My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Pokkari kokeiltavana: Olympus Stylus TG-4

Keskiviikko 22.4.2015 klo 11:20 - Peter Forsgård

Peruspokkareiden myynti on viime vuosina romahtanut. Syykin on ihan selkeä, kännykamerat ovat appseineen ja kuvien jakomahdollisuuksineen ylivoimaisia useinpiin pokkareihin verrattuna. Pokkareilla on toki vielä paikkansa. Suosituimpia ovat varmaan superzoomit ja vedenkestävät pokkarit. Niitä eivät kännykamerat toistaiseksi pysty haastamaan.

Olympus julkaisi hiljattain Stylus Tough -sarjaan TG-4:sen. Perusspeksit löytyvät esim. DPrewiev:n sivuilta. Kamera tulee myyntiin kesäkuun alkuun mennessä. Hinta on ymmärtääkseni 419,90-. Pääsin tätä uutuutta muutaman päivän kokeilemaan.

Mielenkiintoisimmat ominaisuudet TG-4:sessa ovat mikroskooppikuvaustila eli macrokuvaus ja LiveComposition. Lähikuvaus on todellakin lähikuvausta. Kameran lähintarkennusetäisyys on 1cm. Yleensä noin lähelle kuvaaminen tuottaa haasteita, mutta Olympus on ratkaisut varsin näppärästi tuon haasteen. Kameraan saa kiinni "rengasvalon", johon ohjataan valo kameran salamasta/led-valosta. Rengasvalo on vielä tehty niin fiksusti, että se irrottaa kameran juuri tuolle sentin etäisyydelle kohteesta. Kameran voi siis laittaa suoraan kiinni kohteeseen. Rengasvalon kauttaa kohde myös valaistaan. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tuolla periaatteella 1 euron kolikkoa. Pääsee siis aika lähelle. Kyllä tuota kehtaa makroksi sanoa, kun koko teksti ei mahdu kuvaan. Kuten kuvasta näkyy niin aavistuksen kuva pehmenee reunoilta, mutta esim. kuvatessa kuvasuhteella 1:1 ei pehmennystä juurikaan näy.

img_0035.jpg

TG-4:sen makroa ei ole rajoitettu vain laajakulma päähän vaan se toimii kaikilla polttoväleillä. Yllä oleva kuva on otettu zoomin pitkällä päällä eli 100mm (kinovastaavuus). TG-4:sen mikroskooppi-asetus antaa ihan uusia ulottuvuuksia makrokuvaamiseen. Alla olevassa kuvassa katson miltä puunrungossa oleva sammal näyttää.

img_0031.jpg


...ja alla tuosta tilanteesta se otettu kuva. (suoraan kamerasta, ei käsittelyä)

img_0036.jpg

Live Composite löytyy nyt myös tästä Olympuksesta. En tässä lähemmin selitä mistä Live Compositessa on kysymys. Blogasin aiheesta viime vuoden lokakuussa ja tämän vuoden helmikuun lopussa. Noista kahdesta blogauksesta selviää hyvin mistä on kysymys. Eroa OMD-sarjan LiveCompositeen kuitenkin on. TG-4:sen LiveComp kuva näkyy Ol.Share appsissä. Tämä on merkittävä parannus ja toivottavasti sama ominaisuus saadaan myös OMD-sarjan kameroihin.

Kaiken tuon muun herkun ohella TG-4 on vedenpitävä aina 15 metriin saakka ja kestää pudottamista kahdesta metristä. Puristuskestävyys on 100kg. Pudottamista ja puristamista en kokeillut, mutta uitin kameraa läheisessä purossa.

Pokkareiden haasteena on yleisesti hämärässä kuvaaminen eli niissä tilanteissa jossa kuvataan korkeilla ISO-arvoilla. Näyttäisi ainakin ISO800 olevan täysin käyttökelpoista. Alla oleva kuva on kuvattu juuri ISO800:lla. Kuva on pienennetty joten tuosta kuvasta voi sanoa ainoastaan miltä se kohina tuossa koossa vaikuttaa.

tg-4_testi_147.jpg

Alla oleva kuva on otettu samasta paikasta samaan aikaan ja siinä ISO-arvo on 3200. Kohina toki näkyy, mutta on ihan makuasia sitten miten siihen suhtautuu. 

tg-4_testi_146.jpg

Molemmissa kuvissa on kuvattu muuten kameran perusasetuksilla ja Lightroom CC:ssä se normaali värikohinan poisto arvolla 25. Verkkoon ja blogeihin ihan käypästä kuvaa saa jopa minusta 3200 ISO:llakin. 

Huomattavaa on myös, että TG-4:ssä voi kuvata RAW-kuvaa. Lightroom CC ja 6 -versiot tukevat myös TG-4:sen ORF-tiedostoja.

Kuten alusa totesin niin kännykamerat ovat syrjäyttäneet pokkarit. Testasin tuosta samasta kohteesta myös iPhone 6:sta. Alla oleva kuva on kuvatt iPhone 6:sella. 

img_0049.jpg

iPhone 6 ISO 500 (Camera+ app)

Kännykamera myös pärjää varsin hyvin, kun kuvaa käytetään pienessä koossa. Isolta ruudulta katsoessa ero TG-4:sen on selkeä. Pokkareilla on siis vielä käyttöä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Olympus, TG-4

Hajatelmia Kuva & Kamera -messuista.

Sunnuntai 8.3.2015 klo 21:00 - Peter Forsgård

Viikonloppuna oli taas se aika, kun valokuva-ala kokoontui Messukeskukseen, Kuva & Kamera -messuille. Minusta messut oli varsin hyvä kokonaisuus, taas kerran. Toki olisi toivonut, että kaikki isot kameramerkin olisivat olleet edustettuna. Poissaolollaan loistivat Nikon, Panasonic ja Sony. Muuten paikkalla oli varsin hyvä kokoelma eri yrityksiä. Etenkin pientarviketta oli runsaasti esillä. Käytetyt kamerat taas nousseet suosiossa, koska näytteilleasettajien joukossa olivat sekä JAS-kamerakauppa, että Kameratori. Erityisesti JAS-kamerakaupan osastolla kuolasin Peztval uusvanha objektiiviä. En onneksi sortunut ostamaan. Kameratorilla oli myynnissä laatikoittain pienhärpäkettä sekä vanhoja kameranrunkoja.

Uutuksia oli ainakin esillä Canonilla ja Olympuksella. Canonilla uudet 5D-sarjalaiset ja M3, sekä Olympuksella uusi E-M5MKII. Focus Nordicin osastolla oli hypisteltävänä Lytro. Sellaisen hankkiminen houkuttelisi kovasti, mutta 1700,- hintalappu hillitsee haluja ostaa...

Nykyään kuvaan kevyemmällä kalustolla, on jalustani aika järeä ja turhankin painava. ED-Markin osastolla oli varsin kätevä ja sopivan kevyt Cullman-jalusta. Tuossa 628-mallissa on kätevä hybridi kuulapää. Se käy niin videokuvaukseen kuin perinteiseenkin kuvaukseen. Sen olisi saanut aika hyvään hintaan, mutta vielä jäi hankkimatta. Pitää varmaan korjata tilanne ensi viikolla. 

