My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kuva&Kamera messuilta 360-videoita.

Lauantai 5.3.2016 klo 9:26 - Peter Forsgård

Tein Kuva&Kamera -messuilta 360-videoita. Haastattelin Sonyn, Canon, Olympuksen, Garminin ja Pentax:n edustajia.

Messuilla on mukavasti esillä uutuuksia. Tänään lauantaina teen muutaman videon lisää. Alla lista videoiden soittolistaan. 360-videoiden katselu onnistuu parhaiten YouTuben omalla applikaatiolla.

Linkki soittolistaan.

Tässä kaikki seitsemän videota:

 

edit:6.3.2016 klo 9:30, lisätty videot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kuva&Kamera, Sony, Canon, Olympus, Pentax, Garmin, Sigma, Leica, Nikon

Uusi kamera mielessä?

Perjantai 4.3.2016 klo 8:38 - Peter Forsgård

Jos olet hankkimassa uutta kameraa, kannattaa kurkata tämän viikkoinen Vlogaukseni. Käyn siinä läpi muuta asioita, joita kannattaa miettiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamera

Kameralehdellä uudet verkkosivut

Tiistai 9.2.2016 klo 18:11 - Peter Forsgård

Kameralehti on avannut uudet verkkosivut. Miksikö pitkästä aikaa kirjoitan tekstiblogia ja "mainostan" Kameralehden uusia verkkosivuja? Siksi että videoblogaukseni tulevat olemaan osa Kameralehden blogisisältöä. Toistaiseksi siellä on neljä blogaajaa, päätoimittaja Asko Vivolin, Tiina Puputti, minä ja Vlogini sekä mysteerikirjoittaja Väärä Kurkku.

Kameralehti.pngVlogaukseni tulee säilymään myös kanavallani YouTubessa ja se laitetaan embedaamalla tuonne blogiin. Vlogini ilmestyy Kameralehden blogeissa vähintään kaksi kertaa kuussa. Minulle tämä oli erittäin mieluinen juttuja.

Sivujen kautta voi myös ostaa lukuoikeuksia, niin digitaaliseen-lehteen kuin näköislehtiin. Tilaajille se ymmärtääkseni kuuluu tilaushintaan. Kaupasta voi myös ostaa Kameraseuran koulutuksia jne. 

Minusta Kameralehden uudet verkkosivut näyttävät varsin tyylikkäiltä.

Niin ja mikäs sen mukavampaa kuin lähettää laskuja Tubettamisesta. Olo nuorenee kummasti :D

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kameralehti

Viikon videoblogaus

Perjantai 29.1.2016 klo 21:05 - Peter Forsgård

Uusimmassa videoblogauksessani pohdiskelen kuvan hintaa, kommentoin Olympuksen uusinta kameraa Pen F:ää ja kerron jännittäviä uutisia blogiini liittyen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Kameralehti

Hajatelmiani Olympus Pen F:stä

Keskiviikko 27.1.2016 klo 10:56 - Peter Forsgård

Sain viime viikonloppuna mahdollisuuden testata Olympuksen tänään julkaisemaan uutta kameraa, Pen F:ää. Lähdin Tallinnaan kuvaamaan ja tein siitä pienen videon. (Video on englanninkielinen)

Olympus Pen F on digitaalinen versio vuonna 1963 julkaistusta Pen F kamerasta.


Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, kamera

Pokkari kokeiltavana: Olympus Stylus TG-4

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11:20 - Peter Forsgård

Peruspokkareiden myynti on viime vuosina romahtanut. Syykin on ihan selkeä, kännykamerat ovat appseineen ja kuvien jakomahdollisuuksineen ylivoimaisia useinpiin pokkareihin verrattuna. Pokkareilla on toki vielä paikkansa. Suosituimpia ovat varmaan superzoomit ja vedenkestävät pokkarit. Niitä eivät kännykamerat toistaiseksi pysty haastamaan.

Olympus julkaisi hiljattain Stylus Tough -sarjaan TG-4:sen. Perusspeksit löytyvät esim. DPrewiev:n sivuilta. Kamera tulee myyntiin kesäkuun alkuun mennessä. Hinta on ymmärtääkseni 419,90-. Pääsin tätä uutuutta muutaman päivän kokeilemaan.

Mielenkiintoisimmat ominaisuudet TG-4:sessa ovat mikroskooppikuvaustila eli macrokuvaus ja LiveComposition. Lähikuvaus on todellakin lähikuvausta. Kameran lähintarkennusetäisyys on 1cm. Yleensä noin lähelle kuvaaminen tuottaa haasteita, mutta Olympus on ratkaisut varsin näppärästi tuon haasteen. Kameraan saa kiinni "rengasvalon", johon ohjataan valo kameran salamasta/led-valosta. Rengasvalo on vielä tehty niin fiksusti, että se irrottaa kameran juuri tuolle sentin etäisyydelle kohteesta. Kameran voi siis laittaa suoraan kiinni kohteeseen. Rengasvalon kauttaa kohde myös valaistaan. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tuolla periaatteella 1 euron kolikkoa. Pääsee siis aika lähelle. Kyllä tuota kehtaa makroksi sanoa, kun koko teksti ei mahdu kuvaan. Kuten kuvasta näkyy niin aavistuksen kuva pehmenee reunoilta, mutta esim. kuvatessa kuvasuhteella 1:1 ei pehmennystä juurikaan näy.

img_0035.jpg

TG-4:sen makroa ei ole rajoitettu vain laajakulma päähän vaan se toimii kaikilla polttoväleillä. Yllä oleva kuva on otettu zoomin pitkällä päällä eli 100mm (kinovastaavuus). TG-4:sen mikroskooppi-asetus antaa ihan uusia ulottuvuuksia makrokuvaamiseen. Alla olevassa kuvassa katson miltä puunrungossa oleva sammal näyttää.

img_0031.jpg


...ja alla tuosta tilanteesta se otettu kuva. (suoraan kamerasta, ei käsittelyä)

img_0036.jpg

Live Composite löytyy nyt myös tästä Olympuksesta. En tässä lähemmin selitä mistä Live Compositessa on kysymys. Blogasin aiheesta viime vuoden lokakuussa ja tämän vuoden helmikuun lopussa. Noista kahdesta blogauksesta selviää hyvin mistä on kysymys. Eroa OMD-sarjan LiveCompositeen kuitenkin on. TG-4:sen LiveComp kuva näkyy Ol.Share appsissä. Tämä on merkittävä parannus ja toivottavasti sama ominaisuus saadaan myös OMD-sarjan kameroihin.

Kaiken tuon muun herkun ohella TG-4 on vedenpitävä aina 15 metriin saakka ja kestää pudottamista kahdesta metristä. Puristuskestävyys on 100kg. Pudottamista ja puristamista en kokeillut, mutta uitin kameraa läheisessä purossa.

