My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Ajatuksia 360-videoista

Perjantai 11.3.2016 klo 7:58 - Peter Forsgård

Tämän viikkoisen Vlogini aiheena on 360-videot. Se on kuvattu Ricoh Theta S 360-videokameralla. Parhaiten saat katsottua sen kännykällä ja YouTuben omalla applikaatiolla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, 360video, Ricoh, Ozo

Pystyvideo?

Perjantai 29.5.2015 klo 10:37 - Peter Forsgård

On line -streaming on ollut jo pitkään mahdollista suhteellisen kevyelläkin kalustolla. Kännykällä on voinut striimata esimerkiksi Bambuserin kautta. Se on ollut olemassa jo vuodesta 2007 ja on edelleen olemassa. Applikaatiota on ollut muitakin, ainakin itse joskus käytin Qick-sovellusta. Se on tosin jo kadonnut markkinoilta. Ammattimaisempaan streamaukseen on myös olemassa esimerkiksi Livestream, Ustream ja YouTube-live. Noita kaikkia käytettäänkin ahkerasti eri tilaisuuksien livelähetyksiin. Nuo kaksi ensiksi mainittua ovat ammattikäytössä maksullisia ja suhteellisen kalliita satunnaiselle tilaisuuksien striimajille. Toisaalta ne tarjoavat varsin kattavan mahdollisuuden tehdä ammattimaista livelähetystä.

Uusimpina ja mielenkiintoisina palveluina ovat hiljattain esitellyt Meerkat ja Periscope. Molemmat ovat perusajatukseltaa samanlaisia. Kännykällä striimataan ja lähetystä voi sitten seurata mobiilisti applikaation kautta. Toisin sanoen ihan perusprotokolla somessa. Sama periaate oli ja on aiemmin mainitussa Bambuserissa. Erona näillä kahdella on Bambuseriin se, että nämä uudet palvelut eivät tallenna videota myöhemmin katsottavaksi. Siis ainakin melkein näin, Twitterin oma Periscope säilyttää livelähetyksen 24 tuntia. Meerkat-lähetys on katsottavissa vain livenä. Toisin sanoen Meerkat on tavallaan live-videoiden Snapchat.

Ihan hirveän suurta suosiota kännykästä tehdyt livestriimaukset eivät ole vielä saaneet. En nopealla haulla löytänyt käyttäjämääriä esim. Bambuserille. Sen verran merkittävästä asiasta on ollut kuitenkin kysymys, että esim. Turkissa Bambuserin käyttö on kielletty ilman oikeuden lupaa.

Twitter lanseerasi siis oman livestriimaus applikaationsa hiljattain, Periscopen. Sen on ainakin Adobe ottanut kokeiluun esitellessään makupaloja tulevista uusista ominaisuuksita CC-paketin osalta. Heillä oli myös Periscope-lähetys Kööpenhaminasta, jossa seurattiin valokuvaaja Lars Bechin katukuvaamista. British Museum taas on hyödyntänyt sitä pitämällä live-kierroksia museossaan. Minusta mielenkiintoisia sovelluksia. Mahtaako tästä kännykällä livestriimauksesta tulla nyt isompi ilmiö kuin aiemmin.

Persicopen erityispiirre on pystyvideot. Aiemminhan on lähinnä vitsailtu pystyvideoille. Kuten Henrik Tanabe twiittasi:

tanabe_twiitti.png

Minusta tuossa twiitissä kiteytyy hyvin miten laite ja sen ergonomia muuttaa käyttäytymistämme. Pystyvideossa ei ole minusta järjen häivääkäään. Toisaalta mobiilimaailmaan ja tuohon Periscopeen se istuu vallan mainiosti. Haasteena noissa katsomissani periscopeissa on ollut heiluva kuva ja osin varsin surkea äänenlaatu. Uskoisin noihin tulevan parannusta tulevaisuudessa. Kravattimikrofoneja on saatavissa jo nyt ainakin iPhonelle. Kuvanvakaajat kehittyvät jne. Tähän menessä katsomani lähetykset ovat olleet esiintyjän itsensä kuvaamia ja se on varmasti vaikuttanut niiden laatuun. Nyt olisi tilausta selfie-rigeille.  

 

    

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Twitter, Periscope, Meerkat, Bambuser, Streaming

Valokuva videokuvasta?

Perjantai 16.1.2015 klo 10:39 - Peter Forsgård

Videokuvan resoluution kasvaessa tulee yhä ajankohtaisemmaksi ja mahdollisemmaksi ottaa valokuvia "irti" videokuvasta. Muotikuvauksessa tuo on jo osittain arkipäivää. Painettavat valokuvat aatetaan ottaa suoraan videokuvasta. Tämä on erityisesti silloin käyttökelpoista kun samasta materiaalista tarvitaan sekä liikkuvaa kuvaa esim. TV-mainokseen, sähköisen lehden kanteen tai videota sisältävään katumainokseen sekä kuva printtimainokseen. Tuotannot halpenevat, kun kuvaus voidaan järjestää yhdellä ja samalla kerralla ja tilannetta ei tarvitse uusia tai tehdä kahteen kertaan.

Photokina-blogauksessa mainitsin RED-kameran käytöstä yllämainituissa tilanteissa. Siellä katselin demoa aiheesta. Videosta tehdyt valokuvaprintit olivat todella laadukkaita. Muistettava on, että tuo kyseinen RED teki kuvaa 75fps ja 6K-laadulla eli ihan kaikkien ulottuvilla se ei ole. Ainakin Annie Liebovitz on käyttänyt RED-kameraa Vanity Fair -kuvauksissa jo 2009 eli mistään uudesta asiasta ei ole kysymys.

Olen tästä aiemminkin kirjoittanut ja puhunut. Yleensä vastauksena ja kommentteina olen saanut, että "joo ei, koska valo-ja videokuvaus ovat erilaisia asioita". Niin ovatkin ja ei se kaikkeen varmaan sovikaan, mutta kysymys on taas siitä miten joku sitä silti soveltaa omaan työhönsä. Kaikki eivät välitä esteistä ja muiden sanomisista vaan kokeilevat asioita ja jotkut jopa onnistuvat kokeiluissaan. Minusta tuo on äärimmäisen mielenkiintoista. 

Itsekin olen jo 90-luvun puolivälissä kuvannut henkilökorttikuvia videolla. Silloin käytössä oli DV-nauhuri. Kuvat henkilöistä poimittiin tuosta nauhalla olevasta videosta ja tulostettiin kulkukortteihin. Se oli äärimmäisen nopea ja tehokas tapa kuvata niitä kuvia. Laatu riitti siihen mihin pitikin.

Ajankohtainen asia tämä on nyt siksi, että 4K-tallennus yleistyy myös kuluttajakameroissa. Esimerkiksi noin 1000€ maksava Panasonic LX100 kuvaa 4K-videota 30fps nopeudella. Toisin sanoen kameralla voi ottaa 3840X2160px kokoisia kuvia 30 kuvaa sekunnissa. Aivan suoraan tuota ei voi verrata "moottoriperään", jolla saisi 30 kuvaa sekunnissa. Eroja ovat kuvan pikselimäärät ja suljinajan asettamat haasteet sekä se, että kuva on jpg. Kuluttajamalleissa varmaan menee hetki ennekuin pystyvät tallentamaan raw-videota tuossa koossa. Videolla suljinaika on puolet fps-nopeudesta eli aika usein 1/50s. Tuolla ajalla liike näyttää sellaiselta kuin olemme siihen liikkuvassa kuvassa tottuneet. Valokuvaan tuo suljinnopeus ei välttämättä kuitenkaan riitä. Nopeita liikkeitä voi ja kannattaakin kuvata 60fps ja silloin suljinaika 1/125s on parempi tallentamaan liikettä. Mikäli on tarkoitus ottaa videosta "irti" ainoastaan valokuvia eli videota ei ole tarkoituskaan tehdä, voi suljinaikaa lyhentää sopivaksi suhteessa kohteen liikkeeseen. En usko, että kauaa menee kun vanhemmat kuvaavat lapsensa urheiluharrastuksia lyhyinä videopätkinä ja irrottaa siitä haluamansa valokuvat.