En tänä vuonna valitettavasti ehtinyt kovin montaa esitystä kuuntelemaan. Ainoastaan yhden kokonaan ja se oli Mikael Rantalaisen (@finnishviews) luento maisemakuvauksesta. Pidin esityksestä, siinä oli pajon asiaa ja hyviä vinkkejä maisemakuvaajalle. Erityisesti pidin siitä, että Rantalainen kehoitti kuvaamaan omaa lähimaisemaa. Aina ei tarvitse mennä kauas eksoottisiin paikkoihin, vaan se maisema voi löytyä ihan siitä omasta lähipiiristä. "Pitää olla oikeaan aikaan oikeassa paikkassa", sanoi Rantalainen esityksessään. Oli kiva kuunnella tuo luento, koska jostain syystä minua on maisemakuvaus kovasti viiem aikoina ruvennut kiinnostamaan. En tiedä miksi, en ole koskaan maisemaa kuvannut. No ehkä juuri siksi se kiinnostaa. Aina pitää kokeilla jotain uutta. Katsotaan mitä tässä kevään aikaan tuon osalta ehtii tehdä.

Valokuvanäyttelyt ovat myös sitä parasta osaa näillä messuilla. Nyt mieleen jäi Finnfoton juhlanäyttely sekä Heikki Kuisman "Uhanalaisia kisapetoja" -näyttely.

Kuten aina messujen yksi kohokohta on tuttujen tapaaminen. Tänä vuonna ne kohtaamiset jäivät vähäisemmäksi kun yleensä. En perjantaina ehtinyt ammattiaikaan, kuin vasta ihan lopuksi. Onneksi yksi kohokohta kuitenkin sattui kohdalle. Pitkästä aikaa tapasin Matti J. Kalevan. Oli todella ilo nähdä hänet hyväkuntoisena ja pirteänä. Hän on taas aloittanut opettamisen ja ryhmänä on noin kymmenen kansainvälisesti menestynyttä kuvaajaa. Oli ilo nähdä se innostuksen palo joka Matin silmissä hehkui, kun hän kertoi niistä kuvausprojekteista, joita hän tämän ryhmänsä kanssa tekee. Mahtavaa että hän vielä jaksaa noin innostuneesti auttaa ja sparrata suomalaisia valokuvaajia. Se on korvaamatonta työtä kuvaajien eteen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Kuva & Kamera, JAS-kamerakauppa, Kameratori, ED-mark, Cullman, Focus Nordic, Lytro, Petzval, Rantalainen Mikael, Kaleva Matti J., Canon, Olympus, Kuisma Heikki

Sony testissä

Maanantai 20.1.2014 klo 16:34 - Peter Forsgård

Sony on viime aikoina tuonut markkinoille varsin mielenkiintoisia uutuuksia. Se taitaa olla tällä hetkellä innovatiivisin kameranvalmistaja.

sony.png

Sain toissa viikonloppuna mahdollisuuden testata A7r peilitöntä täydenkoon järkkäriä. Muutaman päivän kokeilun jälkeen kamera tuntui todella hyvältä. Kuvanlaadusta en niinkään ollut huolissani. Tiesin sen olevan aivan huippuluokkaa. Kamerassa on muitakin erittäin tärkeitä asioita, jotta se tuntuu oikealta. Kuvauskokemus ja tuntuma kameraan ovat molemmat äärimmäisen tärkeitä asioita. Kameran on tunnuttava ajatuksen jatkeelta ja toki myös istuttava käteen. Molemmat noista täyttyivät A7r:n osalta. 

Ensimmäinen asia mikä kiinnitti huomiota oli kameran kompakti koko, mutta silti se oli erittäin jämäkän tuntuinen. Kokeilemassani kamerassa oli akkukahva mukana ja se teki siitä hiukan isomman. Objektiivia on Zeiss 35mm f2.8 eli katukuvaajan perusputki.

Kuvauskokemus oli erittäin positiivinen kuten tuossa jo ylempänä totesin. Kuvasin Sonylla kahtena päivänä ja lähinnä katukuvausta muiden asioiden lomassa. Jos jotain pientä voi kritisoida käytettävyyden kannalta niin valotuksenkorjailukiekko on hiukan hankalassa paikassa ja se oli hiukan jäykkä. Toki se oli peukalon ulottuvilla ilman, että liipaisinsormea piti ottaa pois laukaisimelta. Silti se jotenkin tuntui hankalalta säätää. Tuohonkin aivan varmasti tottuu. Toinen häiritsevä asia oli akkukahvan pystykuvauksen laukaisimen erilainen tuntuma kuin rungossa olevan laukaiseman tuntuma. Se voi olla vain laitekohtainen juttu ja varmasti säädettävissä huollossa. Kolmas hankala asia oli ja näistä oikeastaan se suurin puute oli kuvanvakaajan puute. Sen puute pääsi muutaman kerran yllättämään. Olen siihen niin tottunut. Vanha nyrkkisääntö polttovälin ja suljinajan yhteydestä näyttää edelleen pitävänsä paikkaansa.

sony_dsc0688.jpg

Olen jo pitkään sanonut, että peili tulee katoamaan suurimasta osasta järkkäreitä. Se tulee jäämään vain yksittäisiin kameramalleihin. Elektronisessa etsimessä on yksi täysin ylivoimainen ominaisuus peilietsimeen verrattuna. Kuvaaja näkee kuvan kuten kamera, eikä kuten silmä. Sonyssa etsimeen saa zebrat eli varotuksen ylivaloituksesta videokameroiden tapaan. Etsimessä näkyy myös histogrammi. Molemmat yhdessä antava valotuksen säätöön merkittävästi paremmat työkalut kuin pelkkä valotusmittarin lukema. Valottaminen EVF:n tietojen mukaan on digitaalisen ajan tapa valottaa. Valotusmittarin lukemat ovat filmiajalta. Peilittömiä on toki muitakin, mutta olen vain ihastunut täyden kennon kameraan. Minulla on ollut myös Olympuksen OM-D EM-5 testissä jo pitemmän aikaa, mutta siinä ei ole täyttä kennoa, vaikka muuten onkin aivan fantastinen kamera. Palataan tuohon kameraan toisessa blogauksessa tarkemmin.

sony_dsc0789.jpg

Luonnollisesti videokuvausominaisuus on minulle äärimmäisen tärkeä. Sitä myös Sonylla testasin. Peilittömät etuna videokuvauksessa on ettei etsimenä ole pakko käyttää takanäyttöä vaan perinteinen etsin käy yhtä hyvin. Se ominaisuus helpottaa videokuvausta merkittävästi. Välttämättä ei tarvitse hankkia erillistä luuppia takanäyttöön. Sonylla voi myös kuvata 50fps täydellä fullHD-laadulla. Vaikka hidastuksia aika vähän tarvitsenkin voisi tämä ominaisuus oikeasti olla varsin hyödyllinen. Mahdollisuus luo tarpeen. :) 

sony_dsc0783.jpgSony on tehnyt varsin rohkean vedon, koska A7 ja A7r käyttävät omaa bajonettia. Toki NEX-sarjan objektiivin käytävät, mutta silloin kamera käyttää "vain" APS-C kokoista osaa kennosta. Pikseleitä on silloin käytössä 15 miljoonaa. Riittävästi toki moneen kuvaan, mutta hiukan tuhlausta, koska kamera pystyy tallentamaan 36 miljoonaa pikseliä. Toistaiseksi tarjolla on vain kolme objektiivia FE-kiinnityksellä. Sovitella toisaalta saa Sony SAL-kiinnitteiset objektiivin käyttöön. Aika monen muun valmistajan objektiivit saa myös kiinni sovitteella. Metabones on tehnyt ison määrän erilaisia sovitteita, joilla esim. Canon EF-objektiivit saa kiinni Sonyn FE-bajonettiin. Automaattitarkennus tosin kuuleman mukaan hidastuu merkittävästi.

sony_dsc0900.jpg

Olen Canonilla kuvannut 90-luvun alusta ja tämä Sony on oikeasti ensimmäinen kokeilemani kamera joka voisi nykyisen kamerani haastaa työvälineenä.