Pokkareiden haasteena on yleisesti hämärässä kuvaaminen eli niissä tilanteissa jossa kuvataan korkeilla ISO-arvoilla. Näyttäisi ainakin ISO800 olevan täysin käyttökelpoista. Alla oleva kuva on kuvattu juuri ISO800:lla. Kuva on pienennetty joten tuosta kuvasta voi sanoa ainoastaan miltä se kohina tuossa koossa vaikuttaa.

tg-4_testi_147.jpg

Alla oleva kuva on otettu samasta paikasta samaan aikaan ja siinä ISO-arvo on 3200. Kohina toki näkyy, mutta on ihan makuasia sitten miten siihen suhtautuu. 

tg-4_testi_146.jpg

Molemmissa kuvissa on kuvattu muuten kameran perusasetuksilla ja Lightroom CC:ssä se normaali värikohinan poisto arvolla 25. Verkkoon ja blogeihin ihan käypästä kuvaa saa jopa minusta 3200 ISO:llakin. 

Huomattavaa on myös, että TG-4:ssä voi kuvata RAW-kuvaa. Lightroom CC ja 6 -versiot tukevat myös TG-4:sen ORF-tiedostoja.

Kuten alusa totesin niin kännykamerat ovat syrjäyttäneet pokkarit. Testasin tuosta samasta kohteesta myös iPhone 6:sta. Alla oleva kuva on kuvatt iPhone 6:sella. 

img_0049.jpg

iPhone 6 ISO 500 (Camera+ app)

Kännykamera myös pärjää varsin hyvin, kun kuvaa käytetään pienessä koossa. Isolta ruudulta katsoessa ero TG-4:sen on selkeä. Pokkareilla on siis vielä käyttöä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Olympus, TG-4

Hajatelmia Kuva & Kamera -messuista.

Sunnuntai 8.3.2015 klo 21:00 - Peter Forsgård

Viikonloppuna oli taas se aika, kun valokuva-ala kokoontui Messukeskukseen, Kuva & Kamera -messuille. Minusta messut oli varsin hyvä kokonaisuus, taas kerran. Toki olisi toivonut, että kaikki isot kameramerkin olisivat olleet edustettuna. Poissaolollaan loistivat Nikon, Panasonic ja Sony. Muuten paikkalla oli varsin hyvä kokoelma eri yrityksiä. Etenkin pientarviketta oli runsaasti esillä. Käytetyt kamerat taas nousseet suosiossa, koska näytteilleasettajien joukossa olivat sekä JAS-kamerakauppa, että Kameratori. Erityisesti JAS-kamerakaupan osastolla kuolasin Peztval uusvanha objektiiviä. En onneksi sortunut ostamaan. Kameratorilla oli myynnissä laatikoittain pienhärpäkettä sekä vanhoja kameranrunkoja.

Uutuksia oli ainakin esillä Canonilla ja Olympuksella. Canonilla uudet 5D-sarjalaiset ja M3, sekä Olympuksella uusi E-M5MKII. Focus Nordicin osastolla oli hypisteltävänä Lytro. Sellaisen hankkiminen houkuttelisi kovasti, mutta 1700,- hintalappu hillitsee haluja ostaa...

Nykyään kuvaan kevyemmällä kalustolla, on jalustani aika järeä ja turhankin painava. ED-Markin osastolla oli varsin kätevä ja sopivan kevyt Cullman-jalusta. Tuossa 628-mallissa on kätevä hybridi kuulapää. Se käy niin videokuvaukseen kuin perinteiseenkin kuvaukseen. Sen olisi saanut aika hyvään hintaan, mutta vielä jäi hankkimatta. Pitää varmaan korjata tilanne ensi viikolla. 

En tänä vuonna valitettavasti ehtinyt kovin montaa esitystä kuuntelemaan. Ainoastaan yhden kokonaan ja se oli Mikael Rantalaisen (@finnishviews) luento maisemakuvauksesta. Pidin esityksestä, siinä oli pajon asiaa ja hyviä vinkkejä maisemakuvaajalle. Erityisesti pidin siitä, että Rantalainen kehoitti kuvaamaan omaa lähimaisemaa. Aina ei tarvitse mennä kauas eksoottisiin paikkoihin, vaan se maisema voi löytyä ihan siitä omasta lähipiiristä. "Pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikkassa", sanoi Rantalainen esityksessään. Oli kiva kuunnella tuo luento, koska jostain syystä minua on maisemakuvaus kovasti viiem aikoina ruvennut kiinnostamaan. En tiedä miksi, en ole koskaan maisemaa kuvannut. No ehkä juuri siksi se kiinnostaa. Aina pitää kokeilla jotain uutta. Katsotaan mitä tässä kevään aikaan tuon osalta ehtii tehdä.

Valokuvanäyttelyt ovat myös sitä parasta osaa näillä messuilla. Nyt mieleen jäi Finnfoton juhlanäyttely sekä Heikki Kuisman "Uhanalaisia kisapetoja" -näyttely.

Kuten aina messujen yksi kohokohta on tuttujen tapaaminen. Tänä vuonna ne kohtaamiset jäivät vähäisemmäksi kun yleensä. En perjantaina ehtinyt ammattiaikaan, kuin vasta ihan lopuksi. Onneksi yksi kohokohta kuitenkin sattui kohdalle. Pitkästä aikaa tapasin Matti J. Kalevan. Oli todella ilo nähdä hänet hyväkuntoisena ja pirteänä. Hän on taas aloittanut opettamisen ja ryhmänä on noin kymmenen kansainvälisesti menestynyttä kuvaajaa. Oli ilo nähdä se innostuksen palo joka Matin silmissä hehkui, kun hän kertoi niistä kuvausprojekteista, joita hän tämän ryhmänsä kanssa tekee. Mahtavaa että hän vielä jaksaa noin innostuneesti auttaa ja sparrata suomalaisia valokuvaajia. Se on korvaamatonta työtä kuvaajien eteen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Kuva & Kamera, JAS-kamerakauppa, Kameratori, ED-mark, Cullman, Focus Nordic, Lytro, Petzval, Rantalainen Mikael, Kaleva Matti J., Canon, Olympus, Kuisma Heikki

Peilittömien myynti ohittaa perinteisten järkkärien myynnin tänä vuonna?

Perjantai 30.1.2015 klo 10:58 - Peter Forsgård

KOTEK on julkaissut elektroniikan ja kodinkoneiden myyntitilastot viime vuodelta. Minua kiinnostavimmat tiedot ovat luonnollisesti kameroiden myyntitilastot ja niiden kehitys. KOTEK ei tuossa viime vuoden katsauksessa ole tilastoinut eri merkkien välisiä eroja. Tilastoissa on kameratyypit.

