My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Joukkorahoituksesta

Torstai 5.3.2015 klo 14:08 - Peter Forsgård

Joukkorahoitus on hyvin mielenkiintoinen ja edelleenkin varsin uusi tapa rahoittaa valokuvaukseen liittyviä projekteja. Suomestakin löytyy muutama hyvin onnistunut projekti, Car Bremerin keittokirja ja Touko Hujasen Uuden Maan Sanomat. Myös Uusi Inari taisi olla joukkorahoitettu projekti. Muitakin varmasti on.

Vaikka joukkorahoitus on mainio asia, niin on siinä omat sudenkuoppansa. TriggerTrap on tehnyt muutamia varsin hyviä tuotteita. Muun muassa mobiiliapplikaatioita timelapseen, kameran laukaisemiseen äänen perusteella jne. Itselläkin on yksi heidän tuotteistaan.

Heidän viimeisin projekti, Ada, oli tarkoitus rahoittaa joukkorahoituksella Kickstarterissa. Rahoitus menikin varsin hyvin ja rahaa kertyi yli $400.000. Puolitoista vuotta myöhemmin he kuitenkin ilmoittivat, että projekti epäonnistui. Tuosta linkaamasta jutusta selviää mihin rahat ovat menneet. Rahoittaja saa rahansa ainoastaan takaisin silloin, jos rahankeräystavoite ei ole täyttynyt. Tässä tapauksessa se täyttyi, mutta rahat eivät riittäneet viemään projektia loppuun. Rahoittajat menettivät rahansa tai ainakin lähes kaiken sen mitä projektiin laittoivat. Triggartrap saattaa palauttaa osan rahoista.

Näin valitettavasti välillä käy. Rahoittaminen on aina riskaabelia. Harmi sinänsä, koska tuote vaikutti varsin hyvältä ja olin lähellä itsekin rahoittaa tuota. Nyt voin sanoa, että onneksi jahkailin. 

Muutamia projekteja on kyllä tullut rahoitettua, lähinnä Mesenaatissa. Yhtä projektia Kickstarterissa rahoitin hiljattain ja kyseisen projektin tavoite täyttyi. Nyt on sitten jännä nähdä saanko Parrot Teleprompterini. Uskon, kyllä sen saavani. Ovat pitäneet hyvin yhteyttä ja tietojen mukaan osa tuotteesta on jo lähetetty. Palaan tuohon kunhan sen saan ja pääsen sitä testaamaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, croudfunding, Kickstarter, TriggerTrap, Hujanen Touko, Uuden Maan Sanomat, Uusi Inari

Somen hyödyistä kuvaajalle - pari esimerkkiä

Tiistai 3.3.2015 klo 12:07 - Peter Forsgård

Sosiaalisesta mediasta on korvaamatonta hyötyä valokuvaajille. Jotkut toki näkevät sen uhkana, mutta ne jotka näkevät sen mahdollisuutena, hyötyvät. Viime ajalta on kaksi hienoa esimerkkiä sosiaalisen media ja kuvien jakamisen voimasta. 

Suomalainen harrastajakuvaaja Vesa Lehtimäki kuvasi huvikseen lapsensa Star Wars Legoja. Hän myös jakoi kuviaan verkossa ja ne nousivat hiteiksi. Nyt tämä samainen kuvaaja on kuvannut Legolle mainoskuvia ja konsultoinut Lego-elokuvan tekijöitä. Kuvien jakaminen toimi erinomaisena markkinointikanavana. 

Toinen esimerkki on, toki jo muutenkin tunnettu kuvaaja, Vincent Laforet ja hänen Air-sarjansa. Ensimmäiset kuvat oli tilannut pieni paikallislehti ja siihen se jäi. Vasta kun hän jakoi luvat Storehouse-palvelussa lähtivät ne kiitoon. Nyt häneltä on tilattu samaan sarjaan kuvia eri puolilta maailmaa.  

Eihän tässä asiasssa pitäisi olla kenellekään mitään yllättävää, kuvien jakaminen kannattaa ja tuo ne esille. Jakaminen myös avaa mahdollisuuksia mahdollisuuksille. Miksi tuon tämän asian juuri nyt esiin. Toissa viikolla minulle kerrottiin, että on vieläkin valokuvaus ja visuaalisen alan opettajia, jotka opettavat ettei kuviaan pitäisi jakaa sosiaalisessa mediassa. Voiko opettaja pahempaa karhunpalvelusta tehdä oppilailleen? Toivottavasti saamani tieto on väärä. 

On totta, että kuvia voidaan varastaa ja niitä käytetään surutta paikoissa joissa niiden ei pitäisi olla. Mutta se jakaminenhan on juuri se jolla se näkyvyys tulee. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kuvauksia pitää tehdä näkyvyyttä vastaan eli "maksuna" siis näkyvyys. Omien projektien laajalle levittäytyminen on usein hyväksi. Totta kai on myös tilanteita, joissa laajalle levittäytyneet kuvat ja muu sisältö vähentää intoa maksaa niistä kuvista. Kokonaan toinen asia on sitten jos joku suoraan myy niitä kuvia.

Luonnollisesti kuvien päätyminen viraaliksi ei ole itsestään. Niiden lentoa voi helpottaa olemalla itse aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa. Oma digitaalinen jalanjälki merkitsee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, some, business

Peilittömien myynti ohittaa perinteisten järkkärien myynnin tänä vuonna?

Perjantai 30.1.2015 klo 10:58 - Peter Forsgård

KOTEK on julkaissut elektroniikan ja kodinkoneiden myyntitilastot viime vuodelta. Minua kiinnostavimmat tiedot ovat luonnollisesti kameroiden myyntitilastot ja niiden kehitys. KOTEK ei tuossa viime vuoden katsauksessa ole tilastoinut eri merkkien välisiä eroja. Tilastoissa on kameratyypit.

Trendi joka tässä viime vuosina on näkynyt on aika selkeä edelleen. Kompaktikamerat ja perinteiset peilijärkkärit jatkavat syöksyään, peilittömät sen sijaan jatkavat kasvuaan. 

kameramyynti1.png

Kuten yllä olevasta kaaviosta näkee kompaktikameroiden myynti on lähes puolittunut. Vuonna 2012 niiitä myytiin vielä lähes 250.000. Peilittömien myynti on määrällisesti kasvanut 29% ja samalla perinteisten järjestelmien myyntimäärä on pudonnut peräti 44%. Kameroiden kokonaismyynti jäi miinukselle noin 30%. Muutokset ovat varsin isoja. Varsinkin kun kaksi suurinta merkkiä tekee käytännössä ainostaan perinteisiä peilijärkkäreitä ja haastajat taas peilittömiä. Peilijärkkäreiden valmistajilla on miettimisen paikka. Ihan varmasti tässä osa trendistä johtuu siitä, että peilittömät ovat edullisempia.

kameramyynti3.png

Yllä olevasta kaaviosta näkee, että peilijärkkäreiden keskihinta on hiukan noussut ja vastaavasti peilittömien hiukan laskenut. Karkealla laskutoimituksella perinteisiä peilijärkkäreitä on myyty noin 22, M€ ja peilittömiä hiukan yli 10M€. Vastaavat luvut vuodelta 2013 ovat n. 37,7M€ ja 8,2M€. Peilijärkkäreiden myynti on siis rahalliseti pienentynyt noin 15M€. Peilittömien myynti euroissa on samaan aikaan kasvanut 2M€ eli kasvua noin 24%.

kameramyynti2.png

Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan mennään, jos talous kääntyy nousuun. Kuinka paljon se vaikuttaa kameramyynttin ja miten kehittyävät eri kameraluokat. Kompaktien lasku jatkuu, se on aika varmaa. Mobiilikuvaaminen on tullut tilalle. Perinteisten järkkäreiden myynti oli vuonna 2012 105.000 ja nyt ollaan 40.000 kappaleessa. Peilittömiä myyntiin 16.000 kappaletta vuonna 2012. Kasvua kappalemäärässä kahdessa vuodessa on 9.000. Nämä tiedot tästä hiukan pienestä talukosta.

Mikäli trendi jatkaa saman suuruisena peilittömien myynti kappalemäärissä on tänä vuonna suurempaa kuin peilijärkkäreiden. Samoilla prosenteilla kuin 2014 määrät olisivat: 22.400 ja 37.530 peilittömien eduksi. Tuo olisi jo melkoinen muutos. Toki asioihin vaikuttaa niin moni asia, että tuo ennustukseni ei varmaan ihan noin toteudu. Toisaalta jos vertaa vuoden 2012 ja 2013 lukuja niin perinteisten järkkäreiden lasku on kiihtynyt, 2012 -32% ja nyt -44% ja vastaavasti peilitömien nousu hiukan hidastunut, 2012 +32% ja nyt +29%. Kaikki luvut kuitenkin osoittavat, että käänne tapahtuu tänä vuonna. Pitääpä paremmalla ajalla kaivaa vähän tilastoja laajemmin eli muualta maailmasta. Euromääräinen myynti noilla omilla arvioillani olisi 13,3M€ ja 13,2M€ eli euromääräisesti ollaan aika tasoissa. Olen tuossa olettanut keskihinnan muutoksen samaksi kuin edellinen on ollut.    

Mielenkiintoista on sitten nähdä mitkä kameranvalmistaja ovat milläkin mallilla mukana.   

Kaavioiden lähde: KOTEK-Tilasto (dropbox ja pdf)    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, kamera

Työ"kokemus" vs. kokemus.

Torstai 20.3.2014 klo 15:14 - Peter Forsgård

YLE:n verkkosivuilla oli hyvin ajankohtainen kirjoitus työ"kokemusesta" vs. kokemuksesta. Jutussa haastateltu Matti Henttinen kysyy varsin aiheellisen kysymyksen tai oikeastaan toteaa seuraavasti:

"- Jos on 25 vuoden kokemus, niin onko se oikeasti sen mittainen vai onko se yhden vuoden kokemus, jota on pyörittänyt 25 vuotta peräkkäin,..." 

Henttinen jatkaa: "- Ihmisen kaikkea toimintaa ohjaa pelko. Pelon taustalla on hallinnan menettämisen pelko. Jos joutuu hankkimaan uutta tietoa ja osaamista, niin helposti käy niin, että sitten sitä palaa siihen aikaisempaan turvalliseen. Niin käy, vaikka se vanha ei toimisikaan. Se on kuitenkin jotakin, joka on tuttua,..."

