My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl) Aalto Jussi (4 kpl) Aalto Tuija (4 kpl) Adams Ansel (10 kpl) Adobe (2 kpl) American Photo (3 kpl) Andrews Blake (2 kpl) Android (4 kpl) apurahat (2 kpl) Araki (2 kpl) Arbus Diane (5 kpl) arkisto (1 kpl) arkistointi (2 kpl) Art Fair Suomi (2 kpl) Asdam Knut (2 kpl) ASMP (2 kpl) Ateneum (4 kpl) audio (1 kpl) audioslideshow (10 kpl) Austrup Fearnley (2 kpl) Avedon Richard (6 kpl) avustajasopimus (2 kpl) Barack Obama (5 kpl) Beckett Martin (3 kpl) Bendiksen Jonas (2 kpl) Bieber Jodi (2 kpl) Black Star Rising (5 kpl) blogaaminen (1 kpl) blogi (31 kpl) blogit (1 kpl) Bloom Philip (8 kpl) Bombay Flying Club (2 kpl) Bonet Pep (2 kpl) Brady Matthew B. (3 kpl) Brander Signe (3 kpl) Bremer Caj (2 kpl) Bremer Stefan (6 kpl) Burri Rene (3 kpl) business (62 kpl) c/o (1 kpl) cameratruck (1 kpl) Canon (42 kpl) Canon 5D Mark II (8 kpl) Canon 7D (2 kpl) Canon EOS (2 kpl) Canon S90 (2 kpl) Capa Robert (4 kpl) Cederqvist Simon (3 kpl) cheerleading (1 kpl) CitiesDreamsIllusions (2 kpl) copyright (1 kpl) Corbijn Anton (7 kpl) Crewdson Gregory (2 kpl) croudfunding (4 kpl) dAgata Antoine (3 kpl) Dahl Cecile (2 kpl) Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl) digi (3 kpl) digiexpo (1 kpl) Digiexpo (7 kpl) Docendo (4 kpl) dokumentarismi (1 kpl) domain (5 kpl) elokuva (1 kpl) elokuvat (1 kpl) Emphas.is (3 kpl) english (1 kpl) ennustus (5 kpl) Epson (2 kpl) erikoista politiikkaa (10 kpl) Erwitt Elliot (2 kpl) etiikka (1 kpl) exhibition (1 kpl) exif (1 kpl) Facebook (11 kpl) FEP (3 kpl) filmi (2 kpl) Fink Larry (2 kpl) Finnfoto (17 kpl) Flattr (2 kpl) Flickr (2 kpl) forumit (1 kpl) foto12 (1 kpl) fotofinlandia (1 kpl) Fotofinlandia (13 kpl) Fotografiska (5 kpl) fotogrammi (1 kpl) fotoSkoda (1 kpl) Frakes Bill (3 kpl) Frank Robert (2 kpl) Freeman Michael (2 kpl) galleria (2 kpl) Getty Images (2 kpl) Gillmore Dan (2 kpl) Goldin Nan (4 kpl) Google Plus (2 kpl) Greenberg Jill (2 kpl) greenscreen (1 kpl) guru (8 kpl) haakuvaus (10 kpl) Hakasalmen huvila (2 kpl) HanGrip (2 kpl) Hasselblad (2 kpl) Hauswolff Annika von (2 kpl) HCP (8 kpl) Heald Laura (2 kpl) Heikura Hannes (9 kpl) Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl) Helsingin Sanomat (6 kpl) Helsinki (31 kpl) Helsinki School (6 kpl) Henry Alexx (2 kpl) Hipstamatic (2 kpl) historia (3 kpl) Hoepker Thomas (3 kpl) Holga (2 kpl) huoltoyhtiot (1 kpl) hybridi (1 kpl) hyperlapse (2 kpl) ICP (5 kpl) ilmaisu (2 kpl) ilmakuvaus (1 kpl) Instagram (5 kpl) internet (1 kpl) Intia (2 kpl) iOS (1 kpl) iPad (6 kpl) iPhone (3 kpl) iStock (2 kpl) iZettle (1 kpl) jalkapallo (3 kpl) japanilainen valokuva (1 kpl) Jarvis Chase (6 kpl) Jobs Steve (2 kpl) Jokela Markus (3 kpl) jooga (1 kpl) julkaisulupa (1 kpl) julkiset paikat (1 kpl) Jung Irmeli (2 kpl) Kaleva Matti J. (2 kpl) Kallio Harri (2 kpl) kamera (5 kpl) Kameraseura (4 kpl) kamerat (17 kpl) Kamppi (2 kpl) kansalaisjournalismi (3 kpl) Karsh Yosuf (2 kpl) Karttunen Johanna (2 kpl) katse.org (4 kpl) katukuvaus (4 kpl) keikat (1 kpl) Kelby Scott (2 kpl) Kero Sami (2 kpl) keskusta reitti (1 kpl) Kiasma (3 kpl) Kickstarter (5 kpl) kilpailu (1 kpl) kinofilmi (1 kpl) kirja (12 kpl) Kirjamessut (3 kpl) kirjasto katkoista (1 kpl) kirjaston kätköistä (1 kpl) kirjaston katkoista (18 kpl) kissa (1 