My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kuva&Kamera messuilta 360-videoita.

Lauantai 5.3.2016 klo 9:26 - Peter Forsgård

Tein Kuva&Kamera -messuilta 360-videoita. Haastattelin Sonyn, Canon, Olympuksen, Garminin ja Pentax:n edustajia.

Messuilla on mukavasti esillä uutuuksia. Tänään lauantaina teen muutaman videon lisää. Alla lista videoiden soittolistaan. 360-videoiden katselu onnistuu parhaiten YouTuben omalla applikaatiolla.

Linkki soittolistaan.

Tässä kaikki seitsemän videota:

 

edit:6.3.2016 klo 9:30, lisätty videot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kuva&Kamera, Sony, Canon, Olympus, Pentax, Garmin, Sigma, Leica, Nikon

Viikon videoblogaus

Perjantai 29.1.2016 klo 21:05 - Peter Forsgård

Uusimmassa videoblogauksessani pohdiskelen kuvan hintaa, kommentoin Olympuksen uusinta kameraa Pen F:ää ja kerron jännittäviä uutisia blogiini liittyen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Kameralehti

Hajatelmiani Olympus Pen F:stä

Keskiviikko 27.1.2016 klo 10:56 - Peter Forsgård

Sain viime viikonloppuna mahdollisuuden testata Olympuksen tänään julkaisemaan uutta kameraa, Pen F:ää. Lähdin Tallinnaan kuvaamaan ja tein siitä pienen videon. (Video on englanninkielinen)

Olympus Pen F on digitaalinen versio vuonna 1963 julkaistusta Pen F kamerasta.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, kamera

Testailin Olympuksen OMD E-M10 Mark II:sta

Sunnuntai 22.11.2015 klo 21:09 - Peter Forsgård

Katso videolta ajatuksiani ja kokemuksiani Olympuksen OMD E-M10 Mark II:sesta.

Videon lopussa extrana Jussi Aalto kertoo mikä on erikoisin paikka, jossa hänen kuuluisa valokuvansa Urho Kekkosesta on tullut vastaan. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus

Objektiivi testissä: Zuiko 7-14 f2.8

Tiistai 26.5.2015 klo 17:46 - Peter Forsgård

Olympus julkaisi hiljattain kaksi uutta objektiivia, f1.8 valovoimaisen kalansilmän (8mm) sekä 7-14mm f2.8 laajiszoomin. Pääsin tuota jälkimmäistä testaamaan jokin aika sitten. m4/3-järjestelmä onkin kaivannut valovoimaisia laajiksia. Tällä hetkellä laajin laukustani löytyvä objektiivi on kiinteä 12mm ja aika ajoin sitä kaipaa hiukan vielä laajempaa.

zuiko_7-14.png

Kuvassa M.Zuiko 7-14mm f2.8 on kiinni OMD E-M5MKII:sessa. 7-14mm f2.8 laajis kuuluu M.Zuikon Pro-sarjaan. Se on samaa vankkaa laatua kuin muutkin PRO-sarjan objektiivit. Ulkonäkö ja tuntuma on sama. Objektiivi on myös roiskevesi tiivis.

Kuvanlaatu on erinomainen. Vääristymiä on varsin vähän ja minusta se oiirtää varsin hyvin myös kuvan reuna-alueilla. Täydellä aukolla toki reunat aavistuksen pehmenevät, mutta vain aavistuksen. 

_5140069.jpg

 _5140086.jpg

_5130023.jpg

Objektiivi oli meillä myös mukana tiimimme Uneton48 -lyhärikisaan kuvatussa lyhärissä Aika. Yhdessä OMD E-M5MKII:sen kuvanvakaajan kanssa se oli erinomainen käsivaralta kuvatessa. Alla oleva kuva on kuvakaappaus kyseisestä lyhäristä. 

7-14mm_esimerkkikuva.png

Hintaa tuolla kesäkuussa toimitukseen tulevalla objektiivilla on hiukan alle 1.300 euroa. Kohtuullisen hinnakas M.Zuikoksi siis.

Uutta kalansilmää en oel testannut. Se on ymmärttääkseni markkinoiden valovoimaisin kalansilmä. Valovoima on peräti f1.8. Sillä hintaa näyttää olevan hiukan alle 1.000 euroa.

Odotettuja objektiiveja molemmat ja varmasti lisäävät ennestään OMD-kameroiden suosiota. 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, OMD, E-M5MKII, M.Zuiko

Pokkari kokeiltavana: Olympus Stylus TG-4

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11:20 - Peter Forsgård

Peruspokkareiden myynti on viime vuosina romahtanut. Syykin on ihan selkeä, kännykamerat ovat appseineen ja kuvien jakomahdollisuuksineen ylivoimaisia useinpiin pokkareihin verrattuna. Pokkareilla on toki vielä paikkansa. Suosituimpia ovat varmaan superzoomit ja vedenkestävät pokkarit. Niitä eivät kännykamerat toistaiseksi pysty haastamaan.

Olympus julkaisi hiljattain Stylus Tough -sarjaan TG-4:sen. Perusspeksit löytyvät esim. DPrewiev:n sivuilta. Kamera tulee myyntiin kesäkuun alkuun mennessä. Hinta on ymmärtääkseni 419,90-. Pääsin tätä uutuutta muutaman päivän kokeilemaan.

Mielenkiintoisimmat ominaisuudet TG-4:sessa ovat mikroskooppikuvaustila eli macrokuvaus ja LiveComposition. Lähikuvaus on todellakin lähikuvausta. Kameran lähintarkennusetäisyys on 1cm. Yleensä noin lähelle kuvaaminen tuottaa haasteita, mutta Olympus on ratkaisut varsin näppärästi tuon haasteen. Kameraan saa kiinni "rengasvalon", johon ohjataan valo kameran salamasta/led-valosta. Rengasvalo on vielä tehty niin fiksusti, että se irrottaa kameran juuri tuolle sentin etäisyydelle kohteesta. Kameran voi siis laittaa suoraan kiinni kohteeseen. Rengasvalon kauttaa kohde myös valaistaan. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tuolla periaatteella 1 euron kolikkoa. Pääsee siis aika lähelle. Kyllä tuota kehtaa makroksi sanoa, kun koko teksti ei mahdu kuvaan. Kuten kuvasta näkyy niin aavistuksen kuva pehmenee reunoilta, mutta esim. kuvatessa kuvasuhteella 1:1 ei pehmennystä juurikaan näy.

img_0035.jpg

TG-4:sen makroa ei ole rajoitettu vain laajakulma päähän vaan se toimii kaikilla polttoväleillä. Yllä oleva kuva on otettu zoomin pitkällä päällä eli 100mm (kinovastaavuus). TG-4:sen mikroskooppi-asetus antaa ihan uusia ulottuvuuksia makrokuvaamiseen. Alla olevassa kuvassa katson miltä puunrungossa oleva sammal näyttää.

img_0031.jpg


...ja alla tuosta tilanteesta se otettu kuva. (suoraan kamerasta, ei käsittelyä)

img_0036.jpg

Live Composite löytyy nyt myös tästä Olympuksesta. En tässä lähemmin selitä mistä Live Compositessa on kysymys. Blogasin aiheesta viime vuoden lokakuussa ja tämän vuoden helmikuun lopussa. Noista kahdesta blogauksesta selviää hyvin mistä on kysymys. Eroa OMD-sarjan LiveCompositeen kuitenkin on. TG-4:sen LiveComp kuva näkyy Ol.Share appsissä. Tämä on merkittävä parannus ja toivottavasti sama ominaisuus saadaan myös OMD-sarjan kameroihin.

Kaiken tuon muun herkun ohella TG-4 on vedenpitävä aina 15 metriin saakka ja kestää pudottamista kahdesta metristä. Puristuskestävyys on 100kg. Pudottamista ja puristamista en kokeillut, mutta uitin kameraa läheisessä purossa.

Pokkareiden haasteena on yleisesti hämärässä kuvaaminen eli niissä tilanteissa jossa kuvataan korkeilla ISO-arvoilla. Näyttäisi ainakin ISO800 olevan täysin käyttökelpoista. Alla oleva kuva on kuvattu juuri ISO800:lla. Kuva on pienennetty joten tuosta kuvasta voi sanoa ainoastaan miltä se kohina tuossa koossa vaikuttaa.

tg-4_testi_147.jpg

Alla oleva kuva on otettu samasta paikasta samaan aikaan ja siinä ISO-arvo on 3200. Kohina toki näkyy, mutta on ihan makuasia sitten miten siihen suhtautuu. 

tg-4_testi_146.jpg

Molemmissa kuvissa on kuvattu muuten kameran perusasetuksilla ja Lightroom CC:ssä se normaali värikohinan poisto arvolla 25. Verkkoon ja blogeihin ihan käypästä kuvaa saa jopa minusta 3200 ISO:llakin. 

Huomattavaa on myös, että TG-4:ssä voi kuvata RAW-kuvaa. Lightroom CC ja 6 -versiot tukevat myös TG-4:sen ORF-tiedostoja.

Kuten alusa totesin niin kännykamerat ovat syrjäyttäneet pokkarit. Testasin tuosta samasta kohteesta myös iPhone 6:sta. Alla oleva kuva on kuvatt iPhone 6:sella. 

img_0049.jpg

iPhone 6 ISO 500 (Camera+ app)

Kännykamera myös pärjää varsin hyvin, kun kuvaa käytetään pienessä koossa. Isolta ruudulta katsoessa ero TG-4:sen on selkeä. Pokkareilla on siis vielä käyttöä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Olympus, TG-4

Hajatelmia Kuva & Kamera -messuista.

Sunnuntai 8.3.2015 klo 21:00 - Peter Forsgård

Viikonloppuna oli taas se aika, kun valokuva-ala kokoontui Messukeskukseen, Kuva & Kamera -messuille. Minusta messut oli varsin hyvä kokonaisuus, taas kerran. Toki olisi toivonut, että kaikki isot kameramerkin olisivat olleet edustettuna. Poissaolollaan loistivat Nikon, Panasonic ja Sony. Muuten paikkalla oli varsin hyvä kokoelma eri yrityksiä. Etenkin pientarviketta oli runsaasti esillä. Käytetyt kamerat taas nousseet suosiossa, koska näytteilleasettajien joukossa olivat sekä JAS-kamerakauppa, että Kameratori. Erityisesti JAS-kamerakaupan osastolla kuolasin Peztval uusvanha objektiiviä. En onneksi sortunut ostamaan. Kameratorilla oli myynnissä laatikoittain pienhärpäkettä sekä vanhoja kameranrunkoja.

Uutuksia oli ainakin esillä Canonilla ja Olympuksella. Canonilla uudet 5D-sarjalaiset ja M3, sekä Olympuksella uusi E-M5MKII. Focus Nordicin osastolla oli hypisteltävänä Lytro. Sellaisen hankkiminen houkuttelisi kovasti, mutta 1700,- hintalappu hillitsee haluja ostaa...