Noissa kahdessa lainauksessa on kiteytetty hyvin paljon asioita, jotka koskevat myös valokuvausta ammattina ja toimialana. Kaikilla toimialoilla on tapahtunut isoja muutoksia, niin myös valokuvausalalla. Suurimpia muutoksia ovat mm. ovat yrittäjyyden kasvu, digitalisoituminen, sähköinen julkaiseminen ym. Ei toki välttämättä tuossa järjestyksessä, mutta minusta nuo ovat ne olennaisimmat asiat, jotka sitten johtavat tai niiden pitäisi johtaa erilaisiin asioihin joiden vuoksi toimintamalleihin on tehtävä muutoksia. Nuo muutokset tapahtuivat pidimme siitä tai emme. Kyse ei todellakaan ole siitä onko tuo hyvä vai huono asia, vaan siitä mitä ja miten niihin pitää reagoida. Vaikka noille muutoksille voimme kovin vähän, mutta se mille jokainen voi jotain on se miten muuttaa toimintatapaansa. Silloin tullaa juuri siihen josta olen täss blogissa paljon kirjoittanut. Uutta etsivällä on keskimäärin paremmat mahdollisuudet selviytyä. Samalla omalla toimialalla on paremmat mahdollisuudet selvitä. Pitää myls muistaa ettei se muuttuminen tähän lopu. Muutosnopeus kasvaa ja robotit jo kurkkivat nurkan takana...   

Samassa jutussa Henttinen toteaa: "- Vanha tieto on vaarallista ja vanhat tavat ovat vaarallisia. Hirveän monet asiat, mitä teemme, ovat kyllä syntyneet oikeaan tarpeeseen. Me vaan teemme niitä edelleen, vaikka tarve on kadonnut." En nyt sanoisi vanhaa tietoa vaaralliseksi sinänsä, jos sen tuomaa kokemusta osaa hyödyntää. Silloin vanha tieto on vaarallista, jos tekee asioita kuin ennen ja samalla muu maailma ympärillä muuttuu.

Yksi hyvä esimerkki on huhtikuussa aloittava journalismin joukkorahoitus saitti Rapport. Tuota joukkorahoitusasiaa pohdin blogissani loppukesästä 2008. Osa noista silloin mainitsemistani ovat jo lopettaneet. Joukkorahoitus sinänsä elää vahvana esim. Kickstarterissa ja Indigogo:ssa. Noiden valokuvaan liittyvät rahoitushankkeet näyttävät saavan rahoitusta. Pitänee tutustua tarkemmin mitä siellä on ja palata blogauksen muodossa asiaan. Tämä joukkorahoitus on hyvä esimerkki taas miten uutta kokeillaan ja haetaan niitä selviytymisen toimintamalleja. Toivottavasti Rapport saa tuulta alleen eli tekijöitä ja rahoittajia, koska mikää ei ole varmaa paitsi epävarma. Pidetään peukkuja ettei meidän auttamattomasti vanhentunut rahankeräyslaki kaada tätäkin mainiota yritystä...

  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, croudfunding, Indiegogo, Kickstarter, Rapport

Disruptiosta

Perjantai 14.2.2014 klo 11:38 - Peter Forsgård

Lensrental.comin blogissa oli erittäin hyvä kirjoitus disruptiosta ja innovaatioista valokuvauksen alalla. Vaikka tuo blogaus pääasiassa koskeekin valokuvausta enemmän kojeiden kautta, niin myös valokuvauksen liiketoiminta on kokenut disruption. Toisaalta ei nuo kaksi asiaa toisistaan riippumattomia ole. Teknisillä innovaatioilla on aina vaikutusta myös valokuvauksen liiketoimintana. Ne myös vaikuttavat mahdollisuuksiin toimia, niin hyvässä kuin pahassakin. Tätä yhteyttä eivät kaikki oivalla. Kyseessä ei ole kysymys uuden innovaation hyvyydestä tai huonoudesta, vaan innovaation vaikutuksesta tilannekuvaan ja sen ymmärtämisestä. Tietyt asiat muuttuvat ja niille emme voi mitään. Sitten on asioita jolle voimme jotain ja se on juuri se ratkaiseva tekijä pärjäämisen ja ei-pärjäämisen välillä. Aina löytyy niitä, jotka osaavat hyödyntää uuden ja sitten ovat ne jotka eivät ja näkevät uuden uhkana omalla tavalleen toimia.

Valokuvaajan ovat nykyään suurimmaksi osaksi yrittäjiä. Tämä muutos palkkatyöstä yrittäjyyteen on iso muutos ja vaatii ihan erilaisia taitoja kuin aikaisemmin. Tietysti niiden vanhojen taitojen lisäksi. Yrittäjyyteen kuuluu aina riski siitä, ettei töitä olekaan. Takavuosina sitä mahdollisuutta, että töitä ei olisikaan ei käytännössä ollut. Jos hoidit hommat edes jotenkuten, palkka juoksi. On hyvä muistaa, että ei ole olemassa mitään mekanismia, joka pakottaisi ketään ostamaan valokuvauspalveluita free-kuvaajilta, vain siksi että he ovat olemassa.

On päivän selvää, että yrittäjyyteen kuuluu myös toiminnan ja palveluiden muuttamista markkinoilla olevan tilanteen mukaan. Tekijän kannalta huonot avustajasopimukset ovat yksi esimerkki. Toimintaympäristö muuttuu eli myös toiminnan pitää muuttua. Tilanteessa jossa ostaja haluaa ostaa ehdoilla, joita myyjä ei voi hyväksyä, pitää yrittää myydä jollekin muulle. Toinen vaihtoehto on myydä jotain muuta palvelua, jonka ostaja on valmis ostamaan myyjän haluamilla ehdoilla.

Ostaja taas toimii tässä niin, että etsii itselleen myyjän, joka suostuu myymään. Vapaassa maassa voivat yritykset kuitenkin aika vapaasti tehdä kauppaa. Onko tämä ostajan kannalta sitten esimerkiksi lehtitalo skenessä hyvä asia, on sitten kokonaan toinen asia.

Jännä on myös se, että kun tästä asiasta mainitsen jollekin pidetään minua heti nykyisen tilan kannattajana. Kyse ei suinkaan ole siitä, vaan tilanteen tulkinnasta ja pohdiskelusta miten tulisi edetä. Vanhat toimintamallit eivät toimi. Se on jo nähty ja erikoista on se, että se toimimattomuus on tullut joillekin yllätyksenä. Onneksi on niitäkin, jotka oivaltavat ja jatkavat eteenpäin kehittämällä ja miettimällä uusia ratkaisuja. Sitä kautta voi löytyä se tie jota pitkin kulkemalla kaikki hyötyvät.

 

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, business

Talkoista

Tiistai 28.1.2014 klo 10:49 - Peter Forsgård

Varmasti kaikki jotka harrastavat tai kuvaavat ammatikseen saavat pyyntöjä tehdä kuvauksia ilmaiseksi eli ns. talkoo-hengellä. Ei talkoissa sinänsä mitään ongelmaa ole, jos asiassa kaikki ovat talkoilla mukana. Monet yhdistykset ym. järjestävät tapahtumia ja tempauksia, jotka toimivat juuri noin. Sellaiseen voisin aivan hyvin osallistua kuvaajana myös talkoo-hengessä, jos yhdistys ja tapahtuma on sellainen jota voin kannattaa.

Mutta sitten on paljon tilanteita jossa pitäisi kuvata tilaisuudessa talkoo-hengellä, jossa on kuitenkin kaupallinenkin ulottuvuus. Minusta silloin mennään rajan yli. Jos tilaiussu on puhtaasti kaupallinen ilmaiseksi pyytäminen on suorastaan törkeää. Usein noissa ilmaiskeikoissa luvataan näkyvyyttä, saa nimensä näkyviin jne. Jossain tilanteessa tuo voi olla aloittevalle ammattilaiselle mahdollisesti tuntuakin hyvältä asialta, mutta silti noita ilmaisia kuvauksia kannattaa välttää. Eniten siinä kärsii itse, koska jatkossa on vaikeampi tehdä samoja asioita kaupallisesti. Suomessa valitettavasti ilmainen tekeminen ei johda usein  tilauksiin vaan uuden ilmasen tekijän etsimiseen, jos edellinen haluaakin korvauksen seuraavista kerroista.

Viimeisen tapaus on Jukolan Viesti. He hakevat 5-7 valokuvaajaa dokumentoimaan ensi kesän viestiä. Kuvaus pitäisi tehdä talkoo-hengessä. Vaikka Jukolassa tehdään paljon vaapaehtoistyötä on tuo pyyntö aika ikävä. Harva siellä kuitenkaan tekee juuri sitä leipätyötään vapaaehtoisena. Työt usein liittyvät johonkin muuhun tehtävään kuin se oma leipätyö jne. Monet vapaaehtoisista saavata samaan aikaan palkkaa jostain muualta.  Vapaaehtoistoiminta voi olla harrastuksena ja se on sinänsä ihan ok.

Piti tarkemmin tutkia miten tuo Jukola toimii. Löysin verkosta ihan mielenkiintoisen artikkelin, jossa käsitellään vapaaehtoistoimintaa Jukolassa. Samassa artikkelissa on yleisempääkin taustatietoa vapaaehtoistoiminnasta juuri urheilutapahtumissa. Artikkelissa ei ole ihan viimeisimpiä lukuja. Artikkeli on vuodelta 2010.

90% Jukolan tehtävistä ovat vapaaehtoisten harteilla. Se on aika iso määrä, mutta silti siellä on myös ihan palkattua väkeä tekemässä tapahtumaa. Linkittämässäni Tero Viljakaisen artikkelissa mainutaan muun muassa muonituksessa käytettävän ammattilaisia, samoin karttojen tekeminen on nykyään ammattilaisten asia jne. Esimerkiksi juuri tuo muonitus on kuvausta vastaava esimerkki. Tuskin siellä ne vastuussa olevat ovat kaikki siella vapaaehtoisina. Osa saa ihan varmasti korvauksen. Toki muonitusryhmään kuuluu paljon myös vapaaehtoisia. Kartat tuskin ovat ilmaisia, jos ammatilaiset ne tekevät. Artikkelissa mainitaan myös, että lääkintäpalvelut perinteisesti ostetaan SPR:ltä. Vaikka SPR:llä on sitten vapaaehtoiset tuota tekemässä, niin tuon artikkelin mukaan Jukolan järjestäjä maksaa SPR:lle noista palveluista.