Blogauksen kuvat ovat kaikki, luonnollisesti kamerakuvaa lukuunottamatta, kuvattu muutaman päivän aikana A7r-kameralla. Ne ovat jonkin verran käsiteltyjä ja pieneksi konvertoitu. Näiden kuvien perusteella ei kannata tehdä mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen kuvanlaadusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Sony, kamerat

Kameroista ja retroilusta

Torstai 14.11.2013 - Peter Forsgård

Olen viime aikoina testannut harvinaisen paljon kameroita. Lähinnä Canonin harrastaja ja aktiiviharrastajille tarkoitettuja malleja. Se liittyy Canonin kuvauskouluun, jossa noiden kameroiden käyttöä koulutan. Se ei siis liitty siihen, että olisin aloittanut kameratestien tekemisen. Noista Canoneista myöhemmässä blogauksessa, sillä muutamat viime aikaiset kameralanseeraukset saivat minut pohtimaan kameranostajien mietteitä esim. retrokameroista.

Nikon julkisti eilen retrotyylisen Df kameran, joka on tehty vanhan filmi FE:n näköiseksi. Sonyn uudet A7 ja A7R noudattaa osittain tätä samaa retroajatusta. Rungossa on kaikki analogisesta kamerasta tutut säätökiekot. Aikoinaan nuo säätökiekot on todettu varsin toimivaksi, vaikka itse esim. koen suljinajan säätämisen nopeammaksi säätörullalla kunhan se on laukaisimen vieressä. Silloin ei tarvitse ottaa sormea edes laukaisimelta pois. Nämä ovat toki jokaiselle yksilöllistä ja sen kokee parhaaksi johon on tottunut. 

Olen aiemminkin sanonut, että nykyiset digikamerat ovat kuin filmikameroita joissa filmin tilalla on kenno. Aika vähän mitään todella mullistavaa on syntynyt designin osalta hyödyntäen jotain mitä ei aiemmin ole ollut. Yksi tähän suuntaan on Sonyn Q kamerat, jotka ovat yhdessä kamerapuhelinten kanssa toimivia objektiivikameroita. Niissä hyödynnetään uudenlaista ajattelua. Sonysta tai oikeammin Makista oleva juttu Dpreviewssä on mielenkiintoista luettavaa. Otsikossa jo sanotaan olennainen "I try to do something new every six months." Tuosta ajatuksesta on meillä kaikilla jotain opittavaa. Uuden opettelu on selviytymiskeino, vanhassa pitäytyminen on varma tie tuhoon. 

Retrokameroista tulee varmasti lisää ja aivan varmasti muut kameranvalmistajat seuraavat tarkkaan millaisen vastaanoton Nikonin uutuus saa. Usein sanotaan, että uutta ei kannatta tehdä vain uuden vuoksi. Se pitää paikkansa ihan niin kuin vanhaakaan ei kannata ylläpitää vain sen vanhuuden tai retroa vuoksi. Monet taas haluavat ylläpitää vanhaa, koska niin on aina tehty tai uusi tuntuu pelottavalta koska se vaatii uuden oppimista ja oppimista pois vanhoista tavoista.

Kaiken kaikkiaan hieno ja rohkea veto Nikonilta lähteä tuolle linjalle ja tehdä retrotyylinen ja suhteellisen arvokas kamera. Aivan varmasti tuo löytää omat ostajansa. Siitä voi hyvin tulla tietynlainen status ja sen omistaminen kertoo omistajastaan jotain? Hyvää tuossa uutuudessa on se, että palataan aikaan jolloin kittilinssi oli hyvävalovoiminen kiinteä 50mm. Normaaliobjektiivissa on jotain perustavaa laatua valokuvaukseen liittyen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, kamerat, Nikon, sony

Peilittömistä ja vähän muutenkin kameroista

Maanantai 23.7.2012 klo 10:37 - Peter Forsgård

Canon on julkaissut vihdoin oman version peilittömästä järkkäristä. Uusi malli kantaa nimeä EOS-M. Tuosta uutuudesta löytyy esittely esim. DPReviewn verkkosivuilta. 

Muutama asia pisti tuossa uutukaisessa silmään, kun noita esittelyjä ja testejä katselin. Itse odotin, että markkinoille olisi tullut high-end malli. Nyt tämä EOS-M on enemmänkin satunnaisten harrastajien kamera. EOS HD-blogissa on analysoitu tätä asiaa tarkemmin. Loistavaa että tuossa uutuudessa on APS-C kenno. Se takaa, että kuvanlaatu on loistava. Hyvää on myös vanhojen salamalaitteiden yhteensopivuus. Samaan aikaan lanseerattiin myös adapteri jolla EOS-M runkoon saa kiinni EF-objektiivit. Kiinnostava uutuus tämä toki on, mutta ei varmaan ole minua varten. Turhan automaattiselta vaikuttaa, vaikka siitä löytyykin erivalotustavat. Epäselväksi jäi miten esim. aukkoa säädetään? Jos se säädetään kosketusnäytöstä, on se käytännössä aika hankalaa kuvaustilanteessa. Jos se on takana olevasta kiekosta, on tilanne toinen. Peukalolla pyörittämällä takakiekosta olisi hyvä toimiva ratkaisu. Toivotaan, että se on niin.

Aika näyttää tuleeko tästä EOS-M kamerasta high end versio. Uskoisin, että tulee. Katukuvauksessa sellainen olisi varsin namu. Tarvittaessa olisi paljon laadukkaita käytössä, vaikka katukuvauksessa usein selviääkin yhdellä hyvällä prime-lasilla.

Yleisesti ottaen kamerat soisi kehittyvän peilittömien suuntaan. Itse uskon, että peili tulee katoamaan lähitulevaisuudessa harrastajille, niin normi- kuin aktiiviharrastajillekin, suunnatuista kameroista. Etsimen korvaa elektroninen etsin. Tekniikka on kehittynyt niin paljon noiden osalta, että peili käy tarpeettomaksi. Isoimmissa ja ammattikäyttöön tarkoitetuissa rungoissa peili varmaan säilyy pitempään. Niistäkin se katoaa siinä vaiheessa, kun kuvataan käytännössä liikkuvaa kuvaa josta sitten ne stillit sitten otetaan. Tarkoitan siis tilannetta, jossa kuvausnopeudet ovat yli sata kuvaa sekunnissa ja isoilla resoluutiolla. Tätähän jo jonkin verran esim. muotikuvauksissa on tehty RED-kameroilla. Samasta setistä saadaan printtiin stillit ja tabletti-lehteen videot.

 

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Canon, RED, Canon EOS-M

Ajatuksia valokuvauskojeiden tulevaisuudesta

Torstai 7.6.2012 klo 14:37 - Peter Forsgård

Sanotaan että kamera on vain väline jolla valokuvaaja ilmaisee itseään ja laite sinänsä ei ole tärkeä. Tuo pitää varsin hyvin siinä mielessä, että osaavissa käsissä ei kameralla ole niin väliä. Osaava saa aikaiseksi Valokuvan laitteella kuin laitteella.

Historiassa on myös käännekohtia, joiden kohdalla kameroilla on ollut merkitystä valokuvauksen kehittymiseen. Aikoinaan Oskar Barnack:in keksimä pienkamera, Leica, muutti valokuvausta merkittävästi. Se mahdollisti kuvaamisen paikoissa ja tavalla jota ennen ei voinut tehdä. Leica ja pienkamerat olivat iso osa esim. kuvajournalismin synnyssä. Muutamaa vuosikymmentä aiemmin oli Kodak omalla laatikkokamerallaan laajentanut ihmisten mahdollisuuksia valokuvata. Valokuvaus ei ollut enää kolmijalkamiesten yksinoikeus. Perhekuvat eivät enää välttämättä olleet ainoastaan studiossa otettuja portretteja, koska lähes kuka tahansa saattoi kuvata itse.