Trendi joka tässä viime vuosina on näkynyt on aika selkeä edelleen. Kompaktikamerat ja perinteiset peilijärkkärit jatkavat syöksyään, peilittömät sen sijaan jatkavat kasvuaan. 

kameramyynti1.png

Kuten yllä olevasta kaaviosta näkee kompaktikameroiden myynti on lähes puolittunut. Vuonna 2012 niiitä myytiin vielä lähes 250.000. Peilittömien myynti on määrällisesti kasvanut 29% ja samalla perinteisten järjestelmien myyntimäärä on pudonnut peräti 44%. Kameroiden kokonaismyynti jäi miinukselle noin 30%. Muutokset ovat varsin isoja. Varsinkin kun kaksi suurinta merkkiä tekee käytännössä ainostaan perinteisiä peilijärkkäreitä ja haastajat taas peilittömiä. Peilijärkkäreiden valmistajilla on miettimisen paikka. Ihan varmasti tässä osa trendistä johtuu siitä, että peilittömät ovat edullisempia.

kameramyynti3.png

Yllä olevasta kaaviosta näkee, että peilijärkkäreiden keskihinta on hiukan noussut ja vastaavasti peilittömien hiukan laskenut. Karkealla laskutoimituksella perinteisiä peilijärkkäreitä on myyty noin 22, M€ ja peilittömiä hiukan yli 10M€. Vastaavat luvut vuodelta 2013 ovat n. 37,7M€ ja 8,2M€. Peilijärkkäreiden myynti on siis rahalliseti pienentynyt noin 15M€. Peilittömien myynti euroissa on samaan aikaan kasvanut 2M€ eli kasvua noin 24%.

kameramyynti2.png

Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan mennään, jos talous kääntyy nousuun. Kuinka paljon se vaikuttaa kameramyynttin ja miten kehittyävät eri kameraluokat. Kompaktien lasku jatkuu, se on aika varmaa. Mobiilikuvaaminen on tullut tilalle. Perinteisten järkkäreiden myynti oli vuonna 2012 105.000 ja nyt ollaan 40.000 kappaleessa. Peilittömiä myyntiin 16.000 kappaletta vuonna 2012. Kasvua kappalemäärässä kahdessa vuodessa on 9.000. Nämä tiedot tästä hiukan pienestä talukosta.

Mikäli trendi jatkaa saman suuruisena peilittömien myynti kappalemäärissä on tänä vuonna suurempaa kuin peilijärkkäreiden. Samoilla prosenteilla kuin 2014 määrät olisivat: 22.400 ja 37.530 peilittömien eduksi. Tuo olisi jo melkoinen muutos. Toki asioihin vaikuttaa niin moni asia, että tuo ennustukseni ei varmaan ihan noin toteudu. Toisaalta jos vertaa vuoden 2012 ja 2013 lukuja niin perinteisten järkkäreiden lasku on kiihtynyt, 2012 -32% ja nyt -44% ja vastaavasti peilitömien nousu hiukan hidastunut, 2012 +32% ja nyt +29%. Kaikki luvut kuitenkin osoittavat, että käänne tapahtuu tänä vuonna. Pitääpä paremmalla ajalla kaivaa vähän tilastoja laajemmin eli muualta maailmasta. Euromääräinen myynti noilla omilla arvioillani olisi 13,3M€ ja 13,2M€ eli euromääräisesti ollaan aika tasoissa. Olen tuossa olettanut keskihinnan muutoksen samaksi kuin edellinen on ollut.    

Mielenkiintoista on sitten nähdä mitkä kameranvalmistaja ovat milläkin mallilla mukana.   

Kaavioiden lähde: KOTEK-Tilasto (dropbox ja pdf)    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, kamera

Kamera kokeilussa, Canon G1X MarkII

Maanantai 4.8.2014 klo 17:38 - Peter Forsgård

Pääsin kesälomalla muutaman viikon testaamaan Canonin pokkareiden lippulaivaa, G1X Mark II:sta. Se on päivitetty versio G1X:stä, kuten nimestäkin varmaan suurin osa osaa päätellä.

canong1xmkii.png

Kiinnostavaksi kameran tekee oikeastaan kaksi asiaa, kohtuullisen iso kenno ja elektroninen etsin. Se EVF on toki lisävaruste ja sen hinta on hiukan korkea. Minulla oli myös se etsin lainassa. Ilman kunnon etsintä en oikein osaa kuvata, koska se vaatisi vain takanäytön käyttöä. Se ei minusta ole oikein hyvä tapa kuvata. Toki sitä tuli myös joskus käytettyä, mutta EVF on tässä Canonissa varsin kätevä, koska sen saa taitettua myös pystyy eli voi kuvata kuin kuiluetsimestä.

Kolmas kiinnostava G1X Mark II:ssa on suhteellisen valovoimainen objektiivi. 24-120mm on valovoimaltaan 2.0-3.9 eli aika valoisa.

img_0093.jpg

Sopivilla säädöillä eli 120mm ja täydellä aukolla riittävän läheltä, kuvaan saa ihan kivan blurrin taustan ja sen bokehkin näyttää ihan hyvältä. Katumuotokuviin tämä voisi soveltua aika kivasti.

Kuvanlaadussa ei minusta ollut mitään moitittavaa. En toki sitä testannut minkään muun kameran kanssa. Koska kuvanlaatu harvoin on uusissa kameroissa ongelma, on tärkeämpää testata ja kokeilla miten kamera omaan kuvaamkiseen soveltuu. Alusaa aina uusi kamera tuntuu hiukan oudolta kädessä, niin tämäkin. Olen aika vähän kuvannut pokkareilla yleensäkin ja se varmaan osa syy miksi niin. Kamera oli minulla joka päivä mukana ja pikku hiljaa siihen tottui. Oikeastaan ainoa johon en tottunut oli moottorizoom. Objektiivin renkaan saa kyllä säätämään zoomia portaittain ja sitäkin testasin, utta minulle sopii paremin, että objektiivin säätörenkaat oli asetettu aukon ja valotuksen korjailun säädölle. Kuvaan pääasiassa aukon esivalinnalla, joten on aika luonnollista, että asetan säätörenkaan säätämään aukkoa. Valotuksen korjailu taas on tärkeä säätö ja kätevästi laitettavissa ulommalle säätörenkaalle. Valotuksen korjalu ei tosin onnistu, jos laukaisin oli alhaalla ja se vaati hieman totuttelua. 

img_0300.jpg

Kuten lähes kaikissa uusissa kameroissa, niin tässäkin oli wifi ja yhdessä Canonin applikaation kanssa kuvan saattoi siirtää suoraan kännykkään ja siitä eteenpäin sosiaaliseen mediaan. Wifi-yhteys toimi varsin hyvin, vaikka aluksi oli pientä haastetta saada se toimimaan yhdessä iLaitteiden kanssa. Yhteydenmuodostus oli hiukan hidasta ja se sai minut hiukan hätäisenä lopettamaan applikaation ennen kuin yhteys oli saatu. Kun ymmärsin malttaa hiukan, homma pelitti mainiosti. Kuvasin samaan aikaa sekä RAW, että jpg-tiedoston, sillä RAW-kuvat eivät ainakaan mobiililaitteeseen siirtyneet. Tietokoneen kanssa en yhteyttä kokeillut.

Korkein ISO jota tuossa käyttäisin on ISO3200, mutta tämä on tietysti mielipide asia. Alla oleva kuva on otettu juuri ISO3200 arvolla.

img_0269.jpg

Viimeinen kuva on suoraan kamerasta sellaisenaan. Muut kuvat ovat aavistuksen säädettyjä. Kuvat ovat pieniä ja niiden perusteella ei pidä tehdä mitään johtopäätöksiä kuvanlaadun suhteen.

img_0245.jpg

Minusta G1X Mark II oli varsin mukava kuvata ja toimi hyvin satunnaisessa turisti- ja katukuvaamisessa. Ainoa miinus on oikeastaan hinta, kamera on varsinkin EVF:n kanssa aavistuksen kallis.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamera, Canon

Mitä kroppikenno vaikuttaa aukkoon?

Tiistai 8.7.2014 klo 14:42 - Peter Forsgård

Tony Nortrup on amerikkalainen valokuvaaja, kouluttaja ja videoblogaaja. Videot ovat varsin viihdyttäviä sen lisäksi, että pitävät sisällään paljon tietoa. Törmäsin yhteen erittäin mielenkiintoiseen hänen tekemään videoblogaukseen kroppikennon vaikutuksesta aukkoon.