Vuoden 2014 Jukolan budjetti 1,8 miljoonaa ja sen arvellaan tuottavan noin 8 miljoonan euron tulot Kuopion seudulle. Veikkaanpa, että Jukola on myös merkittävä tulonlähde järjestävälle seuralle.

En missään tapauksessa pidä vapaaehtoistyötä huonona asiana. Minusta kuitenkin tämä kuvausasia olisi voitu järjestää toisinkin. Palkkaamalla muutamia ammattilaisia hoitamaan kuvauksen. Heillä sitten apunaan muutama nuori vapaaehtoinen esim. alan opiskelija. Näin järjestely olisi merkittävästi parempi. Toinen vaihtoehto voisi olla vapaaehtoisten osalta samankaltainen järjestely kuin SPR:n kanssa. Miksei Jukola maksa esim. jollekin alan oppilaitokselle ja kuvaus on sitten osa opiskelua. Tämäkin järjestely olisi parempi kuin heidän nyt käyttämä. Entä jos joku mediatalo sponsoroisi kuvaajta paikalle, Savon Sanomat? Paras tapa toki olisi maksaa kaikille kuvaajille korvaus, mutta kuten todettua suuret tapahtumat tehdään pitkälti vapaaehtoistyöllä, niin miksei osa kuvaajistakin voisi olla vapaaehtoisia? Tuskin kuitenkaan olisi mahdollisuutta maksaa täyttä korvausta, joten ei tämä välttämättä ole pois mistään kuvaajiltakaan.

Vaihtoehtoja on siis lukuisia hoitaa tämä asia tyylikkäämmin.  

 

Creative Commons License

5 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, Jukolan Viesti

iZettle korttimaksupääte testissä

Perjantai 20.12.2013 klo 11:30 - Peter Forsgård

Sain joitakin kuukausia sitten kokeiltavaksi iZettle-korttimaksupäätteen eli viimeaikeiset poikkeukselliset testit eivät ole jääneet perinteisiin kameroihin. Onkohan tämä tetstaaminen sittenkään enää satunnaista?

Suurin osa kuvauksistani teen yrityksille ja ne laskutan ihan normaalisti lähettämällä laskun. Satunnaisesti teen myös yksityisasiakkaille kuvauksia ja silloin mahdollisuus saada maksu kuvauksen yhteydessä kortilla on äärimmäisen kätevä tapa.

Tähän asti on pitänyt lähettää kuluttajalle perään lasku ja toivoa, että maksavat sen. Perinteisten korttimaksupäätteidenhankinta ei ole ollut mahdollista eikä järkevää, koska niiden hankintahinta on aika kova. Ylläpitomaksut myös täysin suhteettomat satunnaiselle käyttäjälle. iZettlen nerokkuus on siinä, että provisio menee ainostaan toteutuneista maksuista. Toisin sanoen jos myyntiä ei ole, ei laitteesta tarvitse maksaa mitään. Laitteen myyntihinta on 59,90 euroa. Verkkokauppa.com ainakin näyttää iZettleä myyvän. 

iZettle on pieni ja kevyt korttimaksupääte, joka paritetaan mobiililaitteen kanssa. Yhdessä mobiiliapplikaation kanssa ne toimivat “verkkokauppana”. Mobiiliapplikaatioon voi tallentaa valmiiksi tuotteet ja oston yhteydessä myynti sujuu kätevästi ja nopeasti vain esimerkiksi ”Muotokuvaus”-nappia painamalla. iZettle toimii siis kuten mikä tahansa korttimaksulaite ja kassa yhdistelmä. Asiakas saa myös kuitin, se lähetetään suoraan asiakkaan sähköpostiin oston yhteydessä. Kaiken muun lisäksi iZettlestä saa ulos täydellisen myyntiraportin kirjanpitäjää varten. Jos myisin vaikka kehyksiä, hyötyisin myös varastokirjanpidosta. Tietäisi aina mitä on varastossa saatavilla.

Tuo on erinomaisen kätevä valokuvausstudioille, mutta erityisesti liikkuville palveluille ja tuotteille, joilla on satunnainen sesonkikysyntä. On erittäin mukavaa saada maksu valokuvauksesta jo siellä keikalla ja toimittaa kuvat verkkopalveluun ja parhaassa tapauksessa vielä samana päivänä asiakkaalle katsottavaksi ja tilattavaksi.

Digikuvauksen myötä työprosessit ovat valokuvaajan ammatissa menneet kokonaan uusiksi. Mutta hallintopuolella on kyllä tapahtunut liian vähän virtaviivaistamista ja turhan työn poistamista. Käyttökokemukseni ovat nyt vielä alkutekijöissä, mutta iZettle suorastaan houkuttelee tekemään pieniäkin keikkoja.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, iZettle

Kuvapankkikuvien muutos ja uusi tuleminen?

Torstai 18.7.2013 klo 16:25 - Peter Forsgård

Kuvapankkeihin kuvaaminen on ollut yksi tapa valokuvaajille tienata. Tosin viime vuosina se ei isolle joukolle ole ollut varsinainen rahasampo. Luonnollisesti niitäkin on jotka ovat tämän mahdollisuuden hyödyntää.

Viime tiistaina uutisoitiin aika laajasti, ainakin kansainvälisissä medioissa, että tunnetuin stock-kuvaaja Yuri Arcurs on sijoitanut varsin merkittävän summan rahaa Scoopshotiin. Tuo uutinen löytyy ainakin Techcrunchista. Kuvapankkikuvien hinnat ovat pitkään olleet suhteellisen alhaisia ja tienaaminen on vaatinut valtavaa volyymiä. Kuvapankkikuvaaminen on muuttumassa.

Scoopshot twiittasi tiistaina ihan mielenkiintoisen twiitin.

On demand -kuvapankkikuva on se mitä halutaan, eikä enää välttämättä sitä yleistä perus rojaltivapaata kuvaa. Scoopshothan on juuri luotu tuohon tarkoitukseen eli hienoa, että saavat rahoitusta kuvapankkibusineksen erinomaisesti tuntevalta Arcursilta. Ongelmana toki on edelleen kuvan hinta. Uniikin kuvan hinta ei voi olla sama kuin yleisen stock-kuvan hinta. Ainakin toistaiseksi Scoopshotin mobiilisovelluksen kautta tulevat kuvapyynnöt ovat hinnaltaan aika halpoja. Suurimman osan tarjous on $2.50 eli ei käytännössä yhtään mitään. Minusta tuolla hinnalla ei kenenkään kannata kuviaan tuonne laittaa. Toki hyvä puoli toki on se, että kuvien käyttöehdot ovat merkittävästi paremmat kuin ns. lukijan kuvilla. Scoopshotin Pro-versio on toki sitten ihan toinen tarina, vaikka se ei Suomessa ilmeisesti ole ottanut tuulta alleen. Pitääpä muuten katsoa mitä tuolle Pro-versiolle kuuluu.

Black Star Rising -blogissa on samaa aihetta käsittelevä blogaus

"Many stock photographers have wisely moved toward targeting their photography focus to a segment of the market where they feel comfortable and “speak the language” of their clients." (lainaus linkittämästäni blogauksesta)

Toisin sanoen kuvaajat ovat keskittyneet omaan vahvuusalueeseensa ja pärjäävät sillä sikäli mikäli pärjäävät. Yleiskuvaaja eli Jack of All Trades and Master of none -kuvaaja ei välttämättä pysy kyydissä. Tarvitaan jatkuvaa muutosta. Vanhoilla juonilla ei enää nykyään pärjää. Pelikenttä muuttuu koko ajan halusimme sitä tai emme. Sopeutuminen on ainoa oikea tapa löytää selviymiskeinot. 

Valitettavan harvoin suomalaisissa blogeissa oli aihepiiri sitten mikä hyvänsä on positiivista virettä kuten esim. tuossa linkkaamassani on: 

"This has resulted in a New Era for photographers, both the veterans and the newcomers, to step forward, and move forward.

I, for one, see great things ahead."

Tätä positiivisuutta ja uskoa parempaan me tarvitsemme iänikuisen vinkumisen sijaan. Valittaminen ei johda mihinkään hyvään, ainoastaan jatkuva uuden etsiminen.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kuvapankki, business, Arcurs Yuri, Scoopshot

Videogram

Maanantai 24.6.2013 klo 17:02 - Peter Forsgård

Juhannuksen aikaan Facebook lanseerasi Instagram-palveluunsa mahdollisuuden kuvata videota. Videoiden pituus on maksimissaan 15 sekuntia. Ensimmäisen 24 tunnin aikana videoita ladattiin 5 miljoonaa eli aika iso määrä. Suurin osa niistä tietysti uuden ominaisuuden kokeilua, mutta uskon kyllä tämän suosion jatkuvan. On tuosta toki muitakin arvioita esitetty. 12seconds taisi olla ihan ensimmäisiä vastaavia palveluita. Sitäkin toki kokeilin, mutta silloin vielä video ei ollut niin iso asia kuin nyt. Vuonna 2008 ei vielä ollut älypuhelimia niin paljoa ja sosiaalisen media palvelut eivät olleet niin suosittuja kuin nykyään. Nyt näille videopalveluille oli ihan eri mahdollisuudet. Älypuhelimien määrä on räjähtänyt ja some-palvelut ovat luonnollinen osa ihmisten kanssakäymistä.

Toki itsekin muutaman hupi ja höpöhöpövideon Instagramiin kuvasin ja latasin. Uutuutta piti heti kokeilla. Perinteisessä vuoden viimeisessä blogauksessani olen ennustanut seuraavalle vuodelle valokuvauksen liittyviä asioita. Tätä vuotta käsittelevässäni blogauksessani esitin kysymyksen milloin videoiden instagram tulee? Tässä yhteydessä instagram tarkoittaa kyseisen kuvanjakopalvelun kaltaista videopalvelua. Sille oleva tilaus oli nähtävissä jo viime syksynä. Vuoden alussa Twitter julkaisi omansa, Vine:n. Siinä kuvataan kuusi sekuntia pitkä video, joka sitten applikaatiossa pyörii luuppina, non-stop. Se nousi suosiossa jopa Instagamin ohi, jos Twitter-jaot ovat mittarina. Ilmeisesti viimeistään tästä huolestuneena Facebook päätti lisätä Instagramiin myös videot.

