikeudet markkinointiin, lue mainontaan, siirtyvät pelkän hashtagin eli aihetunnisteen avulla? En oikein usko, että lainmukaan on mahdollista saada kuvaan kaupallisia oikeuksia pelkällä hastagilla. Mitäs jos laittaa kuvan ja ei tiedä koko kilpailusta mitään? Väitättekö Valio, että oikeudet siirtyvät myös silloin?

Kuvakilpailut ovat ihan ok ja minusta mukavia. Säännöt vaan kannattaa tehdä niin, että ne ovat edes jollain järkevällä tasolla. Nämä olisivat tosi helppo järjestää, jos vähän miettitäisiin. Kerrottaan säännöissä, että tietyllä häsällä kuvat osallistuvat kilpailuun. Kilpailun järjestävän tahon sivuille voidaan laittaa linkki, jolla ohjataan katsomaan kuvia niiden alkuperäiseen paikkaan. Mitään oikeuksia ei siirry, vaan kuvat ovat alkuperäisessä paikassaan, mutta näkyvät koottuna kun linkitetään hashtagiin. Palkinnot voivat mennä ihan normaalisti. Ilmoitetaan voittajalle ja kysytään lupa käyttää kuvaa.

Näissä tämän raejuusto-kilpailun sääntöjen kaltaisten osalta on suuri vaara, että yritykselle itselleen käy ikävästi. Enkä nyt tarkoita muutaman kuvaajan nostamaa keskustelua, vaan tilannetta jossa kilpailusta tietämätön laittaa kuvan lapsestaan syömässä raejuustoa ja käyttää siis tietämättään samaa kilpailun hashatagia. Kiva yllätys varmaan jos lapsesta onkin kyseisen firman mainoksessa. Tuollainen moka voi tulla yritykselle kalliiksi.

Twitterissä ja Instassa on usein erilaisia viilityksiä, jotka alkavat jostain yksittäisestä asiasta, jossa jaetaan jotain jollain hashatgilla. Kaikki en eivät suinkaan ole kilapiluja vaan hauskaa käyttäjien välistä kommentointia ja jakamista.     

Entäs jos blogini julistaa valokuvauskilpailun? Teen listan hashtageista, joilla kilpailuun osallistutaan. Luonnollisesti niiden kaikkien kuvien kaikki oikeudet siirtyvät blogilleni eli minulle.  Näppärää? 

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Instagram, kuvakilpailut, HasallaOikeudet

Kuvakilpailut ja kuvien jakaminen some-alustoilla

Torstai 22.1.2015 klo 13:28 - Peter Forsgård

Kuvakilpailuja on ollut niin kauan kuin muistan. Viime vuosina ne ovat lisääntyneet monestakin syystä. Niiden järjestäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa verkon ja sosiaalisen median avulla. Markkinointi on samoin helpottunut ja kanavat niiden markkinointiin ovat laajemmat. Kuvakilpailut ovat myös erinomainen tapa osallistaa asiakkita ja yleisöä. Kuvien ottaminen on helpottunut, koska lähes kaikilla on koko ajan kamera mukana. 

