My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Valokuva videokuvasta?

Perjantai 16.1.2015 klo 10:39 - Peter Forsgård

Videokuvan resoluution kasvaessa tulee yhä ajankohtaisemmaksi ja mahdollisemmaksi ottaa valokuvia "irti" videokuvasta. Muotikuvauksessa tuo on jo osittain arkipäivää. Painettavat valokuvat aatetaan ottaa suoraan videokuvasta. Tämä on erityisesti silloin käyttökelpoista kun samasta materiaalista tarvitaan sekä liikkuvaa kuvaa esim. TV-mainokseen, sähköisen lehden kanteen tai videota sisältävään katumainokseen sekä kuva printtimainokseen. Tuotannot halpenevat, kun kuvaus voidaan järjestää yhdellä ja samalla kerralla ja tilannetta ei tarvitse uusia tai tehdä kahteen kertaan.

Photokina-blogauksessa mainitsin RED-kameran käytöstä yllämainituissa tilanteissa. Siellä katselin demoa aiheesta. Videosta tehdyt valokuvaprintit olivat todella laadukkaita. Muistettava on, että tuo kyseinen RED teki kuvaa 75fps ja 6K-laadulla eli ihan kaikkien ulottuvilla se ei ole. Ainakin Annie Liebovitz on käyttänyt RED-kameraa Vanity Fair -kuvauksissa jo 2009 eli mistään uudesta asiasta ei ole kysymys.

Olen tästä aiemminkin kirjoittanut ja puhunut. Yleensä vastauksena ja kommentteina olen saanut, että "joo ei, koska valo-ja videokuvaus ovat erilaisia asioita". Niin ovatkin ja ei se kaikkeen varmaan sovikaan, mutta kysymys on taas siitä miten joku sitä silti soveltaa omaan työhönsä. Kaikki eivät välitä esteistä ja muiden sanomisista vaan kokeilevat asioita ja jotkut jopa onnistuvat kokeiluissaan. Minusta tuo on äärimmäisen mielenkiintoista. 

Itsekin olen jo 90-luvun puolivälissä kuvannut henkilökorttikuvia videolla. Silloin käytössä oli DV-nauhuri. Kuvat henkilöistä poimittiin tuosta nauhalla olevasta videosta ja tulostettiin kulkukortteihin. Se oli äärimmäisen nopea ja tehokas tapa kuvata niitä kuvia. Laatu riitti siihen mihin pitikin.

Ajankohtainen asia tämä on nyt siksi, että 4K-tallennus yleistyy myös kuluttajakameroissa. Esimerkiksi noin 1000€ maksava Panasonic LX100 kuvaa 4K-videota 30fps nopeudella. Toisin sanoen kameralla voi ottaa 3840X2160px kokoisia kuvia 30 kuvaa sekunnissa. Aivan suoraan tuota ei voi verrata "moottoriperään", jolla saisi 30 kuvaa sekunnissa. Eroja ovat kuvan pikselimäärät ja suljinajan asettamat haasteet sekä se, että kuva on jpg. Kuluttajamalleissa varmaan menee hetki ennekuin pystyvät tallentamaan raw-videota tuossa koossa. Videolla suljinaika on puolet fps-nopeudesta eli aika usein 1/50s. Tuolla ajalla liike näyttää sellaiselta kuin olemme siihen liikkuvassa kuvassa tottuneet. Valokuvaan tuo suljinnopeus ei välttämättä kuitenkaan riitä. Nopeita liikkeitä voi ja kannattaakin kuvata 60fps ja silloin suljinaika 1/125s on parempi tallentamaan liikettä. Mikäli on tarkoitus ottaa videosta "irti" ainoastaan valokuvia eli videota ei ole tarkoituskaan tehdä, voi suljinaikaa lyhentää sopivaksi suhteessa kohteen liikkeeseen. En usko, että kauaa menee kun vanhemmat kuvaavat lapsensa urheiluharrastuksia lyhyinä videopätkinä ja irrottaa siitä haluamansa valokuvat.

Panasonicin GH4:seen tuli hiljattain ohjelmistopäivitys, jossa lisäyksenä oli 4KPhoto-mode ja loop-tallennus. 4KPhoto-modesta saa Panan omalla softalla helposti irroitettua valokuvan. Kuvaan tulee mukaan exif-tiedot. Kuvan irrottaminen ei toki vaadi tuota ohjelmaa, mutta tuo ominaisuuden lähemmäs kuluttajaa, kun ohjelma tulee kameran mukana. Kuvanirrottamiseen ei vaadita kalliita videoeditointiohjelmia. On vain ajan kysymys milloin nämä samat ominaisuudet tulevat kuluttajamalleihin. Toinen ominaisuus uudessa firmiksessä oli loop-tallennus. Sillä kamera tallentaa ja säilyttää vain 5 viimeistä kahden minuutin pätkää. Voi siis kuvata huoletta ja ei tarvitse pelätä, että muistikorti loppuu. Toimii mainiosti juuri vaikka tuossa mainitsemassani lasten urheilun kuvaamisessa.

iPhoneen saatava Vhoto tekee kuvan irrottamisen videosta automaattisesti. Applikaatiolla kuvataan video ja se automaattisesti analysoi sen ja poimii omasta mielestään parhaat stillit. Videot voi myös kuvata jollain muulla applikaatiolla ja tuoda Vhotoon. En ihmettelisi vaikka tuo ominaisuus tulisi vakiona kaikkiin kännyköihin tulevaisuudessa. Helpottaa tilannekuvien ottamista merkittävästi. Tosin pitää muistaa, että kuvatessa heiluva kamera ei välttämättä tallenna yhtään terävää kuvaa. 

Tekniikka auttaa meitä ja varsinkin tuo Panasonicin loop-ominaisuus mahdollistaa helpommin sen oikein laukaisuhetken valitsemisen. Täytyy toki muistaa ettei kamera kuitenkaan osaa valita sitä parasta kuvauspaikkaa tai muita asetuksia, saati ilmaisua ja valoa. Toinen asia pitää myös muistaa on, ettei 30 kuvaa sekunnissakaan takaa sitä täydellistä laukaisuhetkeä. Sen voi saada vain kokemuksen kautta ja ottamalla se kuva perinteisesti valokuvaamalla. Tietysti framenopeuksien kasvaessa tilanne muuttuu. Osittain tämä on toteuttukin jo Panasonicissa, sen nopein "mottoriperä" kuvaa 40 kuvaa sekunnissa. Nopeus on saavutettu käyttämällä elektronista suljinta. Maksimi kuvamäärä tuolla on 120 kuvaa eli kolmen sekunnin ajan. Rajoituksena tuossa on, että tiedostomuoto on .jpg. 

Väitän, että tuskin menee kovin monta vuotta kun kuluttajakamerat ottavat kuvia vielä suuremmilla nopeuksilla. Mielenkiintoista miten tekniikka muutta tapaa jolla kuvaamme. Mobiilikuvaaminen oli edellinen mullistus. Onko tämä kuvien kaappaminen videolta seuraava iso mullistus? 

Toistaiseksi omassa työssäni tuskin ihan heti tarvitsee kuvia tehdä irroittamalla ne videosta. Mielenkiintoinen asia se kuitenkin on ja kokeilemisen arvoinen. Sitten tietää miten hyvin sillä metodilla kuvat onnistuvat. Tarkoitus onkin tuota menetelmää testata ja katsoa miten se soveltuu omiin kuvauksiin, jos ei ihan juuri nyt niin tulevaisuudessa. Tuohon liittyen on myös muutama tuon tekniikan soveltaminen mielessä. Palataan näihin kuviin ja kokemuksiin kunhan saan tuota kunnolla testattua.   

 

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Panasonic iPhone, applikaatio, Vhoto

Ennustuksia vuodelle 2015 ja vähän hajatelmia menneestä vuodesta.

Keskiviikko 14.1.2015 klo 9:42 - Peter Forsgård

Taas on se aika vuodesta jolloin miettitään hiukan mennyttä vuotta, mutta ennen kaikkea katsotaan eteenpäin.

Ennen kuin mietitään tulevaa, katsotaan hiukan mennyttä vuotta. Suurin muutos omalla kohdalla oli varmaan siirtyminen CSC:hen, Olympukseen valokuvauksen osalta ja videotyön osalta Panasoniciin. Se ei vaikuta kuvien sisältöön sinänsä, mutta muuttaa hiukan kuvaamisen kulkua ja tapaa miten kuvaan. Tapa liittyy lähinnä siihen uudenlaiseen ajatukseen kuvan valottamisesta. Siitä kirjoitin enemmän syyskuussa blogauksessani aiheesta.

Viime vuosi oli ammattilisesti taas oikein hyvä. Ainahan sitä toki ehtisi enemmänkin jne, mutta ei tässä tilanteessa ole valittamista. Samaan aikaa valokuvaus tai tarkemmin sanottuna valokuva elää parasta aikaansa ja samalla valokuvaus on ammattina haastava ja koko valokuvaajan ammatti on päätoimena yleisesti kuihtumassa tai ainakin uhattuna. Toisaalta haasteet ovat hyviä, se pitää mielen virkeänä. Ainahan se on historian saatossa ollut niin, että haastavat ajat synnyttävät uutta. Toki osa vanhasta katoaa ja se on tietysti ikävää, jos se sattuu omalle kohdalle. Tosin siihen omalle kohdalle sattumista voi yrittää pehmentää tekemällä asioita uudella tavalla ja luomalla itselleen jotain uutta valokuvauksen saralla.

