My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

F5.6 ja Vuoden lehtikuvat

Keskiviikko 19.3.2014 klo 13:00 - Peter Forsgård

Viikko sitten keskiviikona Lavaklubilla oli mielenkiintoinen f5.6:n järjestämä keskustelutilaisuus vasta valituista Vuoden lehtikuvista. Paikalla oli 9 kilpailussa palkittua kuvaajaa sekä kolme kilpailun tuomaristosta. Tuomareista paikalla olivat Sami Kero, Anna-Kaisa Rastenberger ja Caj Bremer. He kertoivat valintojen taustoja ja luonnollisesti myös tuomareiden työskentelystä. Keskustelu oli minusta erinomaista. Hyvä että näitä keskusteluja käydään. Siinä tuli hyvin esiin kuinka monet valinnat olivat varsin tiukkoja ja raati ei suinkaan ollut yksimielinen. 

Kukin mukana ollut palkittu kuvaaja kertoi omasta kuvastaan ja sen taustoista. Keskustelu luonnolisesti sivusi myös vahvasti lehtikuvan tilaa ja tulevaisuutta. Muutaman mielenkiintoisen pointin ajattelin tuosta nostaa esiin.

Maija Tammi kertoi miten isommista kokonaisuuksista eli isoista kuvareppareista ollaan valmiita maksamaan. Minusta tuo kuulosti hyvältä. Olen joskus tässä blogissani ehdottanut, että antaa sen joka päiväisen peruskuvan olla vaikka amatöörien heinää ja oikeat valokuvaajat voisivat keskittyä tekemään kunnon uutiskuvia ja kuvareppareita. Ilmeisesti tähän suuntaan ollaan menossa? Se olisi hyvä asia valokuvaajan kannalta, parasta tietysti olisi jos kaikki kuva olisi ammattilaisten tekemää. Se voisi myös olla se millä saadaan valokuvaajan arvostusta ylös. Toisin en usko, että ihan lähiaikoina ainakaan lehtitalot tätä tekevät, vaan kuvaajien pitää ottaa itse tilanne haltuun.

Multimediasta myös keskusteltiin ja sen vähäisyyttä ihmeteltiin. Itsekin olen tuota ihmetellyt. Liikkuvan kuvan merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Siihen on olemassa ihan selkeät merkit. YouTube on alle 30-vuotiailla yleisin hakukone. Toki multimedia ei ole pelkkää videota eikä se ole sitä mitä joskus tehtiin diaprojektoreilla ja häivelaitteilla, se on paljon laajempaa ja se on myös interaktiivista. Mediankuluttaja ei ole pelkästään passiivinen seuraaja vaan myös osallistuja jolla on oma tahto. Luonnollisesti multimedia tekeminen vaatii uusia taitoja vanhojen taitojen rinnalle ja niiden lisäksi. Julkaisualustat ovat lähes kaikkien ulottuvilla. Ainutlaatuinen tilaisuus saada äänensä kuuluville.

Yleisöstä eräs lehtikuvaaja, jonka nimi meni minulta ohi, kertoi miten nykyään keikalle lähtiessä ohjeistetaan kuvaajaa turhan paljon. Aiemmin annettiin enemmän tilaa kuvaajalle toimia ja nähdä. Kuulostaa varsin harmittavalta kuvaajan kannalta. Omalta osaltaan se voi kaventaa näkemystä ja kuvien monipuolisuutta. Luonnollisesti raamit pitää olla, mutta minusta on hyvä jättää myös kuvaajalle vapauksia, jotta niitä yllätyksiä ja helmiä syntyy. Tuo on varmaan osa syy miksi lehdissä olevat kuvat koetaan heikoiksi. 

Tänä vuonnahan Vuoden lehtikuvakilpailu oli joidenkin sarjojen osalta avoin eli kuka tahansa saattoi osallistua. Palkittujen joukkoon pääsi yksi "ulkopuolinen", Kim Öhman. Hän sain kunniamaininnan urheilukuvasarjassa. En ole nähnyt missään sen tarkempaa tietoa kuinka paljon ulkopuolisten lähettämiä kuvia kilpailuun osallistui. Mielenkiintoista nähdä miten ensi vuoden kilpailussa toimitaan. Kategoria jossa valittaisiin Vuoden aukeama tai Vuoden juttu taiton ja visuaalisuuden kannalta voisi olla myös hyvä kategoria. Kuvajournalismin liittyy aina aihe ja usein myös teksti. Tämän korostaminen ja tuominen esiin voisi nostaa tätä yhteyttä paremminkin myös lukijoille.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Vuoden lehtikuvaaja, Lavaklubi

Palkituista

Maanantai 10.3.2014 klo 10:59 - Peter Forsgård

Kuva & Kamera -messuilla palkittiin perjantaina useampi valokuvaaja eri kilpailuissa. Suurimpana ja suurimman yleisön kerännyt oli Fotofinlandian voittajan julkistus. Kuten tiedämme voittaja on Perttu Saksan Echo. Itse laitoin myös tuon omissa arveluissani niiden joukkoon joista voittaja mahdollisesti löytyy. Kuten tuosta blogauksestani selviää en kuitenkaan mitään syvällistä pohdintaa noista ehdokkaista tehnyt. 

Ennen palkinnonjakoa keskustelin muutamien kollegoiden kanssa siitä mitä ajatuksia herättää kun valokuva-alan palkinnon jakajana on alan ulkopuolelta tuleva. Ajatuksia oli puolesta ja vastaan. Itse olen sitä mieltä, että on hyvä kun päätuomari tulee alan ulkopuolelta. Perusteena on se, että kuvat otetaan alan ulkopuolisille eikä toisille valokuvaajille. Tämä ei tietenkään tarkoita, että alan sisäinen palkitseminen olisi huono asia. Aina on tärkeää myös jakaa tunnustusta alan sisällä. Alan ulkopuolinen päätuomari tuo kuitenkin aina uusia ajatuksia ja he näkevät kuvan eritavalla ilman alan omaa konventiota ja vanhoja rasitteita. Ulkopuolisen valitisijan valintojen perustelut antavat usein aihetta ajatteluun ja mahdollisesti jopa oman kuvakäsityksen hiomista. Muutenkin on mielenkiintoista kuulla mitä ajatuksia valokuva herättää ulkopuolisessa. Ulkopuolisella tässä tarkoitan henkilöä joka ei ole mukana tekemässä valokuvaa. Minusta vaatimusta kuvaamisen taidosta ei myöskään pitäisi olla, harva taidekriitikkokaan on itse taiteilija. 