Ihan lähiaikoina olen käynyt Twitterissä muutaman kiinnostavan keskustelun aiheeseen liittyen. Hiukan ennen vuodenvaihdetta keskustelin YLE:n revontulikuvakampanjasta. Se ei varsinaisesti ollut kilpailu, mutta liittyy tähän samaan asiaan. YLE keräsi yleisöltä kuvia revontulista. Sinänsä asiakkaiden osallistaminen on ihan ok. Myös niiden kuvien näyttäminen siinä yhteydessä on aivan asiallista, ei siinä mitään. Se mihin tuossa asiassa puutuin ja kyselin toimittaja Miia Raiviolta (@miiaraivio) Twitterissä, miksi YLE tarvitse jatkuvan käyttöoikeuden revontulikuviin? Käytännössä nuo kuvat siis voisivat päätyä YLE:n kuva-arkistoon ja niitä voitaisi jatkossa käyttää veloituksetta kuvitukseen. Minusta tuo ei enää olisi asiallista. Pitäisi riittää, että lähetettyä kuvaa käytettään vain kerran ja siinä tarkoituksessa ja yhteydessä johon se kuvan kerääminen liittyy. Ne kuvat joita mahdollisesti halutaan käyttää jatkossakin pitäisi ostaa eli niistä tulisi maksaa. Hinta on sitten kokonaan toinen asia, koska yksittäisten kuvien hinta on aika alhainen. Kuvapankeista saa todella edullisesti kuvia ja se luonnollisesti vaikuttaa myös näiden kuvien hintaan. Eilen sitten sain vastauksen Terhi Upolalta (@terhiu), että se jatkuva käyttöoikeus oli YLE:ltä moka ja kuvat eivät päädy arkistoon. Minusta oikein asiallista toimintaa. Hyvä YLE. Ohessa kuvakaappaus osasta kyseisestä pitkästä keskustelusta.

revontulikilpailu.png

Toinen epäselvyys tuohon YLE:n revontulikuvakampanjaan mikä aiheutti aluksi kysymyksiä oli se käsitys, että jakamalla kuva #revontulet -häsällä esim. Twitterissä, siirtyisi kuvien oikeudet YLE:lle. Sen väärinkäsityksen YLE on tuossa linkittämässäni jutussa korjasi ja asiaa selvennettiin tuolta osin. Tuo ei siis pitänyt paikkansa, hyvä niin. 

Toinen mielenkiintoinen Twitter-keskustelu lähti Piritta Seppälän blogauksesta aiheena Matkamessujen näytteilleasettajien kuvakilpailuista. Hän antaa blogauksessaan yrityksille vinkkejä miten noita kilpailuja kannattaa järjestää. Blogaus oli minusta erinomainen, mutta siitä puuttui yksi tärkeä asia eli kuvien oikeudet. Keskustelusa kävi ilmi, ettei yksikään näistä kuvakilpailujen järjestäjistä ollut kertonut miten kuvia tullaan mahdollisesti hyödyntämään tai mitkä oikeudet kenelläkin on kuviin. Se on kuitenkin puolin ja toisin tärkeä asia. Osallistujan on hyvä tietää miten ja minne kuvat mahdollisesti päätyvät. Järjestäjän osalta on hyvä olla ymmärrys siitä, että osaa kertoa ohjeissa mitä oikeuksia kuviin kilpailun järjestäjä saa. Näin vältytään ongelmilta ja harmilta. Näissä Matkamessujen kuvauskilpailuissa oli ymmärtääkseni tarkoitus kuvata selfejä ja vastaavia sekä postata ne esimerkiksi kuvaajan omalle Instagram-tilille, jollain tietyllä hashtagilla. Kuva päätyy siis käytännössä mainokseksi. Uskoisin tämän jokaisen keskivertokuluttajan ymmärtävän. Jos tuo asia haittaa, niin ei osallistu.

Käyttöoikeuksien merkitys tulee tärkeäksi niissä tilanteissa, joissa näitä kuvia on tarkoitus hyödyntää jatkossakin. Mieleen ensimmäisenä tulee seuraavat Matkamessut ja nyt otettujen kuvien käyttö. Mitä jos ottamasi selfie mainostaa seuraavilla messuilla maata tai yritystä, jonka maine on syystä tai toisesta mennyt? Some aktiivin kasvot mainostamasta maata, joka yrittää rajoittaa somen käyttöä lainsäädännöllä? Tämä esimerkki ei edes ole kovin kaukaa haettu. Yksi ongelma on myös tilanne jossa kuvassa on muita ihmisiä. Ovatko he tietoisia mihin kuva voi päätyä? Valokuvan käyttäminen mainonnassa ilman kuvassa olevan lupaa on kielletty. Järjestäjähän pääsee vastuustan helposti laittamalla kuvaussääntöihin vaatimuksen, jossa tuo luvan kysyminen on kuvaajan vastuulla.  