Uskoisin tämän vuoden yksi trendeistä olevan valokuvan poimimisen videosta. 4K kameroiden yleistyminen ja halpeneminen mahdollistaa tämän. Panasonic julkaisi CES-messuilla Las Vegasissa kuluttajatason videokameroita, joilla voi kuvata 4K-resoluutiolla. Niissä myös ns. 4K Photo ominaisuus, jossa heidän omalla softalla voi poimia helposti kuvia videosta. Tosin en usko, että se perinteisen videokameroiden kautta vielä tapahtuu. Ennemminkin se tulee tapahtumaan kännyköiden avulla. Nyt on jo ainakin iPhoneen saatavissa VPhoto-applikaatio, jolla voi kuvata videota niin, että applikaatio poimii kuvatusta videosta valmiiksi stillkuvia joista voi sitten valita mieleisensä. Videosta poimittavat stillkuvat ovat jo arkipäivää myös osalle ammattilaisia. Mainoskuvaajat maailmalla ovat jo jonkin aikaa käyttäneet RED-kameroita esim. muotikuvauksissa. Valtavirtaa se ei taida ihan joka paikassa olla, mutta ihan varmasti yleistymässä. Yhä enemmän tullaan tarvitsemaan samasta kuvauksesta sekä valokuvia, että liikkuvaa kuvaa. 

Toinen trendi tulee olemaan dronet. Osittain tuo koskettaa myös ammattivalokuvaajia, koska niiden yleistyessä myös asiakkaiden vaatimukset voivat kasvaa. Dronella lentäminen ja sillä kuvaaminen on taas yksi lisämahdollisuus valokuvaajille. Tälläkin saralla harrastajat ovat jo ottaneet isoja askeleita. Toisaalta osasta heistä tulee tuon alan ammattilaisia tekemällä. Kaikkeen ei tarvitse virallista koulutusta ollakseen ammattilainen. Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen opettelu voi johtaa ammattilaisuuteen. 

Kameroiden osalta jo viime vuonna näki trendin, jossa ollaan menossa kohti pienempiä ja kompaktisempia järjestelmäkameroita. Perinteisen peilijärjestelmäkameran myynti laski ja samaan aikaan CSC-kameroiden myynti kasvoi. Tämä ei tarkoita, että kuvaajat olisivat hylänneet perinteisen peilikameran, vaan aika moni on sen rinnalle ostanut pienemmän kompaktimman järkkärin. Uskon tuon suunnan jatkuvan myös tänä vuonna. Tulevaisuudessa peili tulee katoamaan suurimmasta osasta kameroista. Toistaiseksi vielä on tilanteita joissa peili on hyödyllinen, urheilukuvaus ja muut nopeat tilanteet tulevat ensimmäiseksi mieleen. Tämäkin tilanne voi muuttua ja etsin voi olla täysin hybridi, jossa on yhdistetty optinen ja sähköinen etsin.

Kuten tuossa ylempänä totesin ovat ajat haastavia valokuvaajalle ja se on tarkoittanut uusien tapojen, työnkulkujen ja toimintamallien keksimistä ja kehittämistä. Ilahduttavasti jotkut ovat jo käyttäneet joukkorahoitusta projektiensa rahoittamiseen. Esimerkkeinä vaikka Uusi Inari ja Uuden Maan Sanomat. Aiemmin blogasin Carl Bremerin kirjaprojektista, jossa käytettiin myös Mesenaattia kirjan rahoittamiseen. Minusta nämä kolme projektia ovat rohkaisevia ja uskoin vahvasti näiden lisääntyvän jo tänä vuonna. Nämä ovat hyviä esimerkkejä uudesta tavasta tehdä. Erityisen iloinen olen tuosta Caj Bremerin projektista. Yksi parhaista, ellei paras, lehtikuvaajamme on avoin uudelle tavalle tehdä kirjoja.

Omalta osaltani vuosi alkanut hiljaisissa merkeissä kuten vuodet yleensäkin. Ensi viikolla alkaa yksi erittäin kiinnostava valokuvausprojekti ja katsotaan mihin se johtaa. Siitä sitten myöhemmin lisää, kunhan homma lähtee käyntiin.

Oikein hyvää alkanutta Vuotta 2015 ja hyviä ja menestyksellisiä kuvauksia koko vuodelle.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Panasonic, VPhoto, Mesenaatti, croudfunding

Hajatelmia Photokinasta

Lauantai 27.9.2014 klo 12:06 - Peter Forsgård

Kuten moni tietääkin Photokina oli viime viikolla. Olin siellä neljä päivää ja se oli nyt neljäs kerta minulle. En varsinaisesti voi vielä sanoa olevani veteraanikävijä, mutta hyvää matkaa siihen. :)

Uusista kameroista voi parhaiten lukea DPReview:n messuja kattavilta sivuilta. Samaisesta paikasta löytyy myös suurimpien kamaranvalmistajien edustajien haastatteluita ym. 

Itse nostaisin yhden kameran esiin. Lytro Illum on ehkä kiinnostavin kamera pitkään aikaan. Jopa niin kiinnostava, että ihan oikeasti tekisi mieli sellainen hankkia. Onneksi 1600€:n hintalappu hiukan hillitsee ostohaluja. Blogasin ensi kerran Lytrosta 2011 ja siitä asti on tullut verkon yli sitä kehitystä seurattua. Tämän vuoden Photokinassa sitten ensi kerran pääsin hypistelemään kyseistä ihmettä. Kyseessä on light field menetelmään perustava kamera. Mielenkiintoista on, että kuvanoton jälkeen voi kuvaaja valita aukon ja tarkennuskohdan jälkikäteen. Tosin sanoen moni niistä kuvaushetken valinnoista siirtyy koneen ääreen. Mielessäni on jo vaikka mitä hauskaa, jota tuolla voisi tehdä. Esimerkkikuvat joita Lytrolla oli messuilla olivat hauskoja. Heidän sivuillaan olevilla esimerkkikuvilla voi leikkiä ja kokeilla mitä light field -kuvaus käytännössä on. On jännä nähdä mihin tämä johtaa, syntyykö tästä uusi isompikin asia vai jääkö tämä kursiositeetiksi. Voisi nähdä, että joku innovatiivinen kameranvalmistaja olisi kiinnostunut ostamaan Lytron. Yleisön kiinnostus Lytroon oli aika iso ja suurimman osan aikaa osostolla oli varsin ahdasta. Itse kävin siellä heti tiistaiaamuna ja sain kunnolla jutella heidän edustajansa kanssa.

Tosiaan kamerosta kannattaa lukea tuolta DPRewiev:n sivuilta. Totta puhuen en ihan hirveästi niihin Photokinassa perehtynyt. Tosin Canonin uutuuksiin tutustuin paremmin maanantai-iltana heidän lehdistötilaisuudessaan. Etenkin G7X vaikutti erinomaiselta. Uusi 7DMKII oli myös monilta osiltaan kiinnostava kamera. Sitä pääsin kunnolla kokeilemaan. Sen nopeutta kehuttiin ja pitihän se nopeus testata. Kokeilin miten hyvin se jaksaa, kun laittaa jatkuvankuvauksen päälle (10fps) ja painaa liipasimen alas. Kuvasin reilut 600 ruutua putkeen kunnes lopetin. 7DMKII ei kertaakaan jäätynyt, vaan nuo kaikki täysikokoiset jpg-tiedostot tallentuivat kortille ilman puskurimuistin täyttymistä. Vaikka harvoin tuota jatkuvaakuvausta tuleekaan käytettyä niin kertoohan tuo jotain. Tuskin menee kuvaustilanne ohi kameran hitauden vuoksi. Se kuvaamani sarja on nähtävissä Instagram-videona. Timelapse/videokäyttöön tuo nopeus ja puskurimuistin suuruus voisi soveltua. 

Muita kameroita joihin kannattaa ehdottomasti tutustua ovat Samsung NX1, Panasonicin LX100 ja Leica M Edition 60. Viimeksi mainittu on M-sarjan 60-vuotisjuhlamalli. Siinä ole lcd-näyttöä lainkaan. Ainoa kameranvalmistaja, jolle on luontevaa jättää näytö pois. Muutenhan on ihan hölmöä jättää digitaalisuuden tuomat hyödyt käyttämättä. Tuota Leicaa tehdään vain 600 kappaleen erä.

Parasta antia Photokinassa aina ovat kohtaamiset ja näyttelyt. Messut inspiroivat ja siellä syntyvät keskustelut ovat jotenkin erityisiä. Ehkä se syy siihen on se, että valokuva on keskiössä ja se oma arki on sivussa kun Photokinassa ja Kölnissä liikkuu. Mikään muu ei häiritse ja vie keskittymistä valokuvasta. Nytkin jokaisena iltana oli mahdollisuus istua iltaa eri ihmisten kanssa, nauttia hyvää ruokaa ja "muutaman" Kölshin palanpainikkkeeksi. Ilmatkin olivat lämpimät ja saattoi istua Kölnin vanhankaupungin terasseilla. 

Toinen isoa asia ovat ne näyttelyt. Käytävät ovat pullollaan erilaisia näyttelyitä, mutta yksi on aina ylitse muiden, Leican osaston näyttely. Tällä kertaa esillä ei ollut varsinaisesti kuvajournalismia, vaan kuvat keskittyivät musiikkikuvien ympärille. Yksi mielenkiintoisimmista oli myös musiikista tunnetun Bryan Adamsin sarja haavoittuneista amerikkalaisista sotaveteraaneista. Toinen kiinnostava oli Anton Corbijn:in A.Somebody, joissa hän on oli itse pukeutuneena ja stailattuna eri muusikoiksi. Kuvan tyyli on myös kullekin artistille ominainen. Tämä sarja oli mennyt minulta aiemmin ohi, vaikka nämä samat tai ainakin osa niistä oli kuulemma ollut esillä Heksingissä olleessa Corbijn näyttelyssä. Alla olevat kuvat kyseisestä näyttelystä.