Nykyään kuvaan kevyemmällä kalustolla, on jalustani aika järeä ja turhankin painava. ED-Markin osastolla oli varsin kätevä ja sopivan kevyt Cullman-jalusta. Tuossa 628-mallissa on kätevä hybridi kuulapää. Se käy niin videokuvaukseen kuin perinteiseenkin kuvaukseen. Sen olisi saanut aika hyvään hintaan, mutta vielä jäi hankkimatta. Pitää varmaan korjata tilanne ensi viikolla. 

En tänä vuonna valitettavasti ehtinyt kovin montaa esitystä kuuntelemaan. Ainoastaan yhden kokonaan ja se oli Mikael Rantalaisen (@finnishviews) luento maisemakuvauksesta. Pidin esityksestä, siinä oli pajon asiaa ja hyviä vinkkejä maisemakuvaajalle. Erityisesti pidin siitä, että Rantalainen kehoitti kuvaamaan omaa lähimaisemaa. Aina ei tarvitse mennä kauas eksoottisiin paikkoihin, vaan se maisema voi löytyä ihan siitä omasta lähipiiristä. "Pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikkassa", sanoi Rantalainen esityksessään. Oli kiva kuunnella tuo luento, koska jostain syystä minua on maisemakuvaus kovasti viiem aikoina ruvennut kiinnostamaan. En tiedä miksi, en ole koskaan maisemaa kuvannut. No ehkä juuri siksi se kiinnostaa. Aina pitää kokeilla jotain uutta. Katsotaan mitä tässä kevään aikaan tuon osalta ehtii tehdä.

Valokuvanäyttelyt ovat myös sitä parasta osaa näillä messuilla. Nyt mieleen jäi Finnfoton juhlanäyttely sekä Heikki Kuisman "Uhanalaisia kisapetoja" -näyttely.

Kuten aina messujen yksi kohokohta on tuttujen tapaaminen. Tänä vuonna ne kohtaamiset jäivät vähäisemmäksi kun yleensä. En perjantaina ehtinyt ammattiaikaan, kuin vasta ihan lopuksi. Onneksi yksi kohokohta kuitenkin sattui kohdalle. Pitkästä aikaa tapasin Matti J. Kalevan. Oli todella ilo nähdä hänet hyväkuntoisena ja pirteänä. Hän on taas aloittanut opettamisen ja ryhmänä on noin kymmenen kansainvälisesti menestynyttä kuvaajaa. Oli ilo nähdä se innostuksen palo joka Matin silmissä hehkui, kun hän kertoi niistä kuvausprojekteista, joita hän tämän ryhmänsä kanssa tekee. Mahtavaa että hän vielä jaksaa noin innostuneesti auttaa ja sparrata suomalaisia valokuvaajia. Se on korvaamatonta työtä kuvaajien eteen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Kuva & Kamera, JAS-kamerakauppa, Kameratori, ED-mark, Cullman, Focus Nordic, Lytro, Petzval, Rantalainen Mikael, Kaleva Matti J., Canon, Olympus, Kuisma Heikki

LiveComp käytössä oikeissa töissä.

Perjantai 27.2.2015 klo 11:30 - Peter Forsgård

wille_865_001bl.jpg

Olympuksen OMD-sarjan kameroissa on varsin kätevä ominaisuus pitkien valotusten tekemiseen. LiveComp-asetuksella kameran saa ottamaan kuvan niin, että pitkän valotuksen aikana kuvaan tallentuu vain ne kohdat jotka kuvauksen aikana saavat lisää valoa. Tarkkaan ottaen kyse ei ole pitkästä valotuksesta, vaan useasta valotuksesta samaan kuvaan. Tämä ei kuitenkaan ole sama asia kuin monivalotus. Kannattaa lukea blogaukseni LiveCompista viime syksyltä, jos aisia ei ole ennestään tuttu.

Olen tuota useasti kokeillut kohteisiin, joissa on liikkuvia valoja. Efekti on tuttu ja tuottaa maisemaan valojuovia. Muutama viikko sitten käytin tekniikkaa suuren kohteen valaisuun. Olin kuvaamassa traktoreita Loimaalla. 

Tekniikka on periaatteessa aika yksinkertaista. Sen on myös huomattavasti nopeampaa kuin vastaavan kokoisen laitteen kuvaaminen perinteisellä menetelmällä. 5 metriä pitkä ja kaksi ja puolimetriä korkean traktorin kuvaamiseen tarvittiin aiemmin valtava määrä valoa. Käytännössä 10 metrin tasovalo muine lisävaloineen koristelemaan. 

LiveComp kuvaamisella pystyin tekemään saman vain yhdellä salamavalolla. Asetin valotusajaksi LiveComissa 0,5s ja aukoksi f8. Pitkästä aikaa oli käyttöä valotusmittarille, kun mittasin salamanvalotuksen. Kiertämällä traktoria ja väläyttämällä salama sopivissa kohdissa joka kerta samalta etäisyydeltä, kuvaan valottui aina se kohta johon salamavalo traktorissa "osui". Valotusta saattoi jatkaa niin kauan kuin oli tarvetta, koska ne kohdat johon valoa ei osu, eivät valotu ollenkaan. Ylivalotamisen vaaraa ei ole, jos valotuksen alunperin on asettanut kohdalleen. Bulb-asetuksessahan ylivaloitus tulee ongelmaksi, jos kuvaa pitkään. Kuvan kehittymisen näkee kameran näytöltä, joten salamaa osasi väläyttää aina siihen kohtaan mihin valoa tarvitaan. Tarvittaessa myös kuva-alalla voi liikkua, jos päällä on tummat vaatteet. Aika ajoin kuvauksen kestäessä objektiivi peitettiin, kun valoa vietiin kameran näkyviin. Softboxin reunoissa paistoi hiukan valoa ja se olisi näkynyt kuvassa. Valaisin traktorin ensin yhden kerran kiertämällä sitä ja väläytin salamaa kaksitoista kertaa. Kuvan tarkastamisen jälkeen otettiin uusi kuva jossa valaistiin vielä ne kohdat, joihin oli tullut liikaa ja vääränlaista kiiltoa tai jääneet hiukan tummaksi.  Kuvat sitten yhdistin Photoshopissa. Valaisun olisi voinut tehdä myös jatkuvalla valolla, mutta se olisi ollu jonkin verran hitaampaan. Jatkuvalla valolla myös aika jonka ajan valolla maalaa on olennainen.  Salamalla se on huomattavasti kätevämpää, kun vain muistaa pitää salaman etäisyyden samana koko ajan. Näin valotus pysyy vakiona koko ajan. 

LiveComp-kuvaustekniikan hyvänä puolena on sen vaatiman kaluston pienuus. Isonkin kohteen voi kuvata yhdellä valolla ja varsin nopeasti. LiveCom-tekniikka on siis erittäin kustannustehokasta, koska se tosiaan mahdollistaa kuvaamisen suhteellisen nopeasti ja säästää valtavasti asiakkaan aikaa. 

Yllä oleva kuva on kyseiseltä keikalta. Kuvia käytetään esitteessä ja verkkosivuilla. Toimeksiantona oli kuvata saman tyyliin kuin edellisetkin kuvat oli otettu. Esitteeseen uusittiin kaksi aukeamaa, kahden uuden mallin osalta. Yhtenäisyys edellisiin kuviin oli siis olennaista. Aikaisemmat kuvat oli tuohon esitteeseen kuvattu isossa studiossa. Voi vain kuvitella mikä työ on ollut siirtää traktorit Turkuun studioon. Operaatioon on mennyt useampi päivä. Otin kummastakin kolme ruutua ja varsinainen kuvaus kesti noin puolituntia per traktori per yksi lopullinen kuva. Katsoin ajat kuvien exifistä. Tuossa ajassa traktori ajettiin paikalleen ja rakensin paikalle kameran ja sen valon. Luonnollisesti sitten kuvia yhdistellessä menee hetki. Sekin toki aika nopeaa, koska vain pieniä osia piti poimia toisesta ruudusta.

LiveComp tosiaan mahdollistaa mielenkiintoisia asiota pienellä kalustolla. Ominaisuus on todella kätevä ja oikeissa paikoissa käytettynä aivan huikea. Suunnitelmissa on jo seuraava vastaavan tyylinen kuva. Tällä kertaa omana projektina. siitä sitten lisää tuonnempana kunhan se on tehty. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Olympus, LiveComp

Olympuksen Action Factory ja OMD E-M5MKII:sen testaus.

Perjantai 13.2.2015 klo 11:19 - Peter Forsgård

omdactionfactory_103.jpg

Minulla oli keskiviikkona mahdollisuus testata Olympuksen helmikuun alussa julkaisemaa OMD-sarjan uutta E-M5MKII:sta. Olympus oli kutsunut Prahaan mediaa, valokuvaajia, liikkuvan kuvantekijöitä ym. testaamaan uutuutta. Hienot puitteet OMD Action Factorylle Olympus oli Prahaan järjestänyt. Paikkana oli Muzeum Stara Cistirna. Se on vanha vedenpuhdistamo, joka on nykyään museona. Samassa paikassa on kuvattu useita elokuvia. Sen maanalaiset viemärikäytävät ovat mahtavia kuvauspaikkoja.

omdactionfactory_054.jpg

Kameran testaaminen oli järjestetty demojen kautta, joissa jokainen pääsi kokeilemaan uuden kameran ominaisuuksia. Demojen aiheiksi oli luonnollisesti nostettu kameran keskeisimmät uudet ominaisuudet.

OMD-sarjan kameroissa on erinomainen kuvanvakaaja. Uudessa E-M5 MKII:ssa on 5 aukon vakaaja eli käytännössä voidaan käyttää 5 aukkoa hitaampi suljinaikoja. Vakaaja on rungossa, joten se on käytettävissä kaikilla mahdollisilla objektiiveilla, jotka vaan saa kiinni runkoon. Yksi demo oli  vakaajan hyöty videokuvauksessa kun kuvataan käsivaralta. Se toimi hämmästyttävän hyvin ja on todella merkittävä asia run and gun -tyyppiselle kuvaamiselle. Olympus on selvästi ottanut askeleen kohti videokuvaajia. E-M5 MKII:ssa on muutenkin parannettu videominaisuuksia. Siitä löytyy mm. fullHD 60fps muiden normaalien nopeuksien lisäksi. Ulkoiselle mikrofonille löytyy liitin ja kuulokeita varten liitin on erikseen hankittavassa akkukahvassa. Nyt vielä muutama erityisesti videokäyttöön tehty täysmanuaaliobjektiivi Zuikon valikoimaan, niin siinä olisi varsin mainio paketti liikkuvankuvan kuvaajalle. Alla olevan videopätkän kuvasin käsivaralta taustalta kun kauasCreative demosi miten hyvin vakaaja toimii. Kuten tuosta lyhyestä kuvaamastani pätkästä näkee, käsivaralta kuvaaminen onnistuu erinomaisesti. Kaikki asetukset olivat automaatilla ja kuva on suoraan kamerasta.