Valitettavasti Vuoden lehtikuvaaja -palkintojenjako oli varsin surullista katseltavaa. Se ei pelkästään liittynyt osaan niistä kuvista joita pidettiin parhaana vaan itse palkintojenjakoon. Se oli noista palkintojen jaoista viimeisenä ja keräsi vähiten yleisöä. Juurikaan jännitystä ei ollut, koska kuvat olivat esillä jo ennen jakoa tietoineen kuka oli voittanut. Valtaosa palkinnonsaajista ei ollut paikalla mm. Vuoden lehtikuvaajaksi valittu Meeri Koutaniemi. Toisaalta on hyvä, että olivat työtehtävissä mikä tietysti kertoo siitä, että keikkaakin on. Palkintojenjakopaikalla oli valtava tykki jolla palkitut kuvat olisi voitu heijastaa isolle screenille. Miksi näin ei tehty en ymmärrä. Nyt tämän palkinnonjaon sinänsä ihan hyvin juontanut Marco Bjurström tyytyi vain näyttämään kädellä missä kuvat messualueella ovat. Vuoden lehtikuvaksi valittiin Heidi Piiroisen muotokuva maahanmuuttajataustaisesta tytöstä. Kuvaa ei ole vielä julkaistu missään. Se on osa pidempää kuvausprojektia, jossa hän on kuvannut useampaa maahanmuuttajataustaista tyttöä. Koska kilpailun nimi on Vuoden LEHTIkuva, olisi minusta ihan asiallista jos palkitut kuvat olisivat oikeasti julkaistu jossain. Julkaisualusta voi minusta olla mikä tahansa, perinteinen lehti, näyttely tai sähköinen alusta, mutta jotenkin tuntuu oudolta että vielä keskeneräisen projektin yksi kuva valitaan. Tämä ei ole kannanotto tuosta kuvasta ja sen tasosta sinänsä. Tuomaristossa mukana ollut Caj Bremer kertoi ennen valintoja ajatuksiaan kuvista ja hän piti tasoa erinomaisena. Yksi valinta kuitenkin minua hämmästytti suuresti, Vuoden urheilukuva. Ihan rehellisesti sanottuna en ymmärrä tuota valintaa. Kuva on varmaan joidenkin mielestä humoristinen ja varmaan valittiin juuri siksi. Tuota huumoria taisi Caj Bremerkin kaivata. Huumori on aina hyväksi, mutta ei se minusta tuosta valitusta kuvasta minulle auennut. Urheilussa on minusta muustakin kyse kuin ihmisistä jotka ovat hassuissa asennoissa. Urheilusta löytyy muutakin huumoria ja myös suuria tunteita ja dramatiikkaa. No, ehkä vain ajattelun urheilusta liian perinteisesti? Vaikea sanoa mitä muuta kuvaa oli tarjolla, jotta voisi syvemmin ottaa kantaa. Sami Kero avaa tuomariston tuntoja Vuoden lehtikuvat -sivustolla. Sieltä pistää silmään muutama asia. Kero pitää myös parhaimmistoa erinomaisina, mutta kärki on kapea. Muutos on tapahtunut myös siinä, että fokus on siirtynyt yksittäisistä kuvista kuvakertomuksiin. Tuohan on ihan selkeästi arvattava suunta, perinteinen printti on alamaissa ja uudenlaiset julkaisualustat nostavat päätään. Tarve kerto tarinoita on kasvanut, näkyminen perustuu tarinoihin ja niitä pitää luoda. Multimedia ei ole vielä nostanut päätään. Sinänsä harmi, koska itse näen sen osana tulevaisuutta. Tavalla tai toisella ne tulevat vielä keskiöön. Toinen asia on sitten tekee niitä kuvajournalistit vai jotkut muut on minusta se kysymys.

Vuoden muotokuvaajakilpailussa voiton vei Valokuvaamo Klikin Sami Reivinen ja Klikin menestystä säesti saman studion Peero Lakanen sijoittumalla toiseksi. Finalistien kuvien nähtyäni ei voittajasta ollut mitään epäselvää. Ihan viime vuosina on tuossa kilpailussa ainakin voittajien osalta nähtävissä tason nousua. Jotenkin on ollut sellainen tunne, että Vuoden muotokuvaajakilpailun sisältö on laahannut paikoillaan. Johtuisiko se siitä, että muotokuvaajien sukupolvenvaihdos on saavuttanut loppunsa ja nyt menestyvät ne jotka seuraavia vuosia tulevat hallitsemaan tällä saralla. Toivottavasti Reivinen osallistuu johonkin kansainväliseen muotokuvakilpailuun. Olisi todella hienoa nähdä miten esim. palkittu Harry Potter -henkinen lapsikuva pärjäisi vähän isommilla areenoilla. Sami Reivisen ja Peero Lakasen ajatuksia voi kuunnella messuilla kuvatusta videosta, jossa he yleisölle kertovat kuvistaan ja ajatuksistaan.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Vuoden muotokuvaaja, Vuoden lehtikuvaaja, Piiroinen Heidi, Koutaniemi Meeri, Saksa Perttu, Reivinen Sami, Lakanen Peero, Fotofinlandia

Ajatelmia ennakkoon Kuva & Kamera 2014 -messuista

Torstai 6.3.2014 klo 15:36 - Peter Forsgård

Huomenna alkavat Kuva & Kamera-messut. Ne taitavat olla suurimmat valokuvausalan messut Suomessa. Onneksi voidaan sanoa valokuvausalan, sillä messuilla on paljon muutakin kuin vain välineitä. Messuja on kehitetty viime vuosien ajan yhä enemmän pois pelkästään kameramessuista. Valokuvanäyttelyitä on tänä vuonna useita. Ammattilaisaamun aikana perjantaina julkistetaan myös kolmen valokuvauskilpailun voittajat. Niistä tietysti suurimpana Fotofinlandia. Kaksi muuta ovat Vuoden lehtikuvat ja Vuoden muotokuvaaja. Neljäs huomionosoitus on Finnfotopalkinto.

Kommentoin jo viime vuoden osalta tuota palkintojenjakoa ammatilaisaamun aikana. Hyvä kun valinnat tuodaan yleisön eteen, mutta voisiko se yleisö olla kuluttajat? Olisiko launatai parempi päivä? Hyvää myös on, että eri valokuvajärjestöt järjestävät nämä ikään yhdessä, eikä kukin omassa porukassaan keskenään. Fotofinlandiassa ja Vuoden lehtikuvakilpailussa on myös yleisöäänestys. Vuoden muotokuvaaja kilpailussa sitä ei ole. Tavallaan se on hiukan outoa koska yleensä nuo kuvat ovat nimenomaan kuluttajista eli siitä suuresta yleisöstä, jotka muotokuvaajien asiakkaina ovat. Yleisöäänestyksestä saattaisi olla iloa myös SAV:lle näkyvyyden lisääntymisenä.  