_z2c0019.jpg
_z2c0014.jpg
_z2c0011.jpg
_z2c0012.jpg
_z2c0022.jpg
_z2c0013.jpg

Noin yleisesti muuten trendeistä oli huomattavaa erilaisten lisähärpäkkeiden suuri määrä. Selfiepole eli teleskooppivartinen monopod, jonka päähän saa pienen kameran oli yksi esimerkki näistä. Ne ovat tarkoitettu lähinnä selfien ottamiseen ja sen avulla saa kameran kauemmas, jos käsien pituus ei riitä. Tavallaan nämä ovat turhakkeita, mutta kertovat alan muuttumisesta ja siitä ajatuksesta, että kuvaaminen on nykyään osa elämää. Erityisesti tähän liittyy myös kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa. Minusta tämä kehitys on vain hyvä asia. Kaikista tulee tarinankertojia, kuva ja visuaalisuus nousee keskiöön. "Hyvän" valokuvan kriteerit muuttuvat? valokuva on kiinnostava tapa kertoa omasta elämästään ja jakaa se muiden kanssa. Totta kai tämä asettaa kysymyksen ammattikuvaajien asemasta ja paikasta tässä kaikessa. Yksi asia on varma ja se on muutos. Se tarkoittaa, että myös ammattikuvaajien tulee muuttua, siis jos haluamme olla mukana ja harjoittaa ammattiamme. Se voi tarkoittaa, että valokuvaajan ammatti on jatkossa sivutoimi ja se elinkeino saadaan jostain muusta. Tämä selfiepole ja muut tähän lifestyle-kuvaamiseen liittyvät asiat ovat vain yksi esimerkki ja ei luonnollisestikaan yksin ole se tekijä, vaan ennemminkin seuraus kehityksestä muiden vastaavien asioiden kanssa.

Onko kuvaajan arkkityyppi on muuttunut siitä kuvausliiviin pukeutuneesta keski-ikäisestä isolla järkkärillä kuvaavasta miehestä, pienellä värikkäällä peilittömällä kameralla omaa elämäänsä kuvaavaksi nuoreksi naiseksi? Jos ei muutunut niin ainakin se on tullut siihen rinnalle. Tämä tietysti vaikuttaa kaikkeen, niin ammattikuvaajiin kuin laitevalmistajiinkin. Se on otettava huomioon. 

Esillä oli myös varsin paljon droneja ja action-kameroita. Tosin odotin niitä olevan vieläkin enemmän, sillä ovathan dronet yleistyneet todella paljon.

Yksi merkille pantava oli liikkuvan kuvankäyttö myös still-kuvauksessa. REDin demossa näytettiin työnkulkua kuinka samasta materiaalista tehdään mainosfilmi ja printtimainokseen kuvat poimitaan tuosta mainosfilmistä. Kyseisellä RED kameralla pystyy kuvaamaan 75fps 6K-resoluutiolla. RED tekee yhteistyötä Epsonin kanssa ja esillä olleet printit olivat huikaisevan laadukkaita. Tämä työnkulku tulee yleistymään. Isoissa projekteissa, joissa tarvitaan molempia, tämä työnkulku on kustannustehokasta. Muoti- ja mainoskuvauksessa se on jo tätä päivää. Panasonic on myös ollut tämän osalta hereillä ja uudessa GH4:sen firmwaressa stillien poimintaa liikkuvasta 4K kuvaata on parannettu. En sitä itse ole vielä testannut, mutta siitä blogausta myöhemmin kunhan saan tuon uden firmiksen ladattaua GH4:seeni. Muutos tämänkin osalta on jo pitkällä. Muistan kuinka tästä puhuin joskus vuosia sitten, niin monet naureskelivat ja kertoivat opettavaiseen sävyyn kuinka se ei voi mennä noin, koska video ja valokuvaus ovat niin eri asia...

red.png

Muuta mielenkiintoista tietoa tämän vuoden Photokinasta voi lukea järjestäjän tiedotteesta (englanninkielinen pdf). Merkille pantavaa oli, että uusia eli ensi kertaa mukana olevia oli ennätysmäärä, 180. Yksi näistä uusista oli Google. Muita tunnettuja ensikertalaisia olivat RED, GoPro ja Blackmagic. Kertooko tuo uusien määrä alan muutoksesta enemmänkin?

Kävin myös messuviikon aikana katsomassa Olympuksen Photography Playgroundin ja Kölnissä olevan The Photobookmuseum:in. Näistä kahdesta koitan saada blogaukset tehtyä alkuviikosta.  

 

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Photokina, Canon, Samsung, Panasonic, Canon, Olympus, RED, Lytro, Leica, Adams Bryan, Corbijn Anton,

End of an era and the beginning of a new one.

Tiistai 23.9.2014 klo 18:21 - Peter Forsgård

Olen kuvannut Canon kameroilla 90-luvun alusta asti. Syy silloin Nikonista ja Pentaxista siirtymiseen oli EOS:in ylivoimaisen hyvä automaattitarkennus. Filmiaikaan toki kuvasin myös paljon Mamiya 6X7:lla.

Eilen tapahtui suuri muutos, kun vein kaikki Canon kamerat ja objektiivit Rajala Pro Shoppiin. Tilalle sain lähes päittäin kaksi kappaletta Olympuksen EM-1:siä  ja videokuvausta varten Panasonicin GH4:sen. Mukaan tarttui myös kasa objektiivejä. Ihan samaa settiä en saanut, mutta ne polttovälit, jotka ovat eniten käytössä sain eli lähes vastaava setti myös nyt käytössä. Nyt oli hyvä hetki viedä ne, kun niistä vielä sai hyvin vaihdossa. 

Päätös on kypsynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Peilittömät ovat tulevaisuus ja sen mukana haluan olla. Päätökseen vaikuttaneena osa tekijänä oli Canonin Photokinassa julkaiseman 7D MKII:sen puutteet. Vaikka tuo uusi kamera on monilta osiltaan aivan loistava, niin siitä puuttuu pari ominaisuutta, jotka ovat minun kannalta aivan olennaisia. Sitä puuttuu wifi ja sitä olen tarvinnut useasti viime aikoina. Toki siihen sen saisi erillisenä palikkana, mutta silloin hinta karkaa aika korkeaksi. Toinen syy on kyseisestä kamerasta puuttuva kosketusnäyttö. Se on varsin olennainen, kun käytetään automaattitarkennusta videokuvauksessa. Näyttöä kevyesti koskettamalla voisi valita tarkennuspisteen. Nyt sen joutuu valitsemaan takana olevalla joystickillä ja se heilauttaisi kameraa. Kolmas syy oli 4K videon puute. Toki Canonilta löytyy kameroista ja lisävarusteita joissa nämä ominaisuudet ovat, mutta sitten hinta nousee minulle liian korkeaksi. Valitettavasti Canon ja myös Nikon ei sen puoleen turvaavat omia tuotteitaan jättämällä uusista olennaisia asioita pois. Ongelmana kuvaa se kuuluisa sanonta: "Jos et itse syö businestasi, niin joku muu syö sen." Toisaalta on huhuttu 5DMKIV:sen julkistuksesta, mutta sen aikataulusta ja sen tarkemmista spekseistä ei ole tietoa.

Neljäs syy oli Olympuksen julkistama 40-140mm f2.8 objektiivi. Se on juuri se polttoväli jota eniten käytän. Toki sitä minulla ei vielä ole, mutta marraskuussa kyllä, kunhan se tulee myyntiin. Ennakkovaraus on jo tehty. Hintakin on järkevä, arviolta 1300,-, kun lähinnä vastaava vanhaan kalustooni maksaa 2.700,-. Aiemmin tuo minulle tärkeä zoom puuttui peilittömien valikoimasta ja siirtyminen ei ollut siinä suhteessa järkevää. Muutenkin mikro 4/3 objektiivivalikoima on laajentunut mukavasti. Sovitteilla niihin saa paljon erilaisia objektiivejä, myös vanhoja käsitarkenteisia. 

Valintaa helpotti myös objektiivinen yhteensopivuus Panasonicin kanssa. Heidän GH4 on tällä hetkellä aivan ylivoimainen luokassaan videokuvaukseen. 4K on varsin olennainen yhden miehen videoryhmälle. Sen eduista blogasin jokin aika sitten. Huhujen mukaan myös Olympukselta tulossa jotain GH4:sta vastaavaa jossain vaiheessa. Aikataulusta en toisin ole kuullut mitään.

Haluan korostaa, että Canoneissani ei todellakaan ollut mitään vikaa ja aivan hyvin olisin voinut jatkaa niillä kuvaamista, mutta nyt tein tämmöisen päätöksen. Olen aikaisemminkin kirjoittanut peilittömien eduista. Itse pidän sähköisestä etsimestä, se näyttää kuvan kuten kamera sen näkee, ei niin kuin silmä sen näkee. Nyt siis puhun esim. valotuksesta, en kuvan sisällöstä. Olen  säätänyt kameraan niin, että etsimestä näen punaista, jos vaalea alue ylittää RGB-arvon 245. Käytännössä valotusarvoilla ei sinänsä ole merkitystä, ainoastaan valotuksen korjailulla. Toki jos syväterävyyden hallinta vaatii aukon säätöä tai suljinaikaa pitää suhteuttaa liikkeeseen, niin toki niitä säädetään. Pekka Potkan blogissa on tarkemmin selitetty mistä on kysymys. Sähköiset etsimet ovat kehittyneet valtavasti ja väitän, että on vain ajankysymys milloin peili katoaa suurimmasta osasta järjestelmäkameroista. 