Panasonicin GH4:seen tuli hiljattain ohjelmistopäivitys, jossa lisäyksenä oli 4KPhoto-mode ja loop-tallennus. 4KPhoto-modesta saa Panan omalla softalla helposti irroitettua valokuvan. Kuvaan tulee mukaan exif-tiedot. Kuvan irrottaminen ei toki vaadi tuota ohjelmaa, mutta tuo ominaisuuden lähemmäs kuluttajaa, kun ohjelma tulee kameran mukana. Kuvanirrottamiseen ei vaadita kalliita videoeditointiohjelmia. On vain ajan kysymys milloin nämä samat ominaisuudet tulevat kuluttajamalleihin. Toinen ominaisuus uudessa firmiksessä oli loop-tallennus. Sillä kamera tallentaa ja säilyttää vain 5 viimeistä kahden minuutin pätkää. Voi siis kuvata huoletta ja ei tarvitse pelätä, että muistikorti loppuu. Toimii mainiosti juuri vaikka tuossa mainitsemassani lasten urheilun kuvaamisessa.

iPhoneen saatava Vhoto tekee kuvan irrottamisen videosta automaattisesti. Applikaatiolla kuvataan video ja se automaattisesti analysoi sen ja poimii omasta mielestään parhaat stillit. Videot voi myös kuvata jollain muulla applikaatiolla ja tuoda Vhotoon. En ihmettelisi vaikka tuo ominaisuus tulisi vakiona kaikkiin kännyköihin tulevaisuudessa. Helpottaa tilannekuvien ottamista merkittävästi. Tosin pitää muistaa, että kuvatessa heiluva kamera ei välttämättä tallenna yhtään terävää kuvaa. 

Tekniikka auttaa meitä ja varsinkin tuo Panasonicin loop-ominaisuus mahdollistaa helpommin sen oikein laukaisuhetken valitsemisen. Täytyy toki muistaa ettei kamera kuitenkaan osaa valita sitä parasta kuvauspaikkaa tai muita asetuksia, saati ilmaisua ja valoa. Toinen asia pitää myös muistaa on, ettei 30 kuvaa sekunnissakaan takaa sitä täydellistä laukaisuhetkeä. Sen voi saada vain kokemuksen kautta ja ottamalla se kuva perinteisesti valokuvaamalla. Tietysti framenopeuksien kasvaessa tilanne muuttuu. Osittain tämä on toteuttukin jo Panasonicissa, sen nopein "mottoriperä" kuvaa 40 kuvaa sekunnissa. Nopeus on saavutettu käyttämällä elektronista suljinta. Maksimi kuvamäärä tuolla on 120 kuvaa eli kolmen sekunnin ajan. Rajoituksena tuossa on, että tiedostomuoto on .jpg. 

Väitän, että tuskin menee kovin monta vuotta kun kuluttajakamerat ottavat kuvia vielä suuremmilla nopeuksilla. Mielenkiintoista miten tekniikka muutta tapaa jolla kuvaamme. Mobiilikuvaaminen oli edellinen mullistus. Onko tämä kuvien kaappaminen videolta seuraava iso mullistus? 

Toistaiseksi omassa työssäni tuskin ihan heti tarvitsee kuvia tehdä irroittamalla ne videosta. Mielenkiintoinen asia se kuitenkin on ja kokeilemisen arvoinen. Sitten tietää miten hyvin sillä metodilla kuvat onnistuvat. Tarkoitus onkin tuota menetelmää testata ja katsoa miten se soveltuu omiin kuvauksiin, jos ei ihan juuri nyt niin tulevaisuudessa. Tuohon liittyen on myös muutama tuon tekniikan soveltaminen mielessä. Palataan näihin kuviin ja kokemuksiin kunhan saan tuota kunnolla testattua.   

 

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Panasonic iPhone, applikaatio, Vhoto

Nelikoptereista eli droneista

Torstai 15.1.2015 klo 15:53 - Peter Forsgård

Kuten edellisessä blogauksessani mainitsin ovat dronet eli nelikopterit yksi tämän vuoden trendeistä. Niiden määrä tulee lisääntymään valtavasti. Markkinoille on tullut suuri määrä erilaisia droneja, isoja ja pieniä. Valo- ja videokuvaukseen nämä liittyvät siinä, että suurimmalla osalla droneista voi kuvata. Uskoisin niiden olevan niitä seuraavia action-kameroita.

Itse olen jo pitkään noita tutkiskellut ja miettinyt sellaisen hankintaa. Vihdoin ennen joulua sain  hankinnan tehtyä. Pitkään mietin, että hommaan samantien sellaisen, jolla voi tarvittaessa tehdä kuvauksia myös ammattimaisesti. Onneksi en kuitenkaan tässä vaiheessa päätynyt sellaiseen, vaan ostin edullisemman. Päädyin valitsemaan Parrot AR Drone 2.0:aan. Parrot on drone, jossaa on riittävän monipuoliset lentämisen harjoitteluun liittyvät ominaisuudet.

drone.png

Parrotin kamera ei missään nimessä ole laadukas, mutta toimii tässä vaiheessa oikein hyvin treenatessa. Parrotia ohjataan älypuhelimella. Siinä on varsin laajat ominaisuudet, jotka helpottavat oppimista. Dronen valmistajan oman aplikaation lisäksi on saatavana myös kolmannen osapuolen tekemiä aplikaatiota. Lisävarusteena hankin myös GPS Flight Trackerin, jonka avulla voi lentää automaattisesti pisteestä toiseen. Applikaatiossa on toiminto, jossa voin karttaa napauttamalla kertoa mihin drone lentää. Valittavissa on myös korkeus, jolla sinne valittuun paikkaan lennetään. Valmistajan omassa applikaatiossa ei voi tehdä lentosuunnitelmaa ja/tai reittejä vaan se lentää ainoastaan yhteen pisteeseen. Kun drone on saavuttanut määränpään voi toki laittaa käskyn minne seuraavaksi. Niillä kolmannen osapuolen aplikaatiolla on näitä reittejä mahdollisuus tehdä. En ole tuota vielä kokeillut. Fligt Tracker myös tallentaa lennon tiedot pilveen ja luonnollisesti niitä voi jälkeen päin tarkastella.

Ennakkoon tehty reitti on varsin toimiva vaikka kiinteistöjen ilmakuvaamisessa. Tuossa automaattilentämisessä on vain haasteena se, että se ei ole laillista. Tavallaan ihan ymmärettävistä syistä, koska miehittämätön ilma-alus on aina väistämisvelvollinen. Todellisuudessa tuo on aika hypoteettinen tilanne, jossa drone kohtaisi lentokoneen. Ei toki mahdoton skenaario, mutta aika kaukaa haettu kuitenkin. Suurempi ongelma tuossa itsenäisessä lentämisessä ovat muut esteet, kuten sähkölinjat, puut ja pensaat ym. Muutenkin turvallisuus lennättäessä on tärkeää. Missään tapauksessa ihmisjoukkojen yläpuolella lentämistä ei pidä tehdä kuin vasta siinä vaiheessa, kun lentämisen todella hallitsee täydellisesti. Silloinkin suurta varovaisuutta nuodattaen. Putoava kopteri saa pahaa jälkeä aikaan.

Lentäminen on toistaiseksi sujunut varsin mallikkaasti. Dronesta on vaihdettu kaksi propellia, ne saivat hiukan siipeensä putoamisessa ja seuraavalla lennolla toinen niistä halkesi. Osa syy varmaan oli kova pakkanen. Tuo putoaminen sattui aika korkealta. Akku loppui 100 metrin korkeudessa ja drone tuli aika suoraan alas.

viikki_100m.png

Kuvattu Viikin pelloilla 100 metrin korkeudesta. Ruutukaappaus videosta jossa drone panoroi maisemaa eli huonon peruslaadun lisäksi kuvassa on liike-epäterävyyttä.

Tosiaan mitään muuta vauriota ei tullut kuin tuo propellivaurio. Erittäin kestävä drone siis. Tämä kyseinen drone on myös siitä mainio, että siihen saa helposti varaosia ja pienimmät vauriot ovat suhteellisen helppoja itse korjata. Varaosien hinnatkaan eivät päätä huimaa. Esimerkiksi propellisarjan saa alta 10 euron.

Lentäminen täysin itse ohjaten on aika haastaava. Tässä huomaan sen, etten ole koskaan kovin paljoa pelannut konsolipelejä. Niistä olisi ollut paljon hyötyä. Oppimiskäyrä itsellä on onneksi aika nopea ja GPS avusteisesti lentäminen on huomattavasti helpompaa. Yksi lentämistä haittaava on tuuli. Parrot on aika kevyt ja näin ollen kovin herkkä tuulelle. Varsinkin alkuvaiheessa on välillä vaikea huomata tekikö ohjatessa jonkun virheen vai nappasiko tuuli droneen kunnolla. Myös tuon tuuliherkkyyden vuoksi lentäminen ahtaissa paikoissa ei ole järkevää. 

Tässäkin asiassa on hyvä muistaa, että kuvaamistaidoilla ei tee mitään jos ei osaa hallita kopteria eli hankimmalla dronen ei tule ilmakuvaajaksi. Oppimiskäyrän ilmakuvaajaksi on nopeampi, jos jo hallitsee lentämisen. Vasta molempien asioiden ollessa hallinassa voi harkita ammattimaista ilmakuvausta, siihen asti ollaan harrastajia sen varsinaisessa merkityksessä.