kpl) kissanpennut (1 kpl) Kodachrome (2 kpl) Kodak (6 kpl) Koivunen Vesa (6 kpl) Kolari Jukka (9 kpl) kontaktikuvaus (1 kpl) Kopiosto (2 kpl) koripallo (1 kpl) Korjaamo (2 kpl) Koskinen Paivi (2 kpl) koulukuvaus (3 kpl) koulutus (14 kpl) Koutaniemi Meeri (4 kpl) Kovalainen Ritva (2 kpl) kritiikki (1 kpl) kulttuuripolitiikka (1 kpl) Kuukka Kari (13 kpl) Kuva & Kamera (7 kpl) kuvablogi (4 kpl) kuvajournalismi (63 kpl) Kuvalo (3 kpl) kuvamanipulaatio (2 kpl) kuvan julkaisu (1 kpl) kuvankäsittely (1 kpl) kuvankasittely (15 kpl) kuvanluku (1 kpl) kuvapankki (10 kpl) kuvatoimisto (2 kpl) LaChapelle David (5 kpl) Laforet Vincent (8 kpl) laki (1 kpl) Lange Dorothea (4 kpl) Langhans Jan (2 kpl) Lavaklubi (2 kpl) lehtikuvaus (1 kpl) Leibovitz Annie (7 kpl) Leica (4 kpl) Leinonen Kati (2 kpl) Leskela Jouko (3 kpl) lightroom (14 kpl) Lightroom Journal (2 kpl) Lindahl Erik (3 kpl) LinkedIn (2 kpl) linkki (52 kpl) lisenssi (1 kpl) Luceo (2 kpl) lukijan kuvat (1 kpl) Lumia (3 kpl) Luova (13 kpl) lyhyt elokuva (1 kpl) Lytro (4 kpl) Magic Lantern (2 kpl) Magnum (8 kpl) mainonta (1 kpl) mainoskuvaus (1 kpl) maisemakuvaus (1 kpl) Malmstrom Henrik (3 kpl) manipulointi (1 kpl) Mannermaa Lauri (2 kpl) Mannikko Esko (2 kpl) Mann Sally (9 kpl) Mapplethorpe Robert (2 kpl) markkinointi (3 kpl) Mark Mary Ellen (3 kpl) matkakuvaus (1 kpl) McCurry Steve (10 kpl) media (1 kpl) Mediapaivat (2 kpl) Mediastorm (4 kpl) Melcher Paul (2 kpl) messut (5 kpl) metadata (1 kpl) Metso Juha (2 kpl) Mexican Suitcase (6 kpl) micro four thirds (1 kpl) Mikkila Janne (2 kpl) Minkkinen (14 kpl) mobiilikuvaaminen (13 kpl) Model Lisette (2 kpl) moraali (1 kpl) Moriyama Daido (2 kpl) muistikortti (1 kpl) multimedia (3 kpl) muotokuva (4 kpl) muotokuvaprojekti (1 kpl) muotokuvaus (26 kpl) Musta Taide (6 kpl) mustesuihkutulostus (1 kpl) myytit (3 kpl) Nachtwey James (4 kpl) nakemys (1 kpl) näyttely (1 kpl) nayttely (8 kpl) neulanreika (1 kpl) neulanreikä (1 kpl) Newton Helmut (4 kpl) Ng Ren (2 kpl) Nikon (14 kpl) Nitsa (3 kpl) Nokia (8 kpl) NOOR (2 kpl) NY Times (5 kpl) Olympus (13 kpl) online video (1 kpl) Page Tim (2 kpl) Pagter Soren (2 kpl) Panasonic (12 kpl) Panasonic G1 (3 kpl) panoraama (1 kpl) Parempia kuvia (12 kpl) Parr Martin (2 kpl) patentti ´672 (2 kpl) Penn Irving (3 kpl) Perander Robert (5 kpl) perjantai13 (1 kpl) Petersen Anders (9 kpl) Phaidon (2 kpl) photofilm (1 kpl) photography (1 kpl) Photokina (10 kpl) Photoshelter (2 kpl) Photoshop (4 kpl) photostories (1 kpl) piilomainonta (1 kpl) Piiroinen Heidi (2 kpl) piktorialismi (1 kpl) plagiaatti (3 kpl) plateblog (2 kpl) Plato (3 kpl) Platon (3 kpl) Plugi (2 kpl) pokkari (2 kpl) Polaroid (5 kpl) portfolio (1 kpl) Potka Pekka (4 kpl) Praha (4 kpl) printti (1 kpl) Puputti Tiina (2 kpl) Pureview (4 kpl) Qaiku (2 kpl) radio (1 kpl) Rajala (2 kpl) Rautaheimo Kaisa (2 kpl) RED (4 kpl) Riis Jakob (4 kpl) ruokakuvaus (2 kpl) Saanio Matti (4 kpl) salama (2 kpl) salamalaitteet (1 kpl) Salgado Sebastiao (2 kpl) salibandy (24 kpl) Salo Merja (3 kpl) Sammallahti Pentti (2 kpl) Samsung (4 kpl) Sanoma Magazines (2 kpl) SanomaNews (5 kpl) Sanoma Oy (3 kpl) SanomaWSOY (3 kpl) Saudek Jan (2 kpl) SAV (10 kpl) Schoeller Martin (4 kpl) Scoopshot (5 kpl) sekalaista (1 kpl) Seymour David (2 kpl) Social Cam (2 kpl) softat (1 kpl) some (20 