Kaikkihan me olemme oppineet, että kun 28-70mm f4 objektiivin laittaa kiinni ns. kroppikennoiseen kameraan, niin polttoväli esimerkiksi kroppi Canoneissa on n. 45-112mm. Vastaavasti mikro 4/3 kameroissa polttoväli olisi 56-140mm. Mielenkiintoista on kuitenkin ettei valovoimasta ole tuon yhteydessä kovin paljon puhuttu. Sen on oletettu pysyvän samana tai näin omn annettu ymmärtää. Nortrup esittää videossaan miksi näin ei ole ja siksi myös suurin aukko tulee kertoa tuolla samalla kertoimella kuin polttovälikin. Toisin sanoen tuo mainitsemani 28-70mm on kroppikennnoisessa Canonissa 45-112mm f6,4 ja mikro 4/3 kamerassa 56-140mm f8.

Turhaan tässä asiaa sen enempää selittää, vaan kannattaa katsoa tuo Tony Nortrupin video. En itsekään ole tuota sen enempää aikaisemmin ajattelut vaan mennyt sen mukaan miten tähänkin asti. Toisaalta onko tuolla nyt oikeasti niin kauheasti väliä?

 

5 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, tekniikka, kamera, Nortrup Tony

Hajatelmia Kuva & Kamera messuista 2014

Maanantai 10.3.2014 klo 11:32 - Peter Forsgård

Tämän vuotiset Kuva & Kamera -messut olivat minusta varsin onnistuneet. Toki siellä olisi voinut olla enemmän laitevalmistajia ja maahantuojia. Isoista kameramerkeistä poissa olivat mm. Nikon ja Olympus. Näiden isojen poissaolo vähentää aina yleistä kiinnostusta. Itse vierailin messuilla perjantaina ja sunnuntaina. Molempina päivinä oli aika vähän väkeä, mutta lauantai oli kuulemma ollut varsin vilkas päivä. Jostain olin lukevinani, että kävijöitä olisi ollut lauantaina selkeästi enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Se mikä minusta noista messuista teki onnistuneet oli painotus kuvaan. Valokuvanäyttelyitä oli runsaasti ja minusta ne olivat laadukkaita. Toinen erinomainen asia oli ohjelman runsaus.

Kävin sunnuntaina kuuntelemassa Lauri Laukkasen esitystä videoblogaamisesta. Kyseinen nuori kuvaaja on varsin mielenkiintoinen kaveri ja myönnettävä on, että ei ole aiemmin tullut vastaan. Vasta 21-vuotias kuvaaja on jo luonut varsin merkittävän kansainvälisenkin uran. Hänen tutoriaalejaan valokuvauksesta ja kuvankäsittelystä voi seurata mm. SLR Loundge -saitilta. Fiksuja ja hyviä pointteja sain videoblogaamisesta ja eri alustoista. Vaikka monet asiat olivatkin tuttuja, tuo hyvä esiintyjä esiin aina uusia näkökulmia ja ajatuksia, jos vain itse pitää mielen avoimena.

Toinen esitys jonka kuuntelin oli Vuoden muotokuvaajan Sami Reivisen esitys. Lauantain esitys oli myös kuvattu ja se löytyy YouTubesta. Kannattaa katsoa, jos Reivisen live-esitys jäi näkemättä.

Kolmas esitys josta ehdin tosin kuunnella vain osan oli Tiina Puputin uuden Pose-kirjan esittely tai siis tekeillä olevan kirjan. Kirjan sisältö tulee varmasti monelle tarpeen, sillä onhan ihmiskuvaajalle se kuvattavan ohjaaminen yksi hankalimmista asioista.

Perjantain kilpailuista blogasin aiemmin. Jos et vielä lukenut Sulantoblogin messublogausta tai oikeastaan katsonut niin käy kurkkaamassa. Hyvän tuulisen videon ovat parivaljakko Matti Sulanto ja Aki Joensuu tehneet.

Twiittejä messuilta löytyy häsällä #kuvamessut.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kuva & Kamera

Ajatelmia ennakkoon Kuva & Kamera 2014 -messuista

Torstai 6.3.2014 klo 15:36 - Peter Forsgård

Huomenna alkavat Kuva & Kamera-messut. Ne taitavat olla suurimmat valokuvausalan messut Suomessa. Onneksi voidaan sanoa valokuvausalan, sillä messuilla on paljon muutakin kuin vain välineitä. Messuja on kehitetty viime vuosien ajan yhä enemmän pois pelkästään kameramessuista. Valokuvanäyttelyitä on tänä vuonna useita. Ammattilaisaamun aikana perjantaina julkistetaan myös kolmen valokuvauskilpailun voittajat. Niistä tietysti suurimpana Fotofinlandia. Kaksi muuta ovat Vuoden lehtikuvat ja Vuoden muotokuvaaja. Neljäs huomionosoitus on Finnfotopalkinto.

Kommentoin jo viime vuoden osalta tuota palkintojenjakoa ammatilaisaamun aikana. Hyvä kun valinnat tuodaan yleisön eteen, mutta voisiko se yleisö olla kuluttajat? Olisiko launatai parempi päivä? Hyvää myös on, että eri valokuvajärjestöt järjestävät nämä ikään yhdessä, eikä kukin omassa porukassaan keskenään. Fotofinlandiassa ja Vuoden lehtikuvakilpailussa on myös yleisöäänestys. Vuoden muotokuvaaja kilpailussa sitä ei ole. Tavallaan se on hiukan outoa koska yleensä nuo kuvat ovat nimenomaan kuluttajista eli siitä suuresta yleisöstä, jotka muotokuvaajien asiakkaina ovat. Yleisöäänestyksestä saattaisi olla iloa myös SAV:lle näkyvyyden lisääntymisenä.  

Viime keväänä minulta jäi nämä messut väliin. Olin pohjoisessa lomalla ja sunnuntaina piti pitää pari luentoa, mutta olin sairaana. Odotan innolla mitä kaikkea messuilta löytyy.

Näyttelyt kuuluvat tämän tyylisiin messuihin ja onneksi niitä nykyään on jo aika runsaasti. Mainittujen kilpailujen parhaimmisto on esillä, Krister Löfrothin Anti-Gravity Women, Meri ja  Purjeet, Metro Photo Challenge -valokuvauskilpailun kootut parhaat kuvat, Mikko Lagerstedtin Edge sekä Arktinen paratiisi - Jääkarhun valtakunta.

Ohjelmalavoja on useampi ja myös osastoilla on ohjelmaa. Poimin noista ohjelmista muutamia kiinnostavia luentoja. Lauri Laukkanen puhuu videoblogaamisesta useampana päivinä, Timanttien tekijät on kolmen valokuvaajan Jere Hietalan, Toni Härkösen ja Krista Keltasen keskustelua valokuvasta ja heidän töittensä esittelyä. Myös tuo niin kuin moni muukin ohjelma on useampana päivänä. Docendon lavalla mm. Tiina Puputti antaa poseerausvinkkejä henkilökuvaajalle ja Pekka Punkari puhuu mobilikuvauksesta. Tuossa tosiaan vain muutama poiminta viikolopun ohjelmasta messuilla. 