Merkittävintä tässäkin asiassa on videoiden suosion kasvaminen. Onhan nuoremmissa ikäluokissa jo nyt video varsin merkittävässä osassa. Heille YouTube on suurin hakukone eli Googlen perinteinen sanahaku ei ole niin merkittävä. Se tietysti tarkoittaa, että yritysten ja yhteisöjen näkyvyys YouTubessa on olennaista varsinkin, jos heidän kohderyhmänään on nuorempi sukupolvi. Luonnollisesti myös uutispuolella tällä luulisi olevan merkitystä. Tästä tietysti pääsemme siihen, että videoiden kysyntä voi edelleen nousta. Liikkuvan kuvan käyttäminen markkinointiin ei ole mikään uusi asia sinänsä. Nyt kuitenkin puhutaan eri asiasta kuin perinteinen mainonta. Yritysten videot liittyvät useammin blogauksiin ja muuhun viestintään. Kyse ei ole sellaisesta mainonnasta kuten se aiemmin on mielletty ja näitä ostavat nyt usein eri tahot kuin niitä perinteisiä mainosfilmejä. Näille uusille videon ostajille on tärkeää tuoda esiin kuinka verkossa oleva video on noussut yhä tärkeämmäksi. Tässä on yksi tärkeä syy miksi pidän Instagram-videoiden leviämistä erittäin tärkeänä ja hyvänä asiana. Vaikka niitä Instagram-videoita ei todennäköisesti tultaisi koskaan ostamaan ulkoa, suurenee videokakku ja siitä voi riittää useammalle jaettavaa.

(edit 26.6. klo 14:50)

Sattui kohdalle mielenkiintoinen infograafi videoiden suosion kasvusta ja tulevaisuudesta.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Videokuvaus, business, Instagram, online video, Vine, Twitter, Facebook

Ennustuksia ja ajatuksia valokuvauksesta vuonna 2013

Maanantai 31.12.2012 klo 17:00 - Peter Forsgård

Taas on se aika vuodesta kun vanha vuosi väistyy ja uusi astuu esiin. Tapani mukaan olen vuoden vaihteessa blogannut hiukan menneestä vuodesta ja ennustellut mitä uusi vuosi tuo tullessaan.

Tämän vuoden puhutuimpia aiheita valokuvauksen saralla on varmasti ollut free-kuvaajien tilanne ja lehtitalojen sopimus, etenkin Sanomien. Valoa on ehkä näkyvissä, sillä huhuja mahdollisuudesta tehdä muutoksia sopimukseen on kuulunut. Mielenkiintoista nähdä miten tuo asia etenee ensi vuoden aikana. Uskon, että tuon suhteen pästään johonkin ratkaisuun. Joka tapauksessa pitää aika monen valokuvaajan miettiä miten tulevaisuudessa toimii. Syntyykö meille agentuureja, kuvaajien yhteenliittymiä ym. Jotain on jo syntynyt mm. Keksi. Sieltä löytyy useita suomalaisia eturivin valokuvaajia. Minusta tuo on hyvää kehitystä.   

Mielenkiintoista on nähdä ja kuulla miten suomalainen Scoopshotin Pro -versio ottaa tuulta alleen. Se lanseerattiin tuossa hiljattain. Fokus heillä taitaa olla USA:ssa. Olisikohan niin, että suomalainen media ei sittenkään halunnut olla edelläkävijä. No se nyt ei toisaalta olisi yllätys... Ihan kivasti se lanseeraus sai rapakon takana julkisuutta. Muutamia linkkejä aiheeseen, josta kirjoittivat mm. Journalism.co.uk, The Next Web ja Arctic Startup. Tosiaan tuota on mielenkiintoista seurata ja itsekin olen tuonne jo aikaa sitten beta-vaiheessa rekisteröitynyt. Portfoliossa ei tosin vielä ainakaan ole yhtään kuvaa, mutta eiköhän tuonkin suhteenkin jotain tapahdu. 

Reuters laittoi Lontoon Olympialaisten kuvia näyttille upean applikaation kautta. Blogasin aiheesta elokuussa. Tuossa hienoa on, että valokuvaaja on keskiössä. Tuonkaltaisten esitystapojen soisi yleistyvän. Tuollainen sopisi varsin hyvin myös muiden kuin urheilutapahtumien esitysmuodoksi. HTML5-koodilla tehty ei edes olisi riippuvainen Applen Appstoresta. Se vaatii toki valokuvaajalta uudenlaisia taitoja, jotta tarinankerronta sujuu myös useammalla kuvalla ja myös äänellä ja videolla. Sikäli mikäli ne haluaa noihin yhdistää. Yhden kuvan tarinat ovat toki taito sinänsä ja siinä lehtikuvaajat ovat omimmillaan tai ainakin pitäisi olla. Se että tulee jotain uutta ei suinkaan poista sitä vanhaa tapaa kertoa.

Videokuvaaminen on jo ehdottomasti osa valokuvaajan työtä tai ainakin sen ymmärtäminen. Sanon tuon siksi, että videomuodossa oleva viestintä tulee lisääntymään entisestään ja joku ne videot tekee. Minusta tuossa on hyvä siivu myös valokuvaajille. Siksipä kommentoin myös videokuvauksen kehitystä tai oikeastaan niiden laitteiden kehitystä. Liikkuvassa kuvassa on tapahtunut viime vuoden aikana selkeästi muutama siirtymä. Järkkärien huippukausi on taittunut ja tilalle on tullut selkeästi parempia laitteita. Parempia siis siinä mielessä, että järkkärien kuvanlaatu on tullut ergonimisesti parempiin videokameroihin. 4K, 48fps eli HFR jne. olivat viime vuoden isoja juttuja. Videokameroiden osalta on tapahtumassa sama kuin stillkameroille aiemmin. Tekniikka paranee niin nopeasti, että kalusto meinaa vanhenta käsiin. Stillikameroiden osalta kehitys on laantunut ja se ei yhtä nopeasti vanhene kuin aiemmin. Toki videokameroiden hinnat ovat valokuvaajan näkökulmasta nousseet, mutta elokuvantekijöiden näkökulmasta romahtaneet.

Videossa on toinen mielenkiintoinen asia valokuvauksen kannalta. Videon pikselimäärä kasvaa koko ajan ja nyt on saatavilla jo 4K -kameroita. Hinnat tosin ovat vielä suhteellisen kalliita valokuvaajan näkökulmasta. Tuo resoluution kasvu mahdollistaa stillkuvien kaappaamisen suoraan videolta. Untitled Film Worksin kokeilussa kuvakaappaukset tuottivat jo varsin hyvää printtijälkeä. RED-kameralla on jo aiemmi tehty esim. muotikuvauksia. Samasta materiaalista on saatu perinteisen printtilehden kuvat ja iPad-version videot. Muistaakseni tuo oli nimenomaan Voguessa. Myös Mark Seliger on käyttänyt samaa metodia. Kuinka tuo kuvakaappaus sitten tulee yleistymään on toinen asia, mutta mielenkiintoinen asia seurattavaksi ja miksei kokeiltavaksikin. Tosin itse joudun tyytymään fullHD -kokeiluihin, mutta pääsee silläkin alkuun.

Kuvien sosiaalinen jakaminen on koko ajan lisääntynyt ja ihan varmasti tulee lisääntymään. Muutama viiko sitten Instagram ilmoitti muuttavansa käyttöehtojaan, mutta perui ne muutokset suuren kohun vuoksi. Ylireagointi tässä asiassa oli hyvä. Itse tosin uskoin etteivät tule perääntymän, mutta hyvä että perääntyivät. Instagram on näppärä ja kiva tapa jakaa yksittäisiä kuvia. Mielenkiintoista milloin videoiden instagram syntyy. Social Cam ja Viddy ovat ajatukseltaan aika lähellä, mutta eivät ne niin vahvasti ainakaan vielä ole saaneet tulta alleen samoissa määrin kuin esim. mainittu Instagram. Uskoisin tuollaisen palvelun lähivuosina syntyvän/muodostuvan.

Omalta osaltani ensi vuosi tulee olemaan mielenkiintoinen. kevään aikana alkaa mielenkiintoinen koulutussarja, jossa käyn opettamassa Canon harrastajajärkkäreiden ostaneita uusien kameroittensa saloihin. Kursseja myydään kameranostajille Anttiloiden tavarataloissa ilmeisesti tammikuusta alkaen. Noista kursseista lisää kunhan ne ovat tulleet myyntiin. Noilla kursseilla asiat käydään läpi valokuvauksen kautta, jotta uudet kameran omistajat pääsevät nopeammin sisään järkkärillä kuvaamisen maailmaan.

Samoin videokuvauksissa on mielenkiitoisia yhteistyökuvioita luvassa ensi vuoden aikana. Toivottavasti ne tosiaan toteutuvat. Stillkuvaukset jatkuvat normaalista tai no jatkuminenhan on aina asiakkaan halusta ostaa ja ennen kaikkea omasta toiminnasta. Pitää muistaa, että se mahdollinen  epäonnistuja ja mahdollistaja löytyy peiliin kurkkaamalla.

Blogin suhteen aion jatkaa samalla linjalla ja kirjoittaa mielestäni kiiinnostavista valokuvaukseen liittyvistä asioista. Pitkään on jo ollut suunnitelmissa aloittaa videoblogausten tekeminen ja niistä on jo olemassa alustava suunnitelma.

Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

  

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, ennustus, business, Keksi, Scoopshot, Social Cam, Viddy

Samaan aikaan muualla... Kolumni Journalisti-lehdessä.

Perjantai 30.11.2012 klo 9:34 - Peter Forsgård

Täytyy heti tuoreeltaan linkittää tänne Kari Kuukan kolumni Uusi ammatti Journalisti-lehdessä.

