My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl) Aalto Jussi (4 kpl) Aalto Tuija (4 kpl) Adams Ansel (10 kpl) Adobe (2 kpl) American Photo (3 kpl) Andrews Blake (2 kpl) Android (4 kpl) apurahat (2 kpl) Araki (2 kpl) Arbus Diane (5 kpl) arkisto (1 kpl) arkistointi (2 kpl) Art Fair Suomi (2 kpl) Asdam Knut (2 kpl) ASMP (2 kpl) Ateneum (4 kpl) audio (1 kpl) audioslideshow (10 kpl) Austrup Fearnley (2 kpl) Avedon Richard (6 kpl) avustajasopimus (2 kpl) Barack Obama (5 kpl) Beckett Martin (3 kpl) Bendiksen Jonas (2 kpl) Bieber Jodi (2 kpl) Black Star Rising (5 kpl) blogaaminen (1 kpl) blogi (31 kpl) blogit (1 kpl) Bloom Philip (8 kpl) Bombay Flying Club (2 kpl) Bonet Pep (2 kpl) Brady Matthew B. (3 kpl) Brander Signe (3 kpl) Bremer Caj (2 kpl) Bremer Stefan (6 kpl) Burri Rene (3 kpl) business (62 kpl) c/o (1 kpl) cameratruck (1 kpl) Canon (43 kpl) Canon 5D Mark II (8 kpl) Canon 7D (2 kpl) Canon EOS (2 kpl) Canon S90 (2 kpl) Capa Robert (4 kpl) Cederqvist Simon (3 kpl) cheerleading (1 kpl) CitiesDreamsIllusions (2 kpl) copyright (1 kpl) Corbijn Anton (7 kpl) Crewdson Gregory (2 kpl) croudfunding (4 kpl) dAgata Antoine (3 kpl) Dahl Cecile (2 kpl) Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl) digi (3 kpl) digiexpo (1 kpl) Digiexpo (8 kpl) Docendo (4 kpl) Docimages (2 kpl) dokumentarismi (1 kpl) domain (5 kpl) elokuva (1 kpl) elokuvat (1 kpl) Emphas.is (3 kpl) english (1 kpl) ennustus (5 kpl) Epson (2 kpl) erikoista politiikkaa (10 kpl) Erwitt Elliot (2 kpl) etiikka (1 kpl) exhibition (1 kpl) exif (1 kpl) Facebook (11 kpl) FEP (3 kpl) filmi (2 kpl) Fimage (2 kpl) Fink Larry (2 kpl) Finnfoto (17 kpl) Flattr (2 kpl) Flickr (2 kpl) forumit (1 kpl) foto12 (1 kpl) fotofinlandia (1 kpl) Fotofinlandia (13 kpl) Fotografiska (5 kpl) fotogrammi (1 kpl) fotoSkoda (1 kpl) Frakes Bill (3 kpl) Frank Robert (2 kpl) Freeman Michael (2 kpl) galleria (2 kpl) Getty Images (2 kpl) Gillmore Dan (2 kpl) Goldin Nan (4 kpl) Google Plus (2 kpl) GoPro (2 kpl) Greenberg Jill (2 kpl) greenscreen (1 kpl) guru (8 kpl) haakuvaus (10 kpl) Hakasalmen huvila (2 kpl) HanGrip (2 kpl) Hasselblad (2 kpl) Hauswolff Annika von (2 kpl) HCP (8 kpl) Heald Laura (2 kpl) Heikura Hannes (9 kpl) Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl) Helsingin Sanomat (6 kpl) Helsinki (31 kpl) Helsinki School (6 kpl) Henry Alexx (2 kpl) Hipstamatic (2 kpl) historia (3 kpl) Hoepker Thomas (3 kpl) Holga (2 kpl) huoltoyhtiot (1 kpl) hybridi (1 kpl) hyperlapse (2 kpl) ICP (5 kpl) ilmaisu (2 kpl) ilmakuvaus (1 kpl) Instagram (5 kpl) internet (1 kpl) Intia (2 kpl) iOS (1 kpl) iPad (6 kpl) iPhone (3 kpl) iStock (2 kpl) iZettle (1 kpl) jalkapallo (3 kpl) japanilainen valokuva (1 kpl) Jarvis Chase (6 kpl) Jobs Steve (2 kpl) Jokela Markus (3 kpl) jooga (1 kpl) julkaisulupa (1 kpl) julkiset paikat (1 kpl) Jung Irmeli (2 kpl) Kaleva Matti J. (2 kpl) Kallio Harri (2 kpl) kamera (5 kpl) Kameraseura (4 kpl) kamerat (17 kpl) Kamppi (2 kpl) kansalaisjournalismi (3 kpl) Karsh Yosuf (2 kpl) Karttunen Johanna (2 kpl) katse.org (4 kpl) katukuvaus (4 kpl) keikat (1 kpl) Kelby Scott (2 kpl) Kero Sami (2 kpl) keskusta reitti (1 kpl) Kiasma (3 kpl) Kickstarter (5 kpl) kilpailu (1 kpl) kinofilmi (1 kpl) kirja (12 kpl) Kirjamessut (3 kpl) kirjasto katkoista (1 kpl) kirjaston kätköistä (1 kpl) kirjaston katkoista (18 kpl) kissa (1 kpl) kissanpennut (1 kpl) Kodachrome (2 kpl) Kodak (6 kpl) Koivunen Vesa (6 kpl) Kolari Jukka (9 kpl) kontaktikuvaus (1 kpl) Kopiosto (2 kpl) koripallo (1 kpl) Korjaamo (2 kpl) Koskinen Paivi (2 kpl) koulukuvaus (3 kpl) koulutus (14 kpl) Koutaniemi Meeri (4 kpl) Kovalainen Ritva (2 kpl) kritiikki (1 kpl) kulttuuripolitiikka (1 kpl) Kuukka Kari (14 kpl) Kuva & Kamera (7 kpl) kuvablogi (4 kpl) kuvajournalismi (63 kpl) Kuvalo (3 kpl) kuvamanipulaatio (2 kpl) kuvan julkaisu (1 kpl) kuvankäsittely (1 kpl) kuvankasittely (15 kpl) kuvanluku (1 kpl) kuvapankki (10 kpl) kuvatoimisto (2 kpl) LaChapelle David (5 kpl) Laforet Vincent (8 kpl) laki (1 kpl) Lange Dorothea (4 kpl) Langhans Jan (2 kpl) Lavaklubi (2 kpl) lehtikuvaus (1 kpl) Leibovitz Annie (7 kpl) Leica (4 kpl) Leinonen Kati (2 kpl) Leskela Jouko (3 kpl) lightroom (14 kpl) Lightroom Journal (2 kpl) Lindahl Erik (3 kpl) LinkedIn (2 kpl) linkki (52 kpl) lisenssi (1 kpl) Luceo (2 kpl) lukijan kuvat (1 kpl) Lumia (3 kpl) Luova (13 kpl) lyhyt elokuva (1 kpl) Lytro (4 kpl) Magic Lantern (2 kpl) Magnum (8 kpl) mainonta (1 kpl) mainoskuvaus (1 kpl) maisemakuvaus (1 kpl) Malmstrom Henrik (3 kpl) manipulointi (1 kpl) Mannermaa Lauri (2 kpl) Mannikko Esko (2 kpl) Mann Sally (9 kpl) Mapplethorpe Robert (2 kpl) markkinointi (3 kpl) Mark Mary Ellen (3 kpl) matkakuvaus (1 kpl) McCurry Steve (10 kpl) media (1 kpl) Mediapaivat (2 kpl) Mediastorm (5 kpl) Melcher Paul (2 kpl) messut (5 kpl) metadata (1 kpl) Metso Juha (2 kpl) Mexican Suitcase (6 kpl) micro four thirds (1 kpl) Mikkila Janne (2 kpl) Minkkinen (14 kpl) mobiilikuvaaminen (13 kpl) Model Lisette (2 kpl) moraali (1 kpl) Moriyama Daido (2 kpl) muistikortti (1 kpl) multimedia (4 kpl) muotokuva (4 kpl) muotokuvaprojekti (1 kpl) muotokuvaus (26 kpl) Musta Taide (6 kpl) mustesuihkutulostus (1 kpl) myytit (3 kpl) Nachtwey James (4 kpl) nakemys (1 kpl) näyttely (1 kpl) nayttely (8 kpl) neulanreika (1 kpl) neulanreikä (1 kpl) Newton Helmut (4 kpl) Ng Ren (2 kpl) Nikon (14 kpl) Nitsa (3 kpl) Nokia (8 kpl) NOOR (2 kpl) NY Times (5 kpl) Olympus (14 kpl) online video (1 kpl) Page Tim (2 kpl) Pagter Soren (2 kpl) Panasonic (12 kpl) Panasonic G1 (3 kpl) panoraama (1 kpl) Parempia kuvia (12 kpl) Parr Martin (2 kpl) patentti ´672 (2 kpl) Penn Irving (3 kpl) Perander Robert (5 kpl) perjantai13 (1 kpl) Petersen Anders (9 kpl) Phaidon (2 kpl) photofilm (1 kpl) photography (1 kpl) Photokina (10 kpl) Photoshelter (2 kpl) Photoshop (4 kpl) photostories (1 kpl) piilomainonta (1 kpl) Piiroinen Heidi (2 kpl) piktorialismi (1 kpl) plagiaatti (3 kpl) plateblog (2 kpl) Plato (3 kpl) Platon (3 kpl) Plugi (2 kpl) pokkari (2 kpl) Polaroid (5 kpl) portfolio (1 kpl) Potka Pekka (4 kpl) Praha (4 kpl) printti (1 kpl) Puputti Tiina (2 kpl) Pureview (4 kpl) Qaiku (2 kpl) radio (1 kpl) Rajala (3 kpl) Rautaheimo Kaisa (2 kpl) RED (4 kpl) Riis Jakob (4 kpl) ruokakuvaus (2 kpl) Saanio Matti (4 kpl) salama (2 kpl) salamalaitteet (1 kpl) Salgado Sebastiao (2 kpl) salibandy (24 kpl) Salo Merja (3 kpl) Sammallahti Pentti (2 kpl) Samsung (4 kpl) Sanoma Magazines (2 kpl) SanomaNews (5 kpl) Sanoma Oy (3 kpl) SanomaWSOY (3 kpl) Saudek Jan (2 kpl) SAV (10 kpl) Schoeller Martin (4 kpl) Scoopshot (5 kpl) sekalaista (1 kpl) Seymour David (2 kpl) Social Cam (2 kpl) softat (1 kpl) some (20 kpl) somesukuprojekti (1 kpl) sony (1 kpl) Sony (8 kpl) Sports Illustrated (3 kpl) Steichen Edward (2 kpl) Steidl (3 kpl) stereokuvaus (1 kpl) Stockholms Fotomassa (4 kpl) striimaus (1 kpl) Strobist (2 kpl) Stuart Matt (2 kpl) studio (10 kpl) Studio IMG (2 kpl) studiokuvaus (1 kpl) Sudek Josef (2 kpl) Sulanto Matti (2 kpl) suomalainen valokuva (3 kpl) Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl) suttukuvat (2 kpl) Szarkowski John (2 kpl) taidevalokuvaus (1 kpl) Takala Antero (3 kpl) Talbot Henry Fox (1 kpl) Tammi (1 kpl) Tammi Maija (4 kpl) Tapes Michael (1 kpl) Taro Gerda (2 kpl) tearsheet (1 kpl) Tejada David (1 kpl) tekijanoikeus (51 kpl) tekijanoikeusaloite (3 kpl) Teknari (4 kpl) tekniikka (4 kpl) televisio (2 kpl) Tennispalatsi (9 kpl) Teosto (2 kpl) Terho Jesse (2 kpl) testit (1 kpl) The Americans (2 kpl) TheBestCamera (1 kpl) the Impossible Project (1 kpl) The New Yorker (2 kpl) The Online Photographer (3 kpl) ThePhotobookmuseum (1 kpl) The Stolen Scream (1 kpl) tietokone (1 kpl) Tiihonen Petra (1 kpl) Tikkanen Jukka (1 kpl) timelapse (6 kpl) Timiriasew (1 kpl) tineye (1 kpl) TinEye (3 kpl) Tirkkonen Sami (1 kpl) Toikkanen Tarmo (1 kpl) top 10 (5 kpl) Torkkeli Kimmo (1 kpl) Toscani Olivier (1 kpl) Tress Arthur (1 kpl) Tsekki (2 kpl) Tukholma (2 kpl) tulevaisuus (1 kpl) Turku (1 kpl) Turnley David (1 kpl) Turun Sanomat (1 kpl) Twitpic (2 kpl) Twitter (10 kpl) tyonkulku (1 kpl) tyopaja (11 kpl) Ueda Shoji (1 kpl) Unia ja Sarjakuvia (6 kpl) Upian (1 kpl) urheilukenttä (2 kpl) urheilukuvaus (9 kpl) Ut Nick (2 kpl) Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl) vaalijulisteet (2 kpl) Vaasa (1 kpl) valaisu (4 kpl) Valkonen Jukka (1 kpl) valokuva (85 kpl) valokuvaaja (3 kpl) valokuvakilpailut (1 kpl) valokuvamessut (3 kpl) valokuvanayttely (59 kpl) valokuvan vuosi (1 kpl) valokuvataide (3 kpl) Valokuvataiteen museo (12 kpl) Valokuvataiteenmuseo (2 kpl) valokuvau (1 kpl) Valokuvaus (16 kpl) valokuvaus (681 kpl) valokuvauskilpailu (4 kpl) valokuvauslehti (1 kpl) valokuvausmessut (1 kpl) valokuvaus SAV (1 kpl) Vanhanen Hannu (1 kpl) varilampotila (1 kpl) Vasko Ea (2 kpl) vedostus (1 kpl) Veijo Karoliina (2 kpl) verkkokaupat (1 kpl) verkkolehti (2 kpl) verkkosivut (3 kpl) verkkoyhteys (1 kpl) Veturitalli (1 kpl) Viddy (1 kpl) video (14 kpl) Videokuvaus (2 kpl) videokuvaus (35 kpl) videostock (1 kpl) Vignette (2 kpl) VII Photo (1 kpl) VII Photo Agency (1 kpl) VII The Magazine (2 kpl) Vilna (2 kpl) Vimeo (2 kpl) Vine (1 kpl) vinkit (1 kpl) Virka Galleria (2 kpl) Vivolin Asko (1 kpl) Vuoden lehtikuva (11 kpl) Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl) Vuoden luontokuva (2 kpl) Vuoden muotokuvaaja (9 kpl) VVI (4 kpl) Wagstaff Sam (1 kpl) Watkins Carlton E. (2 kpl) Watson Albert (7 kpl) webdokumentti (1 kpl) WeeGee (1 kpl) Westermark Kirsi (1 kpl) Weston Edward (2 kpl) WhatTheDuck (1 kpl) White Charles (1 kpl) William Imaging Research (1 kpl) Winogrand Gary (1 kpl) World Press Photo (2 kpl) World Press Photo Award (2 kpl) Worley Brian (1 kpl) Wornell Gary (1 kpl) Wreck a Movie (1 kpl) xpoSeptember (1 kpl) Yamaji Yuka (1 kpl) Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl) You Tube (8 kpl) Zacuto (1 kpl) Zeiss (3 kpl) Zenger Felix (1 kpl)

