My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kirjaston kätköistä - Käsisalamakuvaus

Tiistai 26.5.2015 klo 14:28 - Peter Forsgård

Matti Sulannolta on ilmestynyt kirja käsisalamakuvauksesta. Kirjalla selkeä ja yksinkertainen nimi: Käsisalamakuvaus. Hän pyysi minua arvioimaan uuden kirjansa ja sainkin arvostelukappaleen Docendolta.

kasisalamakirja.jpg

Aihepiiri on aina hyvin ajankohtainen, koska siitä kysellään eri valokuvausryhmissä ja foorumeilla jatkuvasti. Valaisu kiiinnostaa. 

Kirja on jaoteltu helposti jäsennettäväksi. Alussa käydään läpi varsin selkeästi ja yksityiskohtaisesti valaisun teoriaa. Heti alkuun myös annetaan vihjeet siitä miten pääsee alkuun käsisalamakuvauksessa eli kerrottan mitä tarvitaan. Minusta on hyvä, että kerrotaan kukkarolle ystävällisiä neuvoja kaluston hankinnassa. Hyvään kuvaan ei välttämättä tarvita kalliita lisähärpäkkeitä. Hyvin edullisillakin välineillä saa hyviä kuvia aikaiseksi, jos tietää mitä tekee.

Valaisuun teoriaan liittyen kirjassa käydään läpi valotuksen kolmiyhteys. Se voi tuntua liian yksinkertaiselta, mutta omasta kouluttajakokemuksestani tiedän, että se on yllättävän hankala asia monelle aloittavalle kuvaajalle. Valotuksen kolmiyhteyden ymmärtäminen on kuitenkin se valokuvauksen peruskivi. Sen hallitsemalla on jo aika pitkällä omassa tekemisessään.

Kirjassa käydään myös läpi harmaasuotimen käyttö. Se on varsin olennainen asia salamakuvauksessa. Salamanvaloa käytetään usein myös kirkkaassa valossa ja silloin valotusarvot saattavat olla haasteellisia. Salamasynkka-aika kamerassa on liian pitkä ja joudutaan himmentämään liikaa ja syvätervyys näin ollen voi olla enemmän kuin toivotaan. Harmaasuotimella tämä asia helpottuu. Tästä aiheesta olisi voinut olla enemmänkin. Aihe on tärkeä ja tarpeellinen, mutta yllättävän haastava aloittelijoille. 

Noin kaksi kolmas osaa kirjan sisällöstä on esimerkkejä erilaisista kuvaustilanteista, joissa käsisalamaa on käytetty. Esimerkit ovat yksinkertaisesta yhdellä salamalla valaistusta muotokuvasta useamman valon muotokuvaan. Osassa esimerkeistä on mukana myös esimerkkikuva siitä miltä kuva näyttää ilman salamalla valaisua. Ne havainnollistavat varsin hyvin syyn valaisuun.

Minusta Käsisalamakuvaus on kaikenkaikkiaan hyvä kirja valaisua aloittavalle. Kokeneempi salamalla kuvannut ei ehkä saa kirjasta irti kovin paljoa. Kohderyhmä on selkeästi siis aloittelevat kuvaajat. Heille sitten onkin paljon tietoa. 

 

  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Sulanto Matti, Docendo

Kirjaston kätköistä osa jotain/jotain

Lauantai 25.10.2014 klo 10:53 - Peter Forsgård

bremer-kirjankansi_001.jpg

Kävin eilen Kirjamessuilta hakemassa mesenoimaani Caj Bremerin Mämmikoiran keittiössä -kirjan. Bremerin kirja on osa Musta Taide -kirjasarjaa. Nykyään Musta Taide on osa Aalto Yliopiston kirjakustannusta. Sekäyttää joukkorahoitukseen Mesenaattia. Joukkorahoitus on mainio tapa rahoittaa kirjoja. 

Caj Bremerin Mämmikoiran keittiössä on hienoja tarinoita elämästä Kaptensuddenissa Sipoossa. Tarinoiden välissä on sitten Caj Bremerin omia reseptejä. Iso osa resepteistä on kalaruokia. Kalastuksella on luonnollisesti ollut iso merkitys.