Lähtökohtaisesti some on jakamista, kommentoimista ja reagoimista sisältöön. Kun kuvan tai muun sisällön julkaisee jollakin some-alustalla, sen on tarkoituskin tulla jaetuksi. Olennaista minusta jakamisessa on, että yhteys alkuperäiseen säilyy eli sisällön alkuperäisen tekijän tieto säilyy jaetun kuvan tai sisällön mukana. Yleensä näin onkin, mutta esimerkiksi regrammaaminen eli Instagram-kuvan jakaminen omalla Instagram-tilillä saattaa aiheuttaa alkuperäisen tekijän tiedon hämärtymisen. Uudelleen jaettu Instagramkuva näkyy jakajan kuvavirrassa ja sen erottaminen jakajan omista kuvista ei ole täysin selvää. Muutaman kerran on minun omia Insta-kuvia uudelleen jaettu Instagramissa ja niissä jaoissa alkupeäinen tieto on ollut kommenteissa. Minusta tuo tapa ei ole ihan asiallinen. Kuvaa ei voi kait voi klikata ja päästä alkuperäiseen kuvaan. Tästä samasta tai samankaltaisesta ongelmasta johtuen Pinterest joutui muuttamaan omaa palveluaan. Nykyään pinnauksesta ja uudelleenpinnauksesta pääsee suoraan alkuperäiseen sisältöön.

Ohessa kuvakaappauksia liittyen tuohon toisen ottaman Instagram-kuvan jakamiseen omalle Instagaram-tilille.

regram1.png regram2.png
regram3.png regram4.png

Ylemmällä rivillä on LuxHelsingin regrammaama kuvani, jonka otin LuxHelsinki tapahtumassa ja jaoin Instagramissa. Kun kuva (vasen yläkulma) ilmestyy näkyviin niin, siinä ei selkeästi heti näy kuka kuvan on ottanut. Vasta skrollaamalla (oikea yläkulma) näkyy kommentissa kuvaajan Instagram nickki. Sitä klikkaamalla pääsee kuvan ottaneen tilille. Alemmassa rivissä näkyy kuvakaappaukset kokeilusta, jossa itse testasin miten Regram toimii. Kyseisessä applikaatiossa voi valita mihin kohtaan haluaa näkymään kuvan ottajan tiedot eli vesileiman. Allakuva tuosta kohdasta Regram aplikaatiossa

regram5.png

Applikaatio ottaa automaattisesti mukaan myös kuvan kuvatekstin. Sen saa myös deletoitua ja silloin ainoa tieto ottajasta on tuo vesileima. Tämä Regram ainakin toimii asiallisesti, mutta markkinoilla on muitakin vastaavia sovelluksia, jotka eivät näin selkeästi jätä tietoa alkuperästä. 

Yleensä nämä sosiaalisen median kuvapalvelut ottavat mahdollisimman laajan oikeuden palveluun ladattuihin kuviin. Suurin syy tähän on saada mahdollisimman laajat oikeudet kuvien jakamisen mahdollisuuksiin. Toistaiseksi ei ole vielä mikään kuvanjakopalvelu aloittanut kuvapankkitoimintaa, ainakaan tietääkseni. Oikeudet siihen kyllä olisi, jos näin haluttaisiin tehdä.

Aihepiiri on varsin laaja ja tähänkin blogaukseen tuli aika paljon asiaa. Toisaalta hyvä niin. Jakaminen on lisääntymässä ja on hyvä tuntea asialliset tavat tehdä se, jotta tieto alkuperäisestä sisällöntekijästä ei katoa ketjussa.    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, some, kuvakilpailut, Instagram, Regram