kpl) somesukuprojekti (1 kpl) sony (1 kpl) Sony (7 kpl) Sports Illustrated (3 kpl) Steichen Edward (2 kpl) Steidl (3 kpl) stereokuvaus (1 kpl) Stockholms Fotomassa (4 kpl) striimaus (1 kpl) Strobist (2 kpl) Stuart Matt (2 kpl) studio (10 kpl) Studio IMG (2 kpl) studiokuvaus (1 kpl) Sudek Josef (2 kpl) Sulanto Matti (2 kpl) suomalainen valokuva (3 kpl) Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl) Suonpaa Juha (1 kpl) Super Bowl (1 kpl) suttukuvat (2 kpl) Szarkowski John (2 kpl) Taidemuseo Meilahti (1 kpl) taidevalokuvaus (1 kpl) Takala Antero (3 kpl) Talbot Henry Fox (1 kpl) Tammi (1 kpl) Tammi Maija (4 kpl) Tapes Michael (1 kpl) Taro Gerda (2 kpl) tearsheet (1 kpl) Tejada David (1 kpl) tekijanoikeus (51 kpl) tekijanoikeusaloite (3 kpl) Teknari (4 kpl) tekniikka (4 kpl) televisio (2 kpl) Tennispalatsi (9 kpl) Teosto (2 kpl) Terho Jesse (2 kpl) testit (1 kpl) The Americans (2 kpl) TheBestCamera (1 kpl) the Impossible Project (1 kpl) The New Yorker (2 kpl) The Online Photographer (3 kpl) ThePhotobookmuseum (1 kpl) The Stolen Scream (1 kpl) tietokone (1 kpl) Tiihonen Petra (1 kpl) Tikkanen Jukka (1 kpl) timelapse (6 kpl) Timiriasew (1 kpl) tineye (1 kpl) TinEye (3 kpl) Tirkkonen Sami (1 kpl) Toikkanen Tarmo (1 kpl) top 10 (5 kpl) Torkkeli Kimmo (1 kpl) Toscani Olivier (1 kpl) Tress Arthur (1 kpl) Tsekki (2 kpl) TTL (1 kpl) Tukholma (2 kpl) tulevaisuus (1 kpl) Turku (1 kpl) Turnley David (1 kpl) Turun Sanomat (1 kpl) Twitpic (2 kpl) Twitter (10 kpl) tyonkulku (1 kpl) tyopaja (11 kpl) Ueda Shoji (1 kpl) Unia ja Sarjakuvia (6 kpl) Upian (1 kpl) urheilukenttä (2 kpl) urheilukuvaus (9 kpl) Ut Nick (2 kpl) Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl) vaalijulisteet (2 kpl) Vaasa (1 kpl) valaisu (4 kpl) Valkonen Jukka (1 kpl) valokuva (85 kpl) valokuvaaja (3 kpl) valokuvakilpailut (1 kpl) valokuvamessut (3 kpl) valokuvanayttely (59 kpl) valokuvan vuosi (1 kpl) valokuvataide (3 kpl) Valokuvataiteen museo (12 kpl) Valokuvataiteenmuseo (2 kpl) valokuvau (1 kpl) Valokuvaus (16 kpl) valokuvaus (678 kpl) valokuvauskilpailu (4 kpl) valokuvauslehti (1 kpl) valokuvausmessut (1 kpl) valokuvaus SAV (1 kpl) Vanhanen Hannu (1 kpl) varilampotila (1 kpl) Vasko Ea (2 kpl) vedostus (1 kpl) Veijo Karoliina (2 kpl) verkkokaupat (1 kpl) verkkolehti (2 kpl) verkkosivut (3 kpl) verkkoyhteys (1 kpl) Veturitalli (1 kpl) Viddy (1 kpl) video (14 kpl) Videokuvaus (2 kpl) videokuvaus (35 kpl) videostock (1 kpl) Vignette (2 kpl) VII Photo (1 kpl) VII Photo Agency (1 kpl) VII The Magazine (2 kpl) Vilna (2 kpl) Vimeo (2 kpl) Vine (1 kpl) vinkit (1 kpl) Virka Galleria (2 kpl) Vivolin Asko (1 kpl) Vuoden lehtikuva (11 kpl) Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl) Vuoden luontokuva (2 kpl) Vuoden muotokuvaaja (9 kpl) VVI (4 kpl) Wagstaff Sam (1 kpl) Watkins Carlton E. (2 kpl) Watson Albert (7 kpl) webdokumentti (1 kpl) WeeGee (1 kpl) Westermark Kirsi (1 kpl) Weston Edward (2 kpl) WhatTheDuck (1 kpl) White Charles (1 kpl) William Imaging Research (1 kpl) Winogrand Gary (1 kpl) World Press Photo (2 kpl) World Press Photo Award (2 kpl) Worley Brian (1 kpl) Wornell Gary (1 kpl) Wreck a Movie (1 kpl) xpoSeptember (1 kpl) Yamaji Yuka (1 kpl) Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl) You Tube (8 kpl) Zacuto (1 kpl) Zeiss (2 kpl)