Katsotaan mihin tämä omalla kohdalla johtaa ja jos taitoja kertyy riittävästi, niin kesällä täytyy harkita parempikameraisen dronen hankintaa. Sopiva varmaan löytyy DJI:n valikoimista. 

 

  

4 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, drone, nelikopteri, Parrot, Dji

4K tulee, oletko valmis?

Sunnuntai 1.6.2014 klo 11:00 - Peter Forsgård

4K-video tulee räjähdysmäisesti kasvamaan lähiaikoina. Laitteet halpenevat ja niitä tulee koko ajan lisää eri valmistajilta. Kännyköistäkin jo löytyy malleja jotka tekevät UltraHD:ta eli 4K:ta. Samsungin S5 on kännykkä jolla tuo 4K onnistuu. Sellaista pitäisi päästä kokeilemaan ensi viikolla. Siitä sitten lisää omassa blogauksessa.

Toissä päivänä pääsin kokeilemaan pikaisesti Panasonicin GH4:sta. Se on koko- ja hintaluokassaan ainoa järjestelmäkamera, jolla voi kuvata 4K:ta suoraan muistikortille. Canon 1D C pystyy tuohon myös, mutta on aivan eri koko- ja hintaluokassa. Panasonicinlla saa kuvattu niin Cinema 4K:ta kuin UltraHD:takin. Näiden erona on se, että Cinema 4K on 4096X2160 kun taas UltraHD on 3840X2160. Kuvasuhde on siis hiukan erilainen UltraHD:n kuvasuhde on siis 16:9 eli sama kuin fullHD:n. Cinema 4K:n kuvasuhde on 17:9. Muitakin 4K resoluutioita ja kuvasuhteita on eli se ei ole vielä standardisoitunut.

Vaikka vielä ei ole olemassa järkevään hintaisia 4K-monitoreja on 4K silti monelle kuvaajalle jo hyvin ajankohtaista. Monet tekevät videota pienellä ryhmällä ja osa jopa on yhden kuvaajan tuotantotiimejä. Useamman kameran hallinta yhdessä äänen kanssa on kohtuullisen stressaavaa ja altista virheille. 4K auttaa tässä merkittävästi. Samasta kuvasta saa useamman kuvakoon, jos ja kun tuotanto leikataan fullHD-timelinella. Leikkaamiseen saa aivan uusia mahdollisuuksi, kun yhdestä kuvasta voi tehdä useampia kuvakokoja. Joissain tilanteiss on mahdollista saada jopa vaikutelma kolmesta kamerasta. Vaikka sisältö on samaa saa 4K:lla ja kuvakokojen vaihtelulla videot seuraavalle tasolle verrattuna fullHD.na kuvaamiseen. Leikkaamisen ja kuvakoon vaihtumisella on merkitystä ilmaisun kannalta, ilman että täytyy välttämättä kuvata useammalla kameralla.

Yksi ominaisuus on myös mahdollisuus stillkuvien kaappaamiseen suoraan 4K-videolta. Pikseleitä kuvassa on reilut 8 miljoonaa eli riittävästi moneen tarkoitukseen. Olen tästä aiheesta aiemminkin blogannut ja livekeskusteluissa asian maininnut. Joka kerta olen valokuvaajilta saanut kuraa niskaan ja ihmettelyä. Ainahan sitä voi ihmetellä ja kaataa sitä kuraa niskaan, mutta näin se vaan menee. Mahdollisuudet luovat uusia tapoja tehdä. Kuvatusta videosta poimitaan ne parhaat ruudut, jotka sitten käytetään painotuotteessa tai sähköisessä julkaisussa. Ainoa rajoite ja hidaste on suljinaika. Sehän videota kuvatessa on käytännössä 1/50s, kun kuvataan 25fps. Liikkuvassa kohteessa suljinaika stilleihin voi olla liian pitkä, jotta liike pysähtyisi.

Kuvan tekninen laatu myös paranee, koska 4K kuvaa pienennetään 50% eli kuva ikäänkuin hiukan terävöityy.

Testaamani Panasonic on minusta "game-changer" aivan kuten Canon 5DMKII oli aikoinaan vuonna 2008. Se mikä tekee Panasonicista erikoislaatuisen on sen ominaisuudet ja hinta. Pelkän rungon hinta on noin 1500€. Minusta se on erittäin edullinen kun ottaa huomioon mitä sillä saa. Jo pelkästään 4K suoraan muistikortille on valtava ominaisuus. Panasonicilla pystyy myös kuvaamaan fullHD:ta aina 96fps eli 4-kertaisella hidastuksella. Vaikka harvoin tuota olen kuvauksissani tarvinnut, niin onhan tuo erinomainne ominaisuus. Toinen merkittävä asia on kuvan bit-rate. Parhaimmillaan fullHD:ssa päästään 200Mbps bit-rate:n asti.

Kaikenkaikkiaan tuo Panasonic oli miellyttävä kokemus ja ihan varmasti tulee myymään valtavia määriä. Mielenkiintoista nähdä millä Canon vastaa?

Luminois Landscape on testannut GH4:sta ja se testiraportti kannattaa lukea, mikäli kyseinen kamera kiinnostaa.

 

4 kommenttia . Avainsanat: videokuvaus, 4K, Panasonic, Canon, Sony, Samsung

Hyperlapsen ihmeellinen maailma osa 1: kuvaaminen

Maanantai 24.3.2014 klo 16:06 - Peter Forsgård

Timelapset ovat olleet jo pitkään varsin suosittuja. Varmasti moni lukija tietää mikä timelapse on, mutta selvitetään se nyt kuitenkin tässä yksinkertaisesti. Timelapsessä otetaan tietyn väliajoin kuva kameraa liikuttamatta ja sitten editointi ohjelmassa valokuvat yhdistetään kuvasekvenssinä videoksi. Kuvataajuus on kuten videossakin eli esim. 25 kuvaa sekunnissa eli se tarkoittaa, että 10 sekunnin videoon tarvitaan siis 250 valokuvaa. Aikaa vievää puuhaa siis. Timelapsessä ei ole mitään uutta sinänsä. Niitä on tehty jo yli sata vuotta. Ensimmäinen hidastuksilla ja kuvataajuuksilla leikki Georges Méliès elokuvassaan Carrefour De L'Opera.

Suosio on viime aikoina ollut sen verran suurta, että ne ovat jo minusta kokeneet inflaation. Monet niistä ovat toki visuaalisesti näyttäviä ja kuvattu upeissa maisemissa, mutta siinäpä se onkin, ei juuri muuta sisältöä. Silti niitä on aika ajoin mukava katsella.

Viime aikoina on yhä enemmän näkynyt ns. hyperlapsejä. Niissä kamera liikkuu pitemmän matkan ja maisema "pysyy" paikallaan. Muuten kuvaus on aika lähellä timelapsen kuvaamista. Toki eroja on ja kuvaaminen on jonkin verran haastavampaa, koska kovin helposti lopullisessa videossa kameran liikkeet näkyvät nykimisinä ym. Huolellinen kuvaaminen on siis erittäin tärkeää ja helpottaa jälkikäsittelyä. 

Olen viimeisten viikojen ajan ottanut ja tutkinut hyperlapsejä. Sen sijaan, että menisin käymään kaffella keikkojen välissä, olen käyttänyt ajan hyperlapse kuvien ottamiseen. 

Työnkulku on kutakuinkin seuraava. Kun aihe tai maisema on löytynyt, kannattaa ennakkoon katsoa alku ja loppupiste. Se väli on hyvä kävellä ensin ja katsoa miten kohde näkyy reitiltä. Kuvaamista ja jälkityötä helpottaa huomattavasti, jos kohteesta katsoo jonkin kohdan johon valitun tarkennuspisteen kohdistaa joka kuvassa. Helpointa on jos se kohdistuspaikka näkyy koko ajan, mutta ei se välttämätöntä ole. Siitä kohdasta tulee se piste jonka ympäri pyöritään. Kuvaamista helpottaa myös jos maassa on säännöllisin välein jokin merkki. Esimerkkinä olevan Suurkirkon (linkki Instagramiin) osalta oli varsin helppo valita maasta kohdat joista kuvat otetaan. Kivetyksessä on selkeät ruudut tasaisin väliajoin. Tasainen välimatka kuvien ottamisessa helpottaa ja saa liikkeen näkymään tasaisempana. Tasainen väli kuvienotossa helpottaa myös, etenkin jos taivaalla on pilviä. Niiden liike on tasaisempaa. Itse olen toistaiseksi ottanut kuvat ilman jalustaa, mutta sen käyttö voi helpottaa. Toisaalta jalustan siirtäminen on oma haasteensa ja kameran kohdistaminen voi olla käsivaralta nopeampaa. Kaikki mahdolliset säädöt kannattaa asettaa manuaalille, jotta kuvien sävyt ja valotus pysyy mahdollisimman tasaisena. Jos valotuksessa on heittoja saa ne tasattua LRtimelapse softalla. Itse olen kuvannut nämä raw-muodossa ja säätänyt Lightroomilla sävyt halumakseni. Mikään ei toki estä kuvaamasta suoraan JPG-muodossa. Se nopeuttaa prosessia. Tarkennuksen olen pitänyt automaatilla ja valinnut tarkennuspisteen siitä kohdasta missä se osuu valitsemaani kohdistuspisteeseen. Jos jotain on tullut kameran ja kohdistuspisteeseen väliin, olen napsauttanut tarkennuksen manuaalille jotta tarkennus pysyy samassa kuin edellisessä kuvassa. Kuvanvakaajan olen pitänyt pois päältä, koska sen aiheuttama kuvien siirtymä on mahdollinen eli rajaus ei välttämättä ole sama kuin edellisessä kuvassa kun vakaaja korjaa kameran liikettä.