 

Toinen merkittävä ominaisuus uudessa OMD:ssä on highres-moodi. Sensorin siirtelyllä kameralla saa otettu 40 megapikselin kuvia. Kennohan on siinä on normaalikuvauskessa 16 megapikseliä. Kuvauskohteiksi soveltuvat paikallaan olevat kohteet, koska kuva koostetaan kahdeksasta erillisestä kuvasta. Tuntuu siltä, että megapikselikisa on taas alkanut. Minusta tämä on Olympukselta ihan nokkela vastaus tuohon kisaan. Samalla kun kennonsiirrolla saadaan aikaan suurempi pikselimäärä tallentaa se myös suuremman värimäärän. Kuvan jokainen kohta tallentuu aidosti kolmella eri värillä eli sekä punainen, vihreä että sininen pikseli tallentaa kuvan. Kamera prosessoi sitten kuvan valmiiksi. Kuva on sen 40 megapikseliä (7296X5472) ja jpg-muodossa. Photoshoppiin on tulossa plug-in, jolla tuosta highres-kuvasta saadaan ulos myös raakakuva. Ymmärtääkseni sen megapikselimäärä on silloin reilut 60. Tuota ei vielä voinut testata. Harvoin itse tarvitsen tuollaisia pikselimääriä, mutta eipä tuosta varmaan haittaakaan ole, jos tekee tuotekuvauksia. Studiokäytössä tuo on varmasti toimiva. Erillisten kuvien ottamisen väliin voi asettaa haluamansa viiveen, jotta salamat ehtivät varautua. Millaistahan kuvaa saisi aikaiseksi, jos osaotosten välillä siirtää valoja? Pitää varmaan testata kunhan pääsen tuota kokeilemaan hiukan pitempään. Tuosta kennonsiirtotekniikasta ja siihen liittyvästä asiasta kannattaa lukea lisää Pekka Potkan blogista. Alla oleva kuva on otetu Highres-moodilla. Objektiivina oli M.Zuiko pro-sarjan 40-150mm f2.8. 

omdactionfactory_071.jpg

Muita demoja olivat LiveComposite ja keinovaloilla valaistu muotokuva. Live Compositesta blogaan lähipäivinä lisää. Tein sitä hyödyntäen erään mielenkiintoisen kuvauksen. Kaiken kaikkiaan Olympuksen uutuus vaikutti oiken hyvältä. Erityisen tyytyväinen olin video-ominaisuuksien parantumiseen. FullHD:ta 60fps on erinomainen asia. Toki olisin toivonut, että mukana olisi ollut myös 4K. Se on kuitenkin minulle hyödyllinen, kun siitä saan useamman kuvankoon tarvittaessa.

Käytettävyys oli lähes identistä E-M1:sen kanssa ja E-M5MKII myös tuntui lähes samalta kädessä. Odotan innolla, että pääsen testaamaan tuota hiukan pitempään. Luonnollisesti tuo uusi OMD menee harkittavien hankintojen listalle aika korkealle. Nimenomaan parantuneiden video-ominaisuuksien vuoksi. Jos nyt olisin hankkimassa still-kuvaukseen kameraa oliis tämä todennäköisesti valintani. Mielenkiintoista onkin nähdä miten tämä vaikuttaa OMD E-M1:sen myyntiin.  

Yksi merkittävä ja mukava asia tuolla reisulla oli tavata nuoria liikkuvan kuvantekijöitä sekä stillkuvaajia. Oli mahtavaa nähdä se avoimuus, innostus ja tekemisen meninki mikä tuosta nuoremmasta porukasta henkii. Yhden demorastin vastuuporukka oli suomalainen kauasCreative. Huikean hyvin ja tyylikkäästi he vetivät oman osuutensa. Uskoisin, että näistä kavereista kuullaan vielä useasti lisää.

Twitteristä häsällä #OMDactionfactory löytyy lisää materiaalia. Samalla häsällä myös Instagramin kuvavirrasta löytyy kuvia. 

Kaikki alla olevat kuvat on kuvattu Olympus OMD E-M5MKII:sella. Luonnollisesti kun ryhmässä kuljetaan ja kuvataan muiden rakentamia settejä ovat kuvatkin monella aika samankaltaisia.

omdactionfactory_036.jpg

       

omdactionfactory_062.jpg

omdactionfactory_098.jpg

omdactionfactory_127.jpg

omdactionfactory_161.jpg 

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Olympus, OMD E-M5MKII, Action Factory, kauasCreative

Kamerajulkistuksia osa 2: Olympus

Perjantai 6.2.2015 klo 14:04 - Peter Forsgård

Olympus julkaisi eilen uuden OMD-sarjaan kuuluvan kameran, E-M5 MKII:sen. Speksien perusteella siiinä mielenkiintoisimmat ominaisuudet ovat merkittävästi parantuneet video-ominaisuudet sekä high-resolution moodi. 

Tähän asti OMD-sarja on ollut hiukan vajavainen videokuvauksessa, mutta nyt tähän on saatu parannus. Uutuudesta löytyvät kaikki videon perusominaisuudet, mm. 60p myös fullHD:ssa. Se mikä puuttuu on kuulokeliitäntä, pöh. (edit: Kuulokeliiitäntä löytyy optiona saatavasta akkukahvasta. katso lopun kuvakaappaus twitter-keksutelusta.)

OMD-sarjassa on erinomainen rungossa oleva vakaaja. Valmistaja lupaa tälle 5-akselin vakaajalle 5 aukkoa pitempiä suljinaikoja. Käytännössä itse olen päässyt 41/3-aukon verran nopeampiin aikoihin tuolla vakaajalla. Tuosta on hyötyä videota käsivaralta kuvatessa ja koska se on rungossa, toimii se kaikilla objektiiveilla.

Videokuvaaja on myös huomiotu sillä, että takananäyttö on sivulle kääntyvä. Aiemmassa E-M5:sessa se liikkui ainoastaan pystysuunnassa ja kallistuen. En ole ihan varma onko tämä muutos hyvä vai huono. Se jää nähtäväksi. 

Toinen kiinnostava ominaisuus on ns. high-resolution moodi, jossa kennoa siirtelemällä saadaan kuvattua kahdeksalla otoksella 40 megapikselin kuva. Tämä on luonnolllisesti vastaus kilpailijoiden suuriin pikselimääriin. Mikro 3/4-kennoon ei kovin paljon 16 miljoonaa pikseliä enempää kannata tunkea. Kuinka paljon tuota itse tarvitsen jää nähtäväksi. Sillähän ei luonnollisesti pysty kuvaamaan kuin paikallaan olevia kohteita. Tuotekuvaukseen ja arkkitehtuurikuvaukseen tuo soveltuu mainiosti. Speksien mukaan tuo 40 megapikselin kuva on jpg-muodossa, mutta ymmärtääkseni kamera myös tallentaa raw-kuvat. Voisi olettaa, että niistä saa koostettua myös varisn ison kuvan. Speksien mukaan se olisi 63M. Toki se vaatii sitten Photoshopin käyttöä.

Sääsuojausta on myös parannettu merkittävästi. Yksi ominaisus myös pisti silmään, nopein suljinaika on 1/16000s. Ymmärtääkseni se on toteutettu sähköisellä sulkimella. Oletettavasti se on myös täysin äänetön. Se on valtava etu esim. tilaisuuksia kuvatessa, kun pystyy olemaan täysin äänetön. (edit: On sähköinen suljin ja äänetön. katso lopun kuvakaappaus twitter-keskustelusta)

En ole luonnollisesti tuota uutuutta velä päässyt kokeilemaan, mutta eiköhän tuo lähiaikoina onnistu.

olympusem5mkii_twitter.png 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus

Ennustuksia vuodelle 2015 ja vähän hajatelmia menneestä vuodesta.

Keskiviikko 14.1.2015 klo 9:42 - Peter Forsgård

Taas on se aika vuodesta jolloin miettitään hiukan mennyttä vuotta, mutta ennen kaikkea katsotaan eteenpäin.

Ennen kuin mietitään tulevaa, katsotaan hiukan mennyttä vuotta. Suurin muutos omalla kohdalla oli varmaan siirtyminen CSC:hen, Olympukseen valokuvauksen osalta ja videotyön osalta Panasoniciin. Se ei vaikuta kuvien sisältöön sinänsä, mutta muuttaa hiukan kuvaamisen kulkua ja tapaa miten kuvaan. Tapa liittyy lähinnä siihen uudenlaiseen ajatukseen kuvan valottamisesta. Siitä kirjoitin enemmän syyskuussa blogauksessani aiheesta.

Viime vuosi oli ammattilisesti taas oikein hyvä. Ainahan sitä toki ehtisi enemmänkin jne, mutta ei tässä tilanteessa ole valittamista. Samaan aikaa valokuvaus tai tarkemmin sanottuna valokuva elää parasta aikaansa ja samalla valokuvaus on ammattina haastava ja koko valokuvaajan ammatti on päätoimena yleisesti kuihtumassa tai ainakin uhattuna. Toisaalta haasteet ovat hyviä, se pitää mielen virkeänä. Ainahan se on historian saatossa ollut niin, että haastavat ajat synnyttävät uutta. Toki osa vanhasta katoaa ja se on tietysti ikävää, jos se sattuu omalle kohdalle. Tosin siihen omalle kohdalle sattumista voi yrittää pehmentää tekemällä asioita uudella tavalla ja luomalla itselleen jotain uutta valokuvauksen saralla.

Uskoisin tämän vuoden yksi trendeistä olevan valokuvan poimimisen videosta. 4K kameroiden yleistyminen ja halpeneminen mahdollistaa tämän. Panasonic julkaisi CES-messuilla Las Vegasissa kuluttajatason videokameroita, joilla voi kuvata 4K-resoluutiolla. Niissä myös ns. 4K Photo ominaisuus, jossa heidän omalla softalla voi poimia helposti kuvia videosta. Tosin en usko, että se perinteisen videokameroiden kautta vielä tapahtuu. Ennemminkin se tulee tapahtumaan kännyköiden avulla. Nyt on jo ainakin iPhoneen saatavissa VPhoto-applikaatio, jolla voi kuvata videota niin, että applikaatio poimii kuvatusta videosta valmiiksi stillkuvia joista voi sitten valita mieleisensä. Videosta poimittavat stillkuvat ovat jo arkipäivää myös osalle ammattilaisia. Mainoskuvaajat maailmalla ovat jo jonkin aikaa käyttäneet RED-kameroita esim. muotikuvauksissa. Valtavirtaa se ei taida ihan joka paikassa olla, mutta ihan varmasti yleistymässä. Yhä enemmän tullaan tarvitsemaan samasta kuvauksesta sekä valokuvia, että liikkuvaa kuvaa. 