Taas kerran valokuvaus on murroksessa. Nyt kännykuvat tekevät osittain samaa kuin Kodak yli sata vuotta sitten teki. Koko asia liittyy laajempaan kokonaisuuteen eli digitalisoitumiseen ja kuvien jakamiseen. Minua haastateltiin aiheesta 3T-lehteen. Juttua ei ole verkossa, joten valitettavasti alkuperäiseen lähteeseen en voi linkittää. Toimittaja Tero Lehto kyseli mielipiteitäni kännykkä kuvaamiseen ja kuvien jakamiseen liittyen.

Sanoin mm. seuraavasti: "Kameroiden ongelma on yleensä se, ettei kuvia pysty suoraan jakamaan ilman tietokonetta. Tämä on erikoista, koska helppo jakaminen on tämän päivän juttu. Kameranvalmistajat syövät hitaudellaan omaa bisnestään." (lainaus s.8 3T/Tero Lehto/1.6.2012). Aprikoin myös, että pian kameroissa on mobiiliverkon tuki? Loppukaneettina totesin moibiilikuvauksen hyödyttävän myös kameranvalmistajia, koska kiinnostus valokuvaukseen lisääntyy ja jossain vaiheessa halutaan parempi kamera. Se näkyy järkkäri myynnin kasvuna nyt jo.

Toinen mielenkiinotinen aiheeseen liittyvä ovat huhut Applen suunnitelmista tehdä kamera. Heillähän aikoinaan oli digikameroita, mutta niiden valmistus lopetettiin jo 1997. Lopettamispäätöksen teki Steve Jobs tullessaan takaisin Applelle ja karsiessaan rönsyjä yrityksestä. Applehan oli silloin kohtuu huonossa jamassa.

Jobsin suunnitelmissa oli viime vuosina muuttaa valokuvaus tai suoraan kääntäen hän sanomansa: uudelleen keksiä valokuvaus. Se jo olisi suhteellisen mullistavaa, jos Apple tekee iOS käyttiksellä toimivan kameran. Se avaa uudet mahdollisuudet esim. kamera-applikaatioden käyttöön. Kuvien jakaminen ym. olisi varmaan myös mukana. Mitä muuta se mahdollisesti tuo tullessaan on arvoitus. Huhuissa on ollut esillä yhteistyö Lytron kanssa. Lytrosta blogailin vajaa vuosi sitten. Blogailun aihe oli aika sama kuin nytkin, mutta hiukan eri näkökulmasta. Siinä keskityin enemmän liikkuvaan kuvaan. Apple on ajatellut monista asioista toisin ja todellakin odotan mielenkiinnolla miten he aikovat keksiä valokuvaamisen uudestaan. Mitä uutta se tuo? Applikaatiohin liittyen Business Insiderissa oli mielenkiintoinen kaavio noipeimmin kasvavista app-kategorioista, valokuvaan ja videoon liittyvät appsit ovat määrällisesti eniten kasvavia. Niitä koodaavia yrityksiä myös rahoitetaan eniten.  

Nykyiset kamerat ovat aika pitkälle digikameroiksi muutettuja filmikameroita. Tarvitseeko näin olla tulevaisuudessa, vaikka nykyinen muotoilu onkin käytännössä aika hyväksi havaittu. Muuttaako Apple tämän(kin)? Polaroidin Android käyttiksellä toimiva "älykamera" ei sitä varmaan kuitenkaan tee?     

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Apple, Jobs Steve, Lytro, Polaroid, iOS, Android, kamerat, Barnack Oskar, Leica

Vanhaa pois ja uutta tilalle

Torstai 5.11.2009 klo 12:15 - Peter Forsgård

Vein vanhempaa kalustoa vaihtoon eli  Canon 1DMKIII vaihtui  Canon 7D-runkoon.

Joku voi tietysti ihmetellä miksi vaihtaa kunnon ammattijärkkäri aktiiviselle harrastajalle suunnattuun runkoon. Yksinkertainen syy on video-ominaisuus ja muutamaa muu parannus. Videokuvan tarve on koko ajan lisääntyvä. Tarkoituksena on sitä omassa osaamispaletissa kehittää.

Pelkkä video ei toki ole ainoa syy. Aika monta muuta positiivista asiaa tuli myös mukana. Tarkennusjärjestelmä toimii paremmin tai ainakin siltä tuntuu kahden tiiviin seminaarikuvauspäivän jälkeen. Verrattuna esim. 5DMkII:s een 7D toimi tuossa kuvauksessa paremmin .

Salamaohjaus suoraan rungosta lisäsi pikkusamoittteni määrää. Nyt voin tasoituksen tarvittaessa antaa kameran rungossa olevalla popup-flässillä. Isommilla EX-flässeillä voin valaista kohdetta eli nitä rittä siihen yksi enemmän ilman lisähankintaa. Toki popup-flässi ei ole aivan ihanteellinen, mutta kivasti se joissakin kuvauksissa toimii täytevalona. Tarvittaessa siihen saa pehmentäjän. Flässiohjausta en ole vielä tosi toimissa kokeillut. Studiossa pieni testi osoitti homman toimivuuden. Säätö vaitoehtoja on useita. Salamaohjaus helpottaa selkeästi kuvaamista useamalla pikkuflässillä.

Kaikissa käytössä olevissa rungoissa on samanlainen akku. Se helpottaa asioita. Latureita voi olla mukana vain yksi.

7D:ssä on ns. croppikenno ja polttovälikerroin on 1,6. Sekään ei ole ongelma päinvastoin. 70-200mm zoomistani tuli samantien 300mm, kun puhutaan kinovastaavuudesta kuvakulman suhteen. Jos laajakulmaa tarvitaan löytyy sitä varten sitten toinen runko. Samalla 50mm tuli näppärästi erinomainen hyvä valovoimainen muotokuvausoptiikka.

En yleesä tee kovinkaan kummoisia testejä uudella kameralla. Ainoa testi on kuvata ColorChecker ja katsoa miten se toistaa värit verrattuna aiempiin kameroihin. Samalla otan muutaman kuvan korkeilla herkkyyksillä ja katson kohinatason suhteessa muihin. Kuvaustilanne on studiossa vakioitu, joten ne kuvat ovat aika hyvin vertailukelpoisia keskenään. Muuten arvioin kuvanlaadun sitten keikoilla otettujen kuvien perusteella ilman sen suurempaa testailua.

7D:n kuvanlaatu näyttää ensikokemusten mukaan erinomaiselta.

Laitehankinoissa periaatteenani on aina ollut niistä tulevien hyötyjen arviointi. Kysyn aina itseltäni, miten tämän laitteen hankinta vaikuttaa siihen mitä pystyn tarjoamaan asiakkaalle. Tämän hankinnan osalta se on se video ominaisuus. Usein on käynyt, että hankinta on jäänyt tekemättä, koska mitään varsinaista hyötyä loppukäyttäjälle ei synny. Silloin ne rahat ovat menneet itsensä kouluttamiseen esim. työpajoissa. Sieltä ammenettu tieto on yleensä paljon hyödyllisempää kuin uuden härpäkkeen hankinta.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Canon, Canon 7D

Canon S90:sesta muutamia huomioita

Maanantai 26.10.2009 klo 14:14 - Peter Forsgård

Olen nyt kuvaillut vajaan vikon uudella pokkarillani, Canon S90:sellä. Kamera on tosi näppärän kokoinen ja mahtuu kivasti taskuun.

Käväisin viime viikon lopulla pikasesti Prahassa. S90 oli mukana ainoana kamerana. Näppäilin sillä lähinnä turistikuvia. Kaikin puolin kamera tuntui näppärältä käyttää. 