Ei tuohon erinomaiseen kolumniin ole kovin paljon lisättävää. Yhden asian haluan sieltä nostaa esiin:

"Miksi ammattini pysyisi samanlaisena? Jo nyt siihen kuuluu valokuvien lisäksi videota, animointia, web-suunnittelua, grafiikkaa ja vähän koodiakin. Kaikki niputettavissa otsikon ”visuaalisuus” alle." (lainaus linkitetystä kolumnista)

Aivan, miksi valokuvaajan ammatti pysyisi samanlaisena kuin ennenkin? 

Kaikki ammatit muuttuvat eli leivän syrjässä kiinni pysyminen on vaatinut uusien työtapojen, julkaisutapojen ja ansaintalogiikoiden opettelemista ja etsimistä. Maailma muuttuu ympärillämme ja meidän pitää myös muuttua, halusimme tai emme. Kuukka listaa asioita, joita valokuvaajan on nyt hyvä osata. Mitähän meitä odottaa kulmantakana? Mikä on se seuraava taito joka pitää opetella?

Hankalinta on tilanne niille, joille nämä nykyiset vaaditut taidot on vielä opettelematta. Ei kai kukaan oikeasti väitä, että nämä ovat tulleet yllätyksenä? Vajaa kaksi vuotta sitten blogasin valokuvaaja työn vaatimuksista ja siinä on linkitetty Detroit Newsin ilmoitukseen, jossa he hakivat valokuvaajaa. Varsinaista ilmoitusta ei verkossa enää ole, mutta KobreChanelin blogaus aiheesta löytyy.

Pitää myös muistaa, että valokuva ammattina on nykyään yritystoimintaa ja aika harva valokuvaaja on palkkatyössä. Se on iso muutos ja se on jo tapahtunut vuosia sitten. Suurin muutos yrittämisen opettelemisen ohella on ymmärtää itseoppimisen kulttuuri. Tästä viimeisestä aiheesta minulla onkin blogaus työn alla. 


Creative Commons License

15 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, tulevaisuus, business, Kuukka Kari

Valokuvauksesta ja sen murroksesta

Keskiviikko 31.10.2012 klo 11:50 - Peter Forsgård

Viime päivinä on ollut useampi varsin mielenkiintoinen blogaus koskien valokuvauksen tulevaisuutta toimialana. 

Käsittääkseni kirjoitusten alkuunpanijana oli Tuija Aallon blogaus CC-lisenssillä jakamastaan kuvasta. Kyse on vastikkeettomasta vaihdannasta. CC-lisenssin avulla kuvan voi laittaa ilmaiseksi jakoon ja vastavaasti niitä voi sitten itse käyttää tarvittaessa. Aina voi toki kysyä onko CC-lisenssillä käytetty kuva pois ammattikuvaajalta? Joskus varmaan on, mutta suurimmaksi osaksi ei ole. Kovin harvoin, jos koskaan, CC-lisenssiä hyödyntävä blogaaja olisi tilannut valokuvan ammattilaiselta. Tietysti, jos sanomalehden verkkosivuilla on CC-lisensillä oleva kuva, voidaan sanoa sen olevan pois ammattikuvaajilta. Toisaalta monessa tilanteessa on mahdotonta käyttää ammattilaisen kuvaa esim. aikataulujen tiukkuuden vuoksi. Helpoiten ja nopeiten löytyvä kuva on se paras kuva siinä tilanteessa. Jokainen voi asettaa itsensä kuvanostajan asemaan ja miettiä miten toimisi.

Toiset valokuvajat jakavat kuvansa mielellään, jotta heidän kuvansa leviävät ja saavat näkyvyyttä. Itse en tuota tapaa kovin laajasti suosi. Toisaalta voisiko tuo ilmaiseksi käyttöön annettu kuva toimia mainoksena valokuvaajalle ilman, että täytyy ostaa mainostilaa? Voi olla, että tuossa CC-lisenssillä jakamisella on pointtinsa. Aika monet palvelut toimivat osittain perustuen ilmaisuuteen ja sitten palvelua voi itselleen räätälöidä ostamalla lisäominaisuuksia. Toimisiko tämä valokuvaus toimialalla? En tiedä, mutta pohtimalla asiaa ja kehittämällä voisi vaikka toimiakin.

Tarmo Toikkanen blogasi Aallon blogauksen innoittamana otsikolla Ammattivalokuvaus disruptiivisen innovaation kourissa. Disruptiivinen innovaatio tarkoittaa tilannetta, jossa uudet tekniikat tekevät vanhat liiketoimintamallit tarpeettomiksi. Se jos mikä valokuvausalalla on viime vuosikymmenenä tapahtunut. Tuo blogaus on todella lukemisen arvoinen. Siinä käydään läpi mitä tässä nykytilanteessa tulisi tehdä. Valokuvaus ammattina vaatii jonkinlaisen liiketoimintamallin eli yksinkertaistettuna kuinka valokuvaamalla voi tienata elantonsa. Kuten kaikki vähäkään valokuvausalaa tuntee on vanha malli, jossa ollaan jonkun yrityksen tai lehden palkkalistoilla jo aika monta vuotta sitten kadonnut. Valitettavasti ne jotka tuosta liiketoimintamallista yrittävät pitää kiinni jäävät ilman töitä. Harmittavan moni hyvinkin ammattitaitoinen valokuvaaja ilman kuvauskeikkoja. Se on surullista. 

Olen tuosta ansaintalogiikasta blogannut jo useita kertoja ja ensimmäisen kerran vuosia sitten eli siitä ei sen enempää. Eräs tapa vastata huutoon on opetella uusia taitoja esim. multimedia ja video, joita voi asiakkailleen tarjota. 

Kolmas aiheeseen liittyvä blogaus on Daniel Schildtin Valokuvan (tekemisen) muutos. Tuossa blogauksessa mainitaan aika paljon samanlaisia ajatuksia kuin tuossa edellä linkkaamassani Toikkasen blogauksessa. Tässä ehkä keskitytään muistuttamaan, että uudet tekniikat siirtävät vanhoja tekniikoita syrjään. Samansuuntaisia huolia valokuvaajilla oli jo silloin kun Kodak toi markkinoille pienkameransa. Valokuvaus levisi koko (lähes) kansan huviksi. Nykyisessä tilanteessa ei sinänsä ole kovin paljoa uutta. Kolmijalkamiehet jäivät toiseksi, kun pienkameramiehet veivät kuvaustyöt. Kuvajournalismin synty vei leivän piirtäjiltä jne.

Eräs asia on ihmettänyt valokuvaukseen liittyvässä keskustelussa. Osalla valokuvaajista on se ihmeellinen käsitys, että heillä on jonkinlainen oikeus saada keikkoja ihan vain siksi, että ovat valokuvaajia. Kärjistän tässä toki hieman, mutta tuon suuntaisia kommentteja olen kuullut. Itse näen asian niin, että ostaja tekee valinnan mistä kuvat ostaa ja ei hänellä ole mitään velvollisuutta ostaa kuvaa valokuvaajalta. Ihan sama kuin meistä kenelläkään ei ole velvollisuutta ostaa kameraa suomalaisesta valokuvausliikkeestä, vaan sen voi ostaa mistä tahansa verkkokaupasta mistä päin maailmaa vaan. Toki valokuvan ostamisessa on muitakin ulottuvuuksia, mutta periaatteessa samasta asiasta on kysymys. Sama pätee moniin muihinin palveluihin, ostatko palveluita vai teetkö itse vaikka et olekaan ammattilainen?

Creative Commons License

17 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, Aalto Tuija, Toikkanen Tarmo, Schildt Daniel, blogit

Valokuvien ostajien ajatuksia.

Torstai 31.5.2012 klo 13:38 - Peter Forsgård

Photoshelter on tehnyt varsin laajan tutkimuksen siitä, mitä kuvien ostajat odottavat valokuvaajilta. Selvityksen englanninkielinen nimi on: What buyers want from Photographers? Linkistä pääset alkuperäisen lähteen äärelle.

Kysely oli lähetetty varsin laajalle joukolle, 90.000 valokuvien ostajalle. Tosin ainoastaan 1000 vastasi. Selvityksen tilastollista merkitsevyyttä en osaa sanoa, mutta silti on se on varsin mielenkiintoista luettavaa. Kysymyksissä oli rajattu kolmeen pääkategoriaan. Ensimmäisenä oli valokuvaajien markkinointi ostajien suuntaan, toisena verkkosivut ja video sekä vielä kolmantena millaista on tehdä yhteistyötä valokuvaajien kanssa.

Kuvapankeilla on vielä suuri osuus, kun etsitään valokuvia joita halutaan lisenssioidaan käyttöön. 93% vastanneista etsi niitä suurimmista kuvapankeista. Vastaavasti kun etsitään valokuvaaja kollegoiden suositukset ovat ykkösenä. Yllättävää minusta on, että toiseksi nousee emailit valokuvaajilta eli heidän oma markkinointi emailia käyttäen. Lähes yhtä suuri on suoraan valokuvaajien omat verkkosivut. Verkkonäkyvyys on siis hyvin merkittävä eli omien työnäytteiden näkyminen verkossa. Googlettaminen oli vain 23% ja tuosta selvityksestä ei käynyt ilmi miten valokuvaajien sivut löytyvät. Ilmeisesti kollegoiden suositusten ja mailien avulla?  Sosiaalinen media ei näissä kummassakaan ollut mitenkään merkittävä. Sen merkittävyys on varmaan välillinen ja liittyy siihen näkyvyyteen, verkossa ja somessa aktiiviset näkyvät hauissa paremmin. Näkyvyys esim. asiakkaiden silmissä sosiaalisessa mediassa helpottaa varmaan sitä suosittelemista, kun pysyy paremmin ostajan muistissa?

Kyselyssä kartoitettiin myös valokuva-alan trendejä tänä vuonna. Vastaukset joita selvityksessä nostettiin esiin eivät yllätä, valokuvan ja videon yhteys, sekä Instagramin kaltaiset applikaatiot.

Sosiaalisesta mediasta kyselen mukaan merkittävin on Facebook ja toisena tänä keväänä suureen suosioon noussut Pinterest. Mielenkiintoista on, että LinkedIn merkitys on viime vuodesta pienentynyt merkittävästi. Toisaalta sen ymmärtää, LinkedIn:in on korvannut sivustot, joissa visuaalisuus eli työnäytteet ovat suuremmassa roolissa. Toisin sanoen se mitä joskus on kertonut tehneensä ei merkitse niin paljon kuin oikeat kuvat, joita nyt esittää ratkaisee enemmän. Näinhän se on, että kuvaaja on juuri niin hyvä kuin hänen viimeisen kuvansa.