Toinen trendi tulee olemaan dronet. Osittain tuo koskettaa myös ammattivalokuvaajia, koska niiden yleistyessä myös asiakkaiden vaatimukset voivat kasvaa. Dronella lentäminen ja sillä kuvaaminen on taas yksi lisämahdollisuus valokuvaajille. Tälläkin saralla harrastajat ovat jo ottaneet isoja askeleita. Toisaalta osasta heistä tulee tuon alan ammattilaisia tekemällä. Kaikkeen ei tarvitse virallista koulutusta ollakseen ammattilainen. Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen opettelu voi johtaa ammattilaisuuteen. 

Kameroiden osalta jo viime vuonna näki trendin, jossa ollaan menossa kohti pienempiä ja kompaktisempia järjestelmäkameroita. Perinteisen peilijärjestelmäkameran myynti laski ja samaan aikaan CSC-kameroiden myynti kasvoi. Tämä ei tarkoita, että kuvaajat olisivat hylänneet perinteisen peilikameran, vaan aika moni on sen rinnalle ostanut pienemmän kompaktimman järkkärin. Uskon tuon suunnan jatkuvan myös tänä vuonna. Tulevaisuudessa peili tulee katoamaan suurimmasta osasta kameroista. Toistaiseksi vielä on tilanteita joissa peili on hyödyllinen, urheilukuvaus ja muut nopeat tilanteet tulevat ensimmäiseksi mieleen. Tämäkin tilanne voi muuttua ja etsin voi olla täysin hybridi, jossa on yhdistetty optinen ja sähköinen etsin.

Kuten tuossa ylempänä totesin ovat ajat haastavia valokuvaajalle ja se on tarkoittanut uusien tapojen, työnkulkujen ja toimintamallien keksimistä ja kehittämistä. Ilahduttavasti jotkut ovat jo käyttäneet joukkorahoitusta projektiensa rahoittamiseen. Esimerkkeinä vaikka Uusi Inari ja Uuden Maan Sanomat. Aiemmin blogasin Carl Bremerin kirjaprojektista, jossa käytettiin myös Mesenaattia kirjan rahoittamiseen. Minusta nämä kolme projektia ovat rohkaisevia ja uskoin vahvasti näiden lisääntyvän jo tänä vuonna. Nämä ovat hyviä esimerkkejä uudesta tavasta tehdä. Erityisen iloinen olen tuosta Caj Bremerin projektista. Yksi parhaista, ellei paras, lehtikuvaajamme on avoin uudelle tavalle tehdä kirjoja.

Omalta osaltani vuosi alkanut hiljaisissa merkeissä kuten vuodet yleensäkin. Ensi viikolla alkaa yksi erittäin kiinnostava valokuvausprojekti ja katsotaan mihin se johtaa. Siitä sitten myöhemmin lisää, kunhan homma lähtee käyntiin.

Oikein hyvää alkanutta Vuotta 2015 ja hyviä ja menestyksellisiä kuvauksia koko vuodelle.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Panasonic, VPhoto, Mesenaatti, croudfunding

Digiexpossa nähtyä 2014 edition

Torstai 6.11.2014 klo 11:53 - Peter Forsgård

Hiukan myöhemmin blogailen viime viikonlopun messuista kuin aikaisempina vuosina. Kaupalliset harjoitteet haittaavat blogaamista, mutta hyvä niin. 

Olen joka vuosi kommnetoinut kameranvalmistajien osuutta messuilla. Nyt näyttää taas hiukan paremmalta sillä Rajala Camera on ottanut kamerapuolen vielä paremmin hoitaakseen. Jokaisella kameranvalmistajalla on oma osasto ja myynti on erikseen. Hyvä jako juuri näin. Merkeistä ainoastaan Pentax/Ricoh puuttui. Minusta on erinomaista, että messuille saadaan kattava valikoima valmistajia. Kamerauudetkin olivat kivasti esillä. Canonilla luonnollisesti kärkenä upouusi 7DMKII, joka on saanut varsin hyvät arviot. Rajala oli myös rakentanut "tornin" jossa esillä oli kaikilta valmistajilta teleobjektiivejä, joilla saattoi tiirailla messuja.

Osastonsa oli myös GoProlla, onhan se markkinajohtaja actionkameramarkkinoilla. Heidän osasto olikin erillään muista kameroista Skiexpon puolella. Ilahduttavaa oli, että AEE:n actionkamerat ovat saaneet maahantuojan. Myös heidän osastonsa oli Skiexpon puolella. Ensikerran näin AEE kameroita Photokinassa viime syyskuussa. Heillä on mm. ensimmäinen actionkamera optisella zoomilla. AEE S71 MagiCam on varsin kilpailukykyinen ominaisuuksiltaan ja haastaa GoPron uusimman Hero 4:sen. Ihan samaan ei AEE yllä, mutta toisaalta hintakin on hiukan edullisempi. Pitää tuo malli katsoa ennenkuin investoi uuteen actionkameraan. Vanha Hero2 on edelleen käytössäni ja täysin riittävä toistaiseksi. AEE:ssä on sama kiinnistys kuin GoProssa eli vanhat härpäkkeet käyvät mainiosti vaikka vaihtaisikin AEE-kameraan. AEE:llä on myös Droneja. GoPron osastolla oli näytillä suosittu DJI Drone, jnka kanssa heillä näyttää olevan varsin kiinteä yhteistyö.

Luennot eivät tällä kertaa minua niin hirveästi kiinnostaneet. Olympus oli tuonut paikalle beatboxaaja Felix Zengerin. Hän demosi Olympus LS-100 digitaalista nauhuria tekemällä lavalla "biisin". Vaikka en hirveän innostunut ole beatboxauksesta sinänsä, niin onhan tuossa valtavasti talenttia takana. Toisaalta oli myös hienoa nähdä miten taitavasti hän sen biisin loi.

Parasta antia taas kerran oli tuttujen tapaaminen. Messut ovat viime vuosina yhä korostuneemmin muuttuneet sosiaalisiksi tapahtumiksi. Laitteet on jo moneen kertaan netissä nähty ja aika hyvin niitä on myös on ollut mahdollista hypistellä fotoliikkeissä.

Nähtäväksi jää miten jatkossa kameroiden osalta nuo messut jatkuvat. Kolmet messut muutaman kuukauden väliin on aika paljon meidän markkinoilla. Expertexpo, Digiexpo ja Kuva&Kamera ovat kaikki tosin hiukan eri tavalla profiloituneet, mutta menevät kameroiden osalta aika paljon päällekkäin. Kaikilla kolmella messulla on kuitenkin laitteiden osalta ollut eri pääkumppani. Expert omassaan, Digiexpossa Rajala ja Kuva&Kamerassa ollut ainakin aiemmin joskus TopShot. Viimeksi mainitussa on lisänä ollut vahvempi panostus itse valokuvaan. Toivottavasti tuo panostus valokuvaan jatkuu.

Aikaisempien vuosien blogauksiani Digiexposta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Digiexpo, Rajala, Canon, GoPro, AEE, Pentax, Olympus, Zenger Felix

Objektiivi testissä: Olympus 40-150mm PRO f2.8

Tiistai 21.10.2014 klo 10:47 - Peter Forsgård

sekalaista_056.jpg
OM-D E-M1, 40-150mm PRO f2.8, 150mm 1/250 f2.8 (ethän käytä kuvaa ilman lupaa)

m4/3-järjestelmä on siitä kätevä, että objektiiveiksi käy lähes mikä vain. Sovitteita eri bajoneteille löytyy valtava määrä. Minulla on tosin toistaiseksi vain Olympuksen omia objektiivejä. Laukusta puuttuu vielä eniten käyttämäni polttovälialue eli keskipitkä telezoom. Olympus julkaisi Photokinan alla juuri sen mitä kaipaan: 40-150mm f2.8. Tuohan vastaa kuvakulmaltaan täyden koon kennon 80-300mm eli varsin kattava polttoväli siis. Valovoimakin on riittävä. 

Pääsin testaamaan kyseistä objektiivia viime viikolla. Oikeastaan ehdin kokeilla objektiivia kunnolla vain yhtenä päivänä. Menin kuvaamaan puluja asematunneliin. Hiukan hämärässä oli hyvä testata tarkennuksen toimivuutta ja myös OM-D:n kuvanvakaajaa. Alla oleva kuva on otettu 150mm polttovälillä aukolla f4.5 ja suljinaika oli 1/40s.

sekalaista_033.jpg
OM-D E-M1 40-150mm f2.8 PRO, 150mm 1/40 f4.5. ISO 1600 (ethän käytä kuvaa ilman lupaa)

Kuvanvajaaja toimii erinomaisesti. Mukana lainassa oli myös 1.4X telejatke EC-14, jolla objektiivi pitenee kinovastaavuudeltaan 420mm ja valovoima tuolloin on f4. Varsin käyttökelpoinen tele siis. 

Alla oleva kuva on otettu tuolla yhdistelmällä. Polttoväli ei kuitenkaan ollut 420mm vaan noin puolet siitä eli 120mm.

sekalaista_081.jpg

OM-D E-M1, 40-150mm PRO f2.8 + MC-14 EXT 1/60s f4

(ethän käytä kuvaa ilman lupaa)

Objektiivi on varsin laadukkaasti tehty ja on hyvän tuntuinen kuvatessa. Tuntuma on varsin samanoloinen kuin 12-40mm PRO-sarjan zoomissakin. Hintakin on saatu pidetty kohtuullisena. Noin 1.300€ on toki paljon rahaa, mutta vastaavat objektiivit maksavat lähes tuplaten. Kovasti odotan, että objektiivi tulee kauppoihin ja ennakkotilaamani saapuu.

sekalaista_023-edit.jpg
sekalaista_019.jpg

Tarkoitukseni oli mennä kuvaamaan salibandyä johonkin halliin, mutta aikataulut ja sopivat ottelut eivät tällä kertaa kohdanneet. Olisi ollut mukava testata kuinka objektiivi ja runko toimivat haastavissa olosuhteissa. Salibandy on nopea laji ja hallit aika pimeitä. Tarkennus olisi päässyt tosi testiin.

Yksi erinomainen ominaisuus zoomissa vielä on. Lähin tarkennusetäisyys on vain 70cm kaikilla polttoväleillä, myös telejatkeella. Kyseinen zoom toimii lähes macro-objektiivina tarvittaessa. Varsin monikäyttöisestä objektiivista on siis kyse.

Sulantoblogissa lisää Olympuksen uudesta zoomista. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus

Live Composite, kokemuksia Olympuksesta osa 2

Maanantai 20.10.2014 klo 18:41 - Peter Forsgård

valokarnevaali_019.jpg
0,5s f5.6 ja Live Comp. (ethän käytä kuvaa ilman lupaa)

Olympus on ollut varsin innovatiivinen ja rohkea tuodessaan markkinoille OM-D -sarjan. Olen nyt kuukauden verran Olympuksella kuvannut. Viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa testasin kamerassani olevaa Live Composite -kuvausta. Se on käytännössä hyvin lähellä jossei peräti sama asia kuin Star Trail -kuvaus. Se on perinteisesti tehty kameran bulb-asennossa eli suljinta on pidetty auki useita minuutteja, jopa tunteja. Ongelma tässä on luonnollisesti valotuksen pituus ja ylivalottumisen vaara on ilmeinen. Toinen ja yleisempi tapa on ollut tehdä ne useasta kuvasta valottamalla samaa kohtaa useaan kertaan. Tietokoneohjelmalla sitten yhdistetään kuvat. En ole itse tuota koskaan kokeillut, mutta kovin työläs tapa tuo on.