Instagrammailusta ravintolassa

Tiistai 18.2.2014 klo 12:26 - Peter Forsgård

Helsingin Sanomien verkkosivuilla oli juttu, jossa kerrotaan miten osa kokeista ei pidä kun heidän tekemiään annoksiaan kuvataan ravintolassa. Jutussa kyse oli ranskalaisista kokeista. Minun on todella vaikea tajuta miten ymmärtämätön joku voi olla kieltämällä/paheksumalla tuota kuvaamista. Ihmisethän haluavat jakaa kokemuksensa kuvaamalla annoksensa. Samalla jakaessaan kuvan he mainostavat ravintolaa ja vieläpä ilmaiseksi. Luulisi noiden kokkien ymmärtävän, että suositukset sosiaalisessa mediassa ovat varsin tehokkaita. Selkeästi on nähtävissä miten ihmiset tykkäävät hyvien asioiden jakamisesta. Ulkona syöminen on muutakin kuin se ruoka, se on ilmapiiri, tunnelma jne. Sen tunteen jakaminen on myös osa kokemusta.

skumppa.png
kuva: PeterF 

Mitä jos tämän annosten kuvaamisen kääntäisi niin, että ravintolassa olisikin ruokalistan yhteydessä ohjeistusta annosten kuvaamiseen? Pienillä vinkeillä ravintolassa kuvaavat saisivat hiukan parempia niistä annoskuvistaan. Ravintola voisi myös kertoa mitä hashtageja se haluaisi käytettävän ravintolastaan. Annoksilla voisi olla omat häsät. Vuorossa olevan pääkokin/keittiömestarin Twitter-nicki voisi olla mainittuna jne.

Hesarin jutussa mainittu salaman käyttö on luonnollisesti häiritsevää, mutta entä jos tarjoilijoilla olisikin pienet led-taskulamput joita voisi lainata ja sillä valaista annoksensa? Toisaalta mikseivät ne lamput voisi olla jokaisessa pöydässä juuri tuota kuvaamista varten? Voin vakuuttaa, että tuollainen järjestely toisi asiakkaita. Aktiiviset somen käyttäjät ja instagrammailijat aivan varmasti haluaisivat käydä tuollaisessa ravintolassa syömässä ja jakamassa kuvan annoksestaan.

Vielä pitemmälle vietynä ravintolahan voisi järjestää ihan kuvaustapahtuman, jossa ammattilainen antaisi opastusta ruokien kuvaamiseen ruokailun yhteydessä.

Onneksi niitäkin on, jotka ovat tämän Instagram-mahdollisuuden huomanneet. Muutamia niistä löytyy Huffpostin Taste osiosta jutussa, jossa on useampi linkki ravintoloiden Instagram-tileihin.

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Instagram, ruokakuvaus, some

Videogram

Maanantai 24.6.2013 klo 17:02 - Peter Forsgård

Juhannuksen aikaan Facebook lanseerasi Instagram-palveluunsa mahdollisuuden kuvata videota. Videoiden pituus on maksimissaan 15 sekuntia. Ensimmäisen 24 tunnin aikana videoita ladattiin 5 miljoonaa eli aika iso määrä. Suurin osa niistä tietysti uuden ominaisuuden kokeilua, mutta uskon kyllä tämän suosion jatkuvan. On tuosta toki muitakin arvioita esitetty. 12seconds taisi olla ihan ensimmäisiä vastaavia palveluita. Sitäkin toki kokeilin, mutta silloin vielä video ei ollut niin iso asia kuin nyt. Vuonna 2008 ei vielä ollut älypuhelimia niin paljoa ja sosiaalisen media palvelut eivät olleet niin suosittuja kuin nykyään. Nyt näille videopalveluille oli ihan eri mahdollisuudet. Älypuhelimien määrä on räjähtänyt ja some-palvelut ovat luonnollinen osa ihmisten kanssakäymistä.

Toki itsekin muutaman hupi ja höpöhöpövideon Instagramiin kuvasin ja latasin. Uutuutta piti heti kokeilla. Perinteisessä vuoden viimeisessä blogauksessani olen ennustanut seuraavalle vuodelle valokuvauksen liittyviä asioita. Tätä vuotta käsittelevässäni blogauksessani esitin kysymyksen milloin videoiden instagram tulee? Tässä yhteydessä instagram tarkoittaa kyseisen kuvanjakopalvelun kaltaista videopalvelua. Sille oleva tilaus oli nähtävissä jo viime syksynä. Vuoden alussa Twitter julkaisi omansa, Vine:n. Siinä kuvataan kuusi sekuntia pitkä video, joka sitten applikaatiossa pyörii luuppina, non-stop. Se nousi suosiossa jopa Instagamin ohi, jos Twitter-jaot ovat mittarina. Ilmeisesti viimeistään tästä huolestuneena Facebook päätti lisätä Instagramiin myös videot.