Yksi iso asia on myös peilittömien pieni koko. Ison kameran pitäminen on pitkissä kuvauksissa aika raskasta ja nyt taakka keveni kertaheitolla melkoisesti.

Kennohan näissä uusissa kameroissani on (puolet siitä, korjattu kommentiossa oleen huomatuksen perusteella) siis neljäsosa mitä se esim. Canon 5DMKIII on. Suurin osa kuvistani päätyy sähköiseen muotoon ja harva kuva printataan yli A4:n kokoisena. Silloin riittää pienempikin originaali. Muutaman kerran vuodessa tarvitsen suurempia kuvia ja tarvittaessa sitten vuokraan täyskennoisen tai jopa isomman. Ainoa negatiivinen kommentti, joita peilittömistä olen kuullut, on virrankulutus. Sehän on luonnollista, kun etsinkin tarvitsee sähköä. Siitäkin selviää, kun muistaa pitää mukanaan riittävästi täyteen ladattuja akkuja.

Tänään yhdellä lyhyellä ja pienellä keikalla oli heti uudet vermeet käytössä. Wifi ja Olympuksen OI.Share -appsin avulla kuva lähti samantien twitteriin.

Panan GH4:sta en ole vielä ehtinyt käyttää tositoimissa. Pientä testiä ainoastaan, mutta asetukset on saatu kohdilleen. GH4 tulee olemaan pääasiassa videokamerana.

Tulen uusien vermeiden käytön kokemuksista blogaamaan lisää kunhan sitä kokemusta kertyy enemmän.

Olin viime viikon Photokinassa ja olen siitä tekemässä omaa blogausta, jossa käyn läpi näkemääni ja kokemaani.     

16 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, Canon, Olympus, Panasonic

4K tulee, oletko valmis?

Sunnuntai 1.6.2014 klo 11:00 - Peter Forsgård

4K-video tulee räjähdysmäisesti kasvamaan lähiaikoina. Laitteet halpenevat ja niitä tulee koko ajan lisää eri valmistajilta. Kännyköistäkin jo löytyy malleja jotka tekevät UltraHD:ta eli 4K:ta. Samsungin S5 on kännykkä jolla tuo 4K onnistuu. Sellaista pitäisi päästä kokeilemaan ensi viikolla. Siitä sitten lisää omassa blogauksessa.

Toissä päivänä pääsin kokeilemaan pikaisesti Panasonicin GH4:sta. Se on koko- ja hintaluokassaan ainoa järjestelmäkamera, jolla voi kuvata 4K:ta suoraan muistikortille. Canon 1D C pystyy tuohon myös, mutta on aivan eri koko- ja hintaluokassa. Panasonicinlla saa kuvattu niin Cinema 4K:ta kuin UltraHD:takin. Näiden erona on se, että Cinema 4K on 4096X2160 kun taas UltraHD on 3840X2160. Kuvasuhde on siis hiukan erilainen UltraHD:n kuvasuhde on siis 16:9 eli sama kuin fullHD:n. Cinema 4K:n kuvasuhde on 17:9. Muitakin 4K resoluutioita ja kuvasuhteita on eli se ei ole vielä standardisoitunut.

Vaikka vielä ei ole olemassa järkevään hintaisia 4K-monitoreja on 4K silti monelle kuvaajalle jo hyvin ajankohtaista. Monet tekevät videota pienellä ryhmällä ja osa jopa on yhden kuvaajan tuotantotiimejä. Useamman kameran hallinta yhdessä äänen kanssa on kohtuullisen stressaavaa ja altista virheille. 4K auttaa tässä merkittävästi. Samasta kuvasta saa useamman kuvakoon, jos ja kun tuotanto leikataan fullHD-timelinella. Leikkaamiseen saa aivan uusia mahdollisuuksi, kun yhdestä kuvasta voi tehdä useampia kuvakokoja. Joissain tilanteiss on mahdollista saada jopa vaikutelma kolmesta kamerasta. Vaikka sisältö on samaa saa 4K:lla ja kuvakokojen vaihtelulla videot seuraavalle tasolle verrattuna fullHD.na kuvaamiseen. Leikkaamisen ja kuvakoon vaihtumisella on merkitystä ilmaisun kannalta, ilman että täytyy välttämättä kuvata useammalla kameralla.

Yksi ominaisuus on myös mahdollisuus stillkuvien kaappaamiseen suoraan 4K-videolta. Pikseleitä kuvassa on reilut 8 miljoonaa eli riittävästi moneen tarkoitukseen. Olen tästä aiheesta aiemminkin blogannut ja livekeskusteluissa asian maininnut. Joka kerta olen valokuvaajilta saanut kuraa niskaan ja ihmettelyä. Ainahan sitä voi ihmetellä ja kaataa sitä kuraa niskaan, mutta näin se vaan menee. Mahdollisuudet luovat uusia tapoja tehdä. Kuvatusta videosta poimitaan ne parhaat ruudut, jotka sitten käytetään painotuotteessa tai sähköisessä julkaisussa. Ainoa rajoite ja hidaste on suljinaika. Sehän videota kuvatessa on käytännössä 1/50s, kun kuvataan 25fps. Liikkuvassa kohteessa suljinaika stilleihin voi olla liian pitkä, jotta liike pysähtyisi.

Kuvan tekninen laatu myös paranee, koska 4K kuvaa pienennetään 50% eli kuva ikäänkuin hiukan terävöityy.

Testaamani Panasonic on minusta "game-changer" aivan kuten Canon 5DMKII oli aikoinaan vuonna 2008. Se mikä tekee Panasonicista erikoislaatuisen on sen ominaisuudet ja hinta. Pelkän rungon hinta on noin 1500€. Minusta se on erittäin edullinen kun ottaa huomioon mitä sillä saa. Jo pelkästään 4K suoraan muistikortille on valtava ominaisuus. Panasonicilla pystyy myös kuvaamaan fullHD:ta aina 96fps eli 4-kertaisella hidastuksella. Vaikka harvoin tuota olen kuvauksissani tarvinnut, niin onhan tuo erinomainne ominaisuus. Toinen merkittävä asia on kuvan bit-rate. Parhaimmillaan fullHD:ssa päästään 200Mbps bit-rate:n asti.

Kaikenkaikkiaan tuo Panasonic oli miellyttävä kokemus ja ihan varmasti tulee myymään valtavia määriä. Mielenkiintoista nähdä millä Canon vastaa?

Luminois Landscape on testannut GH4:sta ja se testiraportti kannattaa lukea, mikäli kyseinen kamera kiinnostaa.

 

4 kommenttia . Avainsanat: videokuvaus, 4K, Panasonic, Canon, Sony, Samsung

Hajatelmia Photokinasta 2012

Perjantai 21.9.2012 klo 16:25 - Peter Forsgård

Tein taas jo melkein "perinteiseksi" käyvän reissun Photokinaan. Tuotejulkistukset ovat aina tärkeitä näillä messuilla, koska ne osaltaan määrittävät aika paljon sen miltä valokuvaus seuraavat pari vuotta näyttää. Sanotaan mitä sanotaan, niin laitteella on aina ollut iso merkitys siihen mihin suuntaan valokuvaus kehittyy. Tänä vuonna se teema ja muutos varmaan on kuvien jakaminen. Nimenomaan siis perinteisen kameran valmistajan kannalta. Kaikki suurimmat kameran valmistajat taisivat julkistaa kameroita, joilla kuvien jakaminen suoraan kamerasta on mahdollista. Tuo ominaisuus on yhä tärkeämpi ja voisi jopa sanoa, että välttämätön kehitysaskel. Mobiilikuvaaminen on niin suosittua, että se on jo uhka perinteisille kameranvalmistajille. Nyt julkistetuilla kameroilla ja niihin liittyvillä mobiiliaplikaatiolla halutaan vastata huutoon.

Canon julkisti maanantaina 17.9. isossa lehdistötilaisuudessa EOS 6D-mallin. Se on käytännössä  täyden kennon 60D. Toki uuteen 6D:hen on lisätty mm. wifi ja GPS. Kaksi erittäin hyvää ominaisuutta. (kuva alla)

canon6d.png

Pokkari puolella julkistetiin S110. Sillä otettuihin kuviin saa GPS koordinaatit älypuhelimeen asennettava applikaation kautta. Kuvien paikkatieto on erinomainen tapa löytää ne mm. Lightroomissa.

Nikon puolestaan julkisti Android-käyttöjärjestelmää käytävän pokkarin hiukan ennen messuja. Samsungin Galaxy Camerassa käyttöjärjestelmänä on myös Android. Samsung vaikutti varsin hauskalta kameralta. Saa ainakin hiukan monipuolisemmat säädöt esim. Instagram-kuviin. :) 

Täyden kennon kamerat olivat myös yksi Photokinan teema. Aiemmin mainitun 6D:n lisäksi Nikon julkisti D600:sen ja Sony sekä SLT-A99:n että mielenkiintoisen täyden kennon pokkarin RX-1:sen.
Molempiin uusiin wifi-kameroihin, niin 6D:hen kuin Panasonicin GH3:een, saa yhteyden älypuhelimeen aplikaation avulla. Ainakin Canonin applikaatio näyttää live view kuvaa esim. iPhonen ruudulla. Se on erittäin kätevä ominaisuus ja sille varmasti löytyy monta hyödyllistä käyttöä.