Olympuksen julkistaessa E-M10 oli siinä tämä aivan uusi Live Composite ominaisuus. E-M1:seen se tuli viimeisimmässä ohjelmistopäivityksessä.

Live Comp on varsin yksinkertainen tapa kuvata. Kameraan asetetaan M-valotustila ja valitaan "valotusajaksi" Live Comp. Valikosta sitten valitaan suljinaika väliltä 0,5s - 60s. Aukko sitten normaalisti valintakiekolla sellaiseksi, että valotus on kohdallaan. Käytännössä kamera ottaa kuvia valitulla suljinajalla kuvia niin kauan kunnes kuvaaja painaa uudestaan laukaisinta. Käytännöössä tämä eroaa Bulb-asennosta siinä, että kamera ottaa kokoajan kuvia ja stäkkää niitä edellisen päälle käyttäen samaa metodia kuin Photoshopin layereiden blending mode lighten. Toisin sanoen seuraavaan "kuvaan" tulee ainoastaan näkyviin kohdat, jotka olivat vaaleampia kuin samat kohdat edellisessä kuvassa.

valokarnevaali_009.jpg
0,5s f16 ja Live Comp. (ethän käytä kuvaa ilman lupaaa)

Yllä olevassa esimerkkikuvassa kuvausaika oli noin kaksi minuuttia. Kamera siis otti tuona aikana noin 240 kuvaa, joista se muodostaa yhden ORF-raakakuvan. Erinomaista on se, että kuvan kehittymisen näkee kokoajan näytöltä eli valottamisen voi lopettaa kun valokuvio näyttää hyvältä. Tässä kuvassa on kuvattu koko se aika kun Kieputin kieputtaa. Bulb-asennolla tämän kuvan ottaminen olisi hankalaa, jos edes mahdollista. Oikealla olevan Kieputin-valon ylivalottuminen olisi aika todennäköistä, jos kuvaa pitää valottaa kaksi minuuttia. Myös taustalla oleva alue muuttuisi vaaleammaksi ja eilinen sumuinen ilma saisi sen näyttämään aika ikävän tunkkaiselta. Nyt tuo taivas ja tausta jää tummaksi suhteellisen lyhyen valotusajan vuoksi. Parempi kuvausajankohta toki olisi ollut sininen hetki. Tässä tämä musta minusta kuitenkin toimii aika hyvin.

valokarnevaali_038.jpg
0,5s f14 ja Live Comp. (ethän käytä kuvaa ilman lupaa)

Yllä olevassa Kieppi-kuvassa olen katkaissut valotuksen, kun valokuvio näytti minusta hyvältä.

Live Compositen käyttö on minulla toistaiseksi rajoittunut näihin Linnanmäen Valokarnevaalien kokeiluihin. Kaupallisista sovelluksista tulee ainakin mieleen rakennusten kuvaaminen. Tuotekuvaus on toinen ja siitä Pekka Potka on tehnyt hyvin asiaa havainnollistavan videon. (löytyy blogauksen puolesta välistä.) Perinteiset autonvalojen muodostavat juovat on myös helppo toteuttaa Live Compositella. Hauskinta on, että niitä voi myös tehdä valoisaan aikaan, kunhan ne auton valot ovat kirkkaammat kuin kuvaushetkellä oleva päivänvalo. Valoisaan aikaan tarvitaan todennäköisesti ND-suodin. Ilotulitus, salamat ja valomaalaukset ym. ovat luonnollisesti omiaan kuvattavaksi Live Comp:illa.

Itse olen pohtimut sovelluksia henkilökuvaukseen käyttäen Live Comp:ia. Siitä sitten enemmän myöhemmin kunhan saan sellaisen toteutettua.

valokarnevaali_002.jpg
0,5s f5.6 ja Live Comp (ethän käytä kuvaa ilman lupaa)

Ainoa harmittava asia Live Compissa on se, että lyhyin suljinaika on 0,5s. Lyhyemmillä ajoilla käyttö voisi olla vielä laajempaa. Valoisassa voi toki käyttää ND-suodinta, mutta silti liikeen aiheuttama epäterävyys jää.  

Kaikki kuvat on kuvattu sunnuntaina Linnanmäen Valokarnevaaleilla. Kamerana Olympuksen OM-D E-M1 ja objektiivina 12-40 f2.8 PRO.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Live Composite

Kuukausi takana Olympuksen kanssa ja vähän muustakin.

Maanantai 20.10.2014 klo 12:53 - Peter Forsgård

Nyt on mennyt kuukausi siitä kun vaihdoin valokuvauskalustoni Olympukseen. Vaihdon taustoista ja syistä voi lukea aiheeseen liittyvästä blogauksesta. Kamerat ovat kulkeneet mukana kaupallisten harjoitteiden lisäksi myös vapaa-aikana. Vapaa-aikana tulee testailtua kameran eri ominaisuuksia, jotta se sitten kaupallisissa kuvauksissa tottelee kuten sen haluan tottelevan. Ne eivät ole harjoittelupaikkoja. Samoin olen räätälöinyt ominaisuuksia ja näppäimiä itselle sopiviksi. Nykyään kameroissa on hyvät mahdollisuudet asettaa eri nappuloille itselleen usein käytettyjä ominaisuuksia haluamaansa paikkaan. Olennaisimmat minulle ovat aukonsäätö ja valotuksenkorjailu toiminnot. Ne saa kätevästi niin, ettei säätöjä varten tarvitse ottaa silmää pois etsimestä. Kuvaan pääasiassa aukon esivalinnalla ja aukon säätö minulla on asetettu liipasimen ympärillä olevaan kiekkoon ja valotuksenkorjailu menee kätevästi peukalon alla olevalla valintakiekolla. 

intia_258.jpg
Taj Mahal Yamuna joen toiselta puolelta.

Kamera oli mukana viikon Intian-matkalla. Matka suuntaui Delhiin ja Agraan. Minulle tuo oli lähinnä lomamatka, koska olin paremman puoliskoni mukana ja osittain seurana (avecina tilaisuuksissa jossa tarjolla oli hyvää ruokaa ja juomaan) hänen työmatkallaan.

En nykyään yleensä kuvaa kauhean paljon matkoillani, mutta nyt kuvia tuli hiukan alle 140 per päivä eli vajaa tuhat kuvaa koko viikon aikana. Tuo on minulle aika paljon. Kuvauskohteina olivat perinteiset turistikohteet ja yleinen katukuvaus sekä pitkästä aikaa taas katuhenkilökuvat. Viimeksi mainitut menevät kategoriaan kontaktikuvaus. Kaikkiin kuvattaviin oli kontakti. Osan kanssa ennen kuvan ottamista ja osan kanssa kuvanoton jälkeen. Joukossa on toki kuvia jossa kontaki oli lähinnä elekieltä. En juurikaan kuvaa salaa vaan liikun aika avoimesti.

Ihmisiä oli helppo lähestyä ja yksikään ei kieltäytynyt kuvauksesta. Erittäin ystävällisiä ja mukavia, vaikka pitikin olla tarkkana ettei langennut menemään "serkun" mattokauppaan.   

 

intia_255.jpg
intia_533.jpg
intia_581.jpg
intia_651.jpg
intia_659.jpg
intia_772.jpg
intia_799.jpg
intia_811.jpg
intia_1050.jpg
intia_1024.jpg
Ethän vaan käytä kuviani ilman lupaa?

OM-D E-M1 toimi matkan aikana moitteettomasti. Akun kestokin oli riittävä, akkukahvan kanssa saattoi kuvata koko päivän. Kamerassa oli siis kaksi akkua, mutta rungossa olevaa ei tarvinnut kertaakaan ladata. Luonnollisesti tuolla kuvamääräällä akun pitääkin kestää. Minulla oli kamerassa hihnana pieni Black Rapid rannelenkki, joten saatoin pitää kameran suhteellisen huomaamattomasti. En pidä hihnoista joista paistaa korttelin päähän, että tuolla on sen ja sen merkkinen kamera. Vaikka en piilottele kameraa niin tietty varovaisuus on aina paikallaan.

Kameran pieni koko on kyllä eduksi, varsinkaan kun ei tarvitse tinkiä kuvanlaadusta. Kameran paino on kuitenkin riittävä, jotta se tuntuu tukevalta kädessä.

Matkoilla on kiva käydä valokuvausstudiossa juttelemassa valokuvauksesta, jos sellaisia kohdalle sattuu. Delhissä kohdalle ei kovin montaa sattunut, mutta toki muutama. Kuvien tyyli oli varsin perinteinen ja dream-suodatus näytti olevan suosiossa. Pastellisävyinen softfocus Bollywood -kuva oli ehkä sopiva luonnehdinta. Tuossa allaolevassa kuvassa oleva suhteellisen tummasävyinen näytti myös olevan suosittua. Kuten toisesta kuvasta näkee, niin studiotila ei ihan uusimmasta päästä ole. Ihan asiallisia ja kohderyhmälle sopivia kuvia tuossa studiossa kuitenkin otettiin. Aina ei tarvita sitä uusinta uutta saavuuttaakseen asiakkaalle myytävän kuvan.

intia_499.jpg
intia_498.jpg

Eräässä toisessa studiossa esillä oli esillä vanhempaa kuvaa, mutta tyyli lähes sama kuin heillä nykyäänkin. Valokuvaamon pitäjä esitteli myös ylpeänä isoisänsä suuren koon studiokameraa. Studio oli ymmärtääkseni toiminut Connaught Placellä lähes sata vuotta. Harmikseni en millään muista tuon studion nimeä. Varsin tyylikkäitä muotokuvia. 

intia_878.jpg

Liikkeessä myynnissä olevat järjestelmäkamerat olivat pääasiassa Canonin ja Nikonin harrastajatason kameroita, 1200D ja D5300. Canon 1200D:n hinta oli hiukan alle 400,-. Muita järkkäreitä ei juuri näkynyt liikkeiden hyllyillä. Yhdessä tosin ylpeänä esiteltiin juuri myyntiin tullutta Fujin XT-1:stä. Oma Olympukseni herätti kiinnostusta, koska sellaista eivät olleet aiemmin livenä nähneet. Myytävät pokkarit olivat lähinnä kolme vuotta vanhoja malleja.