Merkittävintä tässäkin asiassa on videoiden suosion kasvaminen. Onhan nuoremmissa ikäluokissa jo nyt video varsin merkittävässä osassa. Heille YouTube on suurin hakukone eli Googlen perinteinen sanahaku ei ole niin merkittävä. Se tietysti tarkoittaa, että yritysten ja yhteisöjen näkyvyys YouTubessa on olennaista varsinkin, jos heidän kohderyhmänään on nuorempi sukupolvi. Luonnollisesti myös uutispuolella tällä luulisi olevan merkitystä. Tästä tietysti pääsemme siihen, että videoiden kysyntä voi edelleen nousta. Liikkuvan kuvan käyttäminen markkinointiin ei ole mikään uusi asia sinänsä. Nyt kuitenkin puhutaan eri asiasta kuin perinteinen mainonta. Yritysten videot liittyvät useammin blogauksiin ja muuhun viestintään. Kyse ei ole sellaisesta mainonnasta kuten se aiemmin on mielletty ja näitä ostavat nyt usein eri tahot kuin niitä perinteisiä mainosfilmejä. Näille uusille videon ostajille on tärkeää tuoda esiin kuinka verkossa oleva video on noussut yhä tärkeämmäksi. Tässä on yksi tärkeä syy miksi pidän Instagram-videoiden leviämistä erittäin tärkeänä ja hyvänä asiana. Vaikka niitä Instagram-videoita ei todennäköisesti tultaisi koskaan ostamaan ulkoa, suurenee videokakku ja siitä voi riittää useammalle jaettavaa.

(edit 26.6. klo 14:50)

Sattui kohdalle mielenkiintoinen infograafi videoiden suosion kasvusta ja tulevaisuudesta.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Videokuvaus, business, Instagram, online video, Vine, Twitter, Facebook

Instagram myy kuvasi?

Tiistai 18.12.2012 klo 13:26 - Peter Forsgård

Instagram on varsin suosittu kuvanjakopalvelu sosiaalisen media ihmeellisessä maailmassa. Itsekin tuota käytän ja kuvafeedini on ollut näkyvissä tuossa oikella. 

Tänään on uutisoitu, että käyttöehdot muuttuvat. Merkittävin muutos on se, että Instagramiin ladattavat kuvat ovat heille 16.1.2013 myyntitavaraa. Käytännössä lataamalla kuvat palveluun voi Instagram ne myydä mihin ja kenelle tahansa. Rahat toki pitävät itse. 

Itselläni on tarkoitus tuolta palvelusta poistua ennen tuota päivämäärää mikäli tuo uusi käyttöehto ei muutu. Tuskin muuttuu. Eikä tuossa mitään sinänsä, palveluntarjoalla on täysi oikeus tehdä haluamansa ehdot palvelun käytölle. Käyttöjä sitten miettii haluaako olla mukana vai ei. Ei Instagramkään ole mikään saavutettu etu, joka ei saa muuttua. Palvelu on ilmainen ja jossain vaiheessa täytyy palvelun saada tuloja. Kuvien myynti on yksi mahdollisuus. Instagramin omistaa Facebook. Heillä taasen ovat tulot laskeneet, koska mobiilikäyttö on lisääntynyt ja mainonta ei tuota enää samalla tavalla kuin ennen. Mobiiliappseissä noita mainoksia kun ei näy. Jotain on siis Facebookin tehtävä ja yksi mahdollisuus on juuri tuo Instagram ja niiden kuvien myynti. Kuinka todennäköistä kuvien myynti on, on vaikea sanoa. Itse en aio jäädä ottamaan siitä selvää.