Valokuvan voimasta

Sunnuntai 28.2.2010 klo 16:01 - Peter Forsgård

Näyttää siltä, että valokuvan voimaan edelleen uskotaan. Turkistarhausta vastustavat ovat julkaisseet turkistarhoista salaa otettuja valokuvia. Kuvissa näytetään turkistarhojen todellisuutta. Kuten HS:n jutussakin mainittiin on turkistarhausta vastustavien uusi sukupolvi ottanut käyttöön paremmat keinot. Vielä 90-luvulla eläimiä pääs tettiin vapaaksi ja tarhoja tuhottiin. Keinot olivat rikollisia ja teot tuskin saivat mitään aikaan turkiseläinten hyväksi. Nyt sen sijaan keinot ovat suoraan kuvajournalismin historiasta. Näytetään valokuvin miten asiat ovat. Samoja keinoja käytettiin jo sata vuotta sitten menestyksekkäästi. Tunnetuimpia olivat, Jacob Riis, Lewis W. Hine ja FSA-projektin valokuvaajat.

Vaikutus asenteisiin valokuvien kautta on varmasti tehokkaampaa kuin 90-luvun kettutyttöjen typeryydet.

Toivottavasti kuvien alkuperässä ei ole mitään epäselvää. Se voisi vesittää koko jutun.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Riis Jakob, Hine Lewis W, FSA-projekti

Tekstit lukulaitteisiin, entäs valokuvat?