Viime keväänä minulta jäi nämä messut väliin. Olin pohjoisessa lomalla ja sunnuntaina piti pitää pari luentoa, mutta olin sairaana. Odotan innolla mitä kaikkea messuilta löytyy.

Näyttelyt kuuluvat tämän tyylisiin messuihin ja onneksi niitä nykyään on jo aika runsaasti. Mainittujen kilpailujen parhaimmisto on esillä, Krister Löfrothin Anti-Gravity Women, Meri ja  Purjeet, Metro Photo Challenge -valokuvauskilpailun kootut parhaat kuvat, Mikko Lagerstedtin Edge sekä Arktinen paratiisi - Jääkarhun valtakunta.

Ohjelmalavoja on useampi ja myös osastoilla on ohjelmaa. Poimin noista ohjelmista muutamia kiinnostavia luentoja. Lauri Laukkanen puhuu videoblogaamisesta useampana päivinä, Timanttien tekijät on kolmen valokuvaajan Jere Hietalan, Toni Härkösen ja Krista Keltasen keskustelua valokuvasta ja heidän töittensä esittelyä. Myös tuo niin kuin moni muukin ohjelma on useampana päivänä. Docendon lavalla mm. Tiina Puputti antaa poseerausvinkkejä henkilökuvaajalle ja Pekka Punkari puhuu mobilikuvauksesta. Tuossa tosiaan vain muutama poiminta viikolopun ohjelmasta messuilla. 

Palataan blogauksen muodossa messuihin ensi viikon alussa.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Kuva & Kamera, Fotofinlandia, Vuoden muotokuvaaja, Vuoden lehtikuva

Vuoden lehtikuva 2013 äänestys on alkanut.

Maanantai 24.2.2014 klo 14:58 - Peter Forsgård

Vuoden lehtikuva 2013 yleisöäänestys on alkanut. Äänestää voi raadin valitsemista viidestä ehdokkaista 4.3. asti. Kuvistaan tuttuja ehdokkaita näyttää olevan valittu. Yleisöäänestyksen, kuten muidenkin sarjojen, tulokset julkistetaan Kuva & Kameran ammattilaisaikana 7.3. Messukeskuksessa.

Ensimmäisenä silmiin pisti iso painotus ulkomailla otettuihin kuviin. Toinen asia kuvien hajanaisuus. Kuvaajien kuvat ovat varmaankin poimittu eri sarjoista ja koottu yhteen. Käsitellään ensimmäisenä tuo painotus ulkomailla otettuihin kuviin. Markus Jokela oli tässä suhteessa poikkeus. Hänen kymmenestä kuvastaan 7 oli kotimaasta, kun muilla oli suurempi ja osalla kaikki kuvat ulkmailta. Minusta se on hyvin kaksipiippuinen juttu. Itse ainakin näkisin mielelläni enemmän reppareita ja kuvia kotimaasta. Ihan varmasti meillä kotimaassakin riittäisi aiheita, joista kuvareppareita voisi tehdä. Toisaalta taas on hyvä, että suomalainen kuvaaja lähtee välillä pois tutuista ympyröistä ja kuvaa ulkomailla. Saadessaan kuvia myös ulkomaisiin medioihin nostaa se samalla koko suomalaisen valokuvan tunnettavuutta. Esimerkkinä tästä vaikka Koutaniemen kuvasarja Time-lehdessä. Samalla saamme nähdä suomalaisen kuvaajan näkemyksiä tapahtumista ulkomailla. Sekin on minusta tärkeää, että saamme tietää mitä muualla tapahtuu myös suomalaisten tallentamana.  

Toinen asia oli ehdokkaiden kuvien hajanaisuus. Sarjoissa on yksittäisiä kuvia sieltä täältä. Osittain jopa näyttää etteivät ne tyylillisesti oikein sovi peräkkäin näytettäväksi. Nyt toki täytyy sanoa, etteivät ne varmaan ole tarkoitettukaan? Jotenkin sitä odottaisi, että tässä valttaisiin kokonaisuus kuvia, eikä yksittäisi kuvia. Haasteellinen asia joka tapauksessa, koska tehtäsiin mitä vain niin siitä tulisi kritiikkiä.

Itse ajattelin äänestää Kaisa Rautaheimoa. Hänellä oi kuvia myös kotimaasta ja päivän politiikkaan liittyviä kuvia oli myös muutama mukana. Rautaheimon tyylistä pidän myös. Minusta siinä sopiva ripaus kansainvälisyyttä, mutta sopivasti suomalaisuutta mukana. Nämä ovat vaikeita selittäää ja pitkälti myös maku- ja tunne asioita. Markus Jokelan kuvista myös pidin ja hänellä oli myös paljon kuvia Suomesta. Tässä kuvassa Niinistöstä, on nähty hyvin tilanne ja kuva on oikealla hetkellä otettu. Kuva on humoristinen ja kuvastaa ironisesti presidentti-instituutiota tai mahdollisesti presidenttiä itseään?

Koutaniemen tyyli on minusta noista ehdokkaista kaikkein kansainvälisin, jotenkin ne kuvat eivät näytä suomalaisilta. Onko se hyvä vai huono asia on sitten toinen asia. Rautaheimon kuvista erityisesti pidin tästä. Asia on jotenkin niin absurdi ja hetki on tallennettu erinomaisesti. Pidän myös kuvan sävymaailmasta ja sen luomasta tunnelmasta.

Tänä vuonnahan kilpailu oli avoimempi kuin aiemmin. Uutiskuvasarja on avoin kaikille eikä vain Lehtikuvaajien jäsenille. Mielenkiintoista nähdä miten se näkyy. Blogasin tuosta aiheesta viime elokuussa.

Kannattaa käydä äänestämässä!  

 

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Vuoden lehtikuva, kuvajournalismi, Rautaheimo Kaisa, Jokela Markus, Koutaniemi Meeri,

Vuoden lehtikuva 2013 avoimempi kuin ennen.

Keskiviikko 21.8.2013 - Peter Forsgård

Vuoden lehtikuva -kilpailu on uudistumassa ja tänä vuonna ensi kertaa uutiskuva-sarja on avoin kaikille. Erinomainen suuntaus, vaikka en pidä mitenkään ongelmallisena jos jokin järjestö järjestää sisäisiä kilpailuja. 