Kohdistamista ja kameran suorassa pitämistä helpottaa, jos saat etsimeen ristikon. Olen kuvannut näitä sekä Olympuksen OM-D EM-5:sella, että Canon 5D MKIII:sella. Molemmissa saa näppärästi ristikon etsimeen. Mikäli ristikkoa ei saa näkymään etsimeen voi kuvata myös takanäytön avulla. Sen huono puoli on hankaluus pitää kamera liikkumatta kuvanottohetkellä. Toki jos kuvaa jalustalla tätä ongelmaa ei ole. 

Varsinaisesti mitään kaupallista ajatusta ei minulla näiden hyperlapsien suhteen vielä ole ja tuskin kukaan niitä tilaa, mutta hauskaa niiden tekeminen on. Muutama oma projekti toki on mielessä ja katsotaan mihin se mahdollisesti johtaa.

Toistaiseksi olen julkaisut hyperlaseni Instagramissa ja Vine:ssa. Esimerkkejä löytyy näiden linkkien takaa: Sillan alla, Kolme Seppää ja Steissi. Vine-palvelusta löytyy myös Sillan alla hiukan lyhyempänä versiona.

Seuraavassa osassa käyn läpi editointia.

  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, videokuvaus, timelapse, hyperlapse, Melies Georges, LRTimelapse

Drone kiinnostaa...

Torstai 20.2.2014 klo 14:50 - Peter Forsgård

Viime syksynä katselin sillä silmällä Droneja eli pieniä ilmakuvauskoptereita. Osassa niistä on oma kamera, mutta itse olen ajatellut sellaista johon saa GoPron kiinni. Yksi vaihtoehto voisi olla vaikka tämä DJI Phantom. Jos haluaa mennä asiassa syvemmälle ja hankkia ammattimaisemman kopterin, löytyvät ne Videovarusteesta. Harkitsen vakavasti Dronen hankkimista ensi kesänä. Pitää vain tutustua niihin ensin tarkemmin. Hinnatkin ovat jo tulleet siedettävälle tasolle. Tuosta aiheesta lisää, kun olen tai siis jos olen sellaisen hankkinut.

Mikä noissa noin laajemmin minua myös kiinnostaa on se, että mitä näiden yleistyminen vaikuttaa elokuvan tekemiseen? Voin kuvitella kuinka Dronella pystyy joissakin tilanteissa korvaamaan Steady Cam -kuvaajan. Hehän ovat ammattilaisia ja nimenomaan Steady Camin erikoisosaajia ja sen vuoksi aika kalliita. Laitetaanko kadulla kävelevän kahden ihmisen dialogia kuvaamaan edessä lentävällä Dronella? GPS:llä varustettu Drone on "helppo" laittaa lentämään ennakkoon suunniteltu reitti. Tosin en tiedä ovatko ne jo ohjelmoitavissa lentämään GPS-koordinaattien mukaan paikasta A paikkaan B. Jos eivät ole vielä, niin kohta ovat. Uskoisin, että kopterin lennättäminen etenkin GPS:n helpottamana on helpompi opetella kuin Steady Camin käyttö.

Kameroiden pienentyessä ei kopterinkaan tarvitse olla niin iso ja GPS helpottaa merkittävästi niiden lennättämistä. GoPro pystyy mm. lähettämään langattomasti kuvaa älypuhelimeen ja sen avulla sitä voi myös ohjata.

Mikään ei myöskään estäisi käyttämästä noita valokuvaukseen. Ihan yhtä hyvin ne soveltuisivat rakennusten valokuvaamisen helpottamiseksi. Lennättämällä sopivalle korkeudelle ei tarvitse esim. kiivetä auton katolle, kuten silloi tällöin tulee tehtyä. Tosin isomman järkkärin kiinnittämisessä voi olla omat haasteensa. Toisekseen ihan halvimmat eivät taida olla riittävän tehokkaita, jotta jaksaisivat lennättää isompaa järkkäriä. Pieni peilitön kamera jollain sopivalla suojakuorella voisi tulla kysymykseen. Pitää tuokin asia selvittää, kun hankinta mahdollisesti tulee ajankohtaiseksi.

Toinen kiinnostava asia on näissä yksityisyyden suoja ym. Lentämällä ja kuvaamalla asuinalueella voi syyllistyä salakatseluun. USA:ssa dronen kaupallinen käyttö kuvauksissa on kielletty, ainoastaan ei-kaupalliset filmintekijät voivat niitä rajoitetusti lennättää ja kuvata niiden avulla. Rolling Stone -lehdessä oli aiheesta juttua viime vuoden lokakuun lopussa. Iso business nuo tulevaisuudessa tulevat ilmeisesti olemaan, jos tuo ennustus niiden määrästä pitää paikkansa. Niiden käyttö ei luonnollisestikaan rajoitu filmin tekoon vaan niitä on esim. Amazon jo kokeillut tavarantoimittamiseen. Minnesotassa joku keksi kuljettaa niillä olutta pilkkijöille. :) 

Parhaillaan käynnissä olevissa talviolympialaisissa Dronet ovat myös käytössä ja varmasti osittain korvanneet jonkun kraanan käyttäjän. Niistä tarkemmin mm. ABC Newsin jutusta ja Voice of Russia -sivustolta. Suomeksi aiheesta voi lukea Tekniikka & Talous -lehdestä.  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Drone, ilmakuvaus, GoPro, DJI Phantom

Videokuvaukseen uutta!

Tiistai 2.7.2013 klo 14:47 - Peter Forsgård

Canon ja Rajala Pro Shop järjestivät aamulla tilaisuuden, jossa esiteltiin Canonin uusin järkkäri, 70D. Harvoin tulee käytyä näissä tilaisuuksissa, mutta nyt se oli harvinaisen kiinnostava. Huomasin koko tilaisuuden sattumalta, kun näin Rajala Pro Shopin Twitter feedissä kutsun. Olin juuri aamukahvilla lueskellut muutamalta saitilta uutuudesta, joten tuo tilaisuus olikin varsin näppärään aikaan aamulla Rajalan uudessa Postitalon myymälässä. Muutenkin oli asiaa keskustaan.

70d.png

Merkittävintä tuossa uutuudessa on kokonaan uusi kenno. Dual Pixel CMOS-kenno mahdollistaa tasaisen ja tarkan automaattitarkennuksen videokuvauksessa. Nyt se toimii niin hyvin, että se on käyttäkelpoinen myös liikkuvien kohteiden osalta. Imaging-Resource on tehnyt varsin kattavan ensituntumatestin. Sieltä kannattaa lukea tarkemmin mistä on kysymys. 

Pikaisen testin perusteella tuo automaattitarkennus toimii erittäin pehmeästi. Omassa käytössä tuo voisi olla erinomainen kakkoskamera. Usein kuvaan haastatteluja videolle kahdella kameralla. Luonnollisesti yksin kuvatessa voin valvoa vain toista kameraa kunnolla. Haastateltavan liikkuessa on joskus B-kameran kuva hiukan epätarkka ja näin ollen käyttökelvoton. Nyt tuo B-kamera voisi hyvin olla vaikka 70D. Siinä oleva tarkennus osaa poimia kasvot ja pitää ne tarkkana. Nyt on mahdollisuus myös B-kamerassa pitää tarvittaessa suurta aukkoa ja saada kaunis lyhyt syväterävyys ilman epätarkkuuden vaaraa. Katsotaan nyt sitten elokuun lopussa tai syyskuun alussa, kun tuo 70D tulee myyntiin, mitä tehdään. Ainahan hankkimiseen vaikuttaa taloudellinen tilanne, vaikka tuon hinta on melko kohtuullinen. Tämän hetkisen tiedon mukaan se on hiukan yli tuhat euroa. Mutta kyllä tuo varsin houkutteleva kamera olisi juuri tuosta mainitsemastani syystä.