Perjantai 22.5.2009 klo 15:44 - Peter Forsgård

Tämän päivän Hesarin printtiversion sivulla B7 oli juttu lukulaitteista. Amazonin Kindle on jo jonkin aikaa ollut markkinoilla. Se on siis lukulaite, johon voidaan langattomasti siirtää kirjoja ja lehtiä.

Sanomalehdillä on ollut selkeä ansaintalogiikkaongelma verkossa. Nyt aika moni sanomalehti mm. Hesari julkaisee uutiset ilmaiseksi verkossa. Näköislehden voi ostaa sähköisenä. Sen levikistä ei minulla ole tietoa. Muutaman kerran olen sen ostanut yksittäiskappa leina.

Joillakin sanomalehdillä jutut ovat osan aikaa ilmaiseksi luettavissa, mutta siirtyvät jonkin ajan kulutua maksullisiksi ja tilattavaksi.

Kindlen kaltaiset lukulaitteet muuttavat tätä logiikkaa. Vuosikerta tilataan ja langaton itellamies tuo sen lukulaitteeseen. Kiinnostavin kohta Hesarin jutussa oli haastatellun David Spitzerin toteamus: "Pelkän tekstin lukemiseen liittyy älyllinen abstrakti kokemus. Asiat menevät nopeasti tajuntaan."  Varsin mielenkiintoinen näkökulma, sillä printatussa taasen kuvilla saadaan huomio kiinnitettyä juttuun. Kuvajuornalismin syntyajoilla nimenomaan kuvien kautta saatiin asiat perille. Jacob Riisin ottamat ja ostamat kuvat olivat se polttoaine, joka sai päättäjät havahtumaan New Yorkin kehnoihin asuinolosuhteisiin tietyissä yhteiskuntaluokissa. En ihan alekirjoita Spitzerin väitettä, mutta toisaalta en olekaan lukenut lehteäni lukulaittesta.

Mikäänhän ei tietenkää estä lehtien näköispainoksia lukulaitteissa. Niissä kuvilla on kuitenkin iso merkitys. Joten en usko, että kuvat jäävät täysin jalkoihin tässä kehityksessä. Samoin näköispainoksessa on mukana myös mainokset. Ilman niitähän lehtien on varsin hankala tulla toimeen.

Toinen kysymys on kokonaan se, että tarvitseeko tulevaisuuden sukupolvi painettua lehteä? Uutisvirta verkon kautta on valtava ja mahdollistaa tiedonsaannin aivan eri tavalla kuin ennen. Onko tulevaisuus lukulaitteiden, uskon näin.

Antaisihan se mahdollisuuden tilata useita lehtiä eri puolelta maailmaa Kindleen. Siis nimenomaan näköispainoksina ja lukea niitä kuten perinteistä paperilehteä aamukahvin kera. Tietokone on minusta ollut hankala tähän tarkoitukseen. 

Yhteinen standardi lukulaitteisiin olisi suotava. Nyt monet kustantajat suunnittelevat omia laitteitaan. Se rajoittaisi laajasti eri lehtien tilaamista ja samalla vähentäisi tilauksia. Sehän olisi vähän niin kuin jokaista kustantajaa varten kotioveen pitäisi laittaa oma postiluukku. Sanoman ja A-lehtien lehdet tulisivat eri luukuista. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Kindle, Riis Jakob

Kirjasto kätköistä -- Phaidon 55 ja Lisette Model

Lauantai 31.1.2009 - Peter Forsgård

Phaidonilla on valokuvauskirjasarja nimeltä 55. Sarjassa on esitelty kuuluisimpien valokuvaajien merkittävimmät 55 valokuvaa pienessä pokkarissa. Sarja on jaoteltu viiden kirja sarjoihin erilaisten teemojen mukaan. Sarja on hinnoiteltu varsin suopeasti, joten muutamalla kympillä saa viisi kirjaa, joissa on valokuvaajasta lyhyt elämäkerta ja ne 55 valokuvaa kronologisessa järjestyksessä.