Verkosivuja koskevassa kysymysosiossa päällimmäiseksi nousee sivujen yksinkertaisuus eli toisin sanoen helppokäyttöisyys. Uusi asia on iPad yhteensopivuus eli ei Flashilla tehtyjä.

20% vastaajista piti tärkeänä videokuvauksen osaamista. Esille selvitykseen oli nostettu esimerkkinä kommentti: "I need someone with HD skills, editing capabilities and the ability to handle a project from beginning to end." Tämä ei välttämättä tarkoita, että pitää itse tehdä kaikki, vaan enemmänkin on oltava projektinhallintaan liittyviä taitoja. Mainoskuvaajille tämä tuskin on mikään iso haaste, mutta yksittäisille free-kuvaajille tuo voi olla hankalakin asia. Ei riiitä, että osaa kuvata videota vaan on hallittava koko tuotantoketju ja tarvittaessa johtaa koko prosessia. 

Vastaajilta kysyttiin myös mitkä asiat tekevät yhteistyöstä valokuvaajien kanssa positiivisen kokemuksen? Vastaukset tässäkin varsin odotettuja: postiivinen asenne, mukava tehdä työtä yhdessä, itsevarmuus ilman arroganssia. Mielenkiintoinen mainittu ominaisuus oli, että pitää olla hyvä kuuntelemaan. Hyvä kuuntelija on kohtelias ja ottaa muita huomioon. Vaikka kuvaajalla pitää ola oma näkemys miten kuvataan, täytyy kuitenkin osata kuunnella muita ja ottaa ne ajatukset huomioon. Uskoisin sen tarkoittavan juuri tuota. Myös liiketoimintataitoja ja niiden merkityksestä kyseltiin. Amerikkalainen valokuvaaja Chase Jarvis kirjoitti blogissaan liiketoimintataitojen osalta näin: "Because if you fail at the business part, if you can’t SUSTAIN this business, you’re not a pro." (lainaus täältä.) Kommentoin tuota Jarvisin blogausta Ohjeita Ison Veden takaa kuinka sinusta tulee valokuvaaja. Liiketoiminta osaamisen tai oikeastaan ei-osaamisen osalta nousi esiin mm. piilotetut kulut. Aika ymmärrettävää, että asiakas haluaa tietää tarkkaan mitä maksaa ja mitä siihen kuuluu. 

Selvityksessä viimeisenä mainittiin 9 estettä oikean valokuvan tai valokuvaaja löytymiseen. Kuvien löytymisen osalta hakusanoituksen heikkous on yksi syy miksi kuvia on hankala löytää. Valokuvaajien kannalta hankala haaste on lisenssointi, ostajat arvostavat niitä jotka ovat tässä suhteessa joustavia. Toisin sanoen se ainakin Suomessa tarkoittaa laajempia käyttöoikeuksia, mutta ei enempää rahaa. Ymmärrän toki ostajan näkökulman kuvan käyttöön liittyen. Onhan se selvä, että kuvaa jonka käytöstä ei joka kerta erikseen tarvitse sopia on kätevämpi tapa, mutta....

Kannattaa tutustua tuohon selvitykseen, se on varsinki kiintoisaa luettavaa. (linkki blogauksen alussa.) Toki on muistettava, että todennäköisesti vastaajista suurin osa on USA:sta ja tulokset eivät ole suoraan käypiä esim. Suomessa. Suuntaa antavia asiota varmasti löytyy ja osa noista on varmasti yleismaailmallisia.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, Photoshelter, Facebook, Pinterest, LinkedIn, some

Valokuvauksesta pitkästä aikaa taas....

Perjantai 25.5.2012 klo 10:59 - Peter Forsgård

Tervehdys taas kaikille lukijoille. Kävijätilastoista päätellen olette vielä kuulolla. Edellisestä blogauksesta on vierähtänyt yli kuukausi. Taitaa olla pisin blogaustauko tämän blogin historiassa.

Varsin paljon on tapahtunut valokuvauksen alalla, josta olisi voinut blogata, mutta jostain syystä ei ole blogaaminen ollut ajankohtaista. Jonkin verran on ollut tekemistä, reilu viikko siten oli ensimmäinen näyttökoe editoijan ammattitutkinnosta. Sen valmistelu ja asioidn kertaaminen toki omalta osaltaan vei aikaa ja huomiota. 

Yksi varsin mielenkiintoinen valokuvausta ja sosiaalista mediaa kiinnostanut tapahtuma oli Istagramin myyminen Facebookille. Hintalappu oli Instagramilla varsin iso ja siitä tietysti keskustelua on riittänyt. Itse aloin käyttää Instagramia tammikuussa. Syy sen käyttämiseen on se helppous ja käyttämisen hauskuus. Blogasin aiheesta reilu vuosi sitten otsikolla: Appsejä hyödyntymällä valokuvauvaaminen on hauskaa. Instagamissa kyse on nimenomaan kuvien jakamisen helppoudesta. Efektien laittaminen kuviin on myös ihan ok, vaikka niissä toki voi mennä helposti överiksi. Toisaalta jos kuvassa ei ole sisältöä, ei se efekteillä parane. Instagram kuviani voi käydä kurkkaamassa Statigram -palvelussa. Se ei ole varsinaisesti Instagramin palvelu, vaan ns. kolmannen osapuolen tekemä palvelu. On tuolla joukossa muutama valokuvakin, vaikka kuvia Instagramilla otankin lähinnä jakamisen ilosta. Kuvat ovat hetkiä ja asioita, joita vastaani päivittäin tulee. Niillä ei ole tarkoitus olla mitään sen syvällisempää merkitystä.

Se päivä jolloin videokuvasta otetaan stillit on yhä lähempänä. Tarkoitan siis siitä tulevan mainstreamiä. En myöskään tarkoita, että stillikuvaaminen katoaa kokonaan. Uskon, että ammattikuvat esim. muotikuvat otetaan lähitulevaisuudessa RED-kameroiden kaltaisilla vähintään 4K ja enempään pystyvillä videokameroilla. F-Stoppers -verkkosivuilla on aiheesta mielenkiintoinen blogaus. En ota kantaa onko tämä hyvä vai huono asia, mutta kuten totesin uskon sen olevan aika lähellä. Tämä tietysti taas tarkoittaa, että video on yhä tärkeämpi valokuvaajalle, jos meinaa tulevaisuudessa tehdä oman alansa töitä. Se mikä tässä asiassa nostaa keskustelua on, still- ja videokuvaamisen kuvaamisen erilaisuus. Väitän, että kylläsen ratkaisevan hetken saa poimittua siitä videosta, jos tarvetta on. Linkittämäni videon tapaisissa kuvauksissa ero on aika minimaalinen. Jälkityö on sitten toki eri asia. Videosta yksittäisen kuvan poimiminen on työlästä. Siihen asiaan ihan varmasti tulee työnkulkua helpottavia toimintoja. Käyttökelpoisten kohtien merkkaaminen videolla esim. pienellä terävällä äänellä voisi toimia. Etsiminen sitten audiowaven perusteella jne.

Miksi sitten pitäisi stillejä poimia videolta, kun on kuitenkin olemassa loistavia ja toistaiseksi parempiakin vaihtoehtoja. Syy on varsin yksinkertainen, samalla kuvaamisella saadaan sisältö digitaaliseen julkaisuun. Stillit saadaan tarvittaessa elämään tabletti-lehdille ominaisella tavalla.

Monet yrityksetkin ovat heränneet videoiden käyttöön viestinnässään. Olen vuoden verran vetänyt koulutuksia aiheeseen liittyen. Pääpaino ollut lähinnä videoiden käytössä ja niiden hyödyntämisessä. Osassa koulutuksia on myös menty itse videon tekemiseen, tosin hyvin pinnallisesti. Herääminen varmaan johtuu sittä, että You Tube on toiseksi suurin hakukone ja sinne ladataan 72 tuntia videota minuutissa. You Tube on nuoremman eli tulevaisuuden päättäjien ja kuluttajien suosiossa. Videosta on kovaa vauhtia tulossa uusi valokuva. Tosin tässkin on jo seuraava muutos nurkan takana. Mobilivideiden jakaminen esim. Social Camin kautta on kasvanut viime aikoina nopeammin kuin You Tube. Social Cam on sanottu olevan videokuvauksen Instagram. Social Camillä pystyy myös hiukan editoimaan videoita. Muutos on todella nopeaa ja luonnollisestikaan kaikki nämä eivät kosketa valokuvaajaa. Näiden ilmiöiden seuraaminen minusta kannattaa jotta tietää ne mahdollisuudet ja ne asiat jotka valokuvaajia koskettaa. Näiden ilmiöiden dissaaminen suoralta kädeltä on silkkaa typeryyttä. 

Kiitos siitä, että jaksoit lukea vuodatukseni läpi. Tarkoitus on taas blogailla tiuhempaan ja ruotia valokuvauksen ympärillä olevia ilmiöitä.

 

 

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, Facebook, Instagram, Social Cam, Statigram, You Tube, videokuvaus, RED, F-Stoppers, business

Valokuvaajan kehittyminen ja brändäys.

Maanantai 26.3.2012 klo 10:23 - Peter Forsgård

Journalisti-lehdessä numerossa 6/12 oli muutama varsin hyvä artikkeli valokuvaajan brändäämisestä ja oman toimintansa kehittämisestä.