Palataan blogauksen muodossa messuihin ensi viikon alussa.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Kuva & Kamera, Fotofinlandia, Vuoden muotokuvaaja, Vuoden lehtikuva

Hurjia ISO-herkkyyksiä!

Tiistai 25.2.2014 klo 15:30 - Peter Forsgård

Nikon julkisti tänään uuden järkkärin, D4s:n. Ensimmäisenä pisti silmään maksimi ISO-arvo 409600, jota tuolla kameralla voi käyttää. Aivan käsittämättömän korkea arvo. Muistelin tuossa aamukahvilla, kun noita uutisia tuosta kamerasta luin, miten joskus vuonna Kodak kävin erikseen testaamassa korkeaherkkyyksistä värifilmiä hääkuvausta varten. Herkät filmit olivat siihen aikaan aika rakeisia. Kävin oikein ottamassa koekuvat parilla eri filmillä Saksalaisessa kirkossa. Asiakkaan kanssa sitten katsottiin koekuvia ja todettiin materiaali teknisesti riittävän hyväksi. Silloin kyse oli siis vain 1600 värinegafilmistä. Jos en väärin muista niin kyseessä oli Fujin Superia 1600 ASA:n filmi johon päädyttiin. Siihen aikaa herkkyydestä käytettiin tuota ASA merkintää, vaikka ISO oli jo otettu käytöön 1974. ASA 1600 oli korkea siihen aikaan, etenkin värifilmeillä. Kodakillahan oli mustavalkopuolella T-Max 3200, mutta tosiaan väri puolella oli haastavampaa. Konica teki myös 3200 ASA:n värifilmiä. Toinen varsin hyvä herkkä värifilmi oli Kodak Ektar 1000. Sitä muistan käyttäneeni jonkin verran. Muistikuvani mukaan sillä sai jo kohtuullisen rakeetonta kuvaa, mutta silti sen "kohina" olisi liikaa monelle digiin tottuneelle. 

Noihin filmiherkkyyksiin nähden ISO 409600 on aivan käsittämättömään korkea. En ole vielä nähnyt sillä herkkyydellä otettuja kuvia, mutta eivätköhän niitä lähiaikoina ilmesty verkkoon. Mielenkiintoista nähdä miltä ne näyttävät. Yleensä nämä suurimmat herkkyydet eivät oikeasti ole käyttökelpoisia, mutta tekniikka kehittyy.

Minusta juuri tuo suurten herkkyyden käyttämisen mahdollisuus on yksi monista hyvistä ellei se merkittävin digitaalikuvauksen ominaisuuksista. Pystymme kuvaamaan paikoissa joissa aiemmin tarvittiin salamaa tai muuta valoa. Mikäli haluaa käyttää lisävalo ei niiden tehon tarvitse olla samaa luokkaa kuin aiemmin. Kalusto siinä suhteessa pienenee ja keventyy. Osittain myös halpenee, kun salamassa ei välttämättä tarvitse olla niin paljon tehoja kuin ennen. Liikkuvan kuvan puolella ihan sama juttu. Tuotannot halpenevat, kun valoarsenaalia ei tarvita läheskään niin paljon kuin ennen.

 

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Nikon, kamera

Sony testissä

Maanantai 20.1.2014 klo 16:34 - Peter Forsgård

Sony on viime aikoina tuonut markkinoille varsin mielenkiintoisia uutuuksia. Se taitaa olla tällä hetkellä innovatiivisin kameranvalmistaja.

sony.png

Sain toissa viikonloppuna mahdollisuuden testata A7r peilitöntä täydenkoon järkkäriä. Muutaman päivän kokeilun jälkeen kamera tuntui todella hyvältä. Kuvanlaadusta en niinkään ollut huolissani. Tiesin sen olevan aivan huippuluokkaa. Kamerassa on muitakin erittäin tärkeitä asioita, jotta se tuntuu oikealta. Kuvauskokemus ja tuntuma kameraan ovat molemmat äärimmäisen tärkeitä asioita. Kameran on tunnuttava ajatuksen jatkeelta ja toki myös istuttava käteen. Molemmat noista täyttyivät A7r:n osalta. 

Ensimmäinen asia mikä kiinnitti huomiota oli kameran kompakti koko, mutta silti se oli erittäin jämäkän tuntuinen. Kokeilemassani kamerassa oli akkukahva mukana ja se teki siitä hiukan isomman. Objektiivia on Zeiss 35mm f2.8 eli katukuvaajan perusputki.

Kuvauskokemus oli erittäin positiivinen kuten tuossa jo ylempänä totesin. Kuvasin Sonylla kahtena päivänä ja lähinnä katukuvausta muiden asioiden lomassa. Jos jotain pientä voi kritisoida käytettävyyden kannalta niin valotuksenkorjailukiekko on hiukan hankalassa paikassa ja se oli hiukan jäykkä. Toki se oli peukalon ulottuvilla ilman, että liipaisinsormea piti ottaa pois laukaisimelta. Silti se jotenkin tuntui hankalalta säätää. Tuohonkin aivan varmasti tottuu. Toinen häiritsevä asia oli akkukahvan pystykuvauksen laukaisimen erilainen tuntuma kuin rungossa olevan laukaiseman tuntuma. Se voi olla vain laitekohtainen juttu ja varmasti säädettävissä huollossa. Kolmas hankala asia oli ja näistä oikeastaan se suurin puute oli kuvanvakaajan puute. Sen puute pääsi muutaman kerran yllättämään. Olen siihen niin tottunut. Vanha nyrkkisääntö polttovälin ja suljinajan yhteydestä näyttää edelleen pitävänsä paikkaansa.

sony_dsc0688.jpg

Olen jo pitkään sanonut, että peili tulee katoamaan suurimasta osasta järkkäreitä. Se tulee jäämään vain yksittäisiin kameramalleihin. Elektronisessa etsimessä on yksi täysin ylivoimainen ominaisuus peilietsimeen verrattuna. Kuvaaja näkee kuvan kuten kamera, eikä kuten silmä. Sonyssa etsimeen saa zebrat eli varotuksen ylivaloituksesta videokameroiden tapaan. Etsimessä näkyy myös histogrammi. Molemmat yhdessä antava valotuksen säätöön merkittävästi paremmat työkalut kuin pelkkä valotusmittarin lukema. Valottaminen EVF:n tietojen mukaan on digitaalisen ajan tapa valottaa. Valotusmittarin lukemat ovat filmiajalta. Peilittömiä on toki muitakin, mutta olen vain ihastunut täyden kennon kameraan. Minulla on ollut myös Olympuksen OM-D EM-5 testissä jo pitemmän aikaa, mutta siinä ei ole täyttä kennoa, vaikka muuten onkin aivan fantastinen kamera. Palataan tuohon kameraan toisessa blogauksessa tarkemmin.