Erityisesti uutiskuva-sarja on sellainen johon avoimuus sopii. Kuten aiheesta Journalisti-lehdessä kirjoitettiin, uutiskuva on yhä useammin jonkun muun luin lehtikuvaajan ottama. Laajentaahan tämä avoin kilpailu uutiskuvien näkyvyyttä ja tuo esiin myös sellaisia kuvia joita ei muuten nähtäisi. Minusta tämä ei millään tavalla vähennä uutiskuvan arvoa, päin vastoin. Saa nähdä miten muiden kuin lehtikuvaajien kuvat pärjäävät. Mikseivät pärjäisi, uutiskuvia ottavat varmasti muissakin valokuva-ammateissa olevat kuvaajat kuin lehtikuvaajat. Kokonaan toinen asia on miten tavallinen harrastaja tai mahdollisesti satunnainen kännykkäkuvaaja pärjää.

Nykyään myös Fotofinlandia on avoimempi kilpailu. Muutamia vuosia sitten se suljettiin ja osallistuminen oli mahdollista vain Finnfoton jäsenjärjestöjen jäsenille omien järjestöjens' kilpailujen kautta. Nyt siihen voi osallistua kaikki jäsenet ilman järjestöjen omia kilpailuja. Sulkeminen sai silloin hiukan ristiriitaista vastaanottoa.

Mielenkiintoista nyt kuulla miten tähän perinteisen lehtikuvakilpailun yhden sarjan avaamiseen suhtaudutaan.

  

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, Vuoden lehtikuva, kuvajournalismi

Hajatelmiani Vuoden lehtikuva -kilpailusta.

Perjantai 22.3.2013 klo 11:31 - Peter Forsgård

Viime keskiviikkona valittiin (20.3.) valittiin Vuoden lehtikuvaaja ja muut samaan kilpailuun liittyvät palkinnot. Ennen kuin kommentoin noita palkittuja kuvia käyn läpi laajemmin tuota koko konseptia.

Facebookissa eräässä ryhmässä, jossa on iso määrä free-kuvaajia, avattiin keskustelu tuon kilpailun nimestä. Onko tuota enää järkevää nimittää Vuoden lehtikuva -kilpailuksi, koska monia palkittuja kuvia ei välttämättä ole edes julkaistu lehdessä. Minusta ainakaan lehdessä julkaiseminen ei pidä olla kriteerinä. Etenkin vaatimus siitä, että kuva on julkaistu painetussa lehdessä on minusta aika turha. Kuten tuossa mainitsemassani keskustelussakin on sanottu, julkaiseminen on paljon laajempi käsite kuin ennen. Entä jos kuva on vaikka Longplayn -jutussa tai jossain journalistissa blogissa tai kuvajournalistissa applikaatiossa tablettilaitteessa? Pitäytyminen vain ajattelussa, että lehtikuva on lehtikuva vain jos se on printattu musteella paperille, on vanhanaikaista.

Vuoden lehtikuvaajaksi 2012 valittiin Meeri Koutaniemi. Tuomariston perusteiden mukaan Koutaniemellä vahva oma tyyli ja hänen persoonansa näkyy kuvissa. Hänen sarjassaan kaikki kuvat oli kuvattu ulkomailla. Mahtaisiko jollain kotimaisella repparilla voittaa tätä kilpailua? Onhan se tietysti eksoottisempaa, jos kuvat ovat Etelä-Amerikasta eikä Korson Essolta.

Vuoden lehtikuva oli myös Koutaniemen käsialaa. Jännää miten tuo kuva voitti, koska ei se minusta ole mitenkään erityisen hyvä valokuva. Sama kuva oli myös vuoden henkilökuva. Varsinkin tuo toinen valinta oli aika erikoinen, koska ei tuolla kuvalla olisi mitään asiaa esim. muotokuvakilpailuissa. Toisaalta eihän henkilökuvan tarvitse ollakaan muotokuva, mutta... Taas tullaan siihen asiaan, että tilanne olisi toinen jos noita tuolla tyylillä otettuja kuvia olisi iso sarja. Se tekisi tuostakin kuvasta mielenkiintoisen, mutta yksittäisenä kuvana se ei minusta ole mitenkään ihmeellinen. Henkilökuva-sarjassa kunniamaininnan saanut Hannu Lindroosin ottama kuva on merkittävästi kiinnostavampi. Se herättää paljon enemmän kysymyksiä ja ajatuksia kuin tuo voittanut kuva.

Ilahduttavaa, että multimediakin on edelleen mukana ja miksei olisi. Myös sen voitti Meeri Koutaniemi multimediallaan Queen by Night

Kilpailun satoa -sivulla pääsee katselemaan mitä vaihtoehtoja voittaneilla kuville oli. Kokonaiskuva on jotenkin ankea. Yllätävää ettei viime kevään presidentinvaalit näy käytännössä ollenkaan näissä kuvissa. Ainoa siihen liittyvä kuva oli Vuoden uutiskuvaksi valittu Jenni Gästgivarin kuva, jossa on mies jonka takapuoleen on tatuoitu Sauli Niinistö. Kuva on minusta varsin sekava ja se itse aihe hukkuu siihen sekalmelskaan. Näkökulma toki on hyvä ja kuva poikkeaa ihan varmasti valtavirrasta. Eikö sitten presidentinvaaleista saatu riittävän laadukkaita kuvia, kun tuo on ainoa. Veikkaanpa, että tilanne olisi kilpailun osalta toinen, jos Pekka Haavisto olisi voittanut. Nyt tulos noissa vaaleissa oli ollut "tiedossa" jo aika pitkään eli siinä mielessä se ei tuottanut yllätystä. Toisin sanoen se ei ollut riittävän kiinnostava ilmiönä, vaikka siinä koko vaalissa minusta olikin erittäin kiinnostavia piirteitä.

Nyt kun olen nuo voittaneet kuvat dissanut, niin pitää varmaan katsoa olisiko tuolla kilpailun sadossa jotain sellaista jonka nostaisin edelle. Minusta hyvän valokuvan pitäisi herättää kysymyksiä tai olla muuten pysäyttävästi ja visuaalisesti kiinnostava. Yksi sellainen ainakin on Katja Luoma Operaatio Mannerheim. Tuo kuva kun lävähtää kasvojen eteen saa se pysähtymään ja katsomaan kuvaa tarkemmin ja kiinnostumaan aiheesta. Toinen kuva on Juha Metson kuva Siperiasta. Se saa kiinnostumaan ja nostaa halua nähdä lisää noita kuvia tuosta sarjasta tai tilanteesta. Kolmas kuva jonka nostan esiin on Hannes Heikuran kuva Vartija. Pidän Heikuran tavasta nähdä varjo. Sanotaanhan, että valon osaa nähdä kuka vain, mutta mestari on se joka näkee varjon. Tässä tapauksessa en tarkoita varjolla pelkästään tuota vartijasta muodostuvaa varjoa, vaan yleensä kuvapinnan hallintaa valojen ja etenkin varjon osalta. Ei tuo valokuva minusta sen kummallisempaa perusteita kaipaa.