Brändää itsesi -artikkelissa on haastateltu Vuoden 2011 lehtikuvakilpailun tuomariston puheenjohtajaa Rob van Brachtia. Artikkelissa on monta asiaa, joita valokuvaaja ei varmasti haluaa kuulla. Voin arvata, että joitakin valoluvaajia ottaa päähän se ettei van Bracht ole koskaan ottanut yhtään julkaistua valokuvaa ja kuitenkin neuvoo ja konsultoi valokuvaajia. Missään nimessä täysin ulkopuolelta van Bracht ei neuvo. Hän konsultoi lehtiä liittyen niiden ulkoasuun ja suosittaa heille sopivia valokuvaajia. Monella muullakin alalla on tullut vastaan se, ettei osata arvostaa kommentteja ja neuvoja, jos neuvoja koetaan alan ulkopuoliseksi tahoksi. Sen sijaan että keskitytään neuvojaan, voisi olla hedelmällisempää keskittyä niihin neuvoihin ja miettiä onko niissä pointti. Yleisestikin ottaen alan ulkopuolelta tulien kommenttien soisi lisääntyvän, se ihan varmasti rikastuttaa ja tuo esiin uusia asioita, joita sisältä on vaikea nähdä.  

van Bracht myös kehuu kisan kärkipään kuvia kansainvälisesti koviksi. Toisaalta artikkelissa sanotaan tason olevan heikko eli jonkin verran ristiriitaisen kuvan tuosta artikkelista saa tason suhteen.  

Yksi asia nousee esiin ja sen on vaatimus tyylistä. Kuvaajan tulisi valita tyylinsä. No en tiedä on valita hyvä sana, mutta tekemällä kaikkia tyylejä ei omaa mitää tyyliä. Tähän sopii hyvin Arno R. Minkkisen sanomana monen tyylin tekijöistä: "Jack of all trades and master of none." Tästä tyylistä tai käden jäljestä paljon keskustelen valokuvaajien kesken. Suomi on pieni markkina ja täällä on hankalampaa saada riittävästi töitä tekemällä vain yhdellä tyylillä, vai onko? Toisaalta onko suomalaisen valokuvaajan markkinat vain Suomessa? Monella varmasti ovat, mutta miksi niin täytyisi olla? Välineet kansainvälistymiseen ovat.

Artikkelin lopussa on erinomaiset ohjeet suomalaiselle valokuvaajalle:

1. Kommunikoi. Avaudu ja jaa tietämyksesi muiden valokuvaajien ja toimeksiantajien – kaikkien kanssa.

2. Luota itseesi. Ole ylpeä siitä, miten työskentelet. Luota omaan tyyliisi ja erotu massasta.

3. Katso laajemmin. Muista, että maailma on leikkikenttäsi, hae vertailukohtia työhösi ja sen tasoon kansainvälisesti.

Noissa kolmessa kohdassa kiteytyy varsin hyvin ne suomalaisen valokuvaaja kipupisteet. Tuo ensimmäinen liittyy vahvasti koko alan kasvattamiseen. 

Toinen artikkeli lehdessä liittyy samaan asiaan. Haasteteltuna oli Finnfoton toiminnanjohtaja Mikko Säteri. Jutusta nousi esiin lause: "Finnfoton järjestämät Photoshop-kurssit täyttyvät hetkessä, mutta myyntikursseille tulijoita ei riitä." Tarvinneeko tuohon mitään lisätä.... 

(linkit Journalisti-lehteen via digicamera.net uutiset 26.3.2012

Creative Commons License

13 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, Bracht Rob van, Finnfoto, Sateri Mikko

Ohjeita Ison Veden takaa kuinka sinusta tulee valokuvaaja.

Perjantai 2.3.2012 klo 15:00 - Peter Forsgård

Olen jo aika pitkään seurannut Chase Jarvisin blogia. Siellä on paljon asiaa valokuvauksesta ja siihen liittyvästä liiketoiminnasta. 

Varsinkin Suomessa (ainakin siltä tuntuu) usein unohdetaan, että valokuvaus ammattina on myös liiketoiminnan pyörittämistä ja markkinointia, ei pelkästään valokuvaamista. Jarvis toi hyvin esiin liiketoiminnan ja sen ymmärtämisen uusimmassa blogauksessaan, jossa hän viidellä kohdalla määrittelee miten valokuvaajaksi tullaan. Vaikka tuo blogaus on minusta hiukan provosoiva ja mahdollisesti hiukan huumorilla kirjoitettu, on siinä paljon asiaakin.

"Because if you fail at the business part, if you can’t SUSTAIN this business, you’re not a pro." (lainaus linkittämästäni blogauksesta).

Minusta tässä lauseessa on jotain olennaista. Ei ole mitään merkitystä kuinka hyvä valokuvaaja on, jos se liiketoiminta puoli ei suju. Jarvisin mukaan silloin ollaan harrastajia.

Toinen nostamisen arvoinen lause on: "Aim to be different, not better than everybody else."

Lukemisen arvoinen tuo Jarvisin blogi muutenkin.

  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, Jarvis Chase

Kodak moment on kohta historiaa.

Sunnuntai 8.1.2012 klo 9:00 - Peter Forsgård

Kodak on hyvin todenäköisesti menossa konkurssiin. He ovat myymässä isoa patenttisalkkua välttääkseen konkussin. Ilmeisesti salkun myyminen ei tule onnistumaan. On varsin surullista, että digitaalisen kuvauksen keksinyt yritys kaatui juuri siihen omaan keksintöönsä. He todellakin kannibalisoivat liiketoimintansa.

Uskon kuitenkin, että Kodakin alamäki alkoi jo ennen digitaalista murrosta. 90-luvulla se nuorempi valokuvaaja sukupolvi käytti huomattavasti enemmän Fujin filmiä. Itsekin siirryin Kodakista Fujiin paremman laadun vuoksi. Olin siihen asti kuvannut Kodakchromella ja Ektacolorilla. Kodachromen kehitys hankaloitui jonkin verran ja samaan aikaan Fuji tarjosi värikylläisempiä vaihtoehtoja diafilmeillään. Jos en ihan väärin muista niin taisi hienoinen hintaetukin olla Fujilla. Mustavalkokuvaus oli myös ammattipiireissä hiipuva trendi. Siellähän Kodak oli Tri-X:lään aika vahva. 

Ammattidigitaalikameroissa Kodakilla oli vahva ote vielä 90-luvun lopulla. Nikonin ja Canon bajoneteilla olevat järkkärit olivat markkinoiden ykköskamerat ammattipuolella. Hinnat taisivat olla yli 100.000 markkaa eli lähemmäs 20.000 euroa. Kodak yritti vielä samaa 2000-luvun alussa ja teki täyden kennon järkkäreitä sekä Nikonin, että Canonin bajonetilla, DCS Pro. Muutama muukin järkkäri heillä oli samaan aikaan. Olin itse tuota DCS Pro:ta hankkimassa, mutta onneksi päädyin Canonin 1DMKII:seen. Kodakin kamera osoittautui varsin heikoksi.

Nykynuorelle Kodak ei ole mitenkään tuttu merkki samoin kuin se oli vanhemmilleen ja etenkin iso-vanhemmilleen. On siinä mielessä ymmärettävää, että Kodak hiipui unholaan. On mielenkiintoista nähdä miten nykynuoret käyttäytyvät jatkossa. Kameramaailmassa voi taas käydä merkkien suhteen iso mullistus. Olen aiemmin veikannut, että Sony nousee. Playstation sukupolvi pitää sitä hyvänä brändinä. Toistaiseksi ainakin Canon ja Nikon ovat pitäneet pintansa, samoin Olympus ellei nyt sitten taloussotkut kaada sitä.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, Kodak, Fuji, Canon, Nikon, Sony

Ennustuksia ja ajatuksia valokuvauksesta vuodelle 2012

Lauantai 31.12.2011 klo 16:00 - Peter Forsgård

Vuodenvaihteessa on mukava hiukan muistella mennyttä vuotta ja etenkin katsella tulevaisuuteen.

Valokuvauksen osalta suurin vuonna 2010 tapahtunut oli Sanoma Newsin tiukentunut linja free-lancereihin. Kesän aikana Sanoma News ei enää tilannut kuvauksia niiltä kuvaajilta, jotka eivät suostuneet allekirjoittamaan uutta avustajasopimusta. Nyt ihan viime aikaisten tietojen mukaan myös Sanoma Magazines on lähettänyt saman suuntaisen sopimuksen avustajilleen. Mikä heidän linjansa tulee olemaan, on vielä auki. Uskoisin kuitenkin, että Newsin kaltaista tiukentumista varmaan tapahtuu. Haaste voi vaan olla, että aikausilehdet näivettyvät, jos eivät saa kunnollista kuvamateriaalia. 

Kuten olen aiemminkin blogannut, mielestäni Sanoma sahaa omaa oksaansa. Ilmeisesti businessmallina Sanomalla on tällä hetkellä ns. sadonkorjuumalli eli kerätään rahaa omistajille jaettavaksi ennen kuin koko homma loppuu.  

Toinen merkittävä valokuvaukseen liittyvä oli sosiaalisen media käyttö Arabimaailman mullistuksessa. Viralliset paikalliset tiedotuskanavat kertoivat omaa "totuuttaan" ja taasen niin ulkolaiset kuvajournalistit kuin kansalaisjournalistitkin jakoivat ehkä hiukan enemmän totuutta kuvineen ja videoineen esim. Twitterin kautta. Tuo koko tiedon jakamisprosessi on uusi ja ei välttämättä noudata perinteistä uutisjakelua.

Uskon, että nuo kaikki edellä mainitut trendit tulevat jatkumaan. Valokuvaajan ammatti käy yhä hankalammaksi. Samaa kehitystä tapahtuu varmaan muillekin ammateille, joita digitaalisuus ja sosiaalinen media koskettaa suoraan. Toisin sanoen ei valokuvaajan ammatti mikään poikkeus tässä suhteessa ole. Valokuva itsessään ei katoa mihinkään, vain se tapa jolla valokuvalla voi ansaita jatkaa muuttumistaan. Löytyykö uusi ansaintamalli 2012? Uskoisin, että jonkinlaista valoa saadaan tunnelin päähän ja se ei ole vastaan tuleva juna.

Ilmeisesti ensi vuonna Google julkistaa oman Nexus-tablettinsa ja se voi parhaassa tapauksessa räjäyttää potin. Hinnat tulevat putoamaan. Tablettien määrä lisääntyy valtavasti ja niille tarvitaan sisältöä. Hyvä esimerkki tästä oli jo joulun jälkeen ilmestyneet digitaaliset erikoisnumerot. Mediatalot halusivat heti tarjota jouluksi lahjaksi tabletin saaneille sisältöä. Moni amerikkalanen lehti ilmestyi joulupäivänä ensimmäisen kerran sitten vuoden 1912. Uudella tavalla esille tuodun sisällön tarve lisääntyy. Se tuo mahdollisuuksia myös niille valokuvaajille, jotka ovat valmiita ottamaan haasteen vastaan. Uusi tilanne on myös mahdollisuus, eikä pelkästään uhka.