Kuvasi saat kätevästi ladattua Instaport-palvelulla. Saat ne sieltä nätisti zip-muodossa. Ohjeet tilin lopettamiseen löytyvät Instagramin helpistä. Nämä ohjeet luin Wired-lehdestä. Kuvia ei käsittääkseni saa deletoitua eli koko tili pitää lopettaa. 

 

Creative Commons License

4 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Instagram, some

Valokuvauksesta pitkästä aikaa taas....

Perjantai 25.5.2012 klo 10:59 - Peter Forsgård

Tervehdys taas kaikille lukijoille. Kävijätilastoista päätellen olette vielä kuulolla. Edellisestä blogauksesta on vierähtänyt yli kuukausi. Taitaa olla pisin blogaustauko tämän blogin historiassa.

Varsin paljon on tapahtunut valokuvauksen alalla, josta olisi voinut blogata, mutta jostain syystä ei ole blogaaminen ollut ajankohtaista. Jonkin verran on ollut tekemistä, reilu viikko siten oli ensimmäinen näyttökoe editoijan ammattitutkinnosta. Sen valmistelu ja asioidn kertaaminen toki omalta osaltaan vei aikaa ja huomiota. 

Yksi varsin mielenkiintoinen valokuvausta ja sosiaalista mediaa kiinnostanut tapahtuma oli Istagramin myyminen Facebookille. Hintalappu oli Instagramilla varsin iso ja siitä tietysti keskustelua on riittänyt. Itse aloin käyttää Instagramia tammikuussa. Syy sen käyttämiseen on se helppous ja käyttämisen hauskuus. Blogasin aiheesta reilu vuosi sitten otsikolla: Appsejä hyödyntymällä valokuvauvaaminen on hauskaa. Instagamissa kyse on nimenomaan kuvien jakamisen helppoudesta. Efektien laittaminen kuviin on myös ihan ok, vaikka niissä toki voi mennä helposti överiksi. Toisaalta jos kuvassa ei ole sisältöä, ei se efekteillä parane. Instagram kuviani voi käydä kurkkaamassa Statigram -palvelussa. Se ei ole varsinaisesti Instagramin palvelu, vaan ns. kolmannen osapuolen tekemä palvelu. On tuolla joukossa muutama valokuvakin, vaikka kuvia Instagramilla otankin lähinnä jakamisen ilosta. Kuvat ovat hetkiä ja asioita, joita vastaani päivittäin tulee. Niillä ei ole tarkoitus olla mitään sen syvällisempää merkitystä.

Se päivä jolloin videokuvasta otetaan stillit on yhä lähempänä. Tarkoitan siis siitä tulevan mainstreamiä. En myöskään tarkoita, että stillikuvaaminen katoaa kokonaan. Uskon, että ammattikuvat esim. muotikuvat otetaan lähitulevaisuudessa RED-kameroiden kaltaisilla vähintään 4K ja enempään pystyvillä videokameroilla. F-Stoppers -verkkosivuilla on aiheesta mielenkiintoinen blogaus. En ota kantaa onko tämä hyvä vai huono asia, mutta kuten totesin uskon sen olevan aika lähellä. Tämä tietysti taas tarkoittaa, että video on yhä tärkeämpi valokuvaajalle, jos meinaa tulevaisuudessa tehdä oman alansa töitä. Se mikä tässä asiassa nostaa keskustelua on, still- ja videokuvaamisen kuvaamisen erilaisuus. Väitän, että kylläsen ratkaisevan hetken saa poimittua siitä videosta, jos tarvetta on. Linkittämäni videon tapaisissa kuvauksissa ero on aika minimaalinen. Jälkityö on sitten toki eri asia. Videosta yksittäisen kuvan poimiminen on työlästä. Siihen asiaan ihan varmasti tulee työnkulkua helpottavia toimintoja. Käyttökelpoisten kohtien merkkaaminen videolla esim. pienellä terävällä äänellä voisi toimia. Etsiminen sitten audiowaven perusteella jne.