Lisää vanhoja kuvia käyttöön!

Torstai 27.2.2014 klo 15:06 - Peter Forsgård

Tammikuussa Valokuvataiteen museo laittoi kokoelmistaan vanhoja valokuvia kaikkien käyttöön. Blogasin aiheesta 31.1.2014 otsikolla Kansallista kuvaperintöä esillä ja käytettävissä. Nyt myös Kaupunginmuseo osana Finna-projektia on laittanut vanhoja Helsinki-kuvia esille verkkoon kaikkien nähtäväksi ja käytettäväksi.

Kaupunginmuseon Finna-sivuilta löytyvät sekä Ivan Tirimiasew:in että Signe Branderin kuvaamia Helsinki-kuvia. Vuoden 1952 Helsingin Olympiakisoista löytyy myös kuvagalleria. Siinä on eri valokuvaajien valokuvia. Kuvat on lisensoitu (CC BY-ND 4.0) -lisenssillä (Nimeä-Ei muutoksia 4.0 Kansainvälinen). Tuo lisenssi mahdollistaa myös kaupallisen käytön, mutta kuvia ei saa muuttaa ja valokuvaaja on mainittava. 

On todella hienoa, että nämä julkisin varoin tuotetut/ostetut kuvat tulevat kaikkien käyttöön ja hyödynnettäväksi. Mielenkiintoista nähdä miten joku näitä hyödyntää. Itsellänikin on muutama ajatus, jota pitää kesään mennessä kehitellä ja katsoa olisiko niistä toteuttamiskelpoiseksi asti. Rajoituksena on toki, että nämä kuvat sellaisenaan eivät ole riittävän isoja painotöihin. Jos sellaisen tarvitsee, tulee se ostaa kaupungin museon kuva-arkistosta.

Ohessa muutamia satunnaisia poimintoja:

eduskuntatalo.png
Eduskuntatalo juhlaliputuksessa 1952, kuva: Olympia-kuva Oy (Valokuvaaja), Helsingin kaupunginmuseo

kauppatori.png
Kauppatoria siivotaan toriajan jälkeen. kuva: Ivan Tirimiasew, Helsingin kaupunginmuseo

heikinkatu.png
Itäinen Heikinkatu 5, 3, 1, kuva: Signe Brander, Helsingin Kaupunginmuseo


.

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Kaupunginmuseo, Valokuvataiteen museo, Timiriasew, Brander Signe, Olympiakuva Oy, Finna-projekti

Kansallista kuvaperintöä esillä ja käytettävissä.

Perjantai 31.1.2014 klo 17:41 - Peter Forsgård

Huomasin tänään Valokuvataiteen museon twiittauksen, että ovat laittaneet kokoelmastaan pienen määrän kuvia esille Flickriin ja Kuvia kaikille -sivustolle. Flickrissä olevat kuvat ovat kaikkien vapaasti katsottavissa ja käytettävissä myös kaupallisesti. Kuvat Flickerissä ovat Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssillä. Ainoa rajoite on, että kuvaajan nimi on mainittava. Lisenssi muuttu vielä public domainiksi, kunhan he pääsevät Flickerin Commons-ryhmän. (Museon twiitti)

Kuvia kaikille -sivuilla kuvat ovat Uuden Suomen kokoelmasta, joka on lahjoitettu museolle. Esillä olevat kuvat ovat 50-luvulta ja -60 -luvun alusta eli ne ovat yli 50 vuotta vanhoja. Nämä kuvat ovat julkaistu Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0. International -lisensillä. Näitä kuvia voi käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Tuolta kannattaa käydä katsomassa miltä lehtikuva näytti 50- ja 60-luvulla. Poimin tuosta muutaman kuvan 60-luvun Helsingistä.

d2204.png

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias

kengänkiillottaja. Kesän jälkeen nuori kengänkiillottaja palaa koulun penkille

yhteiskoulun kolmannelle luokalle. Helsinki 28.8.1961. 

Valokuvaaja tuntematon/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/

Uuden Suomen kokoelma 

d2004.png

Liikennepoliisi lumipyryn keskellä Helsingin keskustassa joulukuun lopussa 1961. Jouluvalot loistavat vielä. Helsinki 29.12.1961.

Valokuvaaja tuntematon/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma

 

Kuvaperinnön avoimuudesta ja sen taustoista kerrotaan Museon blogissa TERÄVYYSALUE. Ideaa pohjustettiin Purku-klubilla järjestetystä keskustelusta jossa käsiteltiin kuvallisen kulttuuriperinnön avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tuosta tilaisuudesta oli kirjoitus Purkuklubin-ohjelmasivuilla reilu vuosi sitten.

Minusta erittäin hienoa, että näitä kokoelmien kuvia saadaan näytille. Hienoa on myös, että noita kuvia voi käyttää suhteellisen vapaasti.

Puolustusvoimat on myös hiljattain avannut kuva-arkiston kuvat kaikkien käyttöön verkon kautta. SA-kuva-arkistossa on 3000 kuvaa vuoden -39 alusta aina vuoden -45 loppuun asti. Kannattaa tutustua myös näihin.

    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Valokuvataiteen museo, SA-kuva

Fotografiska noussut selkeäksi ykköseksi

Keskiviikko 29.8.2012 klo 7:00 - Peter Forsgård

Tukholmassa sijaitseva Fotografiska-valokuvagalleria/museo on noussut varsin nopeasti pohjoismaiden ykkösmuseoksi valokuvauksen alueella. Aivan alusta asti siellä on ollut toinen toistaan hienompia valokuvanäyttelyitä. Menneiden näyttelyiden listaa selatessa tulee ihan kateelliseksi, ettei ole mahdollisuutta käydä katsomassa jokainen siellä esillä oleva näyttely. Tuloillaan on David LaChapellen -näyttely. Se tietojeni mukaan avataan marraskuussa 2012. Pitänee varmaan mennä se katsomaan ja samalla käydä Tukholman Fotomässanilla. Myös siellä on ollut hyviä valokuvanäyttelyitä.