Toinen mielenkiintoinen uutuus on croppivideo eli kameralla voi rajata kuva-alasta vain osan ilman, että laatu kärsii. Käytännössä pienemmältä alueelta otetaan ne 1920X1080 pikseliä. Polttovälikerroin kasvaa kolmeen eli se "pidentää" olemassa olevia optiikoita. 70-200 f2.8 on siis tuossa rungossa kroppivideolla kuvatessa maksimissaan 600mm ja valovoima kuitenkin säilyy. Varsin kätevä ominaisuus, joka muuten oli 600D:ssä, mutta ei enää 650D:ssä.

Stillkuvaukseen parannusta on tarkennus vaikka tuo mainitsemani Dual Pixel CMOS ei siihen vaikutakaan. Tarkennusta on muuten parannettu ja se on samankaltainen kuin 7D:ssä. Sisäänrakennettu wifi antaa kätevän mahdollisuuden jakaa kuvia suoraan kamerasta esim. tablettilaitteeseen.

Lisää luettavaa 70D:stä löydät ainakin Sulantoblogista ja Dpreviewstä.

Loppuun vielä muistutus, että suhteeni Canoniin on läheinen. Koulutan Canon EOS kameroiden käyttöä Canonin kuluttajille järjestämissä koulutuksissa. 

  

1 kommentti . Avainsanat: videokuvaus, Canon, Rajala Pro Shop

Videogram

Maanantai 24.6.2013 klo 17:02 - Peter Forsgård

Juhannuksen aikaan Facebook lanseerasi Instagram-palveluunsa mahdollisuuden kuvata videota. Videoiden pituus on maksimissaan 15 sekuntia. Ensimmäisen 24 tunnin aikana videoita ladattiin 5 miljoonaa eli aika iso määrä. Suurin osa niistä tietysti uuden ominaisuuden kokeilua, mutta uskon kyllä tämän suosion jatkuvan. On tuosta toki muitakin arvioita esitetty. 12seconds taisi olla ihan ensimmäisiä vastaavia palveluita. Sitäkin toki kokeilin, mutta silloin vielä video ei ollut niin iso asia kuin nyt. Vuonna 2008 ei vielä ollut älypuhelimia niin paljoa ja sosiaalisen media palvelut eivät olleet niin suosittuja kuin nykyään. Nyt näille videopalveluille oli ihan eri mahdollisuudet. Älypuhelimien määrä on räjähtänyt ja some-palvelut ovat luonnollinen osa ihmisten kanssakäymistä.

Toki itsekin muutaman hupi ja höpöhöpövideon Instagramiin kuvasin ja latasin. Uutuutta piti heti kokeilla. Perinteisessä vuoden viimeisessä blogauksessani olen ennustanut seuraavalle vuodelle valokuvauksen liittyviä asioita. Tätä vuotta käsittelevässäni blogauksessani esitin kysymyksen milloin videoiden instagram tulee? Tässä yhteydessä instagram tarkoittaa kyseisen kuvanjakopalvelun kaltaista videopalvelua. Sille oleva tilaus oli nähtävissä jo viime syksynä. Vuoden alussa Twitter julkaisi omansa, Vine:n. Siinä kuvataan kuusi sekuntia pitkä video, joka sitten applikaatiossa pyörii luuppina, non-stop. Se nousi suosiossa jopa Instagamin ohi, jos Twitter-jaot ovat mittarina. Ilmeisesti viimeistään tästä huolestuneena Facebook päätti lisätä Instagramiin myös videot.

Merkittävintä tässäkin asiassa on videoiden suosion kasvaminen. Onhan nuoremmissa ikäluokissa jo nyt video varsin merkittävässä osassa. Heille YouTube on suurin hakukone eli Googlen perinteinen sanahaku ei ole niin merkittävä. Se tietysti tarkoittaa, että yritysten ja yhteisöjen näkyvyys YouTubessa on olennaista varsinkin, jos heidän kohderyhmänään on nuorempi sukupolvi. Luonnollisesti myös uutispuolella tällä luulisi olevan merkitystä. Tästä tietysti pääsemme siihen, että videoiden kysyntä voi edelleen nousta. Liikkuvan kuvan käyttäminen markkinointiin ei ole mikään uusi asia sinänsä. Nyt kuitenkin puhutaan eri asiasta kuin perinteinen mainonta. Yritysten videot liittyvät useammin blogauksiin ja muuhun viestintään. Kyse ei ole sellaisesta mainonnasta kuten se aiemmin on mielletty ja näitä ostavat nyt usein eri tahot kuin niitä perinteisiä mainosfilmejä. Näille uusille videon ostajille on tärkeää tuoda esiin kuinka verkossa oleva video on noussut yhä tärkeämmäksi. Tässä on yksi tärkeä syy miksi pidän Instagram-videoiden leviämistä erittäin tärkeänä ja hyvänä asiana. Vaikka niitä Instagram-videoita ei todennäköisesti tultaisi koskaan ostamaan ulkoa, suurenee videokakku ja siitä voi riittää useammalle jaettavaa.

(edit 26.6. klo 14:50)

Sattui kohdalle mielenkiintoinen infograafi videoiden suosion kasvusta ja tulevaisuudesta.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Videokuvaus, business, Instagram, online video, Vine, Twitter, Facebook

Taikalyhdyn testausta

Maanantai 17.6.2013 klo 13:58 - Peter Forsgård

Magic Lantern on tehnyt jo pitkään omaa firmware versiotaan Canonin firmwaren rinnalle. Nyt ML:stä on menossa versio 2.3.. ML tuo Canon järkkäreihin paljon lisäominaisuuksia. Moni niistä liittyy videokuvaukseen, vaikka myös stillkuvaukseen on ominaisuuksia. Idea ML:ään on ilmeisesti lähtenyt järkkärivideoinnin alkuajoista, kun kameransäädöt olivat aika minimit. Äänentason käsisäätö oli ML:ssä paljon aikaisemmin ennen kun se tuli Canonin omaan firmikseen. Kokeilin joskus aiemmin ML:llää, mutta en sitä ole juurikaan aiemmin käyttänyt. Firmis on siitä hyvä, että se ei kajoa kameran omaan firmikseen vaan ML luetaan suoraan muistikortilta. 5DMKIII:ssa se onkin kätevää laittaa SDHC-kortille ja tallennus sitten CF-kortille. 

Nyt ML:n koodarit ovat tehneet version, jolla mahdollistetaan raw-videon kuvaaminen osalla Canonin järkkäreistä. Toistaiseksi vielä ollaan Alpha3-vaiheessa, ainakin 5D MKIII:sen osalta, mutta jo toimivassa versiossa. Kokeilin tuota raakavideon kuvaamista 5DMKIII:sellani. Vaikka kyse on tosiaan vasta alkuvaiheessa olevasta softasta, niin silti sillä voi jo kuvata ja kokeilla. Kuvaaminen vaatii hyvin nopeita muistikortteja. Nopeuden on oltava vähintään 90MB/s, mielummin vielä enemmän. Itselläni on nopeimmat 60MB/s eli kuvatessa kaikki framet eivät tallennu. Kuvasin ainoastaan sellaisia kohteita joissa tuolla 'frame droppingilla' ei ole niin suurta väliä ja ovathan ne vasta testauksia itseäni varten. Tulokset ovat varsin messeviä ja kuvanlaatu verrattuna H.264 pakatuun videoon on valtava. Se mikä tuosta raw-videosta ennenkaikkea tekee mielenkiintoisen, ovat kuvan säätömahdollisuudet. Raakavideota voi käsitellä kuten raakakuvaa. Videon värisävyjä on 14bit eli säätövaraa riittää.

Kamera tekee .raw loppuisen tiedoston, joka sitten pitää konvertoida tai avata ML:n omalla raw2dng softalla. Se tekee oman hakemiston, jossa raakavideo on purettu .dng muodossa oleviksi tiedostoiksi. Kyse ei ole kuitenkaan cinemaDNG:stä. Toistaiseksi nämä .dng-tiedostot aukeavat vain Adoben ohjelmilla. Minulle se on ok, koska esim. Lightroom on ollut osa työnkulkuani jo vuosia. 