sony_dsc0789.jpg

Luonnollisesti videokuvausominaisuus on minulle äärimmäisen tärkeä. Sitä myös Sonylla testasin. Peilittömät etuna videokuvauksessa on ettei etsimenä ole pakko käyttää takanäyttöä vaan perinteinen etsin käy yhtä hyvin. Se ominaisuus helpottaa videokuvausta merkittävästi. Välttämättä ei tarvitse hankkia erillistä luuppia takanäyttöön. Sonylla voi myös kuvata 50fps täydellä fullHD-laadulla. Vaikka hidastuksia aika vähän tarvitsenkin voisi tämä ominaisuus oikeasti olla varsin hyödyllinen. Mahdollisuus luo tarpeen. :) 

sony_dsc0783.jpgSony on tehnyt varsin rohkean vedon, koska A7 ja A7r käyttävät omaa bajonettia. Toki NEX-sarjan objektiivin käytävät, mutta silloin kamera käyttää "vain" APS-C kokoista osaa kennosta. Pikseleitä on silloin käytössä 15 miljoonaa. Riittävästi toki moneen kuvaan, mutta hiukan tuhlausta, koska kamera pystyy tallentamaan 36 miljoonaa pikseliä. Toistaiseksi tarjolla on vain kolme objektiivia FE-kiinnityksellä. Sovitella toisaalta saa Sony SAL-kiinnitteiset objektiivin käyttöön. Aika monen muun valmistajan objektiivit saa myös kiinni sovitteella. Metabones on tehnyt ison määrän erilaisia sovitteita, joilla esim. Canon EF-objektiivit saa kiinni Sonyn FE-bajonettiin. Automaattitarkennus tosin kuuleman mukaan hidastuu merkittävästi.

sony_dsc0900.jpg

Olen Canonilla kuvannut 90-luvun alusta ja tämä Sony on oikeasti ensimmäinen kokeilemani kamera joka voisi nykyisen kamerani haastaa työvälineenä.

Blogauksen kuvat ovat kaikki, luonnollisesti kamerakuvaa lukuunottamatta, kuvattu muutaman päivän aikana A7r-kameralla. Ne ovat jonkin verran käsiteltyjä ja pieneksi konvertoitu. Näiden kuvien perusteella ei kannata tehdä mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen kuvanlaadusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Sony, kamerat

Miksi edelleen pyrin ostamaan kivijalasta.

Tiistai 10.12.2013 klo 11:04 - Peter Forsgård

Olen aina kun mahdollista pyrkinyt kamera ja muissakin ostoksissa suosimaan kotimaisia kivijalkaliikkeitä tai heidän verkkokauppojaan. Olen tästä aiemminkin blogannut, mutta nyt se konkreettisesti kannatti.

Kolme viikkoa sitten Canoniini (5D MKIII) tuli sähköhäiriö kennoon. Kuva- ja videotiedostoon tuli kapea sininen viiva. Onneksi keikalla oli varakamerat mukana, mutta silti sitä viivaa ehti tulla videoon turhan pitkään.

Vein kameran samantien ostopaikkaan Rajalaan Proshoppiin ja siellä heidän huoltopisteeseen. Heidän järjestelmästään tulostettiin ostokuitti ja kamera lähti huoltoon JAS-tekniikkaan. Kolme viikkoa myöhemmin tulee tekstiviesti, että kamera on valmis ja noudettavissa. Huollossa oli vaihdettu kenno. Näin oletinkin, että tehdään. Minun kannalta hienoa oli, että takuu korvasi tuon ja kustannukset minulle olivat nolla euroa.

Varmasti takuuasiat toimivat myös, kun ostaa verkosta. Epäilen kuitenkin, ettei se näin vaivattomasti hyvän henkilökohtaisen palvelun kera onnistu monestakaan verkkokaupasta.

Usein kuulee valituksia kuinka on harmi, että kivijalkakaupat vähenevät. Sitten mennään ostamaan ulkomaisesta verkkokaupasta, koska hinta on aavistuksen halvempi. Perusteltavaa on ostaa ulkomailta, jos tuotetta ei meiltä saa. Joskus myös hintaerot ovat sitä luokkaa, että ostaminen muualta on järkevää.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamera, Canon, Rajala, JAS-tekniikka

Kameroista ja retroilusta

Torstai 14.11.2013 - Peter Forsgård

Olen viime aikoina testannut harvinaisen paljon kameroita. Lähinnä Canonin harrastaja ja aktiiviharrastajille tarkoitettuja malleja. Se liittyy Canonin kuvauskouluun, jossa noiden kameroiden käyttöä koulutan. Se ei siis liitty siihen, että olisin aloittanut kameratestien tekemisen. Noista Canoneista myöhemmässä blogauksessa, sillä muutamat viime aikaiset kameralanseeraukset saivat minut pohtimaan kameranostajien mietteitä esim. retrokameroista.

Nikon julkisti eilen retrotyylisen Df kameran, joka on tehty vanhan filmi FE:n näköiseksi. Sonyn uudet A7 ja A7R noudattaa osittain tätä samaa retroajatusta. Rungossa on kaikki analogisesta kamerasta tutut säätökiekot. Aikoinaan nuo säätökiekot on todettu varsin toimivaksi, vaikka itse esim. koen suljinajan säätämisen nopeammaksi säätörullalla kunhan se on laukaisimen vieressä. Silloin ei tarvitse ottaa sormea edes laukaisimelta pois. Nämä ovat toki jokaiselle yksilöllistä ja sen kokee parhaaksi johon on tottunut. 

Olen aiemminkin sanonut, että nykyiset digikamerat ovat kuin filmikameroita joissa filmin tilalla on kenno. Aika vähän mitään todella mullistavaa on syntynyt designin osalta hyödyntäen jotain mitä ei aiemmin ole ollut. Yksi tähän suuntaan on Sonyn Q kamerat, jotka ovat yhdessä kamerapuhelinten kanssa toimivia objektiivikameroita. Niissä hyödynnetään uudenlaista ajattelua. Sonysta tai oikeammin Makista oleva juttu Dpreviewssä on mielenkiintoista luettavaa. Otsikossa jo sanotaan olennainen "I try to do something new every six months." Tuosta ajatuksesta on meillä kaikilla jotain opittavaa. Uuden opettelu on selviytymiskeino, vanhassa pitäytyminen on varma tie tuhoon. 

Retrokameroista tulee varmasti lisää ja aivan varmasti muut kameranvalmistajat seuraavat tarkkaan millaisen vastaanoton Nikonin uutuus saa. Usein sanotaan, että uutta ei kannatta tehdä vain uuden vuoksi. Se pitää paikkansa ihan niin kuin vanhaakaan ei kannata ylläpitää vain sen vanhuuden tai retroa vuoksi. Monet taas haluavat ylläpitää vanhaa, koska niin on aina tehty tai uusi tuntuu pelottavalta koska se vaatii uuden oppimista ja oppimista pois vanhoista tavoista.

Kaiken kaikkiaan hieno ja rohkea veto Nikonilta lähteä tuolle linjalle ja tehdä retrotyylinen ja suhteellisen arvokas kamera. Aivan varmasti tuo löytää omat ostajansa. Siitä voi hyvin tulla tietynlainen status ja sen omistaminen kertoo omistajastaan jotain? Hyvää tuossa uutuudessa on se, että palataan aikaan jolloin kittilinssi oli hyvävalovoiminen kiinteä 50mm. Normaaliobjektiivissa on jotain perustavaa laatua valokuvaukseen liittyen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, kamerat, Nikon, sony

Kuva & Kamera 2013...