Nykyään Fotografiskassa järjestetään myös työpajoja laidasta laitaan. Toukokuussa itse Albert Watson piti siellä työpajaa, Anders Petersen on käsittääkseni myös työpajan siellä pitänyt. Jos todella haluaa laittaa itsensä likoon niin suosittelen Antoine D´Agatan työpajaa

Viime aikoina Suomessakin on ollut ihan kohtuullisia näyttelyitä, mutta jotenkin tuntuu että Fotografiskan tulon jälkeen Suomessa valokuvanäyttelyiden kirjo on kaventunut. Tennispalatsissa oli vielä joitakin vuosia sitten kerran vuodessa todella kova nimi esillä. Nopeasti muistista kaivaen, ainakin Leibowitz, Corbijn, Sally Mann tulee mieleen. Harmi sinänsä, että ne päätyvät näyttelyt päätyvät Fotografiskaan, eikä Helsinkiin. Yhteistyötä Fotografiskan kanssa kannattaisi jollain tasolla miettiä. Tennari? Valokuvataiteen museo?

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, nayttely, Fotografiska, Tennispalatsi, Fotomassan, Valokuvataiteen museo, Watson Albert, dAgata Antoine, Leibovitz Annie, Mann Sally, Corbijn Anton, LaChapelle David

Valokuvanäyttelyiden ihmeellinen maailma: Polaroid

Torstai 23.8.2012 klo 9:33 - Peter Forsgård

Suomen Valokuvataiteen museossa avattiin viime viikonloppuna iso Polaroid-näyttely. Esillä on Polaroid-yhtiön keräämää kokoelmaa. Nykyään osa konkurssiin menneen Polaroid-yhtiön kokoelmasta on WestLicht-museon omistama. Mukana näyttelyssä on myös suomalaisia Polaroid-legendoja.

Esillä on useita maailmanluokan valokuvaajien Polaroid-otoksia. Onkohan Suomessa koskaan ollut esillä näin laajasti valokuvauksen legendojen valokuvia samassa näyttelyssä? Linkin takana olevalta näyttelyn esittelysivun alareunassa on lista mukana olevista valokuvaajista, vaikuttava lista kaiken kaikkiaan.

Minusta tuossa näyttelyn kuvissa on hirveän paljon samaa kuin nykyisessä kännykkäkuvaamisessa tai oikeastaan pitäisi sanoa toisin päin. Hetken näpsäyksiä ja laadultaan, siis tekniseltä, huonoja. Andy Warhol käytti Polaroid-kameraa samalla tavalla kuin nykyään käytetään kännykkää. Hän kuvasi juhlissa ihmisiä, aivan kuten nykyään kuvataan. 

Polaroidin historiaan liittyy hyvin vahvasti Ansel Adams. Hän testaili polaroidia heti sen lanseerauksen (v. 1947) jälkeen. Hänellä on myös merkittävä osuus siinä, että Polaroid keräsi kokoelmaa kuuluisien kuvaajien ottamista Polaroid-kuvista. Muutenkin Adams oli mielenkiintoinen uusien innovaatioiden suhteen. Hän suhtautui niihin hyvin kiinnostuneesti ja oli valmis kokeilemaan uutta. Hän varmaan olisi hyvin innoissaan digitaalisesta kuvaamisesta? Uskon, että se aito kiinnostus uuteen teki hänestä suuren Valokuvaajan. 

Suomalaisista esillä on mm. Kari Riipisen ja Lauri Ericsonin Polaroid kuvia. Esillä olevat kollaasit ovat varsin mielenkiintoisia. Niissä on koottu yksi iso valokuva useasta Polaroid-kuvasta. Ne muodostavat sitten kokonaisuuden. Samanlainen kollaasitekniikka voisi olla hauska toteuttaa vaikka Instagram-applikaatiolla.   

Itsekin käytin Polaroidia jonkin verran. Minulla oli ja itseasiassa on vieläkin, Polaroid-perä Mamiya 67:aan. Käytin sitä kuten tapana oli testikuvaamiseen, ennen varsinaista yleensä diafilmille kuvaamista. Se toimi myös erittäin hyvänä kuvana näyttää asiakkaalle ja hyväksyttää kuva. Kun Polaroid oli hyväksytty, saattoi rauhassa ottaa lopullisen kuvan. Tiesi sen varmasti olevan sellainen kuin asiakas halusi, olihan se hyväksytty. Nykyään tuo toimii vielä helpommin.

Muistan myös tehneeni Polaroidilla ns. transfer-kuvia. Niissä emulsiopinta liotettiin pohjastaan irti ja levitettiin paperille. Linkin takaa löytyy Marjolein Baniksen tekemä transferkuva. Siitä saa käsityksen miltä ne näyttivät, jos tuo tekniikka ei ole tuttua. Omiani ei valitettavasti ole tallessa. En myöskään löydä niitä lehtiä, joissa niitä oli kuvituksena. Muuten käytin Polaroidia varsin vähän. Tosin jossain nurkissa taitaa vielä joku Polaroid-kamera olla.

Näyttely on esillä joulukuun toiseen päivään asti.

Aiempia blogauksiani Polaroidista.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, nayttely, Polaroid, Valokuvataiteen museo, Adams Ansel

Pentti Sammallahden Retrospektiivi Valokuvataiteen museossa

Tiistai 14.9.2010 klo 21:00 - Peter Forsgård

Pentti Sammallahden Retrospektiivinen näyttely avattiin tänään Valokuvataiteen museossa. Näyttely on auki aina helmikuun 2011 loppuun asti. Hyvin siis ehtii käydä, vaikka monta kertaa.

Näyttelyssä on valtavasti kuvia ja minua hämmästytti hänen laaja-alaisuutensa. Vaikka Sammallahden kuvia olen nähnyt eri paikassa, en ole koskaan tullut ajatelleeksi sitä moninaista kirjoa, jota hän on valokuvannut. Perinteinen katukuvaus on esillä, samoin klassinen maisekuva, isoja kuvasarjoja, kuvasalkkuja, panoraamakuvia, värikuvia 80-luvulta jne. Värikuvaus valokuvataidepiirissä oli tuolloin vielä harvinaista, mustavalkoinen oli must. Värikuvaa pidettiin silloin kaupallisena hapatuksena. Hauska huomata miten myös siihen aikaan on ollut vain yksi totuus. Näitä pikkuhiljaa paljastuu, kun sen aikaisia asioita kommentoivat myös muut kuin sen ajan aikalaiset....

Näyttely kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Sammallahti on yksi tunnetuimpia suomalaisia valokuvataiteilijoita maailmalla. Henri Cartier-Bresson valitsi hänet mukaan 100 valokuvaajan joukkoon jotka olivat mukana näyttelyssä, kun HCB:n nimeä kantavan säätiön galleria avattiin Pariisissa.