 

Creative Commons License

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Vuoden lehtikuva, Koutaniemi Meeri, Lindroos Hannu, Gästgivar Jenni, Heikura Hannes, Metso Juha, Luoma Katja

Hurraa! Multimedia on mukana!

Torstai 22.3.2012 klo 9:50 - Peter Forsgård

Vuoden lehtikuvat 2011 valitiin eilen. Riemastuttavaa oli huomata, että mukana on myös multimedia-sarja. Toivottavasti se lisää multimedian käyttöä lehdissä. Kuten olen monesti täälläkin todennut, se on minun näkemyksen mukaan kuvajournalismin tulevaisuus. 

Vuoden lehtikuvaksi valittiin Sami Keron kuva Kairosta tammikuulta 2011 eli ns. Arabikevään aikaan. Linkittäisin sen tähän, jos siihen pystyisi linkittämään… Aivan varmasti kuva saisi enemmän näkyvyyttä, jos siihen voisi linkittää ja sen linkin voisi kätevästi jakaa sosiaalisessa mediassa. Linkittämisestä vielä sen verran, että olisihan ne yhteistyökumppanien logotkin voinut linkittää. 

No palataanpa takaisin itse aiheeseen eli tuohon voittaneeseen kuvaan. Kuva on varsin näyttävä ja varmasti kiinnittää huomiota lehden sivuilla. Kuva on siinä mielessä pysäyttävä. En tosin tiedä onko sitä koskaan julkaistu. Tuomaristo kommentoi kuvaa mm. näin: "Vahva kuva, joka kertoo, mitä tapahtuu, kun yhteiskunnallisen muutoksen tarve kiristyy äärimmilleen ja tavalliseta kaupungista tulee hetkessä sotatanner." (lainaus aiemmin linkitetyltä Vuoden lehtikuvat sivulta.). Varmasti näin, mutta eikö toisaalta myös arabikevät nimenomaan saanut suuret kansanjoukot liikkeelle. Toki ne tuossakin kuvassa ovat taustalla näkyvällä sillalla, mutta se ei minusta korostu tässä kuvassa. 

Multimediasarjan voitti Siskoni Sara. Tekijänä Marjaana Malkamäki. Sen voi katsella PhotoRaw-lehden sivuilta. Pidin kovasti tuosta multimediasta. Pidin erityisesti siitä, että siinä ei osoittelevasti tuotu ongelmaa eteen vaan se antaa katsojalle mahdollisuuden tuntea ja kokea ilman selkeää osoittelevaisuutta. Kaikkien haasteiden edessä läpi paistaa kuitenkin positiivisuus ja se luo uskoa. Multsari on myös varsin hyvin tehty pääasiassa vahvoja still-kuvia käyttäen. Video on sivuosassa, mutta juuri sopivasti täydentämässä kokonaisuutta. Kannattaa ehdottomasti katsoa tuo multsari läpi. Multimediasarjaan oli lähetetty 16 ehdokasta. Harmi ettei niitä tai ainakin kolmea parasta ole esillä Vuoden lehtikuvat sivuilla. Olisi hienoa verrata näitä toisiinsa ja samalla ne saisivat lisää huomiota ja näkyvyyttä.

Henkilökuvasarja on aina minua kiinnostava. Nyt sen voittanut Meeri Koutaniemen kuva Silpa Hanturasta ei minusta ole mitenkään erityinen. Tuon tyyliset kuvat toimivat sarjoina ja dokumentteina, mutta harvoin vain yksittäisenä valokuvana. Kokosarja on nähtävissä Koutaniemen verkkosivuilla www.meeri.fi. En ihan tarkkaan tiedä miten kuvat jaetaan sarjoihin, mutta Touko Hujasen Vuoden lehtikuvaaja sarjassa kuva ammattijoulupukki Timo Alarik Pakkasesta olisi voinut minusta myös olla Henkilökuvasarjan voittaja. Kolme muuta mahdollista voittajaa löytyy Kilpailun satoa osiosta. Maisalmen kuva Sauli Niinistöstä (kuvasta muuten selviää aika selkeästi mitä mieltä Maisalmi Niinistöstä on). Se toinen on Kaisa Rautaheimon ottama kuva Jussi Parviaisesta. Kolmas on Miika Pirisen ottama kuva hoitokodissa asuvasta Arista. 

Tuomariston kommenteissa yleisesti kuvien tasoon otetaan kantaa aika vahvasti. Uutiskuvan kärki on raadin mielestä kapea. Toisin sanoen voittajien ja kunniamainintojen takana on paljon tyhjää eli matka seuraaviin on pitkä. Tämän syitäkin pohditaan ja niissä viitataan nykyiseen lehtitalojen tilaan. Tuomariston kommentissa otetaan myös kantaa siihen millaiset kuvaajat menestyvät tulevaisuudessa: "Tulevaisuus vaikuttaisi olevan verkostuvien ja oppimishaluisten kuvaajien." (lainaus aiemmin linkitetyltä Vuoden lehtikuvat sivulta.) Toisin sanoen raati peräänkuuluttaa yhteistyötä kuvaajien välillä. Varsin validi ohje, avoimuus on aina parempi kuin sulkeutuneisuus.

 

Creative Commons License

6 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Vuoden lehtikuva, Kero Sami, Malkamaki Marjaana, Koutaniemi Meeri, Maisalmi Joel, Rautaheimo Kaisa, Hujanen Touko, Pirinen Miika

Vuoden lehtikuvakilpailusta...

Perjantai 18.3.2011 klo 12:00 - Peter Forsgård

Viime tiistaina valittiin Vuoden lehtikuvakilpailun parhaat. Erikoinen päivä, koska samana päivänä julkistettiin myös Bonnierin journalistipalkinnot. Jälkimmäinen tilaisuus sai aika paljon media aikaa ja lehtikuvakilpailu jäi hiukan vähemmälle. Maakuntalehdistä en tosin ihan varmasti osaa sanoa.

Vuoden lehtikuvaajaksi valittiin Maija Tammi. Printti Hesarissa kerrottiin, että Tammi on valokuvausopissa New Yorkissa. Hän on Magnum-kuvaajan Christopher Andersonin yksityisoppilaana. Varmasti loistava mahdollisuus oppia.  