Laite puolella ehkä erikoisin uutuus oli Hasselbladin peilitön kamera, Lunar. En sen tarkemmin siihen tutustunut, mutta muutaman kuvan siitä otin. Selkeästi Hasselblad on panostanut kameran ulkonäön räätälöitävyteen. Silmiin sattui ainakin käärmeennahalla päällystetty versio, samoin kullattu ym. Hintaakin tuolla on aika kivasti, perushinta jossain hiukan yli 6000€. Eiköhän tuollekin erikoisuudelle löydy ostajia. Pekka Potka blogasi aiheesta ja hänen mielipiteensä tulee aika selkeästi esiin.

hasseli.png

 

Tuotteita toki esiteltiin valtavasti muitakin, mutta ehkä kiinnostuvan kaikesta oli Project1709. Se on Canonin lanseeraama pilvipalvelu valokuville. Se on vasta beta-testausvaiheessa ja siitä on vielä hiukan hankala paljon kirjoittaa, koska en ole siihen vielä ehtinyt tutustua. Betatestaajan tunnarit ovat matkalla. Nopeasti sanottuna se on pilvipalvelu, jonne kuvaaja voi koota kaikki kuvansa. Se kokoaa kuvat myös eri verkkopalveluista esim. Facebookista samaan paikaan. Kuvat ovat helposti löydettävissä monin eri keinoin. Palvelu ei vaadi Canon-kameran käytttämistä, vaan sinne voi ladata millä tahansa otetut kuvat. Kyseessä on minusta varsin mullistava ja täysin uudella tavalla kuvia pilveen kuvia tallentava palvelu. Palaan tähän vielä Project1709 blogauksen myötä kunhan ehdin siihen tutustua.

Näyttelyt ovat aina iso ja tärkeä osa Photokinaa, ainakin minulle. Tällä kertaa isoimmasta näyttelystä vastasi Leica. Se oli koonnut omalle osastolle Leica-kuvaajien näyttelyitä. Vaikuttavin ja kiinnostavin oli Platon Faces of Power, jossa on kuvattu suuri osa maailman maiden johtajista YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Esillä oli myös Steve McCurryn kuvia. Näin ensimmäistä kertaa aidon Afgan girl -kuvan livenä. Muita esillä olleita kuvaajia olivat mm. Nik Ut, Araki, Rankin ja moia muita. Nik Ut itse oli paikalla, mutta missasin hänen esityksensä. Ut oli myös ollut paikalla Leican lehdistötilaisuudessa. Itse en tuonne ollut saanut kutsua, mutta sen tilaisuuden tunnelmista voit lukea Sulantoblogista. Tällä kertaa ei tullut käytyä muissa Kölnin tai Dusseldorfin gallerioissa olevissa näyttelyissä. Ei vain ehtinyt, koska reissu oli tällä kertaa päivän lyhyempi kuin yleensä. Toisekseen se kiinnostavin, Walker Ewansin -näyttely aukesi vasta torstaina.

Kuvia Leican osaston valokuvanäyttelyistä:

001_jakob_aue_sobol_0001.jpg
002_rankin_0001.jpg
003_platon_0001.jpg
006_mccurry_0001.jpg
004_araki_0001.jpg
005_erwitt_0001.jpg
007_ut_0001.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Photokina, Canon, Nikon, Sony, Panasonic, Samsung, Hasselblad, Leica, Project1709, Ut Nick, Rankin, Erwitt Elliot, Araki, Sobol, Jakob aue, Platon, McCurry Steve, Ewans Walker

Digiexpossa nähtyä ja koettua 2011

Sunnuntai 6.11.2011 klo 13:17 - Peter Forsgård

Digiexpo on tänä vuonna valokuvaajaystävällisempi kuin vuosiin. Suuret kameramerkit olivat hyvin esillä Rajala Proshopin suurella osastolla. Valokuva aiheisia luentoja oli enemmän. Messuille oli tuotu muutama valokuvaaja maailmalta kertomaan työstään ja näyttämään kuviaan. Siltä osin paras Digiexpo vuosiin. Ne esitykset, jotka kuuntelin keräsi varsin hyvän yleisön eli kysyntää on. Toivottavasti messunjärjestäjien linja jatkuu. Ammattilaispäivänä oli kaikki valmiina. Se oli tänä vuonna fiksusti perjanta aamupäivällä 9-12. Yleisölle messut aukesivat klo 12. Aika moni niistä asioista joita viime vuoden messuista moitin oli korjattu ehdottamaani suuntaan. 

Ehdottomasti parasta antia oli tanskalaisen Morten Rygaardin luento: Rock´n´Roll photography and Celebrity portraits. Rygaardin esitys tyyli on vauhdikas ja valokuvat suurista rocktähdistä ovat upeita. Hän myös demosi kuinka nopeasti ja yksinkertaisesti hän tekee muotokuvansa. Toisaalta kuvia näyttäessään hän kertoi kuinka tämän ja tämän kanssa oli koko päivä aikaa kuvata promokuvat...  Demoihin poimittiin yleisön joukosta vapaaehtoinsia malleja. Mallin päälle saatettiin yllättäen kaataa esim. siirappia jne. Tuskin mallit täysin tietämättömiä kuvauksen kulusta kuitenkaan olivat, vaikka näyttikin siltä että heidät poimittiin satunnaisesti yleisön joukosta. Rygaard kuvasi yhdellä flässillä nuo demokuvat. Flässi oli hänellä itsellään kädessä ja yhteydessä piuhalla kameraan. Kuvia ei näytetty demon aikana, joten oletettavaa on osan kuvan tunnelmasta syntyvän vasta kuvankäsittelyssä. Eikä siinä mitään, vedostaminen on osa prosessia.

Tänä vuonna myös katselin kameroita hiukan sillä silmällä. Vapaa-ajan kuvaamiseen ja myös katukuvaamiseen olen katsellut peilittömiä järkkäreitä. Pokkari tuntuu hiukan hankalalta ja työkäytössä olevia ei viitsi kanniskella aina mukanaan. Mielelläni olisin myös katsellut Canonin peilitöntä järkkäriä, mutta sellaistahan ei ole olemassa. Kiinnostavimmat minusta ovat Sony NEX7 ja Olympus Pen E-P3. Molempia ovat kolleegat kovasti kehuneet. Suoraan sanoen Pen tuntui huomattavasti paremmalta kädessä kuin Sony. Se on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista, koska kuvanlaatuerot ovat aika marginaalisia. Sonyssa on paremmat videokuvausominaisuudet kuin Olympuksessa ja se puoltaa Sonyn hankintaa. Video on niin tärkeä osa tekemistäni nykyään, että se on varsin tärkeä asia. Olympuksen micro 4/3 bajonetti mahdollistaa mös Panasonicin micro 4/3-objektiivienkäytön. 

Sitä kautta on laajemmat mahdollisuudet hommata sopiva ja valovoimainen normaalikakkula. Tuskin kovin montaa optiikkaa tulen mahdollisen rungon hankinnan lisäksi ostaamaan. Toki Sonyyn saa kiinni sovitteella lähes minkä optiikan tahansa, joten sekin on yksi mahdollisuus. Jokin manuaalitarkenteinen C/Y-bajonetilla oleva optiikka voisi käydä Sonyyn kivasti. Sony NEX7:ssa on erittäin hyvä etsin. OLED-tekniikalla toteuttu etsin on erinomainen. Olympukseen sen joutuisi hankkimaan erikseen ja se lisäisi kameran kokoa. Hankalia valintoja, koska en ole kovin innokas kameran ostaja. Haluan sellaisen jolla voin sitten kuvata riittävän monta vuotta eteenpäin. 

Ihan mielenkiintoista muuten, että vielä viime vuoden Digiexposta blogatessani kirjoitin: "Vaikka Sony ei kameramerkkinä niin kauheasti minua itseäni vakuuta,..." Näin se mieli voi muuttua, kun kollegat vakuuttelevat ja kehuvat... :D

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Digiexpo, Rygaard Morten, Sony, Olympus, Canon, Panasonic, micro four thirds

Canon 600D kokeilussa

Sunnuntai 13.2.2011 klo 20:00 - Peter Forsgård

Parempia kuvia -kirjaprojektiin liittyen sain viikonlopuksi kokeiltavaksi Canon 600D:n. Se on vielä esituotantomalli eli mitään kuvaa tai videota en julkaise. En myöskään mitään sen kummenpaa testiä ole siitä tekemässä.

Stillkuvia en sillä oikeastaan ole ottanut, mutta videota sitten hiukan enemmän. Kamerassa on videokuvaukseen mielenkiintoinen uusi ominaisuus, digitaalinen zoomaus. Se e suinkaan tarkoita interpolointia, vaan digitaalisesti zoomatessa fullHD-resoluutio säilyy. Zoomauskertoimet ovat 3-10. Zoomaus on portaatonta. Käytännössä se tarkoittaa, että esim. 50mm normaaliobjektiivi kasvaa 600D:ssä peräti 240mm-800mm zoomiksi. Valovoimaakin piisaa kohtuu kivasti. Miltä kuulosta 240-800mm f1.4 zoomi? :D Stillkuvia ei pysty ottamaan digitaalisen zoomauksen ollessa käytössä.