Näyttely on vaikuttava ja se täytää koko päähallin. Hesarissa on lyhyt juttu ja he julkaisevat huomenna keskiviikkona Sammallahden haastattelun.

sammallahti_002.jpg 

(© Peter Forsgård)

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Valokuvataiteen museo, Sammallahti Pentti, Cartier-Bresson Henri

Valokuvataiteen museon Purkuklubista

Keskiviikko 8.9.2010 klo 11:00 - Peter Forsgård

Eilen tiistaina 7.9. oli Valokuvataiteen museossa jälleen Purkuklubi. Se on keskustelutilaisuus museossa, jossa seuraavaa näyttelyä valmistellaan. Mielenkiintoinen konsepti jossa museovieraat kutsutaan tyhjään museoon. Eilinen taisi olla viides kerta. Itse en aiemmin ole ollut paikalla, mutta hyvä tilaisuus saa varmaan lähtemään taas seuraavalla kerralla.

Eilisen keskustelun aiheena oli Elämä non-stop-on-line. Pääasiassa keskusteltiin Facebookista. Alustajina ja/tai keskustelijoina olivat kuvataiteilija Sami Lukkarinen ja Taidehallin amanuenssi Suvi Saloniemi.

Sami Lukkarinen on maalannut miniatyyrikuvia ihmisten Facebook profiilikuvista. Kuvat on tehty yks-yks yhteen koossa eli ne ovat varsin pieniä. Hän on aiemmin maalannut samoja muotokuvia, irc-galleriakuvista, MySpace- ja ii2-kuvista. Lukkarinen kertoi miten kuvat, joita ihmiset laittavat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Oikeastaan siis miten vähän ne loppujen lopuksi ovat muuttuneet. Lukkarisen näyttely päättyi juuri Galleria Heinossa

Muuten keskustelu kävi Facebookin ja online-elämän asioita läpi. Mukavan postiivinen oli keskusteluun osallistuneen yleisön suhtautuminen on-line elämään. Kaikki olivat valveutuneita ja olivat ymmärtäneet yksityisyyden eli osasivat määrittää oman yksityisyyden haluamalleen tasolle. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Valokuvataiteen museo, Purkuklubi, some, Facebook, Lukkarinen Sami

Elonkorjaajien valokuvat Valokuvataiteen museossa

Tiistai 3.8.2010 klo 10:57 - Peter Forsgård

Suomen Valokuvataiteen Museossa on esillä mielenkiintoinen valokuvanäyttely, After Sauna, Elonkorjaajat ja valokuva.

Elonkorjaajat olivat 70-luvun alun taiteen toisinajattelijoita. 70-luvun alussa valokuvataidetta leimasi vahva realismin ja konstruktivismin aalto. Mitään muuta ei oikein pidetty oikeana valokuvataiteena. Oikeastaan realismin tekijät halusivat irti taiteesta. Valokuvan olemuksen ja sano man määrittteli Taiteen keskustoimikunta. Sen mukaan se oli juuri sitä realismia, jonka tehtävänä on olla yhteiskuntakriittinen. Silloin objektiivisuuden ihanne oli myös se määräävä tekijä. Valokuvauksen kuviteltiin olevan objektiivistä. Kuulostaa nykykäsityksen mukaan varsin naivilta ajatukselta. Olen kuullut sanottavan, että sen ajan dokumentaristit valjastettiin palvelemaan sen aikasta vallankumouksenihannetta. Tarvittiin todisteita, jotta vallankumoukselle olisi perusteet. Nyt tähän kohtaan huomautus, ennen kuin kukaan vetää vihanneksia nenään. Minusta ne sen aikaiset kuvarepparit ovat vahvoja esityksiä sen ajan Suomesta. En varsinaisesti kritisoi niitä, vaan sitä ahdasmielistä ilmapiiriä, jolla Elonkorjaajien käsitetaide olisi ollut jotenkin vähempiarvoista. Tulee mieleen vanha sanonta: Spartalaiset olisivat mahtuneet Ateenaan, mutta Ateenalaiset eivät Spartaan....  

Elonkorjaajia ei juurikaan mainita suomalaisen valokuvauksen historiasta kertovissa teoksissa. Historiaksi muodostuu se mitä menneestä ajasta valitaan kirjoitettavaksi.

Elonkorjaajat pitivät näyttelyitä kuitenkin jonkin verran. Pääasiassa näyttelyt pidettiin heidän omassa galleriassaan Huvilakadulla. Gallerian nimi oli aluksi Cheap Thrills ja se muutettiin vuoden -73 lopulla nimeen Halvat Huvit. Näyttelystä tehdyn kirjan mukaan valtamediasta ainoastaan Huvudstadsbladet huomio galleriassa olleet näyttelyt. Nyt esillä olevan näyttelyn arviossaan Uusi Suomi toteaa olleensa ainoa lehti, joka huomio Elonkorjaajat 70-luvulla. Mene ja tiedä, mikä on totuus. Lehtien arkistoista se selviäisi.

Elonkorjaajien kuvia katsoessaan voi hyvin kuvitella miksi he eivät mahtuneet tuohon minusta hyvin ahdasmieliseen viitekehykseen joka 70-luvulla määriteltiin. Minusta esillä oleva näyttely on hieno. En itse välttämättä kaikista kuvista niin hirveästi pitänyt, mutta viitekehys jossa nuo kuvat on tehty on loistava. Kuvissa on paljon huumoria tai ainakin näin sen koin. Samoin niissä on irroittelevaa positiivista hulluttelua. Kaiken kaikkiaan piristävä näyttely.

Hienoa on myös se, että Valokuvataiteen museo tuo nämä kuvat esiin ja Elonkorjaajat ikään kuin nostetaan osaksi suomalaista valokuvauksen historiaa. Näyttely omalta osaltaan myös muuttaa aiemmin kirjoitettua valokuvauksen historiaa Suomessa.

Kisko-seuran sivuilla on lyhyt J.O. Mallanderin kuvaus Elonkorjaajista. Mallander oli ryhmän kantava voima.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Valokuvataiteen museo, Elonkorjaajat

Sunnuntain kulttuuripläjäys

Maanantai 4.2.2008 klo 0:28 - Peter Forsgård

Kiersimme vaimon kanssa aika monta valokuvanäyttelyä tänään sunnuntaina.

Kierros alkoi Valokuvataiteen museosta, jossa esillä on useita näyttelyitä. Päänäyttelynä on museon vuoden -08 teeman mukaisesti kuvajournalismia. Iso näyttelytila on jaettu kahteen osaan. Toisessa osassa on näyttely nimeltä Lehtikuvan saaliit ja saalistajat. Siinä esitetään suomalaisen kuvajournalismin lähihistoriaa ja nykypäivää. Näyttelyn idea sinänsä on ihan hyvä, mutta kokonaisuus oli jotenkin sekava. Palaset olivat aika pieniä ja paparazzi-kuvaus sai jotenkin yllättävän suuren roolin. Toisaalta ehkä se kuvaaminen oli/on sitten sitä saalistamista. Sellaisen kuvan näyttely ainakin minulle antoi. Maailmamme oli huomattavasti politisoituneempi 60-80-luvulla ja toki sekin näkyy kuvissa. Sen ajan hyvät lehtikuvat olivat kasvokuvia poliitikoista eri tilanteissa. Ennen tuota aikaa ja minusta sen jälkeen kuvaaminen on laajempaa ja syvällisempää suhteessa yhteiskuntaan. Poliittinen aika oli oma aikansa ja vaati omanlaisensa kuvat. En lähde arvottamaan sen enempää paremmuudesta, kuvajornalistit tekevät oman aikansa näköisiä kuvia.