Blogasin aiemmin Journalistilehden jutusta, jossa kilpailun tanskalainen tuomari Søren Pagter kommentoi kilpailun tasoa. Se ei hirveästi häntä miellyttänyt.

Yleisöäänestys oli jälleen mukana ja ne kuvat ovat olleet näytillä jo jonkin aikaa. Mielenkiintoisempaa ja laajempaa näkemystä tuovaa on katsella Kilpailun satoa -osiota. Kuvia on hiukan hankala selata, koska mitään thumbnail-kuvia ei ole. Tasosta on sinänsä hankala sanoa mitään ihan varmaa. Pitäisi verrata muiden maiden vastaaviin kilpailuihin. Kovin paljon positiivista en ole kuvista lukenut. Hiukan hankalaksi asian tekee myös se, että kuvat ovat täysin irrallaan siitä jutusta jossa ne ovat olleet. Kilpailu muuttaisi aika paljon luonnettaa, jos myös jutut olisivat mukana. Ongelmia siinäkin olisi. Kuvien valinnat saattaa tehdä joku muu kuin kuvaaja itse ja se omalta osaltaan vaikuttaa. Koska kilpailu on nimenomaan valokuvaajien kilpailu on toisaalta perusteltua, että kuvat ovat sellaisenaan esillä. Asian voisi ratkaista niin, että julkaistut kuvat olisivat jutun kanssa esillä ja sitten voisi olla omat sarja julkaisemattomille kuville ja omille projekteille. 

Yksi aisia ihmetyttää, että edelleenkään mitään multimedia tai vastaavaa sarjaa ei ole. Kyselin tämän perään jo blogatessani vuoden 2006 lehtikuvakilpailusta. Minusta on todella hämmentävää, ettei multimedialle/audislideshow:lle edelleenkään annetta Suomessa riittävästi arvoa. Median ja lehtien tulevaisuus on sähköinen ja todennäköisesti tablet-laitteet tai jotkin vastaavat. Niissä ne ovat juuri sitä laitteelle sopivaa rikasta sisältöä. Jos valokuvaajat eivät niitä tee, niin ne tekee joku muu, esim. tv-tuotantoyhtiöt. Lehtikuvaajien oman järjestön luulisi vievän tätä asiaa eteenpäin, koska on kyse suoraan kuvaajien toimeentulosta. Ei kai tässä vaan olla taas linnottauduttu stillkuvan laatikkoon, josta ulos ei tulla.

Vuoden lehtikuvat esitetään Helsingissä heijastamalla kuvat Lasipalatsin aukiolla Bio Rex-teatterin seinään. Piristävä kokeilu ja toivottavasti toimii eli katsojia on paljon. Pitää itsekin mennä kurkkimaan miltä näyttävät. Linkin takaa löytyy muiden paikkakuntien esityspaikat. Hassua vain ettei mitään esitysten alkamisaikaa ole laitettu. Oletettavasti alkaa, kun tulee hämärää?

Lehtikuvaajien sivuilta voi myös tilata Photo RAW-lehden jossa on julkaistu kilpailun kuvia.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Vuoden lehtikuva, Tammi Maija, Pagter Soren

Vuoden 2009 lehtikuvaaja yleisöäänestys ja muutamia huomiota kuvista ja kuvaajista.

Torstai 11.3.2010 klo 9:11 - Peter Forsgård

Vuoden 2009 lehtikuvaajaa voi myös yleisö äänestää. Äänestysaikaa on 24.3. asti.

Esiraati on valinnut viisi ehdokasta. Tuttuja nimiä taas ehdokkaana. Helsingin Sanomat on saanut kolme ehdokasta mukaan, Hannes Heikuran, Markus Jokelan ja Heidi Piiroisen. Kaksi muuta ovat freelancerit Juha Metso ja Maija Tammi.

Itse koin varsin vaike aksi päättää ketä noista äänestäisin. Heikuralla on tuttuun tapaan tyylikäs sarja hyviä kuvia. Heikuran kuva Fortumin Liliuksesta on loistava. En tiedä onko taustalla oleva lavasteen reuna tarkoituksella niskan kohdalla. Siitä saa vaikutelman, että Lilius roikkuu hirressä. Kuvastaa hyvin sitä mihin Lilius on joutunut julkisuudessa. Valon käyttö tai tässä tapauksessa valon näkeminen on hienoa.

Juha Metson tyyli on suorempi ja ronskimpi. Metso menee tilanteeseen suoremmin ja on ikään kuin keskellä tapahtumia. Hyvin erilainen kuin esim. Heikuran tyyli, jonka kuvista tulee tunne, että tilannetta on tarkkailtu. Molemmat tavat ovat ok ja sopivat eri tilanteisiin. En arvota niitä yli toisen.

Markus Jokelan tyyli taasen on minusta kahden edellä mainitun yhdistelmä. Jokela ilmeisesti menee tilanteen mukaan. Hänen kuvistaan nousee esiin kuva koirasta, jolta on jalka mennyt. Kuva on se sarjan ensimmäinen.

Kokonaisuutta katsoen Heidi Piiroisella oli hyvä sarja, vaikka sieltä ei yksittäistä kuvaa osaa oikein nostaa.

Äänestyksessä kallistun Maija Tammeen. Monet valokuvaan liittyvät asiat kohtaavat Tammen kuvissa. Niissä yhdistyvät tilanteeseen meno ja hieno visuaalisuus. Valon käyttä ja näkeminen on hienoa ilman, että tilannetta menetetään. Kuva parista matkalle kioskille Drive-In leffassa on upea. Kuva on kuin elokuva stilli. 

Nyt näitä kuvia katsoo yksittäisinä kuvina, vaikka lehtikuvalla on aina suhde tekstiin. Se suhde tästä puuttuu, joten tulos voisi olla erilainen jos näitä kuvia katsoisi niiden käyttö yhteydessä.

Joku voisi kritisoida, ettei kuvissa ole näkyvissä kovin selkeästi yhteiskunta kritiikkiä Suomessa tapahtuneista asioista. Hyvin helposti kiinnostavat kuvat ovat jostain muualta. Omista valinnoistakin sen huomaan, että näin usein käy.  

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Vuoden lehtikuva, Heikura Hannes, Metso Juha, Jokela Markus, Piiroinen Heidi, Tammi Maija,

Vuoden 2008 Lehtikuvista muutama kommentti.

Perjantai 20.2.2009 klo 18:28 - Peter Forsgård

Vuoden 2008 lehtikuvat valittin tänään. Jussi Leinonen Rovaniemeltä valittin Vuoden lehtikuvaajaksi. Onnittelut siihen suuntaan! Onnittelut myös kaikille muille palkituille!