Filmiäkin vielä myytiin kuten tässä QUTB-Minari:in edessä olevassa kioskissa.

intia_748.jpg

Muutama blogaus ensimmäisen kuukauden kokemuksista on vielä tulossa. Kokeilin eilin millaista jälkeä saa Live Composite -asetuksella ja minulla oli yös kokeiltavana Olympuksen uusin 40-150mm zoom. Näistä kahdesta aiheesta joko tänään tai huomenna tiistaina.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Intia, matkakuvaus

Olympus Photography Playground Kölnissä

Maanantai 29.9.2014 klo 14:28 - Peter Forsgård

playgroundlogo.pngSamaan aikaa Photokinan kanssa Olympus oli tuonut Kölniin Photography Playgroundinsa. Paikka oli noin 30 minuutin ajomatkan päässä messuilta. Olympus oli järjestänyt sinne kuljetukset, Shuttlebus vei ja toi takaisin.

photographicplayground_053.jpg

Playground on taidenäyttely, joka koostui interaktiivisista taideteoksista. Niitä sai oikeastaan piti valokuvata, se oli osa taide-elämystä. Paikalla oli myös mahdollisuus lainata Olympuksen kameroita. Lainasin OM-D E-M1:sen. Sillä kuvasin ja nautin taiteesta.

photographicplayground_043.jpg
Marcus Doering: Resonant grid

photographicplayground_048.jpg
Hendrik Beikirch: Schwarzzugrau

photographicplayground_019.jpg
photographicplayground_027.jpg
SQUIDSOUP: SUBMERGENCE

photographicplayground_016.jpg
Maser: Moving together

Minusta tämä oli niin hauka, että toivottavasti tämä saadaan Suomeen. Jos koko näyttely ei ole mahdollista saada, niin ainakin osa olisi mahtavaa nähdä vaikka Kuva&Kameran aikaan. Tässä totetuksessa ja ideassa on jotain ominaista nykyvalokuvaukselle. Blogauksessani Photokinasta kävin noita osittain läpi. Valokuvaus on osa elämää ja läsnä koko ajan. Läsnä ei ole pelkästään kuvat vaan myös kuvaaminen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Photography Playground

Hajatelmia Photokinasta

Lauantai 27.9.2014 klo 12:06 - Peter Forsgård

Kuten moni tietääkin Photokina oli viime viikolla. Olin siellä neljä päivää ja se oli nyt neljäs kerta minulle. En varsinaisesti voi vielä sanoa olevani veteraanikävijä, mutta hyvää matkaa siihen. :)

Uusista kameroista voi parhaiten lukea DPReview:n messuja kattavilta sivuilta. Samaisesta paikasta löytyy myös suurimpien kamaranvalmistajien edustajien haastatteluita ym. 

Itse nostaisin yhden kameran esiin. Lytro Illum on ehkä kiinnostavin kamera pitkään aikaan. Jopa niin kiinnostava, että ihan oikeasti tekisi mieli sellainen hankkia. Onneksi 1600€:n hintalappu hiukan hillitsee ostohaluja. Blogasin ensi kerran Lytrosta 2011 ja siitä asti on tullut verkon yli sitä kehitystä seurattua. Tämän vuoden Photokinassa sitten ensi kerran pääsin hypistelemään kyseistä ihmettä. Kyseessä on light field menetelmään perustava kamera. Mielenkiintoista on, että kuvanoton jälkeen voi kuvaaja valita aukon ja tarkennuskohdan jälkikäteen. Tosin sanoen moni niistä kuvaushetken valinnoista siirtyy koneen ääreen. Mielessäni on jo vaikka mitä hauskaa, jota tuolla voisi tehdä. Esimerkkikuvat joita Lytrolla oli messuilla olivat hauskoja. Heidän sivuillaan olevilla esimerkkikuvilla voi leikkiä ja kokeilla mitä light field -kuvaus käytännössä on. On jännä nähdä mihin tämä johtaa, syntyykö tästä uusi isompikin asia vai jääkö tämä kursiositeetiksi. Voisi nähdä, että joku innovatiivinen kameranvalmistaja olisi kiinnostunut ostamaan Lytron. Yleisön kiinnostus Lytroon oli aika iso ja suurimman osan aikaa osostolla oli varsin ahdasta. Itse kävin siellä heti tiistaiaamuna ja sain kunnolla jutella heidän edustajansa kanssa.

Tosiaan kamerosta kannattaa lukea tuolta DPRewiev:n sivuilta. Totta puhuen en ihan hirveästi niihin Photokinassa perehtynyt. Tosin Canonin uutuuksiin tutustuin paremmin maanantai-iltana heidän lehdistötilaisuudessaan. Etenkin G7X vaikutti erinomaiselta. Uusi 7DMKII oli myös monilta osiltaan kiinnostava kamera. Sitä pääsin kunnolla kokeilemaan. Sen nopeutta kehuttiin ja pitihän se nopeus testata. Kokeilin miten hyvin se jaksaa, kun laittaa jatkuvankuvauksen päälle (10fps) ja painaa liipasimen alas. Kuvasin reilut 600 ruutua putkeen kunnes lopetin. 7DMKII ei kertaakaan jäätynyt, vaan nuo kaikki täysikokoiset jpg-tiedostot tallentuivat kortille ilman puskurimuistin täyttymistä. Vaikka harvoin tuota jatkuvaakuvausta tuleekaan käytettyä niin kertoohan tuo jotain. Tuskin menee kuvaustilanne ohi kameran hitauden vuoksi. Se kuvaamani sarja on nähtävissä Instagram-videona. Timelapse/videokäyttöön tuo nopeus ja puskurimuistin suuruus voisi soveltua. 

Muita kameroita joihin kannattaa ehdottomasti tutustua ovat Samsung NX1, Panasonicin LX100 ja Leica M Edition 60. Viimeksi mainittu on M-sarjan 60-vuotisjuhlamalli. Siinä ole lcd-näyttöä lainkaan. Ainoa kameranvalmistaja, jolle on luontevaa jättää näytö pois. Muutenhan on ihan hölmöä jättää digitaalisuuden tuomat hyödyt käyttämättä. Tuota Leicaa tehdään vain 600 kappaleen erä.

Parasta antia Photokinassa aina ovat kohtaamiset ja näyttelyt. Messut inspiroivat ja siellä syntyvät keskustelut ovat jotenkin erityisiä. Ehkä se syy siihen on se, että valokuva on keskiössä ja se oma arki on sivussa kun Photokinassa ja Kölnissä liikkuu. Mikään muu ei häiritse ja vie keskittymistä valokuvasta. Nytkin jokaisena iltana oli mahdollisuus istua iltaa eri ihmisten kanssa, nauttia hyvää ruokaa ja "muutaman" Kölshin palanpainikkkeeksi. Ilmatkin olivat lämpimät ja saattoi istua Kölnin vanhankaupungin terasseilla. 

Toinen isoa asia ovat ne näyttelyt. Käytävät ovat pullollaan erilaisia näyttelyitä, mutta yksi on aina ylitse muiden, Leican osaston näyttely. Tällä kertaa esillä ei ollut varsinaisesti kuvajournalismia, vaan kuvat keskittyivät musiikkikuvien ympärille. Yksi mielenkiintoisimmista oli myös musiikista tunnetun Bryan Adamsin sarja haavoittuneista amerikkalaisista sotaveteraaneista. Toinen kiinnostava oli Anton Corbijn:in A.Somebody, joissa hän on oli itse pukeutuneena ja stailattuna eri muusikoiksi. Kuvan tyyli on myös kullekin artistille ominainen. Tämä sarja oli mennyt minulta aiemmin ohi, vaikka nämä samat tai ainakin osa niistä oli kuulemma ollut esillä Heksingissä olleessa Corbijn näyttelyssä. Alla olevat kuvat kyseisestä näyttelystä.

_z2c0019.jpg
_z2c0014.jpg
_z2c0011.jpg
_z2c0012.jpg
_z2c0022.jpg
_z2c0013.jpg

Noin yleisesti muuten trendeistä oli huomattavaa erilaisten lisähärpäkkeiden suuri määrä. Selfiepole eli teleskooppivartinen monopod, jonka päähän saa pienen kameran oli yksi esimerkki näistä. Ne ovat tarkoitettu lähinnä selfien ottamiseen ja sen avulla saa kameran kauemmas, jos käsien pituus ei riitä. Tavallaan nämä ovat turhakkeita, mutta kertovat alan muuttumisesta ja siitä ajatuksesta, että kuvaaminen on nykyään osa elämää. Erityisesti tähän liittyy myös kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa. Minusta tämä kehitys on vain hyvä asia. Kaikista tulee tarinankertojia, kuva ja visuaalisuus nousee keskiöön. "Hyvän" valokuvan kriteerit muuttuvat? valokuva on kiinnostava tapa kertoa omasta elämästään ja jakaa se muiden kanssa. Totta kai tämä asettaa kysymyksen ammattikuvaajien asemasta ja paikasta tässä kaikessa. Yksi asia on varma ja se on muutos. Se tarkoittaa, että myös ammattikuvaajien tulee muuttua, siis jos haluamme olla mukana ja harjoittaa ammattiamme. Se voi tarkoittaa, että valokuvaajan ammatti on jatkossa sivutoimi ja se elinkeino saadaan jostain muusta. Tämä selfiepole ja muut tähän lifestyle-kuvaamiseen liittyvät asiat ovat vain yksi esimerkki ja ei luonnollisestikaan yksin ole se tekijä, vaan ennemminkin seuraus kehityksestä muiden vastaavien asioiden kanssa.

Onko kuvaajan arkkityyppi on muuttunut siitä kuvausliiviin pukeutuneesta keski-ikäisestä isolla järkkärillä kuvaavasta miehestä, pienellä värikkäällä peilittömällä kameralla omaa elämäänsä kuvaavaksi nuoreksi naiseksi? Jos ei muutunut niin ainakin se on tullut siihen rinnalle. Tämä tietysti vaikuttaa kaikkeen, niin ammattikuvaajiin kuin laitevalmistajiinkin. Se on otettava huomioon. 

Esillä oli myös varsin paljon droneja ja action-kameroita. Tosin odotin niitä olevan vieläkin enemmän, sillä ovathan dronet yleistyneet todella paljon.