Ero näkyy hyvin Ison näyttelytilan toisessa näyttelyssä, Hannes Heikuran Hiljaiset kuvat. Ote on varsin erilainen. Kuvissa aihepiiri on laaja, ulkomaiset suuret maailmaa kuohuttaneeet tapahtumat ja toisaalta hyvin arkiset kotoiset askareet. Kuvissa on koko elämän kirjo mukana, ei välttämättä yhteiskunnan päättäjät tai kerma vaan tavallinen ihminen. Kaikissa kuvissa on näkyvissä visuaalisesti yhtenevä Heikuran tyyli. Heikuralla valollinen näkeminen on huippuluokkaa. Valollisuus on minusta jokaisen valokuvan perusraaka-aine, ilman valoa ja varjoa ei ole VALOkuvaa. Heikuran jokainen 113:sta esillä olleesta kuvasta on yksistään teos jo sellaisenaan ilman mitään sen kummempaa selitystä.

Toukokuussa samaisessa paikassa on Next generation - kuvajournalismin nuoret näkijät -näyttely. On mielenkiintoista nähdä millainen kokemus siitä tulee. 

Seuraava etappi oli galleria Luova.fi ja Lauri Mannermaan Interstate Lovesong. Kuvat olin toki nähnyt, kun autoin Mannermaata ripustamaan kuvat. Avajaisethan ovat enemmän sosiaalinen tapahtuma, ei silloin kuvia näe väenpaljouden keskellä. Mannermaan kuvat oavt kymmenen vuoden ajalta eri puolelta USA:ta. Kuvat noudattavat Gary Winograndin ja William Egglestonen perinteitä. Minusta vaikutteita on myös Friedlanderilta. "Parhaassa tapauksessa valokuva voi toimia katalysaattorina,joka auttaa meitä aavistamaan olemassaolon ytimen ja elämän syvän ilon. Iloa ja valoa ei kuitenkaan ole ilman varjoa. Varjon tuominen tietoisuuteen on edellytys eheydelle ja luovuudelle."  sanoo Lauri Mannermaa. Tuo lause kuvastaa minusta parhaiten tuota näyttelyä.

Luova.fi:stä hyvän latte-kahvin jälkeen nokka kohti Kiasmaa ja Nan Goldinin retrospektiivistä näyttelyä. Vaikka Nan Goldin ei varsinaisesti ole minun suosikkikuvaajiani täytyi diasarja Sexual Depency ehdottomasti nähdä. Se taisi olla edellisen kerran Helsingissä esillä vuonna -89, muistaakseni. Silloin se jäi näkemättä. Täytyy kyllä myöntää, että diasarja oli loppuakohden aavistuksen puuduttava. Perä jälkeen toinen toistaan samanlaista kuvaa, onneksi kuitenkin vaihtelua oli ja sai mielenkiinnon pysymään yllä. Toisaalta diasarja pituus ja tapa jolla siinä kuvaa tulee toinen toisensa jälkeen kuvaa Goldinin tapaa kuvata. Vaimoni hajatelma Goldinin nähtyään: "oman kuolevaisuuden tajuaminen on ehkä sittenkin onnellisuuden keskeisin peruselementti - tulee eläneeksi ilman loppua hoputtavia ääritilakokeiluja." kuvastaa hyvin niitä tuntoja jota näyttely herättää. Esillä oli myös pari huoneellista isoja vedoksia kyseisestä diasarjasta.

Kiasmasta vielä yhteen näyttelyyn, Tennarin Pixar-animaatiostudion esittelyyn. Vaikka kyseessä ei olekaan valokuvanäyttely, niin sen verran kommentoin, että minusta tuossa on hyvä esimerkki kaikille Innovaatioyliopistoon kielteisesti suhtautuville. Pixarin toiminta on hyvin poikkitieteellistä, insinööritieteet, kauppatieteet ja taide puhaltavat samaan hiileen ja synnyttävät huikeita ylämyksiä.

Helsingissä on paljon nähtävää valokuvan ystäville. Valokuva elää hyvää aikaa usealla rintamalla. :) 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvanayttely, Goldin Nan, Mannermaa Lauri, Heikura Hannes, Luova, Kiasma, Valokuvataiteen museo

Stay on the f*****g bus

Lauantai 26.1.2008 klo 10:54 - Peter Forsgård

Arno Rafael Minkkinen piti eilen lyhyen luennon Valokuvataiteen museossa. Luennon aiheena oli juuri avattu MexicoAxaca-näyttely ja Spirit Level -työpajat. Spirit Level -työpajat ovat Minkkisen kehittämä yhteistyö suomalaisten ja amerikkalaisten valokuvauksen opiskelijoiden välille. Työpajat järjestetään aina molemmille vieraassa kulttuurissa, jotta uudenlaisen k ulttuurin vaikutuseroja voi myös tutkia suhteessa syntyvään kuvaan. Viimeisin Spririt level -työpaja oli juuri nyt esillä oleva MexicoAxaca -työpaja.

Näyttelyssä on mielenkiintoista huomata suuri ero amerikkalaisten ja suomalaisten opiskelijoiden tavassa kuvata. Amerikkalaiset tukeutuvat hyvin vahvasti klassiseen tapaan valokuvata ja suomalaisilla on enemmän "contemporary art" -lähestymistapa. Se näkyy tekniikassa muun muassa siinä, että suurin osa amerikkalaisten kuvista olivat mustavalkoisia ja hopeagelatiinivedoksia, kun taas suomalaisten kuvat olivat digitaalivedoksia. Sisällöllisesti amerikkalaisten kuvat myös kunnioittavat klassista tapaa ilmaista asiaa. Kuvat ovat myös valollisesti hyvin erilaisia. ripustuksissakin on selkeä ero. Minkkinen tosin totesi, että vaikutus amerikkalaisten tapaan kuvata tässä kyseisessä tapauksessa johtuu vahvasti siitä, että suurin osa osallistujista olivat hänen oppilaitaan.

Minkkinen innostui myös puhumaan valokuvasta laajemminkin. Hän muun muassa jälleen korosti valokuvan tekemistä pitkäjänteisesti eli käytti esimerkkinään "Helsinki Busstation" -metaforaansa, toisin sanoen "Stay on the f*****g bus". Yksinkertaisesti sanottuna ei pidä pelätä plagiointia vaan jatkaa sinnikkäästi uskomaansa kuvaamiseen. Kun riittävän pitkään tekee jotain se muuntuu ja saa eri piirteitä kuin alkuperäinen. Töistä tulee kuvaajan omia. Sen jälkeen niissä alkuajan töissäkin huomaa eron esikuviinsa. Minkkinen on itse elävä esimerkki tästä. Hänen alkuajan ensimmäisiä kuviaan verrattiin Bill Brandtin kuvaan jalkapohjista. Kuka nykyään sanoisi, että Minkkinen plagioi?