Akateemisesta kirjakaupasta löysin sarjaan kuulu van 5 Masters of Photography-kokoelman. Sarjassa oli mukana minun kannaltani j uuri sopiva yh distelmä. Neljän tähän kokoelmaan kuuluvan teoksia minulla ei ole entuudestaan. Tässä sarjassa ovat mukana Lisette Model, Jakob Riis, Eugene Atget, Mathew Brady ja Daido Moriyama. Moriyaman kirjoja minulla on entuudestaan, mutta tässä on myös niitä elämäkerrallisia tietoja. Tuttuja kuvien kautta nuo kaikki kuvaajat ovat, mutta nyt voin myös hyllystä ottaa kuvia ja katsella niitä. Kronologinen esittämistapa on myös mielenkiintoinen, koska siinä näkee kuvaajan tyylin kehittymisen ja matkan ensimmäisistä kuvista viimeisiin kuviin.

Lisette Model varsin mielenkiintoinen valokuvaaja. Hän on alun perin opiskellut laulajaksi ja aloitti valokuvaamisen vasta 32-vuotiaana. Hän oli saanut varsin laajan musiikillisen koulutuksen, mutta huomasi 30 kympin nurkilla, ettei lahjakkuus riitä musiikkiin. Musiikki jäi. Hän aloitti taidemaalarin opinnot. Tienatakseen rahaa hän opetteli vedostamisen ja toimi laboranttina. Varsin pian hänen kiinnostuksensa valokuvaamiseen oli niin suuri, että hän ryhtyi valokuvaajaksi. Valokuvauksen opettajana oli hänen siskonsa Olga.

"The most succesfull photographs are not those that require the most trouble"; näin totesi Carlo Rim, Vu-lehden toimittaja artikkelissaan ´On the Snapshot´. Tuo lause on ollut Lisette Modelin kuvauksen johtolanka. Hän halusi säilyttää kuvissaan näppäilyn tuoreuden tuottaman tunteen. Hänen kuvansa saivat lopullisen muotonsa pimiössä, manipulaatio oli olennainen osa hänen ilmaisuaan. Hänen ensimmäinen julkaistu kuvasarja oli ´De Promenade de Anglais´. Se julkaistiin Ranskassa Regards-lehdessä. Se kertoi ylemmän keskiluokasta ja siitä kuinka se elämäntapa lopulta ajoi itse itsensä umpikujaan.

New Yorkiin Model muutti 1941. ´De Promenade de Anglais´ oli hänen portfolionsa, kun hän haki laborantin töitä. Kuvasarja kuitenkin haluttiin julkaista. Model jätti haaveet laborantin urasta tämän jälkeen. Hänen New Yorkin alkuajan valokuvat olivat lähinnä kaupunkia tarkkailevaa kuvaa. Hän kuvasi Harpers Bazaar-lehteen koko neljäkymmentä luvun lopun aina vuoteen 55. Tosin hän halusi olla vapaa ja ei varsinaisesti kuvannut tilauksesta mitään. Tämä asennoituminen johti siihen, että hänen täytyi ottaa opettajan tehtäviä vastaan. Hän opetti valokuvausta kuolemaansa saakka vuoteen 1983. Tunnetuimpia oppilaita olivat mm. Larry Fink, Diane Arbus ja Bruce Weber. Opettamisen hän aloitti vuonna 1949 Ansel Adamsin perustamassa San Fransisco School of Fine Artissa. Hänen opetusmetodinsa ei ollut luentomainen vaan hän vei oppilaat kaupungille etsimään kuvauskohteita. Hän opetti, kuten oli itsekin oppinut valokuvauksen. Hän jatkoi opetustyötään 1951 New School for Social Research.

Mielenkiintoisinta Modellissa on hänen halunsa tehdä snapshottia ja mahdollisimman yksinkertaisesti. Ihan selkeästi myös hänen opetus metodinsa liittyy tähän. Korostaa fiilistä teknisten asioiden edelle. Hänen kuvistaan on helppo löytää tuo johtoajatus. Kuvat selkeästi kuitenkin kuuluivat New York Schoolin traditioon. New York School oli aikakausi joka alkoi klassisesta dokumentti kuvauksesta, Farm Administration Workista vuodelta -36 päättyen Robert Frankin The Americans sarjaan. Modellin kuvat kuuluivat tähän "koulukuntaan" koska hänellä oli läheiset suhteet Photo Leagueen. Photo League oli koulu, julkaisu ja galleria, joka oli suuntautunut sosiaaliseen dokumenttikuvaukseen. Kertesz ja Weegee olivat myös tämän Leaguen edustajia. Perustajina olivat Paul Strand ja Berenice Abbot