Yksi merkille pantava oli liikkuvan kuvankäyttö myös still-kuvauksessa. REDin demossa näytettiin työnkulkua kuinka samasta materiaalista tehdään mainosfilmi ja printtimainokseen kuvat poimitaan tuosta mainosfilmistä. Kyseisellä RED kameralla pystyy kuvaamaan 75fps 6K-resoluutiolla. RED tekee yhteistyötä Epsonin kanssa ja esillä olleet printit olivat huikaisevan laadukkaita. Tämä työnkulku tulee yleistymään. Isoissa projekteissa, joissa tarvitaan molempia, tämä työnkulku on kustannustehokasta. Muoti- ja mainoskuvauksessa se on jo tätä päivää. Panasonic on myös ollut tämän osalta hereillä ja uudessa GH4:sen firmwaressa stillien poimintaa liikkuvasta 4K kuvaata on parannettu. En sitä itse ole vielä testannut, mutta siitä blogausta myöhemmin kunhan saan tuon uden firmiksen ladattaua GH4:seeni. Muutos tämänkin osalta on jo pitkällä. Muistan kuinka tästä puhuin joskus vuosia sitten, niin monet naureskelivat ja kertoivat opettavaiseen sävyyn kuinka se ei voi mennä noin, koska video ja valokuvaus ovat niin eri asia...

red.png

Muuta mielenkiintoista tietoa tämän vuoden Photokinasta voi lukea järjestäjän tiedotteesta (englanninkielinen pdf). Merkille pantavaa oli, että uusia eli ensi kertaa mukana olevia oli ennätysmäärä, 180. Yksi näistä uusista oli Google. Muita tunnettuja ensikertalaisia olivat RED, GoPro ja Blackmagic. Kertooko tuo uusien määrä alan muutoksesta enemmänkin?

Kävin myös messuviikon aikana katsomassa Olympuksen Photography Playgroundin ja Kölnissä olevan The Photobookmuseum:in. Näistä kahdesta koitan saada blogaukset tehtyä alkuviikosta.  

 

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Photokina, Canon, Samsung, Panasonic, Canon, Olympus, RED, Lytro, Leica, Adams Bryan, Corbijn Anton,

End of an era and the beginning of a new one.

Tiistai 23.9.2014 klo 18:21 - Peter Forsgård

Olen kuvannut Canon kameroilla 90-luvun alusta asti. Syy silloin Nikonista ja Pentaxista siirtymiseen oli EOS:in ylivoimaisen hyvä automaattitarkennus. Filmiaikaan toki kuvasin myös paljon Mamiya 6X7:lla.

Eilen tapahtui suuri muutos, kun vein kaikki Canon kamerat ja objektiivit Rajala Pro Shoppiin. Tilalle sain lähes päittäin kaksi kappaletta Olympuksen EM-1:siä  ja videokuvausta varten Panasonicin GH4:sen. Mukaan tarttui myös kasa objektiivejä. Ihan samaa settiä en saanut, mutta ne polttovälit, jotka ovat eniten käytössä sain eli lähes vastaava setti myös nyt käytössä. Nyt oli hyvä hetki viedä ne, kun niistä vielä sai hyvin vaihdossa. 

Päätös on kypsynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Peilittömät ovat tulevaisuus ja sen mukana haluan olla. Päätökseen vaikuttaneena osa tekijänä oli Canonin Photokinassa julkaiseman 7D MKII:sen puutteet. Vaikka tuo uusi kamera on monilta osiltaan aivan loistava, niin siitä puuttuu pari ominaisuutta, jotka ovat minun kannalta aivan olennaisia. Sitä puuttuu wifi ja sitä olen tarvinnut useasti viime aikoina. Toki siihen sen saisi erillisenä palikkana, mutta silloin hinta karkaa aika korkeaksi. Toinen syy on kyseisestä kamerasta puuttuva kosketusnäyttö. Se on varsin olennainen, kun käytetään automaattitarkennusta videokuvauksessa. Näyttöä kevyesti koskettamalla voisi valita tarkennuspisteen. Nyt sen joutuu valitsemaan takana olevalla joystickillä ja se heilauttaisi kameraa. Kolmas syy oli 4K videon puute. Toki Canonilta löytyy kameroista ja lisävarusteita joissa nämä ominaisuudet ovat, mutta sitten hinta nousee minulle liian korkeaksi. Valitettavasti Canon ja myös Nikon ei sen puoleen turvaavat omia tuotteitaan jättämällä uusista olennaisia asioita pois. Ongelmana kuvaa se kuuluisa sanonta: "Jos et itse syö businestasi, niin joku muu syö sen." Toisaalta on huhuttu 5DMKIV:sen julkistuksesta, mutta sen aikataulusta ja sen tarkemmista spekseistä ei ole tietoa.

Neljäs syy oli Olympuksen julkistama 40-140mm f2.8 objektiivi. Se on juuri se polttoväli jota eniten käytän. Toki sitä minulla ei vielä ole, mutta marraskuussa kyllä, kunhan se tulee myyntiin. Ennakkovaraus on jo tehty. Hintakin on järkevä, arviolta 1300,-, kun lähinnä vastaava vanhaan kalustooni maksaa 2.700,-. Aiemmin tuo minulle tärkeä zoom puuttui peilittömien valikoimasta ja siirtyminen ei ollut siinä suhteessa järkevää. Muutenkin mikro 4/3 objektiivivalikoima on laajentunut mukavasti. Sovitteilla niihin saa paljon erilaisia objektiivejä, myös vanhoja käsitarkenteisia. 

Valintaa helpotti myös objektiivinen yhteensopivuus Panasonicin kanssa. Heidän GH4 on tällä hetkellä aivan ylivoimainen luokassaan videokuvaukseen. 4K on varsin olennainen yhden miehen videoryhmälle. Sen eduista blogasin jokin aika sitten. Huhujen mukaan myös Olympukselta tulossa jotain GH4:sta vastaavaa jossain vaiheessa. Aikataulusta en toisin ole kuullut mitään.

Haluan korostaa, että Canoneissani ei todellakaan ollut mitään vikaa ja aivan hyvin olisin voinut jatkaa niillä kuvaamista, mutta nyt tein tämmöisen päätöksen. Olen aikaisemminkin kirjoittanut peilittömien eduista. Itse pidän sähköisestä etsimestä, se näyttää kuvan kuten kamera sen näkee, ei niin kuin silmä sen näkee. Nyt siis puhun esim. valotuksesta, en kuvan sisällöstä. Olen  säätänyt kameraan niin, että etsimestä näen punaista, jos vaalea alue ylittää RGB-arvon 245. Käytännössä valotusarvoilla ei sinänsä ole merkitystä, ainoastaan valotuksen korjailulla. Toki jos syväterävyyden hallinta vaatii aukon säätöä tai suljinaikaa pitää suhteuttaa liikkeeseen, niin toki niitä säädetään. Pekka Potkan blogissa on tarkemmin selitetty mistä on kysymys. Sähköiset etsimet ovat kehittyneet valtavasti ja väitän, että on vain ajankysymys milloin peili katoaa suurimmasta osasta järjestelmäkameroista. 

Yksi iso asia on myös peilittömien pieni koko. Ison kameran pitäminen on pitkissä kuvauksissa aika raskasta ja nyt taakka keveni kertaheitolla melkoisesti.

Kennohan näissä uusissa kameroissani on (puolet siitä, korjattu kommentiossa oleen huomatuksen perusteella) siis neljäsosa mitä se esim. Canon 5DMKIII on. Suurin osa kuvistani päätyy sähköiseen muotoon ja harva kuva printataan yli A4:n kokoisena. Silloin riittää pienempikin originaali. Muutaman kerran vuodessa tarvitsen suurempia kuvia ja tarvittaessa sitten vuokraan täyskennoisen tai jopa isomman. Ainoa negatiivinen kommentti, joita peilittömistä olen kuullut, on virrankulutus. Sehän on luonnollista, kun etsinkin tarvitsee sähköä. Siitäkin selviää, kun muistaa pitää mukanaan riittävästi täyteen ladattuja akkuja.

Tänään yhdellä lyhyellä ja pienellä keikalla oli heti uudet vermeet käytössä. Wifi ja Olympuksen OI.Share -appsin avulla kuva lähti samantien twitteriin.

Panan GH4:sta en ole vielä ehtinyt käyttää tositoimissa. Pientä testiä ainoastaan, mutta asetukset on saatu kohdilleen. GH4 tulee olemaan pääasiassa videokamerana.

Tulen uusien vermeiden käytön kokemuksista blogaamaan lisää kunhan sitä kokemusta kertyy enemmän.

Olin viime viikon Photokinassa ja olen siitä tekemässä omaa blogausta, jossa käyn läpi näkemääni ja kokemaani.     

16 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, Canon, Olympus, Panasonic

Valonmittauksesta

Perjantai 30.5.2014 - Peter Forsgård

Tiina Puputti pingasi minua Twitterissä kysymyksellä valotusmittarin käytöstä eli käytänkö vai en. Vastasin etten käytä. Kysymys sai muutenkin pohtimaan valotusta.

Valotus on mahdollista nähdä histogrammista kuvanoton jälkeen. Takanäyttö myös vilkuttaa mustaa siitä kohdasta jossa jokin kohta kuvasta mahdollisesti palaa puhki. Valotusta voi sitten tuon perusteella korjata. Vielä paremmin sen voi tehdä käytössäni olevalla Olympuksen OM-D EM-5:sella. Elektronisen etsimen asetukset voi määrittää niin, että jo ennen kuvanottamista näkyy missä kohdassa kuvaa on mahdollinen ylivalotus ja sitten voi valotuksenkorjailulla säätää valotus kohdalleen. Tässä tapauksessa siis se mikä se valotus on, ei ole merkitystä, oli se sitten mittarin mukaan yli tai ali. Toki se mitä aukkoa tai mitä suljinaikaa käyttää on merkityksellistä syväterävyyden ja liike-epäterävyyden kannalta. Tuon asian Olympuksen OM-D EM-5:sen osalta voi lukea lisää Pekka Potkan blogauksesta. (englanniksi). Olympuksen tapauksessa valotuksen mittaus voidaan tehdä uudella tavalla ja se on merkittävästi luontevampi tapa digitaalisessa kuvaamisessa. 

Toki minulla vielä on valotusmittari olemassa. Minolta Auto Meter IV F oli ahkerassa käytössä studiossa ja miljöössä, kun kalustonsa oli Mamiya RB67 ja materiaalina Fujin diafilmi. Valotusmittarista on edelleen hyötyä, kun haluaa mitata kohdistuvaa valoa. Toisaalta kun kuvaa raakakuvaa pienet valotusvirheet eivät ole kovin dramaattisia. Pitää vain huolen ettei mikään kohta pala puhki. Sen palauttaminen on mahdotonta ja se näyttää digitaalisessa kuvassa aika ikävältä. Kuten suurin osa varmaan tietää ylivaloituksesta sävyt leikkaantuvat eivätkä liu'u nätisti kohti puhtaan valkoista kuten filmillä. 

Toinen käyttö valotusmittarille on luonnollisesti valokontrastin mittaaminen, joko kohteesta itsestään tai kohteesta ja taustasta. Noissa tilanteissa olen luottanut kokemukseeni ja silmään. Kontrasti ei koskaan ole aukon osien tarkkuudella merkityksellistä, paitsi tietysti opiskeluvaiheessa kun pitää osata tehdä kuva jossa on ennalta määrätty valokontrasti. Tottakai valokontrasti pitää ottaa huomioon ja suhteuttaa se kuvan loppukäyttöön. Yleensä teen sen vasta kuvankäsittelyvaiheessa. Kuvataan vaan riittävän löysällä valolla eli pienellä kontrastista ja tarvittaessa sitten tiukennetaan eli tummentaa varjoja. 