Tiistai 12.3.2013 klo 11:55 - Peter Forsgård

Viime viikoloppuna pidetiin jo perinteiseksi käyneet Kuva&Kamera -messut. Blogaukseni aiheesta on tällä kertaa hiukan erilainen, koska itse en messuille päässyt. Tulin lauantai-iltana viikon lomalta Ylläkseltä. Vatsatauti kaatoi minut petiin sunnuntaina, kun olisi pitänyt olla Kuva&Kamera -lavalla luennoimassa. Oma esitys siis jäi pitämättä ja se kyllä harmittaa. Loppuviikosta ajattelin kuitenkin twiitata luennon pääkohdat. Laitan twiitit ajastuksella jollain sopivalla aika välillä. Katsotaan miten se toimii. Twitteri-tiliäni pääset seuraamaan täältä: @JPeterF.

Ilahduttavaa oli se, että messuilla oli paljon valokuvia esillä. Parahaat asiat messuilla ovat ne ihmiset joita tapaa ja esitykset sekä luonnollisesti näyttelyt. Härpäkkeet ovat toki hyvä lisä ja ilman niitä sitä muutakaan ei olisi. 

Messujen ammattipäivänä eli perjantai-aamupäivällä julkistettiin Vuoden muotokuvaaja. Vähän hassua ettei sitä jaettu silloin kun siellä on ns. suuri yleisö paikalla. Vuoden muotokuvaaja saisi varmasti suuremman huomion, jos julkistus tehtäisiin isomman yleisön edessä. Toinen vaihtoehto voisi olla kaikkien Finnfoton jäsenjärjestöjen yhteinen gaala, jossa kaikki mahdoliset palkinnot jaettaisiin. Palkinnot olisivatkin Finnfoton jakamia eikä jäsenjärjestöjen. Tilaisuus voitaisiin striimata verkossa esim. Finnfoton -sivuilla. Televisiointi olisi toki hienoa, mutta tuskin sellaisella kuitenkaan olisi riittävästi katsojia, jotta joku kanava siitä innostuisi riittävästi.

Jos haluat lukea paikalla olleen näkemyksiä, niin lue ihmeessä Tiina Puputin blogaus messuista.

  

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Kuva & Kamera, Puputti Tiina, Finnfoto

Kameran hypistelyä - Canon EOS-M

Maanantai 19.11.2012 klo 20:36 - Peter Forsgård

Sain viime viikonloppuna mahdollisuuden testata Canonin peilitöntä EOS-M kameraa. Minusta koko peilittömien kehitys on varsin mielenkiintoinen ja itse pidän sitä järkkäreiden tulevaisuutena. Ennukstukseni on, että peili on jäämässä historiaan ainakin suurimmasta osasta järkkäreitä. 

canon_eosm.png

Monella muulla valmistajalla on jo pitkään ollut valikoimassa peilittömiä järkkäreitä. Canon lähti hiukan eri suuntaan ja myös myöhemmin kuin muut. Canon sai laitettua harrastajajärkkereistään tutun APS-C kokoisen kennon omaan peilittömäänsä. Sen kenno on siis suurempi kuin muiden peilittömien kenno. (korjaus 20.11.12 klo 11:35: Myös Sonyn Nex-malleissa on APS-C kokoinen kenno) Sillä on vaikutusta kuvanlaatuun jonkin verran, vaikka sitä tuskin esim. verkossa katseltavissa kuvissa huomaa. Merkittävin ero suuremmasta kennosta on luonnollisesti parempi syväterävyyden hallinta. Samalla kuvakulmalla ja aukolla isommalla kennolla syntyy pienempi syväterävyys kuin pienemmällä kennolla.

EOS-M kameran ensituntuma oli varsin hyvä. Se on erinomaisesti tehty ja se tuntui hyvältä kädessä. Jonkin verran vierastan takanäytöltä kuvaamista, vaikka siihenkin tottuu kun kännykällä tulee aika paljon kuvattua. Missään tapauksessa se ei minusta ole kuitenkaan se optimaalinen tapa kuvata. Kaipaisin hyvä laatuista elektronista etsintä. 

Takanäyttö on kosketusnäyttö ja se toimi kyllä hyvin ja oikeastaan oli ihan näppärä käyttää. Tarkennuspisteen saa kivasti sormea näpäyttämällä siihen kohtaan kuva-alaa kuin haluaa. Tietenkään nopeissa tilanteissa se ei välttämättä oel toimiva tapa, mutta silloin voi toimia kuten tähänkin asti. 

Tarkennusnopeus oli minusta aavistuksen hidas, mutta on aivan riittävä satunnaiseen harrastajan kuvaamiseen. Ratkaisevan hetken katukuvissa toki ongelma tarkennusken hitaus voi olla. Riippuu siis kokonaan siitä mitä kuvaa. Kokeiltavassa kamerassa oli mukana adapteri, jolla sai EF-sarjan objektiivit kiinni M-sarjan bajonettiin. Se on erinomainen lisä, vaikka itse sitä tuskin tulisi kovi usein käytettyä. Sitä käyttäessä tarkennus hidastui entisestään.

Verkossa liikkuu huhuja (yllätys), että ensi vuoden alkupuolella tulisi toinen malli EOS-M -sarjaan. Canon rumors -verkkosivulla näitä huhuja on. Huhuihin pitää aina suhtautua huhuina, mutta tuolla saitilla on varsin hyvä track record noiden huhujen suhteen. Toiveissa tosiaan olisi, että seuraavasta M-mallista löytyy etsin ja tarkennusta olisi hiukan fiksattu nopeammaksi. Kamera kaipaa myös muutamia hyviä valovoimaisia prime-objektiivejä. Nyt primeista saatavilla on vain 22mm f2 pannukakku. Noilla parannuksilla kamera on oikein houkutteleva vaihtoehto esim. katukuvauskameraksi.

Sen verran täytyy loppuun laittaa, että olen itse kuvannut vuosikausia Canon kameroilla ja minulla on siihen myös suhde Parempia kuvia -kirjasarjan kautta. Se voi olla omiaan vaikuttamaan mielipiteeseeni kyseisestä kamerasta. Toki olen kirjoittanut siitä niin objektiivisen arvion kuin mahdollista. Muutenkaan en ole mikää varsinainen kameratestaaja siinä mielessä, että voisin suoraan vertailla eri kameroiden ominaisuuksia. En tähän myöskään laita esille kuvia, joita sillä kuvasin. Testikuvani eivät ole laajemmin kiinnostavia. Verkko on muutenkin pullollaan eri tilanteissa otettuja vertailukuvia. Toisekseen en epäile minkään tunnetun valmistajan kameran kuvanlaatua. Kaikilla saa osaavissa käsissä "hyviä" valokuvia. Olennaisempaa on käytettävyys omassa käytössä. Jokaisella meistä on omat tavat kuvata ja mikään niistä ei lähtökohtaisesti ole väärä. Kuvat ratkaisevat, ei millä ja miten ne on kuvattu.

Lisätietoja kamerasta löytyy esim. DPReviewn hands on previewsta.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kamera, Canon, EOS-M

Peilittömistä ja vähän muutenkin kameroista

Maanantai 23.7.2012 klo 10:37 - Peter Forsgård

Canon on julkaissut vihdoin oman version peilittömästä järkkäristä. Uusi malli kantaa nimeä EOS-M. Tuosta uutuudesta löytyy esittely esim. DPReviewn verkkosivuilta. 