Objektiivissa oleva säätörengas on hiukan liian pieni minun sormille, mutta silti täysin käyttökelpoinen. Olen asettanut sen säätämään aukkoa. Kokeilin myös asettaa sen ohjaamaan valotuksen korjailua. Siinä käytössä se on varsin kätevä. Kuvatessa takana oleva säätöpyörä liikkuu aika herkästi. Otteeni kamerasta on sella inen, e ttä peukaloni vahingossa säätää sitä. 

Kuvanlaatu on riittävän hyvä. Herkkyydet ISO800:aan asti ovat käyttökelpoisia. Minusta varsin hyvä ja riittävä herkkyys. 

S90:nen tuottaa myös kuvia raw-muodossa. Se on minusta erittäin tärkeä ominaisuus. Kuvien säätäminen ja käsittely jälkeen päin on paremmin mahdollista. Lightroomin 2.5-versio ymmärtää S90:sen raakatiedotoja. Työnkulkulkuakaan ei tarvitse muuttaa.

Kamera on myös varsin nopea. Kun kameran käynnistää voi toisen kuvan ottaa jo kahden sekunnin päästä. Minulle ainakin täysin riittävä nopeus taskupokkarille.

Automaattivalotuksella S90 tekee aika vaaleita kuvia eli minun makuuni hiukan ylivalottaa. Asia on tietysti helppo korjata joko valotuksen korjailulla tai sitten esim. Lightroomilla kuvia importatessa. Pieni s-käyrä tekee myös hyvää S90:sen raakakuville. 

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Canon, Canon S90, kamerat

Kameroista hiukan

Torstai 20.8.2009 klo 8:37 - Peter Forsgård

Olen pitemmän aikaa etsinyt itselleni uutta pokkaria, jota voisi kantaa aina mukana. Kännykamera toki on taskussa aina matkassa, mutta kameraksi siitä ei kuitenkaan ole. Multimediaviestin lähetykseen ihan käypänen, mutta eipä oikein muuhin.

Olen pitänyt taskun pohjalla Panan LX2:sta. Kamera sinänsä on ihan asiallinen ei siinä mitään. Herkemmillä ISO-arvoilla vaan tuo kohina on hiukan turhan suurta. LX3:nen oli kokeiltava viime keväänä. Siitä pidin, mutta sen hankkim inen on jostain syystä jäänyt. Onne ksi, sillä eilen Canon julkisti varsin mielenkiintoisia vaihtoehtoja. G-sarja G10 sai päivitetyn mallin G11:sta. Merkittävää siinä on pikselinmäärän selkeä pudotus edelliseen malliin. Onneksi Canon on tajunnut sen, mitä olisi jo pitkään pitänyt tehdä eli keskittyä parantamaan kuvanlaatua niillä keinoilla, joilla se parhaiten onnistuu ja hypätä pois megapikselijunasta. Tällä uudistuksella saadaan kohinaa kuriin. G11 tarjoaa jopa 12800 ISO-herkkyyden. Silloin tosin pikselimäärä on 2,5 miljoonaa. Kamerassa näyttää myös olevan sisäänrakennettu 3 aukon ND-suodin. Erinomaisia juttuja molemmat. Kuvajournalistelle ja katukuvaajille hyviä uutisia molemmat.

Toinen mielenkiintoinen uutuuspokkari on S90. Kuvista päätellen kamera mahtuu kivasti taskuun. Mielenkiintoinen "uutuus" on objektiivissa oleva säätörengas, jonka voi asettaa säätämään erilaisia kuvaukseen liittyviä parametreja mm. aukkoa. Palataan vanhaan kunnon objektiivista säädettävään aukkoon. Kamerasta löytyy myös RAW-tiedostomuoto, joten sen tuomat hyödyt ovat myös käytössä.

Nyt vain pitää sitten päättää kumman noista kahdesta hankkisi G11:sta vai S90:sen. Jos hinnat asettuvat järkeviksi, miksei molemmat? 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, pokkari, Canon, Panasonic, kamerat, Canon S90, Canon G11, Panasonic LX2, Panasonic LX3

Kommentteja uudesta 5DMKII:sesta

Sunnuntai 22.2.2009 klo 9:40 - Peter Forsgård

Pari kuukautta on takana kuvausta Canon 5D MKII:sella. Ajattelin muutamia huomioita kamerasta kirjoittaa blogiini. Olen käyttänyt sitä kaikilla tämän vuoden kuvauskeikoilla. Kuvauksia on ollut kaikilta niiltä osa-alueilta, joita olen pääasiassa tehnyt.

Merkittävin parannus on ollut mahdollisuus nostaa herkkyyttä aina 6400 ISO:on asti. Tilaisuuksien kuvaamisessa se on ollut korvaamaton parannus. On päässyt selkeästi nopeampiin suljinaikoihin kuin aiemmin. Toisaalta olen kokenut, että keinovalossa autoWB tuottaa punaisempaa jälkeä kuin ykkössarjalaiset. Tarkoitan niitä tilanteita, joissa on sekaisin halogee nivalo a, loiste putkia ja hehkulamppuja. Seassa saattaa olla vielä joitain esiintymislavan valoja. Manuaaliasetukset näissä tilanteissa ovat hankalia, koska valon lähteet ovat niin erilaisia. CustonWB:lläkin olen välillä noita ongelmia yrittänyt ratkoa, mutta ei sekään kovin kätevää ole tilannekuvauksessa. Parhaiten tuosta selviää raw:lle kuvaamalla ja säätämällä kuvat Lightroomissa kohdalleen eli haluamansa sävyisiksi.

Käteväksi olen myös todennut sRAW:n mahdollisuuden. Voin ottaa raakakuvia myös noin 10miljoonan pikselin asetuksella, eikä ainoastaan 3 megapikselin sRAW:lla. Monissa tilanteissa noin A4-kokoinen, 300dpi kuva riittää mainiosti. Pienemmät tiedostot nopeuttavat myös työnkulkua. Suurimman osan toki kuvaan täydellä pikseli määrällä. Se antaa kuitenkin mahdollisuuden tarvittaessa rajausmahdollisuuksiin ilman, että printattavan kuvan maksimikoko jää pieneksi.

Aluksi runko tuntui aika heppoiselta kädessä verrattuna ykkössarjalaisiin. Aika nopeasti se tuntuu kuin käsineeltä ja käden jatkeelta. Olen toistaiseksi kuvannut ilman akkukahvaa. Rungon keveyskään ei ole haitaksi, kun sitä joutuu tai siis pääsee välillä koko päivän roikottamaan.

5D MKII on myös varsin hiljainen. Vaikka aiemmin pystyin kuvaamaan ykkösen hiljaisella moodilla, tuntuu tämä hiljaisemmalta. Etenkin hääkuvauksissa kirkossa tämä on iso asia.

Positiivista on myös kameran nopeus. Kertaakaan ei ole tarvinnut odotella kameraa. Ajattelin sen olevan kysymysmerkki, koska olen tottunut ykköseni huimaan nopeuteen ja varsinkin kun kuvaustyylini on aika nopea. Sarjatulta en ole edes kokeillut.

Kuvanlaatu ja dynamiikka ovat kaikilta osin täysin riittävät. Sen suhteen ei ole valittamista. En ole kameraa millään muulla tavalla testannut kuin käytännön kuvaustilanteissa. Sen verran kokeilin, että kuvasin Macbeth-targetin eri ISO-herkkyyksillä ja vertasin kuvaa ykköseeni. Minä en oikein noista testailuista ole koskaan välittänyt. Minusta paras testi on kuvata sitä mitä kuvaa muutenkin ja katsella niitä tuloksia. Mikäli ne näyttävät olevan ok, asia on sitä myöten selvä.