Ilahduttavaa oli, että osallistujamäärä oli suuri. Verkkosivujen mukaan osallistujia oli ennätysmäärä. Tätä kautta kuvaajat saavat näkyvyyttä ja arvostusta, jos menestyvät. Etenkin free-kuvaajille tuolla on merkitystä. Siinäkin mielessä on hienoa, että free-kuvaaja voitti kyseisen tittelin.

Tuomariston kommenteja on mielenkiintoista lukea. Erityisesti tuomaristo kiinnitti huomiota kuvien valitaan. Monissa sarjoissa oli tuomariston mukaan paljon hyvää, mutta sitten paljon heikkoja kuvia. Juuri ne heikot kuvat söivät sarjan tehon. Valokuvaajat ovat sokeita omille kuvilleen. Lehtikuvaajilla on se ongelma, että kuvan valinnan tekee usein taittaja. Reportaasisarjoista tuomaristo piti kotimaan reportaaseja korkeatasoisempina kuin ulkomaanreportaaseja. Kotimaan reportaaseihin oli tuomariston mukaan paneuduttu paremmin ja ne tuntuivat kuvaajalle läheisemmältä. Hyvä niin, että lähellä olevat asiat koskettavat lehtivalokuvaajia enemmän kuin kaukana olevat.

On oikeastaan aika vaikea noiden nettikuvien perusteella sanoa mikä minusta oli paras sarja. Samasta syystä jäi itseltäni yleisöääni antamatta.

Ulkomaan reportaaseista olisin ehdottomasti nostanut Katja Lösösen reportaasin ykköseksi. Nyt valittu Mika Rannan sarja on toki mielenkiintoinen, mutta ei minua säväytä samalla tavalla. Kotimaanreppareista pidin eniten Jussi Leinosen Provinssirock-sarjasta.

Vuoden urheilukuvaksi olisin ehdottomasti valinnut Timo Pyykön ottaman kuvan Tero Pitkämäestä. Siinä kuvassa on sopivaa klassisuutta ja jykevyyttä. Tilanne on myös hienosti nähty. Nyt valittu Anssi Jokirannan skeittauskuva ei minusta ole kovin erikoinen. Valaisu ei ole minusta oikein hallittu. Toki kuvan sommittelu ja aihepiiri on hyvä. Juuri tuo aihepiirin vuoksi oli toisaalta hyvä, että juuri tuo kuva valittiin. 

On muten tosi harmi ettei kuviin voi linkittää suoraan.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Vuoden lehtikuva, Leinonen Jussi, Losonen Katja, Ranta Mika, Pyykko Timo, kuvajournalismi

Samaan aikaan muualla.

Sunnuntai 30.3.2008 klo 9:54 - Peter Forsgård

Muutamia kiinnostavia linkkejä:

Heikuran Vuoden lehtikuvat HS:n sivuilla. Ehdoton suosikkini kuvasarjassa oleva ensimmäinen kuva (Sotilas ja unikkopelto)

National Geographic:in sivuilla History of Photography. Lähinnä teknisestä lähtökohdista.

Reutersin sivuilla How Did He Shoot that. Set up siitä kuinka Wolfgang Rattay kuvasi Alain Bernardin Uinnin MM-kisoissa . Kauko-ohjatut k amerat ovat olleet jo pitkään käytössä urheilukisoissa.

Sports Illustrated -lehden kuvasatoa NCAA-koriksesta. Näissä myös käytetään kauko-ohjattuja vermeitä. Useita kameroita on suunnattu samaan kohtaan. Master kamera, mikä on kuvaajan kädessä ohjataan myös muita kameroita. Muut kamerat ottavat kuvan samaan aikaa kuin masterikin. Se on toteutettavissa varsin yksinkertaisesti. Myös flässit katossa ovat käytössä, kuten kuvista näkyy.

Washington Post: Eye on Sports

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, linkki, Vuoden lehtikuva, Heikura Hannes, Rattay Wolfgang, urheilukuvaus

Vuoden 2007 Lehtikuvaajan äänestys

Torstai 6.3.2008 klo 11:15 - Peter Forsgård

Yleisö voi äänestää omaa suosikkiaan Vuoden 2007 lehtikuvaajaksi Suomen Lehtikuvaajat ry:n sivuilla. Taitaa olla toisen kerran kun suurella yleisöllä on mahdollisuus äänestää omaa suosikkiaan. Ehdolla ovat Joonas Brandt, Rami Hanafi, Hannes Heikura, Teemu Kuusimurto, Heidi Piironen ja Niklas Tallqvist. Kaikken kuuden kuvasarjat ovat esillä.

Minusta kaikissa kuvasarjoissa oli valokuvauksellisuus vahvasti läsnä. Kuvien valollisuus ja visuaalisuus on korkeaa tasoa. Kuvissa on elämän koko kirjo esillä. Asioita ja tapahtumia kuvataan ikään kuin ulkopuolisen tarkkailijan silmin. En tarkoita, että kuvaaja oli si täysin ulkopuoinen , läsnäolo kyllä näkyy, mutta liiallinen osoittelevaisuus ei näy. Kuvaajat arvostavat katsojaa ja antaa heidän muodostaa oman mielipiteensä. Samalla kohdetta arvostetaan.

Ei taida vieläkään Vuoden lehtikuvaaja/lehtikuva kilpailussa sarjaa audioslideshow:lle. Minusta olisi jo korkea aika suomalaistenkin lehtikuvaajien tehdä äänen ja kuvan yhdistelmiä. Suurten tapahtumien symbolit ovat usein kuvia, harvoin liikkuvaa kuvaa. Muuten liikkuva kuva on aika dominoiva, johtuen television vaikutuksesta. Audioslideshow:lla pystytään iskemään tähän väliin. Voidaan yhdistää se yksi symbolinen kuva siihen "liikkuvaan" kuvaan. Minusta audioslideshow:t ovat vaikuttavia.

Suosikki saittejani audioslideshow:n katseluun ovat: MagnumInMotion ja Mediastorm. Molemmista löytyy todella vaikuttavia reppareita äänimaailmalla ryyditettynä.