Kuvia voi sitten käsitellä haluamallaan tavalla ja tosiaan kaikki säätötyökalut ovat käytössä. Toinen suuri ero terävyyden ohella, verrattuna H.264 pakatuun videoon, on dynamiikka. Varjoista voi kaivaa esiin todella paljon yksityiskohtia. Vaaleat alueet ovat aavistuksen haaste, kuten digillä noin muutenkin. Hyvin pienellä testaamisesta ensivaikutelma on, että puhkipalaminen on vielä enemmän veitsellä leikatun oloista kuin stillkuvassa. Toinen mielenkiintoinen asia on, että kaikissa dng-tiedostoissa värilämpötila on 6200 ja tone 66 oli sitten kamerasta asetus mikä tahansa. Helppoahan tuo on korjata ei sen puoleen. DNG-kuvat tulee sitten käsittelyn jälkeen exportata. Itse konvertoin kuvat 16-bittisiksi tiffeiksi. Kaikki mahdollinen informaatio säilyy. Ne tiedostot pitää sitten tavalla tai toisella konvertoida esim. .mov tiedostoksi. Siihen konvertointiin käy vaikka QT7, After Effects tai Motion. Kuvat voi myös tuoda editointisoftan timelinelle stilleinä. Käyttämässäni Final Cut 7:ssa asetin stillkuvien oletuspituudeksi 1/25s, jolloin se vastaa sitä nopeutta jolla se on kuvattu. Kokeillessa tuo stillkuvien vieminen timelinelle on ihan ok, mutta jos ajattelee tekevänsä pitemmän pätkän kannattaa stillkuvista tosiaan ensin tehdä vaikka .mov. Leikkaaminen on silloin nopeampaa ja kätevämpää.

En laita varsinaisesti videota näytille, mutta screenshot kertokoon oman tarinansa. Molemmat kuvat ovat suhtellisen suoraan kamerasta. RAW-kuvissa on ainoastaan säädetty harmaatasapaino. Dynamiikkatestissä kuvaa on säädetty Lightroomissa. 

Ensimmäisessä, juu mitäpä sitä ekaksi kokeilisi kuvata muuta kuin kissaa, on näyttöä siitä miten paljon tarkempi tuo raakavideo on.

raw_001.png

Toisena esimerkkinä on dynamiikka. Kuvasta huomaa kuinka paljon paremmin varjoista saadaan sävyjä esiin. 

raw_002.png

Kuvat ovat siis kopioitu suoraan FCP7 canvasista ja ei siis exportatusta videosta.

Tarkempia ohjeita löydät ML:n Forumilta. RAW kuvaus mahdollistavan Alpha3-version löydät myös samaiselta Forumilta. Muutenkin kannattaa seurata ja lukea tuolla olevia vinkkejä ja kommentteja.

Lopuksi vielä huomautus:  Firmis ei ole Canonin virallisesti hyväksymä ja se voi vaikuttaa kameran takuuseen. Tiettävästi mitään ongelmia ML:n käyttö ei ole kenellekkään aiheuttanut, mutta luonnollisestikaan ML, saati minä blogatessani aiheesta, en ota vastuuta, jos rikot kamerasi. Toisin sanoen kokeilet sitä omalla vastuulla.   

6 kommenttia . Avainsanat: Videokuvaus, Magic Lantern

Tanssi Ruumis Tunnoton

Tiistai 11.6.2013 klo 13:02 - Peter Forsgård

Perjantai 13. on löyhä yhteisö, jonka piirissä olemme kahtena keväänä osallistuneet Uneton48-lyhytelokuvakilpailuun. Yksinkertaisesti homma menee niin, että 48:ssa tunnissa tulee tehdä lyhytelokuva. Kaikki musiikkia, äänimaailmaa ja lokaatioita lukuunottamatta pitää siis lyhärin syntyä 48:ssa tunnissa. Molemmilla kerroilla olen ollut kuvaajana yhdessä Hannu Iso-Ojan kanssa. Suunnitelmissa on taas osallitua ensi keväänä.

Kumpanakaan vuonna palkinnoille asti ei olla ylletty, mutta ei se ainoa päämäärä olekaan. Nuo molemmat kerrat ovat olleet todella hauskaa tekemistä. Lopputuloksiinkin saa olla ihan tyytyväinen. Ohessa linkitettynä tämän vuotinen lyhärimme Tanssi Ruumis Tunnoton

Perjantai 13 You Tube -kanavalla on myös katsottavissa viime vuotinen lyhärimme Boxing Henry. Siitä on tosin katseltavissa ainoastaan myöhemmin hiukna pidemmäksi leikattu versio. Kilpailuun jätettyyn versioon ei ihan kaikkea saatu mahtumaan mukaan pituusrajoituksen vuoksi.

Vuoden 2013 parhaimmisto on katseltavissa katsomo.fi:ssä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, lyhyt elokuva, perjantai13

Videokuvaamisesta ja valokuvauksen muuttumisesta.

Lauantai 1.9.2012 klo 8:00 - Peter Forsgård

Rajala Proshop järjesti kaksi Philip Bloomin luentoa tällä viikolla. Olin torstaina iltapäivällä kuuntelemassa hänen luentoaan. Se oli sisällöltään rakennettu aika vapaaksi ja ohjelma muotoutui vasta lopulliseen muotoonsa kuulijoiden toiveiden mukaan. Oma toiveeni oli saada vinkkejä millainen voisi olla seuraava askel kaluston suhteen. Mikäli siis sellaisen tarve tulee. Pystyn tällä hetkellä tuottamaan sen mitä pitääkin nykyisillä välineilläni. Järkkärivideo on tällä hetkellä toimiva ratkaisu niihin videoprojekteihin joita teen. 

Mielenkiintoisin osa luennosta oli osuus, jossa Bloom kävi läpi oman tuotantonsa prosessia eli työnkulkua. Kaikessa kuvauksessa työnkulku on yksi erittäin merkittävä osuus lopputuloksen kannalta. Työnkulku korostuu erityisesti videoiden kuvaamisessa. Asia käytiin läpi nimenomaan pienen tuotantoryhmän näkökulmasta ja pieni tarkoittaa tässä yhteydessä lähes yhden miehen orkesteria. Se jos mikä on ollut parasta laitteiden kehittymisen kannalta, että se on mahdollistanut pienemmät tuotantoryhmät. Se avaa ihan uusia mahdollisuuksia videoiden tekoon.

Toinen osa joka erityisesti kiinnosti oli osuus äänestä. Sehän on se ratkaiseva kuitenkin. Ihan sama millainen kuva, jos ääni ei toimi tai on surkean laatuista, video on kuraa. Se on tietysti se haastavin ja hankalin osuus videon teossa, koska itse ainakin olen kovin vähän ollut sen kanssa aiemmin tekemisissä.

Kaluston osalta kiinnostava on uusi Canon EOS C100. Lähinnä sen vuoksi, että siihen käy jo olemassa olevat objektiivini. Muiden merkkien osalta kustannukset voivat nousta liiaksi. Philip Bloomin blogista voi hän kommenttinsa lukea C100:sta. Suurimpana miinuksena on hidastusten puute eli kamera kuvaa ainoastaan 24 ja 25fps nopeuksilla. Se voi vaikuttaa merkittävästi monen ostopäätökseen. Hintaero tosin esim. C300:seen on varsin suuri.

Toinen hyvin mielenkiintoinen on Blackmagic Cinema Camera. Bloomilla oli sellainen mukana. Hänellä se on koekäytössä testausta varten. Se mikä tekee Blackmagicin kameratsa mielenkiintoisen on sen kyky kuvata RAW-videota. Käytännössä se tarkoittaa 25 DNG-tiedostoa sekunnissa. Nopein stillkamera? RAW-videon värimäärittely ja muu käsittely on valokuvaajalle tuttua. Kuvaan voi tehdä kaiken sen minkä valokuvaankin ja se mikä parasta valokuvaajille tutuilla ohjelmilla. Vaikka kyseisen kameran hinta on suhteellisen edullinen ominaisuuksiin nähden, ei se ihan pidä paikkansa. Sen ergonomia on varsin surkea ja vaatii ehdottomasti rigin ympärilleen. Se tietysti merkitsee lisää hintaa. Mielenkiintoinen käyttö tuolle kameralle voisi olla tilanteet, joissa tarvitaan sekä stillkuvat, että videokuvat. Nopeasti ajateltuna vaikka tabletti-lehti ja sen printti-versio. Itse omalta kohdalta mietin miten tuo soveltuisi muotokuvauseen? Antaisi kameran kuvata ja ihmisen poseerata. Voisi tosin olla kuvattavalle aavistuksen outoa, kun se perinteinen hetken vangitseminen ei ole niin konkreettista. Lapsikuvauksessa taas tuo voisi toimia. Anatiais kameran rullata ja lapsen leikkiä. Tosin pitää muistaa, että Blackmagic Cinema Camerassa on pikseitä vain 3,3 miljonaa eli suuren suurta printtiä tuosta ei saa. Muita stillkuvauksen mahdollisuuksia varmaan löytyy, kun kuvausnopeus RAW:na on 25 kuvaa sekunnissa. Tuolla hinnalla tuo on varsin kilpailukykyinen laite. Lisä plussana tuossa on vielä Canon EF-bajonetti eli optiikoista ei tulisi lisäkustannuksia. Paitsi ehkä laajakulmien osalta, sillä polttovälikerroin on noin 2,4.

blackmagic_pf.jpg
Minä ja Blackmagic Cinema Camera. kuva: Jukka Kolari

En usko, että menee kovin kauan kun järkkärillä voi myös kuvata raw-videota. Canonin EOS 1D C kuvaa 4K-videokuvaa eli resoluutiolla n. 8milj pikseliä. Kuvausnopeus on tuolloin 24 kuvaa sekunnissa. Ne eivät toki ole stillkuvia, mutta tuosta on mahdollista kaapata tuon kokoisia still-kuvia. Hintaa tuolla monsterilla on aika runsaasti.