Samalla periaattella toimiva digitaalinen zoomaus on ollut aiemmin Panasonicin GH2:ssa. Siinä tuo kerroin on vieläkin isompi, koska kenno on siinä hiukan Canonin kennoa pienempi. Mielenkiinnolla odotan tulee tämä ominaisuus myös jatkossa esiteltäviin Canon EOS-runkoihin. 

Tuo sama tekniikka olisi varsin kätevä myös stillkuvauksessa, mutta ymmärrettävistä syistä sitä ei ole. Stillkuvan resoluutiotarve on osittain pienentynyt sähköisten julkaisujen vuoksi. Videosta napattu stillkuva saattaa hyvinkin riittää sähköisessä lehdessä? Kiinnostavaa teknistä kehitystä, jolla taas voi olla vaikutusta kuvailmaisuun ja aiheisiin. Luonto- ja urheilukuvauksessa tuolla vois vaikka olla käyttöäkin, kun kuvaa julkaistaan sähköisellä alustalla.  

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Canon 600D, Parempia kuvia, Panasonic

Digiexpossa nähtyä...

Perjantai 5.11.2010 klo 8:43 - Peter Forsgård

Valokuvaajalle Digiexpo ei tarjoa juuri mitään. Kuten jo vuosi sitten bloggauksessani samasta aiheesta totesin, on kyse kodinelektroniikka- ja pelimessuista. 

Valokuvaukseen liittyviä osastoja oli aika niukasti. Kamera-lehti oli hyvin ja näkyvästi esillä. Vuoden Luontokuvat eivät vielä eilen ammattilaispäivänä olleet esillä (viime vuotinen toistui tässäkin #fail). Kameran valmistajista vain Nikon ja Olympus olivat isommin esillä. Samsungia oli Hirvoxin isolla osastolla ja Sonylla oli pokkareita ja videokameroita jonkin verran näytillä. Epsonilla jotain tulostukseen liittyvää, vaikka pääpaino olikin tykeissä ja kotiteattereissa.

Luulisi, että pokkareiden kanssa kannattaisi Canonin ja Panasonicin kanssa olla myös mukana. Vaikka Sony ei kameramerkkinä niin kauheasti minua itseäni vakuuta, on se kuitenkin nuoremmalle sukupolvelle merkittävä brändi. Playstation on tuttu ja sitä kautta Sony. Se varmasti vaikuttaa Sonyn maineesen kamerana. Tähän huomatus: Sonyn kameroissa ei ole mitää vikaa, vaan ajatus siitä kameramerkkinä ei vain istu omaan päähäni ja se on ainoastaan oma vikani :). Käpistelin eilen messuilla kolleegani Sony NEX5:sta. Sen hiukan oudosta ulkomuodosta huolimatta, se istui erinomaisesti käteen. Kuvan jäljessäkään ei kuulemma ole moittimista. 

Docendon osastolta jäi käteen Mikko Hietaharjun Kuuntele kuvaa -kirja. Kirjassa annetaan näkökulmia kuvan tulkintaan. Sen takakannessa on lause: "Valokuvan kieli rakentuu valon, ajan ja tilan perussäätöjen hallinnasta". Kirjan mukana on myös äänimaailma CD. Tämä kirja voisi toimia varsin hyvin eKirjana, jos kerran musiikkiakin mukana.

Digiexposta vielä sen verran, että ohjelmaa kuvaukseen liittyen messuilla toki on. Perjantaina klo 16.00 on Nikon school: Vinkkejä kuvaamiseen järkkäreillä, 16:30 Asko Vivolin kertoo skannaamisesta jne... Ohjelma löytyy täältä.

Aikaisempia bloggauksia edellisvuosien Digiexpoista.

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Digiexpo, Kameralehti, Nikon, Olympus, Canon, Panasonic, Sony, Docendo, Hietaharju Mikko

3D

Keskiviikko 11.8.2010 klo 15:00 - Peter Forsgård

3D on kovinta hottia elokuvamaailmassa. 3D ei tässä tarkoita minkään kameramerkin uutta mallia, vaan kolmiulotteisia elokuvia. Lämmin kesä on ajanut minut useaan otteeseen ilmastoituihin elokuvateattereihin katsomaan uusimpia elokuvia. Joukkoon on myös mahtunut muutamia 3D-elokuvia. Osassa elokuvista 3D ei juurikaan tuonut mitään lisäarvoa, vaan oli lähinnä efektinä, koska se on mahdollista. 

Miten 3D tulee leviämään kuluttajalaitteisiin jää nähtäväksi. Panasonic on ainakin ollut aktiivinen ja tuonut markkinoille 3D-videokameran. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta kuluttajatuotteesta, koska hinta on 20.000 dollarin luokkaa.

3D voi olla still-kuvissakin mahdollista, kun lehdet alkavat ilmestyä pääasiassa sähköisenä. Tablet laitteeseen 3D voisi jossain tilanteissa olla varsin kiinnostava.

Kolmiulotteisuus ei sinänsä ole uutta. Stereokuvausta on harrastettu jo vuosikymmeniä. Osa lukijoista varmaan muistaa View-Masterit. Holgalta löytyy myös 3D-kamera. Kyseessä on 3D-neulareikäkamera eli neulanreikäkuvausta 3D:nä.

Lisää aiheesta voi lukea PokeScope-sivustolta.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Panasonic, stereokuvaus, Holga, 3D

Kameroista hiukan

Torstai 20.8.2009 klo 8:37 - Peter Forsgård

Olen pitemmän aikaa etsinyt itselleni uutta pokkaria, jota voisi kantaa aina mukana. Kännykamera toki on taskussa aina matkassa, mutta kameraksi siitä ei kuitenkaan ole. Multimediaviestin lähetykseen ihan käypänen, mutta eipä oikein muuhin.

Olen pitänyt taskun pohjalla Panan LX2:sta. Kamera sinänsä on ihan asiallinen ei siinä mitään. Herkemmillä ISO-arvoilla vaan tuo kohina on hiukan turhan suurta. LX3:nen oli kokeiltava viime keväänä. Siitä pidin, mutta sen hankkim inen on jostain syystä jäänyt. Onne ksi, sillä eilen Canon julkisti varsin mielenkiintoisia vaihtoehtoja. G-sarja G10 sai päivitetyn mallin G11:sta. Merkittävää siinä on pikselinmäärän selkeä pudotus edelliseen malliin. Onneksi Canon on tajunnut sen, mitä olisi jo pitkään pitänyt tehdä eli keskittyä parantamaan kuvanlaatua niillä keinoilla, joilla se parhaiten onnistuu ja hypätä pois megapikselijunasta. Tällä uudistuksella saadaan kohinaa kuriin. G11 tarjoaa jopa 12800 ISO-herkkyyden. Silloin tosin pikselimäärä on 2,5 miljoonaa. Kamerassa näyttää myös olevan sisäänrakennettu 3 aukon ND-suodin. Erinomaisia juttuja molemmat. Kuvajournalistelle ja katukuvaajille hyviä uutisia molemmat.

Toinen mielenkiintoinen uutuuspokkari on S90. Kuvista päätellen kamera mahtuu kivasti taskuun. Mielenkiintoinen "uutuus" on objektiivissa oleva säätörengas, jonka voi asettaa säätämään erilaisia kuvaukseen liittyviä parametreja mm. aukkoa. Palataan vanhaan kunnon objektiivista säädettävään aukkoon. Kamerasta löytyy myös RAW-tiedostomuoto, joten sen tuomat hyödyt ovat myös käytössä.

Nyt vain pitää sitten päättää kumman noista kahdesta hankkisi G11:sta vai S90:sen. Jos hinnat asettuvat järkeviksi, miksei molemmat? 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, pokkari, Canon, Panasonic, kamerat, Canon S90, Canon G11, Panasonic LX2, Panasonic LX3

Nordic sitä ja Nordic tätä... miten käy palvelun?

Maanantai 3.11.2008 klo 19:17 - Peter Forsgård

Digiexpossa ihmettelin, miksei Panasonic ollut mukana ollenkaan. Onhan heillä tuotteita aika moneen lähtöön, littutelkkareita, Blu-ray- ja DVD-soittimia sekä ne kamerat.

Todennäköisesti syynä on se, että Panasonicin maahantuonti on nykyään Ruotsissa. Aiemminhan se oli Kaukomarkkinoilla ja sen jälkeen jonkin aikaa Panasonic Finlandilla. Nyt koko rumbaa hoitaa Panasonic Nordic Ruotsista. Ilmeisesti suomalaiset messut eivät ole riittävän merkittävät ruotsalaisille.

Muutenkin tuo kehitys, jossa Suomen markkinat yhdistetään Nordiciin suoraan, on harmittava. Tokihan se ei ole suomalaisten vika sinänsä, päätökset noista tehdään kaukana meistä. Ilmeisesti Japanissa nähdään, että Nordic on yhtenäinen ja homogeeninen markkina-alue. Vähän niin kuin mekin kuvittelemme esim. Aasian olevan yksi iso markkina-alue, vaikka siellä on vähintään yhtä paljon erilaisia ja pieniä markkinoita. Aivan kuten on Euroopassakin.