Videotakin on tullut testailtua ihan huvikseen. Varsin laadukasta jälkeä se tekee, mutta on hiukan hankala käyttää. Ergonomia on kuitenkin tehty still-kuvaamista varten. Videokuvausta tein enemmän yksissä yksityisjuhlissa, jossa kamera oli mukana vaan huvin vuoksi. Kuvasin pitkiäkin pätkiä videota. Muistikorttia vaihtaessa huomasin sen kuumenevan aika rajusti. Tuntui kuin se olisi polttanut kädessä. Aika koville siis kamera ja muistikortti joutuvat videokuvauksissa.
 
Oikeastaan ainoa selkeä parannus jota kaipaan, on toinen muistikorttipaikka. Vaikka muistikortit ovat suhteellisen luotettavia on aina vaara, että bitti menee poikittain ja ongelmia syntyy. Ykkösessä on mahdollista kuvata niin, että kuvat tallentuvat kahdelle kortille. Ratkaisuna nyt on kuvata parin gigan kortille ja tarvittaessa vaihtaa korttia. Eivät ole kaikki kuvat samalla kortilla. Toki monissa tilanteissa käytän isoja kortteja, ei sen puoleen. Toinen parannus voisi tietysti olla vielä parempi sääsuojaus, mutta se varmaan nostaisi rungon hintaa ja painoa, joten näillä mennään.

Yllä kirjoittamat asiat eivät perustu mihinkään "tieteelliseen" testiin, vaan ihan käytännön kuvaustilanteissa kokemaani ja niissä otettujen kuvien tarkasteluun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Canon 5D Mark II, Canon, kamerat

Kameroiden tekninen kehitys muuttaa kuvausta?

Keskiviikko 17.9.2008 klo 17:41 - Peter Forsgård

Vaikka sanotaan, että kameralla ei ole merkitystä, koska kuvaaja tekee kuvan. Kameralla on kuitenkin oma osuutensa onnistuneessa kuvassa. Tietyt askeleet kameroissa ovat muuttaneet valokuvausta. Joku voisi sitä sanoa kehitykseksi, mutta yleensä aikalaiset ovat olleet muutoksista kauhuissaan. Valokuvaus on kuollut jo monta kertaa.

1800-luvun lopulla syntyi Kodakin "pikkukamera" ja tarvitsi vain kuvata ja Kodak hoiti loput. Se muutti valokuvausta, kun se oli mahdollista suurille massoille. Kuvien määrä räjähti verrattuna siihen astiseen. Ko lmijalkamiehet olivat kauhuissaan.

Seuraava mullistus oli kinokoonfilmi ja sitä käyttävät kamerat, Leica siinä etunenässä. Mahdollisuudet kuvajournalismissa ja dokumenttikuvauksessa moninkertaistuivat. Sitäkin pidettiin eräissä piireissä pahana, että oikeat valokuvat eivät olleetkaan enää kiinnostavia. Oikeita valokuvia nimittäin otettiin vain isolla kameralla.

Sen jälkeen kehitys oli maltillisempaa, vaikka koko ajan kehitystä toki tapahtui. Seuraava iso askel oli siirtyminen digitaaliseen kuvaan. Se taas muutti fundamentteja nopeudellaan. Kansalaisjournalismin nousu on myös osittain tämän ansioita tai syytä, ihan kuinka sen haluaa nähdä.

Seuraava mullistus on mahdollisuus kuvata ISO25600 asetuksella riittävällä laadulla olevaa kuvaa. Se mullistaa varsin paljon kuvajournalismia ja dokumentaarista kuvaa. Mahdollisuudet kuvata eri paikoissa, olosuhteista ja valosta riippumatta paranevat merkittävästi.

Kuvajournalismin kannalta varmaan vielä suurempi mullistus on videokuvaamisen mahdollisuus järkkärillä. Yhä enemmän on suurten lehtien verkkosivuilla näkynyt videomateriaalia. Uusien kameramallien myötä se tulee aivan varmasti tuntuvasti lisääntymään. Lehtikuvaajasta tulee yhä enemmän myös videokuvaaja. Se on varmaankin joidenki mielestä negatiivinen juttu, mutta taas kerran jos haluaa pysyä mukana, on sopeuduttava. 

Mielenkiintoista videokuvaamisessa järkkärillä on syväterävyyden hallinnan mahdollisuus. Tähän asti on vaatinut varsin kalliit vermeet jotta syväterävyytä on voitu liikkuvassa kuvassa hallita. Aluksi ajattelin, että tuo videokuvaus on turhake, mutta mitä enemmän sitä ajattelee tuntuu se kiinnostavammalta. Pidän videokuvaamisesta, mutta sitä tulee aika harvoin harrastettua, koska kahta kameraa ei oikein viitsi kantaa mukanaan. Katsotaan miten sen asian kanssa edetään, kunhan minun tapauksessa se valinta eli 5DMkII tulee markkinoille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Kodak, kuvajournalismi, video, Canon 5D Mark II, kinofilmi

Lightroom kokemuksia osa 6: jpg-kuvat

Maanantai 23.7.2007 klo 15:20 - Peter Forsgård

Lightroomin Develop-modulissa eli siinä raw-konverterissa on mahdollisuus säätää myös jpg-kuvia. Minä kuvaan 99,9% raw-kuvaa, joten jpg:n säätöä Lightroomilla ei juurikaan tule tehtyä.

Kokeiltavani on Panasonic TZ3, jolla voi kuvata vain jpg-muodossa. Lightroomin jpg-säätämismahdollisuutta olen kokeillut Panasonicilla otettuhin kuviin. Kaikkia säätöjä voi tehdä. Kätevimmät ja käyttökelpoisimmat niistä ovat olleet värilämpö-säätö sekä, recovery ja fill-light. Värilämpöllä voi säätää kivasti kuvaa aavistuksen lämpimämmä ksi. Kylmentäminenkin onnistuu, jos siltä tuntuu. Varsinaisesti ei kait voi puhua kuvan värilämpötilan muuttamisesta, mutta saman suuntaisesti säädin kuitenkin toimii.

Recovery-säädin on näppärä, jos kuvassa on päässyt jokin elementti aavistuksen liian vaaleaksi. Säätimellä saa pudotettua huippuvalojen sävyjä alaspäin. Totaalista puhkipalamista ei toki pelasta mikään. Varjopuolelta voi myös tarvittaessa avata hiukan, fill-light-säädin on siihen tarkoitettu. Toki sen säätimen kanssa kannattaa olla maltillinen. Liiallinen säätäminen vie kuvasta kontrastin ja kuva näyttää tylsän harmaalta.

Mustavalkoisten kuvien teko jpg-kuvista onnistuu myös mainiosti Lightroomilla. Kaikki presetit ovat käytössä ihan normaalisti.

Niin ja vielä pari sanaa tuosta testissä olevasta Panasonic TZ3. Kamerahan sai TIPA2007 Awardin parhaana superzoom-kamerana. Hirvittävästi minulla ei ole kokemusta pokkareista, mutta ainakin tämä kyseinen TZ3 on varsin laadukas. Olen toki käyttänyt Panasonicin pokkareita ennenkin, käytössäni on LZ1 ollut jonkin aikaa. Käyttäliittymä on siis tuttu. 

TZ3 löytyy ihan kiitettävän alan kattava optiikka ja keulassa lukee vielä Leica. Ihan hyvää jälkeä optiikka tekee, vaikka en tiedä mikä tuossa oikeasti on Leican osuus. Kait se jonkin Leican laatustandardin täyttää, kun ovat siihen brändinsä antaneet laittaa. Polttoväli on 28-280, joten varsin kätevä matkakamera se ainakin on. Valovoima voisi olla pykälää parempi, tosin laadukas kuvanvakaaja auttaa hiukan.