Tässä ajattelussa korostuu myös Minkkisen suuri kunnioitus valokuvaajan eri vaiheiden töitä. Hänen mielestään ei ole koskaan kuvallisesti "opiskeluvaihetta" vaan kaikki kuvat ovat arvokkaita ja sen ajantöitä. Minkkinen on itse tästäkin esimerkki, hänen Saga-kirjansa kannessa on opiskeluaikana tehty kuva. Kuva on loppuunmyyty ja kuten Minkkinen totesi, ei sitä kuvaa myydä suurissa huutokaupoissa opiskelijatyönä.

Minkkisellä on suuri kunnioitus valokuvauksen historiaan. Monet hänen kuvistaan ovat kunnianosoituksia suurille mestareille. Meksikossa hän kuvasi kuvia, jotka olivat kunnianosoituksia Manuel Álveres Bravolle. Hän sanoi etsivänsä Bravon kuvia. Toinen esimerkki oli hänen etsiessään Carleton E. Watkinsin kuvaa. Minkkinen kertoi kuvatessaan maisemaa ja itseään seisovansa Watkinsin kuvan sisällä. Hän kertoi jättäneensä itsensä varjoon ja näin kunniottaen Ansel Adamsin innoittajaa Watkinsia olevansa tämän varjossa. Kuinka moni nykyään syyttää isoa A:ta plagioijaksi? MexicoAxacassa on kaksi Minkkisen ottamaa kuvaa. Toinen kuva Bravo henkinen "A Man and his Dog". Minkkisen kuvassa näkyvä varjo näyttää koiralta. Kuva on myös muisto Minkkisen pari vuotta sitten kuolleesta rakkastaa Ismo-koirasta, joka on edelleen läsnä. Minkkisen ei ollut tarkoitus kuvat kuvaa kuten hän sen sitten loppujen lopuksi otti. Kuten Minkkinen sanoi luonto auttoi häntä ottamaan sen kuvan. Toinen näyttelyssä oleva kuva on taas kunnian osoitus Edward Westonille ja Tina Modottille. Molemmat ovat siinä kuvassa. Käykää katsomassa, kuva on mielenkiintoinen tarinan tietäen ja tuntien Westonin ja Modottin tarinan.

Minkkinen myös kertoi tulevista projekteistaan liittyen Suomeen. Kesällä ilmestyy hänen kirjansa Homework. Kirjaan on koottu hänen Suomessa ottamiaan kuvia. Kuvia on alkaen vuodesta -73 aina ilmesiesti eiliseen iltaan asti. Hän sanoi vielä illalla ottavansa kuvan hotellinsa ikkunasta. Kirjan kustantaa Like. Hänellä on myös näyttely Galleria Anhavassa, samaan aikaan kun kirja julkaistaan. Lahden Taidemuseossa Homework-näyttely avataan tammikuussa -09.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Minkkinen, Spirit Level, Brandt Bill, Bravo Manuel Alvares, Watkins Carlton E., Adams Ansel, Weston Edward, Modotti Tina, Valokuvataiteen museo

Mennyttä, olevaa ja tulevaa

Torstai 27.12.2007 klo 17:25 - Peter Forsgård

Vuoden vaihtuessa eri saiteilla esitellään Vuoden parhaita kuvia. Oikeastaan pitäisi kuitenkin puhua parhaista julkaistuista kuvista.

American Photo ja Popular Photography esittelevät saitillaan myös Vuoden parhaita. 83 kuvaa eri kategorioista pyörii slideshowna. Kannattaa katsoa läpi. Kunkin kategorian parhaista on myös selostukset kuvista ja kuvaajista.

Muotokuvauksen paras on mielenkintoinen. Martin Schoellerin Close-up -sarjan muotokuvat ovat poikkeuksia muotokuvan valtavirrasta. Itse en niistä kovin paljoa pidä, mutta muutamaan persoonaan tuollainen valaisu kieltämättä sopii. Kahdella strip-boxilla valaistuna katseesta tulee minusta aavistuksen erikoinen. Tosin voi olla, että kuvat ovat valaistu isolla softboxilla suoraan kameran suunnasta. Boxi sijoitettuna niin, että kuvaaja itse on boxin edessä. Mallin silmistä katsottuna näin näyttäisi olevan. Clare-agencyn sivuilta löytyy lisää Schoellerin kuvia. 

Lisää vuoden parhaita varmasti tulossa. Palataan niihin kunhan niitä tulee lisää.

Joulupukki toi Magnum Magnum -kirjan. Kirja on Magnumin 60-vuotis juhlajulkaisu. Siihen on kerätty lähes kaikkilta Magnum-kuvaajilta 6 kuvaa. Äkkipäätä katsottuna Sebastioa Salgado on ainakin poissa. Yksi suomalainenkin löytyy, Ilkka Uimonen. Kunkin kuvaajan kuvat on kerännyt kolleega Magnumista eli kuvaajat ovat keränneet toistensa kuvista 6 itselleen merkittävää kuvaa. He ovat myös kirjottaneet lyhyen selostuksen kuvavalinnan taustoista. Kirjassa on myös kunkin kuvaajan kohdalla lyhyesti kirjoitettu elämäkertatietoja. Kirjan on painanut saksalainen Steidl. Se on tunnettu ja käsittääkseni arvostetuin valokuvakirjoja painava painolaitos ja kustantamo. Magnum Magnum on ihan ehdoton must jokaisen valokuvaajan hyllyssä.

Ensi vuonna Helsingissä on taas kohtuullisen monta varsin mielenkiintoista valokuvanäyttelyä. Valokuvataiteen museossa on lehtikuvauksen teemavuosi. Keväällä Hannes Heikuralla on suuri yksityisnäyttely, Markus Jokelan kuvia on esillä kesällä. Syksyllä on Ismo Höltön ja Mikko Savolaisen Retrospektiivi.

Teemanäyttelysitä mainittakoon kesällä esillä oleva New Generation - kuvajournalismin nuoret näkijät. Se on varsin mielenkiintoinen, onhan kuvajournalismin tasoa viime vuosina moitittu. Toinen mielenkiintoinen teemanäyttely on Vuosi 1918: Valokuvat ja muisti. Kaksi muuta mainittavaa näyttelyä ovat Uusi Suomi ja Arno Rafael Minkkisen työpajassa syntyneiden kuvien näyttely, MEXICOAXACA.

Valokuvataiteen museossa on siis paljon nähtävää ensi vuonna.

Eräs vuoden kohokohdista on helmikuun alussa avattava Nan Goldinin näyttely Kiasmassa. Nan Golding tuli tunnetuksi alunperin klubeilla esittämästään diashowsta The Ballad of Sexual Depency. Siitä on myös painettu kirja.

Mielenkiintoisia näyttelyitä vuonna 2008 tulee myös tarjoamaan Galleria Luova.fi. Näyttelyohjelma ei vielä ihan ole valmis, mutta julkaistaneen ainakin kevään osalta pikapuolin. Mikäli joku on muuten kiinnostunut hakemaan näyttelyä kyseiseen galleriaan, löytyy ohjeet täältä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, American Photo, Schoeller Martin, Steidl, Goldin Nan, Luova, Minkkinen, Valokuvataiteen museo, Magnum

Helsinki School ja sen menestys

Perjantai 8.6.2007 klo 9:17 - Peter Forsgård

Kuraattori Timothy Persons oli eilen Valokuvataiteenmuseossa esittelemässä Helsinki School Uutta Valokuvaa TAIKISTA-näyttelyn.