Muutama muu huomio markkinaosuuksista Suomessa. Nopealla ja hyvin epätieteellisellä tutkimisella näyttää siltä, että ne tuotemerkit, joilla on oma edustus Suomessa pärjäävät markkinaosuuksissa täällä parhaiten. Tuohan nyt ei varmaan yllätä ketään. Suurten elektroniikkavalmistajien kannalta tuolla tuskin todellisuudessa on kovin suurta merkitystä. Markkinamme on suhteellisen pieni. Sitä pienentää vielä se, että aika moni tilaa tuotteita esim. Saksasta verkkokaupoista. Minusta mitään mitä Suomesta saa, ei tulisi tilata ulkomailta. Se ei pelkästään vaikuta tässä käsiteltävään asiaan, vaan myös kauppojen ja palvelun olemassa oloon. Tähän jälkimmäiseen se vaikuttaa paljon voimakkaammin. Samoista syistä tulisi suosia tuotteita ja palveluita, joilla on edustus Suomessa ja niin ettei sitä johdeta Ruotsista käsin. Tämä vaikuttaa myös niihin työpaikkoihin ja tuotteisiin liittyvään palveluun täällä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Digiexpo, Panasonic

Digiexpossa nähtyä

Sunnuntai 2.11.2008 klo 10:13 - Peter Forsgård

digiexpo.jpgOmalta osaltani Digiexpon kohokohta oli torstaina, kun saimme Kolarin Jukan kanssa uuden kirjamme käteen. Tuntui hienolta nähdä se valmiina loppukesän ja syksyn vääntämisen jälkeen. Tällä hetkellä kirjaa saa vain kylkiäisenä ostaessaan Digiexposta Rajalan myyntipisteestä Canonin osastolta EOS-digijärkkärin tai Canon optiikkaa. Myöhemmin se tulee my ös yleiseen myyntiin kirjakauppoihin.

Printtereitä katselin vähän tarkemmin. Suunnitelmissa on jonkinlaisen A3+ tulostimen hankinta studiolle. Vaihtoehtoina tällä hetkellä ovat Canon 9500 ja Epsonin R2880. Canonin testaamisesta sain jo sovittuakin. Aika paljon ovat tulostimet menneet eteenpäin muutamassa vuodessa. Kuvanlaatu ja tulostusmateriaalien laajuus on parantunut. Printtien kestävyys on ollut jo pitkään huomattavasti parempaa kuin hopeamenetemällä tehtyjen kuvien. Pigmenttimuisteilla ja happovapailla arkistokelpoisilla papereilla päästään jopa 200v säilyvyyteen. Museostandardi taitaa olla 150v. Kestävyys on yksi erittäin tärkeä ominaisuus, kun toimittaa printtejä asiakkaalle. Myös omissa näyttelyprojekteissa tuo ominaisuus on tärkeä.

Kameroita en hirveästi hypistellyt. Canonin uudet olen jo nähnyt ja hiukan testaillutkin. Kovasti tuntui uusi 5D Mark II yleisöä kiinnostavan. Samoin Nikonin uutuuksien ympärillä kävi porukkaa. Nikonilla on myös näppärä kennonputsauspalvelu. Sony on myös vahvasti tullut kameramarkkinoille. Ihmettelin vain miksei Panasonicia näkynyt uuen G1:sensä kanssa. 

Ohjelmaa noilla messuilla saisi olla enemmän. Kaipaan pieniä demoja eri valmistajien osastoilla. Viime vuonna taisi ainakin Nikonilla olla langattomien flässien esittelyä ja demoja ym. Vaikka Digiexpo onkin pääasiassa härpäkemessut, niin luulisi niihin härpäkkeisiin liittyvien demojen olevan yleisöä kiinnostavia.

Kameralehdellä on kansikuvakilpailu (huom. linkki johtaa pdf:ään). Se oli hauska idea. Voit viedä ottamasi kuvan Kameralehden osastolle ja he tulostavat sen Kameralehden kanneksi. Sen yhteydessä on myös kansikuvakilpailu. Lukijat voivat Kameralehden nettisivuilla äänestää Joulukuun numeron kannen.

Ainoa häiritsevä tekijä messuilla ovat ne karmivat kuraåke- ei kun siis karaoke-pelit. Liian suurella volyymillä karmeaa laulua....

edit (2.11.2008 klo 10.35):

Meinasikin kokonaan unohtua, että mukaan tarttui Docendon kustantama "2000-luvun Hedgecoen" Michael Freemanin uusin kirja, Mestarikuvaajan 101 digikuvausvinkkiä. Siihen on kerätty erilaisia vinkkejä valokuvaamisesta hyvin selkeisiin aukeaman tai sivun mittaisiin ohjeisiin. Kirjaan kannattaa ehdottomasti tutustua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvausmessut, Digiexpo, Canon EOS, Canon 5D Mark II, Epson, Panasonic G1, Panasonic, Nikon, Kamera-lehti, Docendo, Freeman Michael, Parempia kuvia, Kolari Jukka

Photokinassa koettua ja nähtyä

Torstai 25.9.2008 klo 22:38 - Peter Forsgård

Photokina 08 tuli nähtyä ja koettua. Kolme kokonaista päivää ehdin messualuetta kiertää. Kaikkea en nähnyt, enkä yrittänytkään. Laskin kauanko voisi yhdellä osastolla vierailla, jos haluaisin kaiken nähdä. Lopputulos oli 30s per näytteilleasettaja ja siinä ei vielä ollut valokuvanäyttelyitä mukana.

Olin kollegani kanssa paikan päällä jo sunnuntaina. Ensimmäinen päivä meni Dusseldorfissa ja tutustuessa huikeaan Albert Watsonin Best of -näyttelyyn. Kysein en näyttely on paras koskaan näkemäni valokuvanäyttely. Se oli sellaista tykitystä, että näyttelystä ulos marssiessani koin etten itse voi enää kuvata, olin nähnyt Valokuvat. Se uskomaton talentti ja genrejen kirjo, jotka Watson hallitsee, on sanoin kuvaamaton. Kärjistäen voin sanoa, että otetaan kuka tahansa gurun asemassa oleva kuvauksen stara, niin Watsonin Best of -kuvista löytyy vastaava saman genren kuva vähintään yhtä hyvin toteutettuna. Ei pelkästään toteutettuna vaan vieläpä Watsonin omalla käsiallalla höystettynä. Matkaan tarttui myös Tashenin julkaisema kirja näyttelystä.

Messualueella Kölnissä vietin suurimman osan ajasta lukuisten valokuvanäyttelyiden parissa. Kiintoisin niistä oli Magnum kuvaajan Thomas Hoepkerin Retrospektiivi. Toinen huikea elämys. Pelkästään näiden kahden valokuvanäyttelyn vuoksi olisi kannattanut lähteä Kölniin. Esillä oli kuvia vuodesta 1955 vuoteen 2008. Esillä olivat kaikki Hoepkerin ikonit. Pitihän sieltäkin kirja ostaa matkaan: Hoepkerin signeeraama Retropsektiv 1995 - 2008.

Toinen mielenkiintoinen näyttely Photokinassa oli brasilialaisen Mercedes Barroksen surrealistiset valokuvat. Ne olivat suurikokoisia hyvin vahvasti tietokoneella käsiteltyjä montaaseja. Itselleni hän oli aivan uusi tuttavuus. Valitettavasti hänen kuviaan ei juuri nyt löydy netistä. Hänen sivunsa ovat kiinni.

Muita erilaisia kilpailuihin liittyviä näyttelyitä oli pitkin messualuetta ja ne tulivat vilkaistua ohi kulkiessa. Niissä ei minusta mitään suuren suurta järisyttävää ollut.

Härpäkkeistä kiinnostavimmat olivat studiovalot ja niihin liittyvät laitteet. Elinchromella on tulossa Rangereille pikkuveli. Erittäin pienikokoiset akkuflässit. Niistä sain perusteellisen esittelyn. CS4 julkistukseen en ehtinyt, koska samaan aikaan olin kuuntelemassa Jonas Bendiksenin luentoa. Siitä ja portfolioreviewsta seuraavassa bloggauksessa.

Kameroista kiinnostivat Canon uutuus 5D MkII. Sen lähelle ei olut mitään asiaa. Sen ympärillä pyöri niin paljo väkeä koko ajan. Onneksi pääsin sitä tarkemmin katsomaan Canonin tilaisuudessa maanantai-iltana. Erittäin kiinnostavasta kamerasta on kyse. Etenkin FullHD-video mahdollisuus on huikea. Kaikki mahdollisuudet kalansilmästä pitkiin teleihin ja syväterävyys hallinnassa. Vincent Laforet on kuvannut esituotantomallilla videon ja jakaa sen bloginsa kautta.

Toinen mielenkiintoinen uutuus oli Panasonicin G1. Varsin pieni ja näppärän kokoinen järkkäri. Kamerasta puuttuu peili ja etsin on toteutettu videoetsimenä. Etsin toimi varsin hyvin, vaikka pientä häntimistä olikin havaittavissa. Taitaa kuitenkin olla enemminkin tottumiskysymys. Uskoisin, että muutaman vuoden kuluttua kaikissa järkkäreissä on vastaavanlainen etsin.

Lasin takaa sai myös kurkata Leican uutta monsteria S2:sta.

Kaiken kaikkiaan reissu oli varsin mahtava. Matkaseura oli mukavaa, illalliset tuttujen ja tuntemattomien kanssa olivat mukavia. Kokonaisuudessaan matkan parasta antia olivat siis kuitenkin ne hetket tuttujen ja uusien tuttujen kanssa.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvanayttely, Photokina, Watson Albert, Hoepker Thomas, Barros Mercedes, Bendiksen Jonas, Canon 5D Mark II, Panasonic G1, Elinchrome, Laforet Vincent, Leica S2

Kohti Photokinaa

Sunnuntai 21.9.2008 klo 9:55 - Peter Forsgård

Mielenkiintoista lähteä käymään Photokina-messuille. En ole siellä aikaisemin koskaan käynyt. Useamman kerran olen aikonut mennä, mutta en ole sitten koskaan lähtenytkään. Todennäköisesti saan yliannostuksen härpäkkeistä, mutta ajattelin kyllä pääasiassa pyrkiä keskittymään valokuvanäyttelyihin. Messualueella on useampikin valokuvanäyttely. Eiköhän noiden parissa mene hetki aikaa. Dusseldorfissa on juuri avattu watson.net/">Albert Watsonin Best of-näyttely. Se myös on ihan must.