Miksi sitten pitäisi stillejä poimia videolta, kun on kuitenkin olemassa loistavia ja toistaiseksi parempiakin vaihtoehtoja. Syy on varsin yksinkertainen, samalla kuvaamisella saadaan sisältö digitaaliseen julkaisuun. Stillit saadaan tarvittaessa elämään tabletti-lehdille ominaisella tavalla.

Monet yrityksetkin ovat heränneet videoiden käyttöön viestinnässään. Olen vuoden verran vetänyt koulutuksia aiheeseen liittyen. Pääpaino ollut lähinnä videoiden käytössä ja niiden hyödyntämisessä. Osassa koulutuksia on myös menty itse videon tekemiseen, tosin hyvin pinnallisesti. Herääminen varmaan johtuu sittä, että You Tube on toiseksi suurin hakukone ja sinne ladataan 72 tuntia videota minuutissa. You Tube on nuoremman eli tulevaisuuden päättäjien ja kuluttajien suosiossa. Videosta on kovaa vauhtia tulossa uusi valokuva. Tosin tässkin on jo seuraava muutos nurkan takana. Mobilivideiden jakaminen esim. Social Camin kautta on kasvanut viime aikoina nopeammin kuin You Tube. Social Cam on sanottu olevan videokuvauksen Instagram. Social Camillä pystyy myös hiukan editoimaan videoita. Muutos on todella nopeaa ja luonnollisestikaan kaikki nämä eivät kosketa valokuvaajaa. Näiden ilmiöiden seuraaminen minusta kannattaa jotta tietää ne mahdollisuudet ja ne asiat jotka valokuvaajia koskettaa. Näiden ilmiöiden dissaaminen suoralta kädeltä on silkkaa typeryyttä. 

Kiitos siitä, että jaksoit lukea vuodatukseni läpi. Tarkoitus on taas blogailla tiuhempaan ja ruotia valokuvauksen ympärillä olevia ilmiöitä.

 

 

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, Facebook, Instagram, Social Cam, Statigram, You Tube, videokuvaus, RED, F-Stoppers, business

Kännykkäkamera vs. pokkari

Torstai 12.1.2012 klo 15:00 - Peter Forsgård

HS uutisoi viime viikolla, että kännykkä ei syrjäytä kameraa kuvauksessa. Väite on varsin mielenkiintoinen, koska yleinen käsitys on että kännykkäkamerat syövät nimenomaan pokkarimarkkinoita. Se mihin se tuon uutisen mukaan on vaikuttanut, on kuvauskiinnostuksen lisääntyminen. Toisin sanoen kännykäkamerat ovat kasvanneet kakkua. Isommasta kakusta pienempikin markkinaosuus voi olla suurempi kuin ennen.

Itse en tällä hetkellä suosittele ostamaan halvimpia pokkareita, jos käytössä on suhteellisen uusi kännykkä ja kuvaaminen on satunnaista ja/tai sosiaalista. Joka päiväisessä kuvaamisessa kännykkä riittää ja siinä on yksi ylivoimainen etu pokkariin nähden, kuvien jakaminen heti. Toinen etu on erilaiset aplikaatiot, joilla kuvia voi käsitellä. Näistä esim. Instagram ja Hipstamatic ovat esimerkkeinä iPhonelle ja Android maailmassa Vignette ajaa saman asian. Tilanen on aivan, jos haluaa kuvata laajemmin ja monipuolisemmin. Isokennoiset pokkarit ovat huomattavasti parempia huonoissa olosuhteissa kuin kännykamerat. Samoin kuvausote on pokkareissa parempi jne. Kuten tuossa jutussa Jyri Linho sanoo: "Päätös, valitaanko kompakti- vai järjestelmäkamera, ei ole rahasta kiinni, vaan käyttötarkoituksesta" Ihan sama koskee minusta pokkaria ja kännykameraa.

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, mobiilikuvaaminen, Instagram, Hipstamatic, Vignette, Linho Jyri