Vuoden lehtikuvat ja -kuvaaja julkistetaan Tampereella 14.3. Näytely kuvista on esillä Tampereella Taiderakennus TR1:ssä 15.3.-13.4.08. Sen jälkeen osa kuvista on esillä toukokuussa Helsingissä Galleria Luova.fi:ssä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Vuoden lehtikuva

Hajatelmia Mediapäivien parista luennosta

Sunnuntai 15.4.2007 klo 8:50 - Peter Forsgård

Käväisin kahteen otteeseen Mediapäivillä. Perjantaina kävin kuuntelemassa Merja Salon esityksen kuvamanipulaatiosta ja sen historiasta. Esitys oli varsin hyvä, vaikka minulle ei sinänsä mitään uutta ja mullistavaa ollutkaan. Olen kuullut esityksen muutama vuosi takaperin eräässä seminaarissa. Merkille pantavaa tosin oli, että esimerkkikuvat näytettiin dioilta. Ei dioi ssa mitään vikaa ole, mutta tila oli valaistu aika hyvin ja dioista ei oikein saanut selvää siinä valossa. Esitys paikalla olisi ollut mahdollis uus käyttää varsin laadukasta videotykkiä, jolla kuvat olisivat näkyneet varsin mainiosti. Esityksen kaikkia kuvia ei näytetty, koska diaprojektori teki tenän esityksen loppuvaiheessa. Näköjään analoginenkaan esitystapa ei ole välttämättä aina ole oikea ratkaisu teknisten ongelmien välttämiseksi.  

Lauantaina olin kuuntelemassa kansalaisjournalismin puolestapuhujaa Dan Gillmorea. Gillmor on Center for Citizen Media-järjestön vetäjä ja journalismin opettaja. Vaikka Gillmor näki tiettyjä ongelmia kansalaijournalismissa, oli hänen asenteensa hyvin asiaan positiivinen. Gillmor puhui journalistien ongelmasta, jossa he kuvittelevat olevansa totuuksia kertovia oraakkeleita. Oraakkelihan oli antiikin Kreikan taruston mukaan vuorella, mutta Suomessa tunnutaan olevan poteroissa. Niitä poteroita kaivetaan syvemmälle kuin ”uhka” koetaan suuremmaksi. Sieltä poterosta annetaan totuuksia ja samaan hintaan haukutaan ja syyllistetään muut. Parempi vaihtoehto olisi sen sijaan tehdä yhteistyötä ja hyödyntää kokonaisvaltaista tietoa, mikä yhteisöltä löytyy. Onhan selvää, että yhteisöllä on kollektiivisesti enemmän tietoa kuin yksittäisellä journalistilla. Oraakkelin sijaan journalistin tulisi olla opas. Verkossa on paljon yritysten ja yksityisten luomaa tietoa, niin blogeissa kuin erilaisilla kuvasaiteilla. Näiden yritys- ja kansalaisjournalistien tietojen pariin tulisi lukijoita ohjata. Näin lukijaa palvellaan mahdollisimman laajasti. Se journalistinen taho, joka pystyy parhaiten tämän palvelun tuottamaan, on vahvoilla. Niille oppaan pitämille sivuille palataan, koska sieltä saadaan ”parhaat” lähteet.

Toinen mielenkiintoinen ajatus mikä Gillmorella oli, ettei journalismin tuottaminen tarvitse koulutusta. Toki laadusta voidaan keskustella, mutta keskustelu koskee niin koulutettua journalistia kuin kouluttamatontakin. Hän ei silti missään vaiheessa kyseenalaistanut koulutetun journalistin olemassa olon tärkeyttä. Rooli vain on muuttunut, koska mahdollisuudet ja media on muuttunut.

Miten tämä kaikki vuodatus liittyy valokuvaan?  No minusta journalistista valokuvaa voi tuottaa kuka tahansa, joka ottaa valokuvia. Kuvan sisältö ja aihe on määräävä tekijä, ei koulutus. Tärkeintä tässä ajatuksessa on, ettei kouluttamattoman valokuvaajan ottama kuva voisi olla sopiva. Eikä myöskään amatöörijournalistin ottama kuva välttämättä ole pois ammattilaiselta. Se täydentää kokonaisuutta. Toiselta pois-ajattelu perustuu vanhakantaiseen ajatteluun ammattikuntien välisistä tiukoista rajoista. Valitettavasti näitä kehityksen jarrujakin vielä löytyy. Huomautuksena tähän haluan kuitenkin sanoa, etten missään tapauksessa tarkoita ettei kuvajournalistista koulutusta tarvita. Koulutus on aina tärkeä jokaisella alalla.

Mediapäivillä oli myös Vuoden lehtikuvat-näyttely. Minusta kuvat olivat varsin loistavia. Väitteellä, että lehtikuvaus olisi huonolla tasolla, ei minusta ole pohjaa. Näyttelyssä olleet kuvat kertoivat aika hyvin viime vuoden tapahtumista. Oliko oikeita tapahtumia ja asioita kuvattu, siitä toki voi aina keskustella. Kuvissa oli huomattavaa vaihtelua, joukossa oli paljon esteettisesti vahvoja kuvia. Monien mielestä etiikka on lehtikuvan tärkein ominaisuus tai oikeammin sanottu ongelmiin puuttuminen ja kriittisyys. Olen samaa mieltä, mutta ei se silti poista esteettisyyden tarvetta. Se, joka pystyy yhdistämään nämä kaksi ominaisuutta lehtikuvassa, on vahvoilla.

Vuoden lehtikuvaksi valittiin Sami Keron kuva Lordista Euroviisu voiton jälkeisestä lehdistötilaisuudesta. Aihevalinta oli minusta aika osuva. Kyseinen viisuvoitto on varsin merkittävä tapahtuma suomalaisessa itsetunnossa, me saimme yhdessä yössä Finland zero-points alemmuuden tilalle 12-points itsetunnon. Minä kuitenkin pidin Joonas Brandtin ottamaa kuvaa Lordista ”parempana”. Se kuva menee esteettisydessä ohi ja on minusta juuri siitä syystä vaikuttavampi. Brandtin kuva kuvaa myös paremmin sitä hurmiota, mikä kyseinen viisuvoitto suomalaisissa aiheutti. Kyseinen kuva oli myös yleisön suosikki Vuoden lehtikuvaksi.

Suomen Lehtikuvaajat ry:n 60-vuotisjuhlan kunniaksi Vuoden lehtikuvista on tehty hieno kirja. Se kannattaa ehdottomasti hankkia. Siitä löytyvät kaikki näyttelyssä olevat kuvat, sekä Merja Salon mainio kirjoitus, jossa hän peilaa kuvajournalismia suhteessa nykyvalokuvauksen seitsemään eri suuntaukseen.

Ainoa mitä jäin näyttelystä kaipaamaan olivat lehtikuvaajien tekemät audioslideshow:t…

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Gillmore Dan, Mediapaivat, kuvajournalismi, Vuoden lehtikuva, Kero Sami, Suomen Lehtikuvaajat, Salo Merja