Muutama mielenkiintoinen kutsu pariin tilaisuuteen on takataskussa, joten niistä sitten myöhemmin bloggausta. Mahdollisesti jo paikan päältä, jos yhteydet pelaavat. Onhan nyt juuri kieltämättä aika mullistavia juttuja esitelty, mm. 5DMarkII ja Panasonicin G1. Molemmissa varsin merkittäviä uudistuksia, joilla voi olla merkitystä myös valokuvauksen perusasioihin tai oikeammin miten valokuvaus mielletään. Video ominaisuudet varmasti mullistavat muutamassa vuodessa kuvajournalismin mahdollisuudet. Panasonicin uutuus mahdollistaa järkkärin kuvanlaadun ja monipuolisuuden pokkarinkokoisessa kamerassa. Zeissin manuaalilasit Canoniin ovat myös mielenkiintoinen lisä. Itse olen käyttänyt tietyissä kuvauksissa manuaalista 50mm Zeissin-lasia soviteella. Noilla uutuuksilla tosin on aika suolainen hinta, joten tuskin niitä ihan heti tulee hankittua, jos ollenkaan.

Oman kuvaamisen kannalta mielenkiintoisin on norjalaisen Magnum-kuvaajan Jonas Bendiksenin portfoliorevue, johon osallistun. Hän käy 15min läpi portfoliotani ja antaa kommentit. Ihan mielenkiintoista kuulla mitä hän on mieltä Human-näyttelystäni. Otan sen kokonaisuuden mukaan portfoliossani. Hän pitää siellä myös samana päivänä luennon, jonka myös käyn kuuntelemassa. Thomas Hoepker luennoi myös.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, messut, Photokina, Watson Albert, Canon 5D Mark II, Panasonic G1, Bendiksen Jonas, Hoepker Thomas, Zeiss

Lightroom kokemuksia osa 6: jpg-kuvat

Maanantai 23.7.2007 klo 15:20 - Peter Forsgård

Lightroomin Develop-modulissa eli siinä raw-konverterissa on mahdollisuus säätää myös jpg-kuvia. Minä kuvaan 99,9% raw-kuvaa, joten jpg:n säätöä Lightroomilla ei juurikaan tule tehtyä.

Kokeiltavani on Panasonic TZ3, jolla voi kuvata vain jpg-muodossa. Lightroomin jpg-säätämismahdollisuutta olen kokeillut Panasonicilla otettuhin kuviin. Kaikkia säätöjä voi tehdä. Kätevimmät ja käyttökelpoisimmat niistä ovat olleet värilämpö-säätö sekä, recovery ja fill-light. Värilämpöllä voi säätää kivasti kuvaa aavistuksen lämpimämmä ksi. Kylmentäminenkin onnistuu, jos siltä tuntuu. Varsinaisesti ei kait voi puhua kuvan värilämpötilan muuttamisesta, mutta saman suuntaisesti säädin kuitenkin toimii.

Recovery-säädin on näppärä, jos kuvassa on päässyt jokin elementti aavistuksen liian vaaleaksi. Säätimellä saa pudotettua huippuvalojen sävyjä alaspäin. Totaalista puhkipalamista ei toki pelasta mikään. Varjopuolelta voi myös tarvittaessa avata hiukan, fill-light-säädin on siihen tarkoitettu. Toki sen säätimen kanssa kannattaa olla maltillinen. Liiallinen säätäminen vie kuvasta kontrastin ja kuva näyttää tylsän harmaalta.

Mustavalkoisten kuvien teko jpg-kuvista onnistuu myös mainiosti Lightroomilla. Kaikki presetit ovat käytössä ihan normaalisti.

Niin ja vielä pari sanaa tuosta testissä olevasta Panasonic TZ3. Kamerahan sai TIPA2007 Awardin parhaana superzoom-kamerana. Hirvittävästi minulla ei ole kokemusta pokkareista, mutta ainakin tämä kyseinen TZ3 on varsin laadukas. Olen toki käyttänyt Panasonicin pokkareita ennenkin, käytössäni on LZ1 ollut jonkin aikaa. Käyttäliittymä on siis tuttu. 

TZ3 löytyy ihan kiitettävän alan kattava optiikka ja keulassa lukee vielä Leica. Ihan hyvää jälkeä optiikka tekee, vaikka en tiedä mikä tuossa oikeasti on Leican osuus. Kait se jonkin Leican laatustandardin täyttää, kun ovat siihen brändinsä antaneet laittaa. Polttoväli on 28-280, joten varsin kätevä matkakamera se ainakin on. Valovoima voisi olla pykälää parempi, tosin laadukas kuvanvakaaja auttaa hiukan.

Manuaalisäädöt kamerasta puuttuvat kokonaan, mutta valotuksen korjailun voi tehdä aika nopeasti pienellä peukalon liikkeellä. Valtavasti ovat käyttöliittymät parantuneet sitten valtavien valikkosyövereiden ajan. Nyt perussäädöt on helppo tehdä peukalolla säätämällä ja nopeasti.

Kokeilin kameraa myös liikkuvan kohteen kuvaamisessa. Lähinnä kiinnosti laukaisuviive. Laukaisuviive on lähes olematon. Tarkennus sen sijaan vie aikaa, joten etukäteen tarkentamalla haluttuun kohteeseen voi "viiveen" eliminoida lähes kokonaan. Tekstin alapuolella muutama esimerkki esteratsastuskuvista Hangon Seahorse Weekiltä.

sea_horse_week_015-2.jpg  sea_horse_week_023.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihan kelvollista jälkeä, vaikka kuvat eivät mitään mestarilaukauksia olekaan, vaan ennemminkin aika perusräpsyjä. Taustathan näissä kuvissa ovat aika sekavat, kun syväterävyyttä ei oikein pääse hallitsemaan. Laukaisuhetket ovat kivasti onnistuneet. Siinä kuvauskokemuksen apuna on hyvin ennakoitavissa oleva lähes olematon laukaisuviive. Jälkimmäisessä kuvassa tulee hyvin esiin kuinka dynamiikkakin TZ3 on varsin hyvä. Lähes vastavaloon (aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta) kuvatussa kuvassa heviosen varjopuolellakin on hyvin sävyjä. Samoin ratsastajan kypärässä on sävyt sekä valo- että varjopuolella. Recovery tai fill-light säätimiä ei ole käytetty. Kuvaa on ainoastaan hiukan rajattu, sekä taustan sävyä hiukan pudotettu, jotta hevonen ja ratsastaja olisivat aavistuksen vaaleampia kuin tausta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lightroom, Panasonic TZ3, kamerat

Kuvaamisen iloa!

Perjantai 13.1.2006 - Peter Forsgård

hasselbladcenter.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hankin itselleni ikään kuin joululahjaksi pikku digin. Aikani tutkittua vaihtoehtoja Panasonicin LX1:nen oli se sopivin.

Kolme asiaa kameran ominaisuuksissa ratkaisi valinnan. Manuaaliasetukset eivät ole valikkojen takana vaan M-asento valitaan kätevästi perinteisellä kiekolla kameran päältä. Aukkoa ja suljinaikaa säädetään peukalolla pienellä joystickillä Toinen hieno ominaisuus on kuvanvakaaja. Se toimii todella hyvin ja auttaa "pitämään" kameraa vakaana. Kolmas tärkeä ominaisuus on raaka-tiedostojen kuvaus mahdollisuus.

Tärkeääh än on muistaa, että digikameralla kuvataan kuten dialle, valotus huippuvalojen mukaan. Näin dynamiikan kanssa ei ole juurikaan ongelmia. Kameran pistemittarilla useinmiten mittaan valotuksen ja asetan arvot manuaalisesti.

Oheinen kuva on loppiaisen tienoilla tehdyltä Göteborgin matkalta. Olin siellä urheiluturistina, mutta luonnollisesti piti käydä "pyhiinvaellusmatkalla" Hasselblad-centerissä. Siellä oli vuoden 2005 Hasselblad-palkinnon voittajan Lee Friedlanderin näyttely. Esillä oli tuotantoa useilta vuosikymmeniltä. Kannattaa ehdottomasti tutstua Friedlanderin tuotantoon, jos se ei ennestään ole tuttua. Hasselblad-centerissä on myös upea kirjakauppa, josta mukaan tartttui muutama mielenkiintoinen kirja. Mainitsemisen arvoinen oli Lewis W. Hinen kuvateos Empire State Buildingin rakentamisesta. Kuvat ovat todella huikeita. Rakennusmiehet ovat olleet todella rohkeita, kun katsoo niitä korkeuksia joissa keikkuvat ja jakoavaimella kiristelevät esim. 86 kerroksen korkeudessa muttereita. Hine kuvasi rakennusmiehet sankareina.

Palatakseni sivuraiteelta taas alkuperäiseen aiheeseen. On ollut todella kiva kuvata LX1:sellä ihan vain huvikseen, se on mukavaa vastapainoa työkuvaamiseen. Josko vihdoin saisi tänne blogiin enemmän tekstiä ja kuvaa.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille ja namuja kuvia kaikille.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Panasonic, Panasonic LX1, Hasselblad Center, kamerat