On todella mielenkiintoista seurata miten tuo tulee muuttamaan valokuvausta. Vaikka aina puhutaan ettei väline vaikuta, niin se ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Välineiden kehityksellä on aina ollut suuri merkitys siihen mitä ja miten ilmaistaan. Kehitys vaikuttaa aina ja edelleen pätee sama kuin aina ennekin. Ne jotka se omaksuvat ja hyödyntävät, menestyvät. Ne jotka pitäytyvät vanhassa, todennäköisemmin eivät.

Parasta minusta näissä luennoissa ja työpajoissa on omien ajatusten herääminen ja jäsentyminen. Vaikka sisällössä ei mitään varsinaista mullistuvaa uutta ole, niin minulla ainakin tulee aina hirveä ajatusmyrsky. Minulle ainakin nuo luennot toimivat.

Edellisen kerran olin kuuntelemassa Bloomia Tukholmassa Fotomässanilla 2010.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Bloom Philip, Canon EOS C100, Canon, Blackmagic Cinema Camera

Valokuvauksesta pitkästä aikaa taas....

Perjantai 25.5.2012 klo 10:59 - Peter Forsgård

Tervehdys taas kaikille lukijoille. Kävijätilastoista päätellen olette vielä kuulolla. Edellisestä blogauksesta on vierähtänyt yli kuukausi. Taitaa olla pisin blogaustauko tämän blogin historiassa.

Varsin paljon on tapahtunut valokuvauksen alalla, josta olisi voinut blogata, mutta jostain syystä ei ole blogaaminen ollut ajankohtaista. Jonkin verran on ollut tekemistä, reilu viikko siten oli ensimmäinen näyttökoe editoijan ammattitutkinnosta. Sen valmistelu ja asioidn kertaaminen toki omalta osaltaan vei aikaa ja huomiota. 

Yksi varsin mielenkiintoinen valokuvausta ja sosiaalista mediaa kiinnostanut tapahtuma oli Istagramin myyminen Facebookille. Hintalappu oli Instagramilla varsin iso ja siitä tietysti keskustelua on riittänyt. Itse aloin käyttää Instagramia tammikuussa. Syy sen käyttämiseen on se helppous ja käyttämisen hauskuus. Blogasin aiheesta reilu vuosi sitten otsikolla: Appsejä hyödyntymällä valokuvauvaaminen on hauskaa. Instagamissa kyse on nimenomaan kuvien jakamisen helppoudesta. Efektien laittaminen kuviin on myös ihan ok, vaikka niissä toki voi mennä helposti överiksi. Toisaalta jos kuvassa ei ole sisältöä, ei se efekteillä parane. Instagram kuviani voi käydä kurkkaamassa Statigram -palvelussa. Se ei ole varsinaisesti Instagramin palvelu, vaan ns. kolmannen osapuolen tekemä palvelu. On tuolla joukossa muutama valokuvakin, vaikka kuvia Instagramilla otankin lähinnä jakamisen ilosta. Kuvat ovat hetkiä ja asioita, joita vastaani päivittäin tulee. Niillä ei ole tarkoitus olla mitään sen syvällisempää merkitystä.

Se päivä jolloin videokuvasta otetaan stillit on yhä lähempänä. Tarkoitan siis siitä tulevan mainstreamiä. En myöskään tarkoita, että stillikuvaaminen katoaa kokonaan. Uskon, että ammattikuvat esim. muotikuvat otetaan lähitulevaisuudessa RED-kameroiden kaltaisilla vähintään 4K ja enempään pystyvillä videokameroilla. F-Stoppers -verkkosivuilla on aiheesta mielenkiintoinen blogaus. En ota kantaa onko tämä hyvä vai huono asia, mutta kuten totesin uskon sen olevan aika lähellä. Tämä tietysti taas tarkoittaa, että video on yhä tärkeämpi valokuvaajalle, jos meinaa tulevaisuudessa tehdä oman alansa töitä. Se mikä tässä asiassa nostaa keskustelua on, still- ja videokuvaamisen kuvaamisen erilaisuus. Väitän, että kylläsen ratkaisevan hetken saa poimittua siitä videosta, jos tarvetta on. Linkittämäni videon tapaisissa kuvauksissa ero on aika minimaalinen. Jälkityö on sitten toki eri asia. Videosta yksittäisen kuvan poimiminen on työlästä. Siihen asiaan ihan varmasti tulee työnkulkua helpottavia toimintoja. Käyttökelpoisten kohtien merkkaaminen videolla esim. pienellä terävällä äänellä voisi toimia. Etsiminen sitten audiowaven perusteella jne.

Miksi sitten pitäisi stillejä poimia videolta, kun on kuitenkin olemassa loistavia ja toistaiseksi parempiakin vaihtoehtoja. Syy on varsin yksinkertainen, samalla kuvaamisella saadaan sisältö digitaaliseen julkaisuun. Stillit saadaan tarvittaessa elämään tabletti-lehdille ominaisella tavalla.

Monet yrityksetkin ovat heränneet videoiden käyttöön viestinnässään. Olen vuoden verran vetänyt koulutuksia aiheeseen liittyen. Pääpaino ollut lähinnä videoiden käytössä ja niiden hyödyntämisessä. Osassa koulutuksia on myös menty itse videon tekemiseen, tosin hyvin pinnallisesti. Herääminen varmaan johtuu sittä, että You Tube on toiseksi suurin hakukone ja sinne ladataan 72 tuntia videota minuutissa. You Tube on nuoremman eli tulevaisuuden päättäjien ja kuluttajien suosiossa. Videosta on kovaa vauhtia tulossa uusi valokuva. Tosin tässkin on jo seuraava muutos nurkan takana. Mobilivideiden jakaminen esim. Social Camin kautta on kasvanut viime aikoina nopeammin kuin You Tube. Social Cam on sanottu olevan videokuvauksen Instagram. Social Camillä pystyy myös hiukan editoimaan videoita. Muutos on todella nopeaa ja luonnollisestikaan kaikki nämä eivät kosketa valokuvaajaa. Näiden ilmiöiden seuraaminen minusta kannattaa jotta tietää ne mahdollisuudet ja ne asiat jotka valokuvaajia koskettaa. Näiden ilmiöiden dissaaminen suoralta kädeltä on silkkaa typeryyttä. 

Kiitos siitä, että jaksoit lukea vuodatukseni läpi. Tarkoitus on taas blogailla tiuhempaan ja ruotia valokuvauksen ympärillä olevia ilmiöitä.

 

 

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, Facebook, Instagram, Social Cam, Statigram, You Tube, videokuvaus, RED, F-Stoppers, business

TV-kuvaajat hoitavat HS:n videot?

Keskiviikko 2.11.2011 klo 11:43 - Peter Forsgård

Juuri kun sain viimeisteltyä edellisen blogauksen luin uutisen HS:n ja Nelosen uutistoimitusten yhdistämisestä. Uskoisin tämän tarkoittavan sitä, että tv-kuvaajat/kuvaavat toimittajat hoitavat tulevaisuudessa myös liikkuvan kuvan HS:n iPad-julkaisussa. Käytännössä siis vahvistuu ja yleistyy, myös toimittaja ja videokamera combo. Sitä on jo käytetty, mutta tämän yhdistymisen myötä se vahvistuu. Haluaisin olla tässä kohdassa väärässä, mutta pahasti pelkään että en ole.

Toivotaan, että myös kuvajournalistit heräävät ja tuottavat mielenkiintoisia tarinoita. Ammattikuntien raja-aidat tehty rikottaviksi.

  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, multimedia

Valokuvauksen muutoksesta lyhyesti...

Keskiviikko 22.6.2011 klo 8:56 - Peter Forsgård

Blogasin Red Epicistä pari viikkoa sitten. Eilen eteeni pomppasi Mark Seligerin video, jossa hän kertoo kuvauksestaan Wired-lehdelle. Hän käytti kuvauksessa Epiciä, koska materiaalia tarvitaan sekä printtiin että iPad-julkaisuun videona. Tekeminen on tehokasta, kun kuvaus voidaan tehdä yhdellä vehkeellä ja samalla kertaa. Epicistä saa 14 miljoonan pikselin stillit eli toisin sanoen riittävät mainiosti painettavaan lehteen. Mark Seligerin kuvia kannattaa käydä kurkkaamassa, jos hän ei vielä ole tuttu kuvaajana. 