Kolmas käyttö valotusmitterille on kun kuvataan valkoista taustaa vasten. Jos haluaa ilman jälkikäsittelyä olla varma, että tausta on todellakin valkoinen eikä harmaa, niin sopiva valokontrasti tuossa tilanteessa on, että tausta on puolitoista aukkoa vaaleampi kuin kohde. Jos eroa on enemmän on suuri vaara, että valkoinen ikäänkuin kiertää kohteen etupuolelle ja ääriviivat eivät ole täysin terävät. Vähemmän taas tekee taustasta harmaan. Toki vaaleutta saa lisää kuvankäsittelyssä, mutta se on toisinaan aika työlästä. Miksei sitä telisi kunnolla jo kuvatessa?

Videota kuvatessa valotuksen on oltava huomattavasti paremmin kohdillaan kuin verrattuna raw-muodossa otettuun valokuvaan. Videolla säätövaraa on erittäin vähän, jos ollenkaan. 4:2:0 color sampling ei anna hirveästi mahdollisuuksia. Tilanne on toki toinen jos kuvaa raakavideota, mutta se ei vielä ole kovin yleistä ainakaan pienemmissä tuotannoissa. Toki jatkossa tuokin muuttuu, jos esim. MagicLantern tai Black Magic kameroiden käyttö yleistyy.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, tekniikka, Olympus, Canon

Olympukselta uutta

Keskiviikko 29.1.2014 klo 12:30 - Peter Forsgård

Olympus julkaisi tänään muutamia uutuuksia. Kameroita julkaistiin kolme ja objektiivejä neljä. Mielenkiintoisin julkistuksista oli OM-D -sarjan täydentyminen kolmannella rungolla. Uutuuden mallimerkintä on E-M10 ja se sijoittuu nykyisten OM-D mallien alapuolelle. E-M10 tulee siis kilpailemaan esim. Canon 700D:n kanssa. Kaksi muuta kamerajulkistusta olivat Stylus -sarjaan. Neljäs julkistus oli OM-D E-M5:sen pieni faceliftaus.

Pääsin noita uutuuksia hypistelemään viime keskiviikkona Munchenissä tilaisuudessa, johon Olympus oli minut kutsunut ja kustantanut. Visiitti oli hyvin pikainen, aamulla paikalle ja illalla takaisin. Ihan mukava saada kutsuja näihin, vaikka en olekaan profiloitunut laitteista blogaavana. Näissä tilaisuuksissa yksi parhaista puolista on tuttujen näkeminen. 

om-d_e-m10_0001.jpg
OM-D E-M10 ja ECG-1 otekahva                      kuva: PeterF

Mielenkiintoista uudessa M10:ssä on sen koko. Kamera on pienempi kuin esim. E-M5:nen, mutta silti se tuntuu kädessä isommalta. Se on siis suunniteltu ja muotoiltu paremmin käteen sopivaksi. M10:iin saa myös erillisen kahvan, joka entisestään saa kameran tuntumaan kädessä tukevammalta. Kahvassa ei ole tilaa akuille tai laukaisunapille se siis vain parantaa hiukan otetta. Vasemmalla olevassa kuvassa M10:stä se on kiinni.

Olympuksen OM-D:t ovat peilittömiä eli niissä on elektroninen etsin. Se on yhdessä asiassa erityisesti kätevämpi kuin pelkkä optinen etsin. Kuvaaja voi asettaa valotuksen uudella tavalla. Asetuksista voi laittaa päälle etsimessä näkyvät yli- ja alivalotusta varoittavat värit. Asetuksista voi myös määrittää missä kohdassa haluaa varoituksen meneävän päälle. Olympuksessa ne voi asettaa perinteisellä 0-255 asteikolla. Olympuksessa kuva-alalla olevat ylivalotukset näkyvät punaisella ja alivalottuneet sinisellä. Kuvataessa esim. aukon esivalinnalla valitaan haluttu aukko normaalisti. Suljinaika hoituu luonnollisesti automaatilla. Valotuksen korjailulla sitten säädetään valotusta niin, että mikään kuvaajan haluama kohta ei pala puhki tai vastaavasti ole tukossa. Onko valotuksen korjailu sitten +2 tai -2 ei sinänsä ole merkitystä, etsin näyttää onko asiat kohdallaan. 

EVF:n huonoina puolina pidetään sen “hitautta” eli se ei näytä aivan reaaliaikaista kuvaa. Toisin sanoen esim. urheilukuvaukseen se ei soveltuisi. M10:ssä EVF:n viive on etsimen normaaliasetuksella (60fps) 0,027 sekunttia ja nopealla asetuksella (120fps) viive on 0,007 sekunttia. Nopealla asetuksella etsimen tarkkuus hiukan putoaa. EVF:n päivittymisen nopeuden ongelma on yksi niistä väistyvistä ongelmista, joita uudessa teknologioissa alussa usein on.  

Muita kuvauksen kannalta olennaisia asioita uutuudessa ovat mm. timelapse, wifi ja sen myötä kameran ohjausmahdollisuus älypuhelimella jne. Olympus on toteuttanut wifi-asetusten säätämisen varsin kätevästi. Kameran takanäytöltä luetaan älypuhelimella QR-koodi ja laitteet on samantien paritettu.

Yksi erittäin mielenkiintoinen uusi ominaisuus on Livebulb, jossa laukaisinta painetaessa suljin aukeaa ja pysyy auki kunnes sitä painetaan uudestaan. Se miten tuo eroaa tavallisesta bulb-asennosta on siinä, että livebulb näyttää näytöltä kuvan “kehittymisen”. Toisin sanoen valotuksen voi lopettaa, kun kuva näyttää siltä miltä kuvaaja haluaa. Tässäkin on taas hyödynnetty digitaalisen mahdollisuuksia. Käsittääkseni myös tavallinen bulb löytyy.

Videokuvausominaisuudet ovat aina tärkeitä, ainakin minulle. M10:ssä on samat videokuvausominaisuudet kuin M5:ssa eli kuvataajuus on 30fps. M10:ssä on kuitenkin yksi merkittävä ero, videota kuvatessa voi ottaa stillejä videokuvauksen katkeamatta ja niitä voi ottaa 5 kuvaa sekunnissa. Kuvien koko on silloin 3200X1800 eli kuvasuhde on 16:9. Tuo ominaisuus tuo mielenkiintoisia mahdollisuuksia kerrontaan. Tulevaisuudessa nämä videokuvausominaisuudet tulisi parantua OM-D -sarjassa, sillä monille ne ovat yhtä tärkeitä kuin stillkuvausominaisuudet. Toiveina varmasti monella on, että ainakin siinä vaiheessa kun OM-D -sarjan pro-versio M1 päivittyy siinä olisi 24, 25fps ja mielellään vielä 50fps täydellä fullHD-laadulla. Olympuksella kuitenkin on videokuvaamisosaamista ylinkyllin. Onhan heillä i-SPEED huippunopeuskamerat. 

M10:n kanssa samaan aikaan esiteltiin uusi pannarizoom eli hyvin pienikokoinen 14-42mm f3.5 - f5.6 zoom (kinovastaavuus 28-84mm). Se on ns. kokoontaittuva eli kun kamerassa ei ole virtaa päällä se menee kasaan. Kokonaisuus on taskukokoinen. Toki linssi voisi olla hiukan valoisampi eli parempi valovoimainen, mutta sitten se taas vastaavasti olisi isompi. Zoomaus on sähköinen ja sitä säädetään objektiivin zoomausrenkaasta. Se varmasti vaatii hiukan totuttelua, jotta zoomaus on tarkkaa. 

 Samaan aikaan tuon E10:n kanssa julkistettiin M5:sta PRO-kit, jossa rungon kanssa yhdessä myydään 12-40 f2.8 Pro zoom-objektiivi. (kinovastaavuus 24-80mm). Mielenkiintoista tuossa on, että M5:seen on tehtyä pieniä käytettävyyttä parantavia ulkoisia muutoksia. Kyse ei kuitenkaan ole uudesta mallista vaan pienestä face-liftistä. Säätökiekkojen paikkaa on aavistuksen muutettu, jotta ne ovat vieläkin paremmassa asennossa ja korkeudella. Myös kameran pintaa on hiukan parannettu jotta siinä on parempi tuntuma. Kamerassa on myös uusi firmware, jossa on kaksi selkeää parannusta. Ohjelmistopäivitys tulee luonnolisesti myös muihin M5:siin. Päivitys tuo pinpoint-tarkennuspisteen mahdollisuuden eli tarkennuksen voi tehdä pienemmältä alueelta kuin aiemmin. Nykyisessä versiossa välillä tarkennus ei pieniin kohteisiin onnistu. Ohjelmistopäivitys tuo myös mahdollisuuden käyttää ISO100-arvoa. Tähän asti pienin herkkyys on ollut ISO200. Tuo parannus tuo yhden aukon helpotuksen kirkkaalla ilmalla kuvaamiseen. Olen aiemminkin blogauksissani maininnut, että minulla on ollut jo jonkin aikaa lainassa Olympukselta OM-D E-M5:nen ja siihen muutama kiinteä objektiivi. Tuosta kamerasta tulee erillinen blogaus lähipäivinä.

Tuon pannarinzoomin kanssa julkistettiin myös kaksi muuta objektiivia, 25mm f1.8 eli hyvä valovoimainen normaaliobjektiivi (kinovastaavuus on 50mm). Kolmas objektiivijulkistus on 9mm kalansilmäobjektiivi. Tässä ns. runkotulppaobjektiivissä on kiinteä aukko f8.

Kaksi muuta julkistettua kameraa olivat Touch-sarjan pokkari Stylus TG-850 ja Ultrazoom-kamera Stylus SP-100EE. Tough-sarja kamerat ovat veden ja iskunkestäviä. Uutuudessa merkittävää on kääntyvänäyttö, mutta silti on säilytetty veden ja iskunkestävyys.

di_sp-100ee_nature__mood_001.jpg di_tg-850_lcd__mood_001.jpg
Kuvat: Olympus                                        Stylus SP-100EE  Stylus TG-850                            

SP-100EE:ssä on objektiivina 24-1200mm zoom. Kuvaamista pitkillä polttoväleillä helpottaakseen on kamerassa kätevä “urheiluetsin”. Oheisessa kuvassa se näkyy salaman alla. Etsimessä on myös punainen kohdistuspiste. Kokeilin tuota paikanpäällä ja kohteen löytäminen 1200mm:llä oli erittäin helppoa, samoin kohteen seuraaminen.

Kaiken kaikkiaan etenkin tuon OM-D -sarjan täydentyminen on hienoa asia Olympuksen kannalta. Objektiivivalikoima on heillä myös varsin kattava. Muistetaan myös, että bajonetti on sama kuin Panasonicilla eli sieltä puolelta löytyy kiinnostavia objektiivejä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, OM-D

Vanhemmat kirjoitukset »