Manuaalisäädöt kamerasta puuttuvat kokonaan, mutta valotuksen korjailun voi tehdä aika nopeasti pienellä peukalon liikkeellä. Valtavasti ovat käyttöliittymät parantuneet sitten valtavien valikkosyövereiden ajan. Nyt perussäädöt on helppo tehdä peukalolla säätämällä ja nopeasti.

Kokeilin kameraa myös liikkuvan kohteen kuvaamisessa. Lähinnä kiinnosti laukaisuviive. Laukaisuviive on lähes olematon. Tarkennus sen sijaan vie aikaa, joten etukäteen tarkentamalla haluttuun kohteeseen voi "viiveen" eliminoida lähes kokonaan. Tekstin alapuolella muutama esimerkki esteratsastuskuvista Hangon Seahorse Weekiltä.

sea_horse_week_015-2.jpg  sea_horse_week_023.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihan kelvollista jälkeä, vaikka kuvat eivät mitään mestarilaukauksia olekaan, vaan ennemminkin aika perusräpsyjä. Taustathan näissä kuvissa ovat aika sekavat, kun syväterävyyttä ei oikein pääse hallitsemaan. Laukaisuhetket ovat kivasti onnistuneet. Siinä kuvauskokemuksen apuna on hyvin ennakoitavissa oleva lähes olematon laukaisuviive. Jälkimmäisessä kuvassa tulee hyvin esiin kuinka dynamiikkakin TZ3 on varsin hyvä. Lähes vastavaloon (aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta) kuvatussa kuvassa heviosen varjopuolellakin on hyvin sävyjä. Samoin ratsastajan kypärässä on sävyt sekä valo- että varjopuolella. Recovery tai fill-light säätimiä ei ole käytetty. Kuvaa on ainoastaan hiukan rajattu, sekä taustan sävyä hiukan pudotettu, jotta hevonen ja ratsastaja olisivat aavistuksen vaaleampia kuin tausta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lightroom, Panasonic TZ3, kamerat

Back-up laitteiden tärkeys....

Sunnuntai 22.7.2007 klo 19:31 - Peter Forsgård

Olin eilen lauantaina kuvaamassa koko päivän dokumentaarista hääkuvausta, kun kesken kaiken salama ei suostunut välkkymään. Onneksi tämä kesken kaiken oli vasta ihan loppuvaiheessa. Pikaisesti katsoin salamaa ja totesin patterien olevan ok ja salaman välähtävän. Laitoin salaman takaisin salamakenkään ja huomasin sen heiluvan epäilyttävästi. Rungon päällä oleva hotshoe on löystynyt ja salama roikkuu siinä ikävästi kallellaan. Painava salama on ajan myötä irroittanut kengän rungosta. Sen on täytynyt loppuillan vauhdin lisääntyessä osua johonkin ja saada siipeensä. Olisiko ollut tanssilattialla kun parien seassa pyörin kuvaamassa laajakantilla.

O nneksi laukusta löyty y back-up kamera, joten pystyin jatkamaan kuvausta. Salama katon kautta oli välttämättömyys pimeällä tanssilattialla. Pitkällä valotuksella ja sulkeutuvan verhon täsmäyksellä tulee aika namuja tanssikuvia. Kokeilin vielä illan aikana laittaa salaman kiinni rikkinäiseen kameraan TTL-johdolla. Salama pelitti eli kokonaan hotshoe ei siis ole irtipoikki. Toisin sanoen hotshoe toimii, kun siinä on kiinni vain kevyt johto. Ihan näppärää itse asiassa oli kuvata niinkin. Prime kiinni runkoon ja salama toiseen käteen. Olen tuota menetelmää käytänyt ennenkin tilannekuvauksessa, mutta toki enemmän henkilökuvauksessa. Salaman suuntaaminen kädellä eri suuntiin käy varsin vikkelästi. Zoomia ei toki ole kovin kätevää käyttää silloin, joten prime pitää olla kiinni rungossa.

Täytynee viedä kamera korjaamolle, kunhan kerkiän. Ai niin ne joita kiinnostaa, kyse on Canonin 1-sarjalaisesta.

Niin siis siitä back-uppien tärkeydestä. Vakavasti otettavaa ammattikuvausta ei voi tehdä ilman, että jokaiselle käytössä olevalle/tarvittavalle välineelle ei ole back-uppia. Salamalaitteita runkojen määrä +1 tai +2. Optiikkaa sen verran, että homma hoituu, vaikka joku putki olisi poissa pelistä.  Sama koskee studiossa olevia laitteita. Välkkyjä sielläkin pitää olla muutama ylimmääräinen.

 

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, haakuvaus, kamerat

Kameramainonnasta

Perjantai 25.5.2007 klo 17:24 - Peter Forsgård

Kameroiden mainokset käyvät yhä erikoisemmiksi. Tarkkaan otten siis mainoksissa olevat tekstit.

Nikon on viime aikoina mainostanut uutta pokkaridigiä mainoslauseella: Näkymätön sisäänrakennettu kuvaustiimi?. Loppuun on sentään lisätty kysymysmerkki. Kuvaustiimi viittaa ainakin kuvanperusteella D-lightning systeemiin, jolla kuvaan lisätää valoa sinne missä sitä tarvitaan.... Mitenhän se mahtaa toimia... Tuo lausehan kuulostaa ihan samalta, kun pienet lapset ihmettelee miten ne ihmiset mahtuvat sinne telkkariin sisään... 

Voisivat laittaa sen kuvaustiimin noihin järkkäreihinkin, ei tarvitsisi palkata kallita assareita laittamaan sitä valoa sinne minne sitä tarvitaan....

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kamerat, mainonta, Nikon

Kennon puhdistusta...

Sunnuntai 11.3.2007 klo 11:43 - Peter Forsgård

Kolme kuukautta siinä meni ennen kuin jouduin puhdistamaan kennon uudestaan. Minusta ihan kohtuullinen aika. Kuvittelin joutuvani puhdistamaan kennon nopeammin, mutta edellinen puhdistus oli joulukuussa 12. päivä.

Tällä kertaa jouduin puhdistamaan kennon kolmeen kertaan. Ensimmäisellä puhdistuksella jostain syystä sain kennolle lisättyä roskia... Sen lisäksi siellä oli muutama aika sitkeä tapaus.

Minulla ei ole kokemusta kameroista, joissa on kennon puhdistus. Canonin 400D:ssä se taitaa ainakin olla. Mitä olen muilta kuullut tuntuu se toimivan aika maniosti. Nyt vihdoin kennonpuhdistus on myös uudessa huhti- toukokuussa myyntiin tulevassa  Canonin 1-sarjalaisessa 1MK III:sessa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat

65535

Perjantai 26.1.2007 klo 7:47 - Peter Forsgård

Maililla tuli vastaus tuohon laskurini nollaantumiseen.

Kamerani laskuri on 16-bittinen (liittyy varmaan exif-tietojen tallennustapaan) ja 65535 = 2^16-1. Maksimissaan lukemaksi laskurissa voi tulla 65535, kun nollasta aloitetaan. Toisin sanoen kun tuo lukema saavutetaan laskuri nollautuu.

Kiitokset mailin lähettäneelle. 