Kirjassa ensimmäinen kuva on vuodelta -33 ja viimeinen vuodelta -59. Alusta asti on tyyli tunnistettavissa. Model säilytti tyylinsä vuosien saatossa, ainakin sen kuvan saa tästä kirjasta. New York-sarja Reflections on hiukan erilainen, kuin muut kuvat.  Kuvat ovat valokuvia näyteikkunoista, joista heijastuu katumaisema. Kuvat ovat aika kaoottisia ja kuvastavat hyvin hänen tuntemuksiaan uudesta kotikaupungista.

Myöhemmissä bloggauksissa tämän kokoelman muista kuvista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Model Lisette, Photo League, Phaidon, Riis Jakob, Atget Eugene, Brady Matthew B., Moriyama Daido

Valokuvan kokemus - kysymys dokumentaarisuudesta -seminaari

Lauantai 7.6.2008 klo 9:56 - Peter Forsgård

Ateneum ja Valokuvataiteen museo järjesti kaksi päiväisen seminaarin aiheena: Valokuvan kokemus - kysymyksiä dokumetaarisuudesta. Seminaari sisälsi monta mielenkiintosta luentoa valokuvan eri alueilta. Torstain ensimmäisen session aiheena oli Ihmisen kuva. Aluksi Elina Heikka, Valokuvataiteen museon johtaja, kävi läpi käsitteen Humanistinen valokuvaus. Esitys peilasi yhtymäkohtia Matti Saanion tapaan kuvata ja käsitellä koko kuvausprosessia. Tunnetuimmat humanistisen valokuvauksen edustajat olivat Cartier-Bresson ja Doisneau. Humanistisen valokuvaus nähtiin tulevaisuuden uskon palauttaja na sodanjälkei sessä tilanteessa. Joissakin tiedoissa on sanottu humanistisen kuvauksen alkaneen jo 30-luvulla. Minusta sen alku ja perinne voidaan perustellusti sieltä hakea. Unkarilaiset Brassai ja Kertesz kuvasivat siihen tyyliin ja samantyylisiä aiheita.

Matti Saanion yhteys humanisteihin oli samankaltainen lähestystapa eli rakentaa kuvat luottamuksesta ihmisessä olevaan hyvään. Tämä näkemys ja lähestymistapa on ehkä ollut yksi tekijä miksi Saanio ei ollut aina kovin suosittu suomalaisessa taidevalokuvauksen piirissä. 70-luvun alussahan valtion taidetoimikunta määritteli valokuvataiteen käsittämään ainoastaan yhteiskuntakriittisen kuvaamisen tietyistä lähtökohdista. Toinen yhteys Saaniolla humanistien kanssa oli kuvien esitystapa. Pyrkimyksenä oli nimenomaan painettun kuvaan. Saanio kuvat julkaistiin Suomen Kuvalehdessä, Saanion tekstein, kuvareportaaseina sekä kirjoina. Aivan samaan tapaan kuin humanistienkin. Humanistien liike valokuvauksessa loppui Steichenin kokoamaan Family of Man näyttelyyn. Se nähtiin Suomessa vuonna -59.

Toisena luentona oli väitöskirjaa tekevän Minna Ijäksen esitys Poseeraus valokuvamuotokuvissa 1920-luvulla. Hän kävi läpi muotokuvan poseerausten konventiota ja sen merkitystä. Mielenkiintoisin osa oli kuitenkin kuvat, joisa tätä konventiota rikottiin. Siihenkin aikaan oli tarjolla fantasiamuotokuvia, joiden ihantena olivat sen aikaiset "Hollywood-kuvat". Samaan kuin tänään tehdään muotokuvia muotikuvamaisesti, fantasikuvat ovat edelleen perinteisen muotokuvan rinnalla. Samaan tapaan nykyiset fantasiakuvat rikkovat muotokuvan konventiota poseerauksillaan ja esitystavallaan. Perinteisessä poseerauksessa haetaan asennolla kunnianosoitusta ja samalla malli hakee kunnioitusta, Pierre Bourdieun tulkinnan mukaan. Muotokuvaushan on myös pönötyksen historiaa.