Olennaista valokuvaajan kannalta on tietää missä mennään ja olla valmis muutokseen. Kannattaa lukea APhotoEditor -blogista Vincent LaForetin haastattelu

Toinen mielenkiintoinen asia liittyy valaisuun. Noissa kuvauksissa salamalla ei ole hirveästi käyttöä. Jatkuvan valon valaisimet ovat ne joiden käyttöä tulee treenailla mikäli tuon tyylisiä kuvauksia haluaa tehdä. Sinänsä valaisuun se ei hirveästi vaikuta vaan toisaalta tekee sen myös helpommaksi. Valaisu on käytännössä wysiwyg eli what you see is what you get.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Seliger Mark, Red Epic, Laforet Vincent

Samaan aikaan muualla.....

Keskiviikko 15.6.2011 klo 10:27 - Peter Forsgård

Kuvamanipulaatioita vuosien saatossa:

Time Lightbox sivulla on esimerkkejä kuvamanipulaatioista vuosien varrelta. Osa varsin taitavasti tehty. Etenkin ensimmäinen esimerkki vuodelta n. 1865. Matthew Bradyn ottama ryhmäkuva USA:n pohjoisvaltioiden kenraaleista sisällissodan aikaan.

__________________________________________________________

Joukkosorsastuksella elokuva:

Amr Salama on tekemässä dokumenttielokuvaa Egyptin vallakumouksesta. Erityistä tässä on se, että pätkät elokuvaan on kerätty Twitterin kautta. Eri puolilla Egyptiä ihmiset kuvasivat kännyköillään ja muilla videokameroillaan pätkiä vallankumuoksen tapahtumista. Nyt Salama on koostamassa tästä sorsastamalla kerätystä materiaalista elokuvaa. Mielenkiintoinen uusi tapa tehdä elokuvaa somen avulla.

(joukkosorsastus=croudsourcing)

___________________________________________________________

iPadillä värikorjailut Final Cutissa:

Chromagic on värinkorjailu plug in Final Cut Pro videoeditointiohjelmaan. Plugarissa sinänsä ei ole mitään kovin ihmeellistä, mutta se mikä tekee sen mielenkiintoiseksi ja hauskaksi käyttää on sen iPad käyttöliittymä. iPad appsillä pystyy greidaamaan videon värejä sormia liikkuttemalla. Videoon voi myös sormella piirtää maskeja jne. Maskeja ei voi träkätä eli maski ei seuraa liikkkuvaa kohdetta. Appsin käyttäminen toki vaatii totuttelua ja muutaman testaamisen jälkeen on hiukan saanut hajua miten sitä parhaiten käyttää. Varmaan nopeuttaa värikorjailua kunhan appsin käyttö menee selkäytimestä. Yhteys koneeseen menee langattoman verkon kautta eli molemmat koneet pitää olla samassa wlanissa kiinni. Yhteys toimi automaattisesti eli mitään säätämistä ei tarvittu. iPadilla tehdyt korjailut näkyvät reaaliaikaisesti FCP:ssä.

____________________________________________________________

Inspiroiva kirjoitus: Going Solo

Elokuvantekijä Richard Lackey koki vuosi sitten melkoisia muutoksia niin työssään kuin yksityiselämässään. Hänen kirjoituksensa elokuva-alan muutoksesta kannattaa lukea. Optimismi ja positiivisuus kantaa eteen päin. Kirjoituksen viimeinen lause kertoo paljon näkeekö lasin puoli tyhjänä vai puoli täytenä: "Now is the most exciting time in the history of cinema to be a filmmaker!" 

____________________________________________________________

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, linkki, valokuvaus, Brady Matthew B., kuvamanipulaatio, Salama Arm, Lackey Richard, Twitter, Chromagic, Final Cut

Tässäkö valokuvauksen tulevaisuus: RED Epic?

Keskiviikko 8.6.2011 klo 11:18 - Peter Forsgård

RED on esitellyt uuden DSMC-kameran, Epic:in. (DSMC=Digital Still and Motion Camera). Epic kuvaa liikkuvaa kuvaa 5K resoluutiolla 120fps sekunnissa. Toisin sanoen 14 megapikselin kuvaa 120 kuvaa sekunnissa 13 aukon dynamiikalla. Pienentämällä pikselimäärää päästään jopa 300fps:n. Melkoinen monsteri tuo Epic.

Kuten Vincent LaForet pohtii blogauksessaan Epic:istä: onko tässä uusi suunta valokuvaukselle? Minä ainakin uskon, että on. Nyt Epic maksaa 30.000 - 50.000 dollaria eli tuskin ihan vielä valokuvaajat ryntäävät kauppaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että noin reilu kymmenen vuotta sitten parin megapikselin digijärkkärit maksoivat lähes tuon verran. Hinnat putovat yllättävän nopeasti. Kuvamäärät saattavat olla aika isot, jos tuolla Epicillä päästelee menemään. Kuvan valinta voi olla aika mielenkiintoista. :)

Videokuvasta stillin poimiminen ei suinkaan ole mitään uutta. Itsekin kuvasin 90-luvun puolivälissä matrikkelikuvia videonauhalle, josta asiakas poimi stillit ja printtasi ne kulkukortteihin. Laatu ei teknisesti tosin päätä huimannut, mutta kelpasi tarkoitukseensa. 

Mielenkiintoisia teknisiä kehityksiä taas. Videon opetteleminen on entistä olennaisempaa valokuvaajalle.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, RED, videokuvaus, LaForet Vincent, DSMC

Liikkuvan kuvan opiskelu alkoi

Maanantai 4.4.2011 klo 12:00 - Peter Forsgård

Aloitin opiskelemaan liikkuvaa kuvaa. Tarkoituksena suorittaa Editoinnin ja äänityön ammattitutkinto. Valmistavan koulutuksen pitää People Group Academy. Näytöt ovat sitten joskus 2012 loppuvuodesta tai 2013 alkukeväästä eli lähes kahden vuoden rupeama opiskelijana. 

Ensimmäinen lähijakso on takana. Varsin hyvä ryhmä opiskelijoita on kasassa. Ryhmän merkitys on valtava. Se luo sen ilmapiirin ja keskustelut lähijaksolla antavat paljon. Mukana suurimmaksi osaksi valokuvaajia eri erikoistumisaloilta, lehtikuvaajia, mainoskuvaajia ym. Mukana myös yksi ad. En ollut aiemmin tiennyt kyseisestä koulutuksen järjestäjästä, mutta muutaman kollegan tyytyväisyys järjestäjään riitti vakuuttamaan minut. 

Vaikka koko ajan ja joka päivä yrittää oppia jotain uutta, niin koulutukseen osallistuminen on omalla tavallaan oppisen jäsentämistä. Samalla antaa itselleen aikaa käydä opiskeluaiheeseen liittyviä asioita systemaattisesti läpi. Tähän asti tiedon kerääminen on jollain tavalla pirstaleista. Toinen merkittävä katalysaattori on muut opiskelijat, kuten jo tuolla aiemmin mainitsin. Ryhmä antaa aina hyvin paljon. Muiden töiden näkeminen ja niistä keskusteleminen inspiroi ja antaa ideoita jne. Vaikka nykyään tiedon hankkiminen verkosta on varsin helppoa, niin kuitenkin opiskelussa helpommin ohjataan oikein tiedon äärelle. Oikeastaan tuo edellinen liittyy läheisesti siihen pirstaloitumiseen.

Muutenkin yhä enemmän liikkuva kuva koskettaa valokuvaajia ja tarkoitus on hankkia ne valmiudet, että voi vastata haasteeseen kunnolla. Innostunut olo ja motivaatio on kova.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, koulutus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Aaltoes, business

Videointeja

Keskiviikko 16.3.2011 klo 10:10 - Peter Forsgård

Aalto Entrepreneurship Society järjestää paneelikeskustelun maanantaina 21.3. klo 19.00 alkaen Finlandiatalolla. Panelisteina varsin kovia nimiä mm. Jorma Ollila, Risto Siilasmaa ja Björn Wahlroos. Mukana on myös nuoremmanpolven yrittäjiä ja työpaikkojen luojia. Teemana on Suomi hyvinvoinnin jälkeen.

Mahtavaa nähdä kuinka nuoret kantavat vastuuta huomisen työpaikoista. Työpaikat eivät synny itsestään. Tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitsemme enemmän työpaikanluojia eli yrittäjiä. 

Kuvasin Aaltoes:n tiimille muutamia videoita, jolla voivat promota tilaisuuttaan. Ohessa ensimmäinen video.

 

Suomi hyvinvoinnin jälkeen: Odotukset from Aaltoes on Vimeo.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Aaltoes, business

Vanhemmat kirjoitukset »