Muutama asia pisti tuossa uutukaisessa silmään, kun noita esittelyjä ja testejä katselin. Itse odotin, että markkinoille olisi tullut high-end malli. Nyt tämä EOS-M on enemmänkin satunnaisten harrastajien kamera. EOS HD-blogissa on analysoitu tätä asiaa tarkemmin. Loistavaa että tuossa uutuudessa on APS-C kenno. Se takaa, että kuvanlaatu on loistava. Hyvää on myös vanhojen salamalaitteiden yhteensopivuus. Samaan aikaan lanseerattiin myös adapteri jolla EOS-M runkoon saa kiinni EF-objektiivit. Kiinnostava uutuus tämä toki on, mutta ei varmaan ole minua varten. Turhan automaattiselta vaikuttaa, vaikka siitä löytyykin erivalotustavat. Epäselväksi jäi miten esim. aukkoa säädetään? Jos se säädetään kosketusnäytöstä, on se käytännössä aika hankalaa kuvaustilanteessa. Jos se on takana olevasta kiekosta, on tilanne toinen. Peukalolla pyörittämällä takakiekosta olisi hyvä toimiva ratkaisu. Toivotaan, että se on niin.

Aika näyttää tuleeko tästä EOS-M kamerasta high end versio. Uskoisin, että tulee. Katukuvauksessa sellainen olisi varsin namu. Tarvittaessa olisi paljon laadukkaita käytössä, vaikka katukuvauksessa usein selviääkin yhdellä hyvällä prime-lasilla.

Yleisesti ottaen kamerat soisi kehittyvän peilittömien suuntaan. Itse uskon, että peili tulee katoamaan lähitulevaisuudessa harrastajille, niin normi- kuin aktiiviharrastajillekin, suunnatuista kameroista. Etsimen korvaa elektroninen etsin. Tekniikka on kehittynyt niin paljon noiden osalta, että peili käy tarpeettomaksi. Isoimmissa ja ammattikäyttöön tarkoitetuissa rungoissa peili varmaan säilyy pitempään. Niistäkin se katoaa siinä vaiheessa, kun kuvataan käytännössä liikkuvaa kuvaa josta sitten ne stillit sitten otetaan. Tarkoitan siis tilannetta, jossa kuvausnopeudet ovat yli sata kuvaa sekunnissa ja isoilla resoluutiolla. Tätähän jo jonkin verran esim. muotikuvauksissa on tehty RED-kameroilla. Samasta setistä saadaan printtiin stillit ja tabletti-lehteen videot.

 

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Canon, RED, Canon EOS-M

Ajatuksia valokuvauskojeiden tulevaisuudesta

Torstai 7.6.2012 klo 14:37 - Peter Forsgård

Sanotaan että kamera on vain väline jolla valokuvaaja ilmaisee itseään ja laite sinänsä ei ole tärkeä. Tuo pitää varsin hyvin siinä mielessä, että osaavissa käsissä ei kameralla ole niin väliä. Osaava saa aikaiseksi Valokuvan laitteella kuin laitteella.

Historiassa on myös käännekohtia, joiden kohdalla kameroilla on ollut merkitystä valokuvauksen kehittymiseen. Aikoinaan Oskar Barnack:in keksimä pienkamera, Leica, muutti valokuvausta merkittävästi. Se mahdollisti kuvaamisen paikoissa ja tavalla jota ennen ei voinut tehdä. Leica ja pienkamerat olivat iso osa esim. kuvajournalismin synnyssä. Muutamaa vuosikymmentä aiemmin oli Kodak omalla laatikkokamerallaan laajentanut ihmisten mahdollisuuksia valokuvata. Valokuvaus ei ollut enää kolmijalkamiesten yksinoikeus. Perhekuvat eivät enää välttämättä olleet ainoastaan studiossa otettuja portretteja, koska lähes kuka tahansa saattoi kuvata itse.

Taas kerran valokuvaus on murroksessa. Nyt kännykuvat tekevät osittain samaa kuin Kodak yli sata vuotta sitten teki. Koko asia liittyy laajempaan kokonaisuuteen eli digitalisoitumiseen ja kuvien jakamiseen. Minua haastateltiin aiheesta 3T-lehteen. Juttua ei ole verkossa, joten valitettavasti alkuperäiseen lähteeseen en voi linkittää. Toimittaja Tero Lehto kyseli mielipiteitäni kännykkä kuvaamiseen ja kuvien jakamiseen liittyen.

Sanoin mm. seuraavasti: "Kameroiden ongelma on yleensä se, ettei kuvia pysty suoraan jakamaan ilman tietokonetta. Tämä on erikoista, koska helppo jakaminen on tämän päivän juttu. Kameranvalmistajat syövät hitaudellaan omaa bisnestään." (lainaus s.8 3T/Tero Lehto/1.6.2012). Aprikoin myös, että pian kameroissa on mobiiliverkon tuki? Loppukaneettina totesin moibiilikuvauksen hyödyttävän myös kameranvalmistajia, koska kiinnostus valokuvaukseen lisääntyy ja jossain vaiheessa halutaan parempi kamera. Se näkyy järkkäri myynnin kasvuna nyt jo.

Toinen mielenkiinotinen aiheeseen liittyvä ovat huhut Applen suunnitelmista tehdä kamera. Heillähän aikoinaan oli digikameroita, mutta niiden valmistus lopetettiin jo 1997. Lopettamispäätöksen teki Steve Jobs tullessaan takaisin Applelle ja karsiessaan rönsyjä yrityksestä. Applehan oli silloin kohtuu huonossa jamassa.

Jobsin suunnitelmissa oli viime vuosina muuttaa valokuvaus tai suoraan kääntäen hän sanomansa: uudelleen keksiä valokuvaus. Se jo olisi suhteellisen mullistavaa, jos Apple tekee iOS käyttiksellä toimivan kameran. Se avaa uudet mahdollisuudet esim. kamera-applikaatioden käyttöön. Kuvien jakaminen ym. olisi varmaan myös mukana. Mitä muuta se mahdollisesti tuo tullessaan on arvoitus. Huhuissa on ollut esillä yhteistyö Lytron kanssa. Lytrosta blogailin vajaa vuosi sitten. Blogailun aihe oli aika sama kuin nytkin, mutta hiukan eri näkökulmasta. Siinä keskityin enemmän liikkuvaan kuvaan. Apple on ajatellut monista asioista toisin ja todellakin odotan mielenkiinnolla miten he aikovat keksiä valokuvaamisen uudestaan. Mitä uutta se tuo? Applikaatiohin liittyen Business Insiderissa oli mielenkiintoinen kaavio noipeimmin kasvavista app-kategorioista, valokuvaan ja videoon liittyvät appsit ovat määrällisesti eniten kasvavia. Niitä koodaavia yrityksiä myös rahoitetaan eniten.  

Nykyiset kamerat ovat aika pitkälle digikameroiksi muutettuja filmikameroita. Tarvitseeko näin olla tulevaisuudessa, vaikka nykyinen muotoilu onkin käytännössä aika hyväksi havaittu. Muuttaako Apple tämän(kin)? Polaroidin Android käyttiksellä toimiva "älykamera" ei sitä varmaan kuitenkaan tee?     

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Apple, Jobs Steve, Lytro, Polaroid, iOS, Android, kamerat, Barnack Oskar, Leica

Vanhemmat kirjoitukset »