Dag Peterson, Tanskan Kuninkaallisen Kirjaston kuvaosastonjohtaja, puhui Jakob Riisistä. Häntä pidetään sosiaalisen dokumenttikuvan isänä. Hän kävi läpi Riisin kuvia ja tapaa tuoda asiat esiin uuden kuvagenren synnyn taustojen selittämiseen. Se osa toki oli mielenkiintoista, mutta mielenkiintoisenmpaa oli kuulla itse Riisistä ja hänen taustastaan. Jakob A. Riis oli poliisireportteri The Tribune-lehdessä New Yorkissa. Hän näki siis paljon New Yorkin slummeja ja aloitti kirjoittamaan ihmisten huonoista asuinoloista ja köyhyydestä. Kun kirjoitetulla sanalla ei ollut toivottavaa vaikutusta, turvautui Riis valokuvan voimaan. Riis pystyi kuvaamaan pimeissä slummiasunnoissa magnesiumflässin avulla. Hän oli ensimmäisiä, jotka hyödynsivät sitä. Riis käytti kuvauksiin myös apuvoimia. Hänelle kuvauksia tekivät kaksi New Yorkin amatöörivalokuvauskerhoon kuulunutta kuvaajaa, Henry G. Piffard ja Richard Hoe Lawrence. Riisin kuvat ja esitykset vaikuttivat merkittävästi slummissa asuvien oloihin. Riisin kuvat olivat tekniseltä laadultaan surkeita ja valokuvaajana hän unohtui pitkäksi aikaa. Osittain syynä oli juuri se, että kuvien taso oli varsin kehno, siis teknisesti. Vuonna 1947 hänen lasinega-arkistonsa löytyi kotitalonsa ullakolta. Lasinegoja oli yhteensä noin 400, joista n. 200 olivat Riisin ottamia. Loput olivat ilmeisesti apuna olleiden kahden kuvaajan ottamia. Osa kuvista taas oli reprottu muiden sen aikaisten kuvaajien kuvista. Niitä hän oli käyttänyt esityksissään puhuessaan slummien oloista. Seuraavana vuonna kuvat vedostettiin uudestaan ja niistä saatiin taitavien vedostajien avulla hienoja (teknisesti) vedoksia. Riis oli astunut valokuvauksen historiaan myös viralisesti. Tähän saakka Lewis W. Hinea oli pidetty sosiaalisen dokumentarismin isänä. Yhdessäkään valokuvauksen historian kirjassa, mikä on kirjoitetu ennen vuotta 48 ei Riisiä mainita.

Sinänsä on irvokasta, että sosiaalisen dokumenttikuvauksen isänä on kirjoittava toimittaja, joka aloitti itse kuvaamaan. Nykyäänhän ollaan sitä mieltä, että kirjoittavat toimittajat ovat tuhoamassa samaa asiaa. Toinen irvokas seikka on myös se, että Riisille kuvasi amatöörikuvaajia. Nykyään amatöörikuvaajia syytetään astumista ammattikuvaajien apajille, lähinnä kansalaisjournalismin nimissä. Voisiko sanoa, että kansalaisjournalismin avulla syntyi sosiaalinen dokumentarismi?

Perjantain esityksistä mielenkiintoisin oli Iina Kohosen Propagandakuvista kertova esitys. Hän on tutkinut Kosmonauttien nostamista kansallissankareiksi kuvien avulla. Paikallinen "Life" julkaisi suuria kuvareportaaseja kosmonauteista. Kosmonauteista tehtiin sankareita kuvien avulla. Samalla pönkitettiin Neuvostoihmisen identiteettiä mahtavimpana kansakuntana. Propaganda koneisto ylsi kuvanlukemisen opettamisen tasolle. Todellisuus rakennettiin mielikuvien kautta ja koko koneisto oli valjastettu aateen tukemiseen. Kuvamanipulaation perinne ylsi myös arkistoon, jossa kuvatekstejä muutettiin sen mukaan kuka oli vallan kahvassa. Nimiä vaihdettiin jne. Tutkimuksessa pohditan kuvan todellista suhdetta historiaan ja siihen mitä on oikeasti tapahtunut. Mikä on valokuvan todistusvoima?         

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, koulutus, Saanio Matti, Riis Jakob