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat

Digillä kuvaaminen on edullista... :)

Torstai 25.1.2007 klo 16:22 - Peter Forsgård

Katselin pienellä ohjelman pätkällä kuinka monta kertaa kamerani suljin on räpsähtänyt. Ohjelma näytti 7904 kertaa. Hiukan ihmettelin luvun pienuutta ja ajattelin laskurin menneen ympäri eli oikea lukema onkin 107904. Se taasen tuntui aika suurelta, joten piti hiukan selvittää asiaa. Huomasin exif-tietoja kaivaessani, että 27.10.06 laskuri on nollautunut kesken kuvauksen. Lukema näytti silloin 65535. Mistähän moinen nollantuminen johtuu? Jos joku tietää,  laittakaa mailia (peter@peterforsgard.com)

Suljin on siis räpsähtänyt 73429 kertaa. Tuo on siis huhtikuusta 2004 tähän päivään. K amera on ollut minulla noin 33 kuukautta. Lukemista saa siis yhden kuukauden kuvamääräksi n. 2225. Päivää kohden siis n. 74 kuvaa. Mukana ei ole kakkoskameralla otetut kuvat.

Digillä tulee kuvattua enemmän, mutta toisaalta keikoilla tarvitsee ottaa vähemmän kuvia, koska ne voi käydä läpi samantien. Varmuuden vuoksi ei tarvitse ottaa yhtään kuvaa. Ennen saatettiin ottaa kaikki kahdelle eri filmille. Aina oli nimittäin mahdollista, että kehitys sössii filkan. Saattoi myös olla, että kuvattiin sekä mustavalkoista ja väriä. Nyt saman voi tehdä kuvaamalla kahdelle kortille yhtä aikaa tai ottaa varmuuskopiot muistikorteista samantien.

Kuvausmäärät vaan tulivat sikäli mieleen, että mitä olisi maksanut jos nuo kaikki yli 73000 kuvaa olisi kuvattu esim. dialle. Ennen digiin siirtymistä kuvasin 6X7 dialle lähes kaiken. Tuo tarkoittaisi siis 7300 diafilmiä. Yhteen rullaanhan meni muistaakseni 10 ruutua.

Rullafilmi kehityksineen maksaa arviolta 10€ tai vähän enemmän. Hintaa siis kertyisi huimat 73.000€. Kinodialle (36-kuvaa per rulla)tuo kaikki tuo kuvaaminen maksaisi vähän yli 20.000€.

Nuo summat ovat huimia, mutta tietenkään ihan noin yksioikoisesti asiaa ei voi tulkita. Laskelma on enemmänkin hupia, mutta toisaalta totta toinen puoli. Vaikka kuvausmäärät pudottaisi puoleen eli laskisi arviolta, että digikuvaaminen on kaksinkertaistanut kuvien määrän. Olisi summat silti aika kovia. Yli 10.000€ kinofilmille kuvatessa.

No kuten sanoin kaikki nämä laskelmat ovat hupia ja jne., mutta mielenkiintoisia kuitenkin. :) 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, digi, kamerat

Kennon puhdistustalkoot...

Tiistai 12.12.2006 klo 11:04 - Peter Forsgård

Järjestelmäkameroiden, digi sellaisten, kennot keräävät aika tavalla roskaa. Vaikka yritän olla huolellinen optiikan vaihtojen kanssa ja puhdistan kameralaukkuakin säännöllisesti, tulee kennolle vääjäämättä roskia. Roskat ovat aika vitsaus ja lisäävät kuvankäsittelyssä työtä. Koska pääasiassa kuvaan ihmisiä studiossa ja miljöössä tulee aika paljon käytettyä suurta aukkoa ja hiukan normaalioptiikkaa pitempää polttoväliä. Niissä kuvissa roskat eivät kovin pahasti näy, ainakaan pienet roskat. Mutta heti jos himmentää esim. f8 tai siitä enemmän, alkaa melkoinen sotku paljastua.

Olen aikaisemmin käyttänyt kamera ni mm. JAS-tekniikalla. Sieltä olen saanut ammattikuvaajana molemmat rungot kennon puhdistukseen jopa odotaessa. Toki välillä ruuhkaisina aikoina olen joutunut päiväksi kameran jättämään. Vaikka miellelläni antaisin ammattilaisten hoitaa kennon puhdistuksen on kameroiden vieminen huoltoon aikaa vievää. Kamerat ovat kuitenkin sen verran tiuhassa käytössä ja roskat eivät ilmesty kennolle silloin kuin on hiljaisempaa.

Päätin kokeilla puhdistaa kennon itse. Hankin Digitarvikkeesta kennon puhdistukseen Eclipsen kennon puhdistussetin. Todella hyvin puhdistusvälineet toimivat, vaikka kahteen kertaa jouduinkin putsauksen tekemään. Ensimmäisellä putsauksella surimmat roskat toki hävisivät, mutta tilalle tuli pari pölynhiukkasta. Piti aloittaa putsaus uudestaa ja sitten homma toimikin paljon paremmin.

Alla ennen ja jälkeen kuvat:

kenno_ennen.jpg

kenno_jalkeen.jpg

 

 

 

 

 

 

 

Koska aivan täydellistä puhdistusta en saanut aikaan, tulen käyttämään tätä itse puhdistusta hätätapauksissa. Se toimii jopa keikoilla, jos paha roskaatuminen yllättää. Toki täytyy pitää huolta, että paikka on sellainen, ettei nyt ihan kaikki maailman pöly lentele ympärillä. Tarvittaessa kameroiden huollon yhteydessä hoidetaan putsaus viimeisen päälle esim. JAS-tekniikalla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sekalaista, valokuvaus, kamerat

Kuvaamisen iloa!

Perjantai 13.1.2006 - Peter Forsgård

hasselbladcenter.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hankin itselleni ikään kuin joululahjaksi pikku digin. Aikani tutkittua vaihtoehtoja Panasonicin LX1:nen oli se sopivin.

Kolme asiaa kameran ominaisuuksissa ratkaisi valinnan. Manuaaliasetukset eivät ole valikkojen takana vaan M-asento valitaan kätevästi perinteisellä kiekolla kameran päältä. Aukkoa ja suljinaikaa säädetään peukalolla pienellä joystickillä Toinen hieno ominaisuus on kuvanvakaaja. Se toimii todella hyvin ja auttaa "pitämään" kameraa vakaana. Kolmas tärkeä ominaisuus on raaka-tiedostojen kuvaus mahdollisuus.

Tärkeääh än on muistaa, että digikameralla kuvataan kuten dialle, valotus huippuvalojen mukaan. Näin dynamiikan kanssa ei ole juurikaan ongelmia. Kameran pistemittarilla useinmiten mittaan valotuksen ja asetan arvot manuaalisesti.

Oheinen kuva on loppiaisen tienoilla tehdyltä Göteborgin matkalta. Olin siellä urheiluturistina, mutta luonnollisesti piti käydä "pyhiinvaellusmatkalla" Hasselblad-centerissä. Siellä oli vuoden 2005 Hasselblad-palkinnon voittajan Lee Friedlanderin näyttely. Esillä oli tuotantoa useilta vuosikymmeniltä. Kannattaa ehdottomasti tutstua Friedlanderin tuotantoon, jos se ei ennestään ole tuttua. Hasselblad-centerissä on myös upea kirjakauppa, josta mukaan tartttui muutama mielenkiintoinen kirja. Mainitsemisen arvoinen oli Lewis W. Hinen kuvateos Empire State Buildingin rakentamisesta. Kuvat ovat todella huikeita. Rakennusmiehet ovat olleet todella rohkeita, kun katsoo niitä korkeuksia joissa keikkuvat ja jakoavaimella kiristelevät esim. 86 kerroksen korkeudessa muttereita. Hine kuvasi rakennusmiehet sankareina.

Palatakseni sivuraiteelta taas alkuperäiseen aiheeseen. On ollut todella kiva kuvata LX1:sellä ihan vain huvikseen, se on mukavaa vastapainoa työkuvaamiseen. Josko vihdoin saisi tänne blogiin enemmän tekstiä ja kuvaa.

Hyvää alkavaa vuotta kaikille ja namuja kuvia kaikille.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Panasonic, Panasonic LX1, Hasselblad Center, kamerat