Kuraattori Persons aloitti esittelyn kertomalla Helsinki Schoolin taustoista ja sen synnystä. Tullessaan TAIKiin noin kaksitoista vuotta sitten oli hänen ensimmäinen tehtävä saada oppilaat tekemään portfoliot. Sellaiset kuulemma puuttuivat kokonaan. Hän piti sitä ihmeellisenä, kuin ka mitään voi saada esille ja myytyä, jos ei ole mitään millä esittelee itsensä? Ensimmäiseltä sukupolvelta meni kuulemma muutama vuosi saada portfolio asiat kuntoon. Suurin mörkö oli ymmärtää kaupallisuuden ja markkinoinnin merkitys tärkeänä osana kokonaisuutta. Personsin mukaan Suomi on ainoa länsimainen maa, jossa kaupallisuus noin yleisesti on katsottu pahaksi asiaksi. Ulkomailla hän saa paljon hämmästyneitä kysymyksiä, esittäessään kyseisen asian. "Are they still living in the 70s?" on aika yleinen kommentti. Tämä händiäppi on saatu Personsin toimesta aika hyvin korjattua ainakin TAIKin valokuvataiteen osastolla, hyvä niin. Kaupallisuuden vastustaminen on menneen maaailman idealismia, jolla ei saada loppupeleissä mitään positiivista aikaan. Onneksi muillakin aloilla, esim. ICT-sektorilla, on kaupallisuuteen satsattu jo vuosia. Suurimpana ja kauneimpana Nokia, mutta joukossa on paljon pieniäkin menestystarinoita. Niiden innovaatioilla ja niiden kaupallistamisella ja siihen liitetyllä PR:llä on luotu paljon hyvinvointia yhteiskuntaamme. Ilman kaupallista ajattelua jäisi moni veromarkka saamatta...  

TAIK tuottaa tällä hetkellä enemmän valokuvataiteen huippunimiä kuin mikään muu taidekoulu maailmassa. Personsin sanojen mukaan, jos 5 miljoonainen kansa pystyy tähän tällä alalla, on mikä tahansa muukin mahdollista. Hieno asenne ja hienoa, että hän on saanut sen vietyä läpi TAIKissa.

Miten tuo saatiin aikaan? Persons vei oppilaat taidemessuille portfolioittensa kanssa. Hän sanoi vieneensä oppilaat ulos luokkahuoneesta ja käytti taidemessuja opetustilanaan. Oppilaat joutuivat heittämään itsensä likoon niissä paikoissa joissa omia töitään saa tehtyä tunnetuksi. Ensimmäinen sukupolvi oppi ja nyt seuraavat sukupolvet etenevät edellisen jalan jäljillä hyödyntäen edellisten kokemusta. Personsin asenne on positiivinen ja hän uskoo kovien satsausten tuovan menestystä. Pitää olla valmis heittämään itsensä likoon. Hän sanoi, että "Aiming high is likely to get at least small results, but aiming low gets no results." Hyvin kiteytetty. Toinen tärkeä metodi oli opettaa kuvaaja kykeneväksi tulkitsemaan omaa työtään. Sitä tarvitaan siinä oman portfolion esittelyssä. Aluksi oppilaat esittelivät toinen toistensa portfolioita, koska toisen töistä puhuminen on helpompaa.

Minkä tasoista kuvaa sitten Helsinki School vie eteenpäin maailmalle? Taidemaailma ja taiteen ostajat ainakin tuntuu pitävän ja ottavan sen innolla vastaan. Ruotsalaisen valokuvaajan Anders Petersenin sanoja lainaten: "Helsinki School is selling like hell and everybody is talking about it." Minä itse en ihan hirveästi pitänyt niistä valokuvista, joita Valokuvataiteen museossa oli esillä. Yhtenäistä niissä töissä oli niiden kumpuaminen taiteilijan omasta elämästä. Tarkemmin sanottuna ne tuntuivat olevan terapiaa valokuvaajalle itselleen. Monet kävivät läpi omaa elämäänsä valokuviensa kautta. Syy miksi en niistä pitänyt oli niiden valokuvauksellinen ankeus. Harvoista kuvissa oli käytetty valokuvalle tyypillisiä ja vahvoja elementtejä, kuten valoa ja syvyysvaikutelmaa. Suurin osa kuvista oli valottomia ja kaksiulotteisia.

Toiset ovat sitä mieltä, että taiteen tulisi olla kriittistä yhteiskuntaa kohtaan. Toki se voi sitäkin olla, mutta ei se minusta ole taiteen ainoa tehtävä. Taide on siitä hieno asia, että se voi toimia niin monella tavalla. Yhteiskuntakritiikki on yksi osa-alue, henkilökohtainen terapia on yksi ja luonnollisesti esteettinen puhtaasti kauneuteen perustuva elämys on yksi. Kaikilla näillä aluiella on oma paikkansa ja mikään niitä ei välttämätä ole toistaan parempi. Kuten sanottu Helsinki School on noista lähinnä sitä henkilökohtaista terapiaa, mutta oli siellä varsin esteettisesti ja kaunistakin kuvaa. Huomautuksena vielä, että eiväthän nuo minun esittämät kategoria tai lähestymistavat ole suinkaan toisiaan poissulkevia. Se joka pystyy yhdistämään nuo kolme tekee todella kovaa ja vaikuttavaa valokuvaa.  

Oma suosikki oli Ea Vasko ja erityisesti työ Study VII sarjasta Defining Darkness.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Helsinki School, Persons Timothy, Vasko Ea, Valokuvataiteen museo

Näyttelyä pukkaa....

Tiistai 19.9.2006 klo 20:47 - Peter Forsgård

Pidän ensimmäisen Valokuvanäyttelyni marraskuussa Helsingissä. Tarkka ajankohta on 27.11 - 2.12.2006. Viikon pituinen näyttelyaika löytyi eräästä pienestä helsinkiläisestä galleriasta. Tarkempia tietoja näyttelystä kunhan kaikki asiat ovat selvillä ja sovittuja.

Kuviani on ollut esillä eri lehdissä, esitteissä ja joskus mainoksissakin jo parin kymmenen vuoden ajan. Galleria on kuitenkin aivan uusi paikka "esitellä" kuviaan. Esille tulevat kuvat eivät varsinaisesti ole sitä "joka päiväistä leipää" vaan enemmänkin oman projektin tulosta. Kuvat ovat periaatteessa otettu. Projekti jatkuu edelleen, joten lopullisia esille tulevia kuvia en vielä ole valinnut. 

Er ittäin mielenkiintoinen syksy on tulossa, kun vielä näyttelyn lisäksi on studiotilan tiimoiltakin uusia virityksiä... Palataan tuohon studio asiaan täällä blogissa kunhan kaikki yksityiskohdat ovat loksahtaneet paikoilleen. Jos vaikka tekisi kirjoitussarjan studion rakentamisen ihanuudesta ja kurjuudesta.....

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvanayttely, Goldin Nan, Mannermaa Lauri, Heikura Hannes, Luova, Kiasma, Valokuvataiteen museo