Kuvauskaluston puolella on odotettavissa uutuuksia, onhan syksyllä taas Photokina. Peilittömien järkkäreiden osuus myös Suomessa kasvaa ihan varmasti. Niiden etuna on pieni koko ja esim. Olympuksen VF-2:sen kaltainen etsin. Perinteisen peilin tai optisen etsimen läpi kuva näkyy sellaisena kuin silmä sen näkee, mutta digitaalisen etsimen kautta parhaimmillaan sellaisena kuin kamera sen näkee. Ainakin testaamassani Olympuksessa se toimii todella hyvin. Jos tuo valotusasia kiinnostaa enemmän kannattaa lukea Pekka Potkan blogaus aiheesta juuri tuohon Olympukseen liittyen. Väittäisin, että peilin lähtölaskenta on todenteolla alkanut.

Kännykkä on yksi yleisimmistä kameroista, mutta toistaiseksi pokkarit ovat kuitenkin pitäneet pintansa. Miksi kantaa mukanaan erillistä kameraa, jolla ei voi jakaa kuviaan samantien? Kuvanlaatu kännyköissä on jo pokkarien tasoa, joten sekään ei enää estä niillä kuvaamista. Minusta känny ei korvaa kunnon pokkaria, koska kuvausasento ja kunnon etsimen puute ovat niitä jotka hankaloittavat kuvaamista. Sen sijaan pidän mahdollisuudesta jakaa kuva samantien. Jos pokkarit meinaavat pysyä mukana niihin on saatava suora jako mahdollisuus eli tehdä kamera, jossa on puhelin. Toki Eye-Fi muistikortti on yksi mahdollisuus, mutta harva haluaa säätää wlan-härpäkkeitä. Uskon, että kännykuvien osuus jatkaa kasvuaan.

On mielenkiintoista nähdä tuleeko markkinoille vielä 2012 valokuvaajan kannalta järkevän hintainen hybridi eli 24/25/30fps ja täydellä resolla kuvaava kamera. RED Epic on sen kaltainen kamera, mutta ilmeisesti sen toimivuus tosi paikassa on hiukan niin ja näin. Canon vihjaisi lähitulevaisuudessa julkaisevansa EOS Cinema -kameran, joka näyttää perinteiseltä järkkäriltä, mutta on ilmeisesti kuvailemani kaltainen hybridi. Sellainen kamera muuttaisi taas kerran kuvaamista. Blogasin tästä aiheesta jo huhtikuussa 2007, kun Dallas Morning News testasi uutta tekniikkaa interpoloida stillejä videosta. Tilanteisiin jossa tarvitaan sekä stilliä, että liikkuvaakuvaa tuollainen hybridillä kuvaaminen on omiaan. Valaisukin muuttuu samalla salaman välkkeestä jatkuvaa valoa antaviin LED-valoihin. Valaisun filosofia toki säilyy ennallaan.

Palaan vielä hiukan vuoteen 2011. Blogasin selkeästi vähemmän vuonna 2011 kuin 2010. Viime vuonna blogauksia oli 167 ja tänä vuonna 106. Kävijämäärä luonnollisesti putosi hiukan, mutta jokaista blogausta luettiin selkeästi enemmän kuin edellisenä vuonna eli lukijoita tuli roimastui lisää. Kiitos kaikille niin uusille kuin vanhoillekin lukijoille. Ensi vuonna on tarkoitus jatkaa blogaamista perinteisen kirjoittamisen lisäksi myös videoblogaamisen muodossa. Mahdollisesti kevään aikana aloitan blogaamisen myös englanniksi. Kuvauspuolella pitää taas omien projektien osalta aktivoitua. Viime vuonna omat kuvausjutut jäivät aika vähälle. Omien projektien tulisi olla joko ns. sormiharjoittelua ja/tai portfoliota tulisi kehittää sellaiseen suuntaan jota haluaa asiakkaille tulevaisuudessa tarjota. Ei riitä, että portfoliossa on kuvia joita nyt tekee. 

Erittäin Onnellista Uutta Vuotta 2012 kaikille.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, ennustus, business

Valokuvaajia kortistoon?

Keskiviikko 30.11.2011 klo 19:21 - Peter Forsgård

CNN on irtisanonut 12 vakituisessa palveluksessaan olevaa kuvajournalistia. Taustalla on hyvin onnistunut iReport eli heidän oma kansalaisjournalismin saittinsa.

Kuvajournalismi on muuttunut radikaalisti tai siis se tapa jolla siitä voi saada toimeentulonsa.  Valokuvilla on ollut historian saatossa merkittävä osuus monen epäkohdan esille tuomisessa. Osa niistäkin on ollut ei-ammattilaisen ottamia. Valokuvaaja eri osa-alueineen ei ole niin kovin uusi itsenäinen ammatti. Aika moni valokuvaaja on tehnyt jotain muuta ennen valokuvaajaksi ryhtymistään, Lewis W. Hine esim.  Monelle valokuvaus saattoi olla osa-aikaistakin. Jotkut käyttivät valokuvaa osana muuta materiaaliaan epäkohtien tuomikseksi esiin, mm. Jakob Riis. Valokuvalla on edelleen iso merkitys. Afrikan kevääksi nimetty liikehdintä ja siitä saatu tieto ja valokuvat ovat yksi esimerkki viime ajoilta. Sosiaalisen media eri kanavien kautta saimme tietoa tapahtumista, vaikka kyseisten maiden viralliset tiedotuskanavat kertoivat jotain muuta. Iso osa näistä esim. Twitterin kautta tulleista tiedoista ja valokuvista oli kansalaisten lähettämiä keskeltä tilannetta. Joukossa on toki ammattilaistenkin twiittejä. Journalismi on demokratisoitunut, piti siitä tai ei.

Se mitä sanon seuraavaksi saattaa suututtaa jotkut, mutta sanon sen silti. Kuvajournalistin ansaintamalli ei ole enää olla vakituinen kuvaaja organisaation palveluksessa. Tämä on ollut aika selvää jo pitkään. Kuvajournalismi sinänsä ei ole kadonnut mihinkään, vaan siitä saatavan toimeentulon mekanismi on muuttunut. Kuvajournalistin mahdollisuudet ovat mahdollisesti Luceo Images kaltaisissa yhteenliittymissä ja/tai joukkorahoituksen malleissa, kuten esim. Kickstarter ja Emphas.is. Kuvajournalismin tulevaisuus on taustottavissa tarinoissa. Voi olla, että ne tarinat pitää itse löytää ja julkaista.

Uutiskuvat ovat osittain jo menneet kansalaisjournalismin haltuun. Toki moniin paikkoihin ja tilaisuuksiin on pääsy ainoastaan lehdistäkortin omaavilla valokuvaajilla, joten osa siitä on edelleen ammattilaisten hallussa. Samoin tilaisuuksiin voidaan vaatia akkreditointia, jonka saavat ainoastaan media edustajat. Valokuvaajien osalta niistä suurin osa ovat juuri niitä free-ammattikuvaajia. 

Loppuun on hyvä huomauttaa, etten suinkaan pidä kehityksestä. Omasta näkökulmastani katsottuna olisi ihan hyvä, että kuvajournalistit olisivat edelleen lehtikuvaajina mediatalojen palveluksessa. Silloin eivät tulisi muiden valokuvaajien tontille. Toisekseen nuo irtisanomiset ovat toki jokaiselle henkilökohtaisella tasolla hyvin ikävää.

Creative Commons License

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, CNN, business, Kickstarter, Emphasis

Valokuvauksesta ja päätöksistä mihin suuntaan haluaa mennä.

Keskiviikko 2.11.2011 klo 11:31 - Peter Forsgård

APhotoEditor blogissaan Rob Haggart asettaa kysymyksen, mikä on se tärkein asia minkä olet tehnyt tukeaksesi omaa valokuvaus liiketoimintaasi? Esimerkkinä on Amy Vitalen kertomus kuinka hän meni takaisin koulun penkille ja opiskeli multimediaa. Poimin tuolta kirjoituksesta yhden lauseen, joka on toistunut monen muunkin positiivisesti ajattelevan valokuvaajan suusta: "It’s an exciting time to be a photographer and journalist, and this new skill can create more opportunity for all of us." (Amy Vitale). Luonnollisesti tuo ei täysin pidä paikkaansa meillä täällä Suomessa. Mediatalot ovat aika vanhanaikaisia ja minusta pahasti ajastaan jäljessä. Tuntuu ettei oikeasti ole edes halua uudistua ja ottaa sähköistä julkaisemista käyttöön sen kaikissa muodoissa. Se tekee lehtikuvaajan ja journalistin työstä hankalaa. Lauseen jälkimmäinen osa sen sijaan on se mikä pitää paikkansa myös täällä. Mitä laajemmat kyvyt ja taidot kullakin on, sen paremmat mahdollisuudet on selvitä tilanteesta. Mahdollisuuksia on muuttaa omaa ajatteluaan. Roikkuminen siinä uskossa, että nyt kannattaa pitää kiinni siitä mikä joskus oli, johtaa mielestäni tuhoon. En usko, että ihan lähivuosina vakituiset kuvaajat esim. mediataloissa tulevat lisääntymään. Lähitulevaisuus on freelancereiden aikaa. Voi olla, että mediatalot jossain vaiheessa havahtuvat ja muuttavat strategiaa.

No palataan siihen asiaan josta tämä motiivi blogata otsikon mukaan. Voin sanoa, että 2008 tehty päätös suuntautua myös ammattimaisesti videokuvaukseen oli oikea. Toki olin sitä ennen jo tehnyt pieni muotoisemmin videoita, mutta kalusto ei silloin antanut mahdollisuutta laajentaa kunnolla. Minulle jopa naurettiin ja vähäteltiin, kun esitin liikkuvankuvan ja audioslideshow taitojen opettelun tärkeyttä syksyllä 2006. Nyt ei edes tarvitse olla jälkiviisas. 

   

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, multimedia, video

Vanhemmat kirjoitukset »