Kirjasta tekee vielä kiinnostavamman se, että se pohjautuu Caj Bremerin Facebook-päivityksiin. Mahtavaa on, että noista päivityksistä on syntynyt kirja. Kertoo paljon siitä miksi nyt jo eläkkeellä oleva Caj Bremer on ollut aivan kärkipään lehtikuvaajia Suomessa ellei jopa se kirkkain kärki. Suhtautuminen uuteen ja erilaiseen tapaan tehdä on positiivinen. Ihan varmasti se on ollut osa syynä miksi hän lehtikuvaajana oli niin taitava.   

Tarinat kirjassa ovat hurmaavia ja niistä tulee hyvälle tuulelle. Toinen asia mikä Caj Bremerissä ihastuttaa on hänen avoin tapansa ottaa ihmisiä vastaan, kun häntä lähestyy. En tunne häntä, mutta joka kerta kun hänet tapaan, hän moikkaa kuin vanhaa ystäväänsä. Siitä tulee hyvälle ja iloiselle fiilikselle. Sai jopa minut hymyilemään kuvassa, kun otin meistä selfien kännykameralla kirjamessuilla.

selfie.png

(Edit: Näköjään blogialustassa on jotain ongelmia kuvien näkymisen kanssa. Selvitetään asiaa ylläpidosta.)

(uusi edit: näyttäisi taas kuvat toimivan) 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjasto katkoista, Bremer Caj, croudfunding

Lightroom 4 betan ominaisuuksista.

Keskiviikko 11.1.2012 klo 15:00 - Peter Forsgård

Lightroom täytti 9.1.2012 kuusi vuotta. Silloin julkaistiin ensimmäinen beta-versio. Itse käytin ensimmäisen kerran Lightroomia heinäkuussa 2006. Vuonna 2007 tammikuussa julkaistiin sitten versio 1.0. Se tuli myyntiin saman vuoden helmikuussa.

Eilen julkaistiin Lightroomin 4:sen beta-versio. Täytyy sanoa, että varsin hyviä uudistuksia uuteen versioon on tullut. NAPP:n sivuilla on erinomaiset Scott Kelbyn ja Matt Koslowskin videoesittelyt uusista ominaisuuksista. Kannattaa katsoa ne videot läpi. Ne antavat hyvämn läpileikkauksen siitä mikä on uutta ja olennaista. Uudistukset tosiaan ovat varsin hyviä valokuvaajan kannalta. Sehän juuri parasta Lightroomissa on ollutkin, että se on tehty nimenomaan valokuvaajan työkaluksi. Siinä on otettu huomioon niin kuvankäsittely kuin työnkulkukin. 

Develop-modulissa säädöt on nimetty uudestaan ja niitä voi nyt säätää kahteen suuntaan. Kokeilin esim. highlight ja shadow -säätimiä ja ne todellakin toimivat hyvin. Vanhassa versiossa fill-light sääti usein koko kuvaa, nyt highlight vaikuttaa ainoastaan yläsävyihin ja vastaavasti shadow vain varjoihin. Brush-työkalulla voi nyt myös vaikuttaa värilämpötilaan eli kuvan värilämpötilaa voi muuttaa maalaamalla vain haluamansa osan kuvasta.

Moduleita on tullut kaksi lisää, Maps ja Books. Maps lukee kuvan GPS-koordinaatit ja asettaa kuvan modulissa näkyvälle kartalle. Jos kuvassa ei ole GPS-koordinaatteja, voi kuvan siirtää manuaalisesti kartalle ja Lightroom antaa kuvalle koordinaatit. Mielenkiintoinen lisä vaikka minulle se nyt ei niin kovin olennainen ominaisuus olekaan. Toisaalta jos kuvat exporttaa suoraan esim. Flickeriin voi tällä tavoin asettaa kuville koordinaatit ja kuva asettuu Flickrissä suoraan kartalle oikeaan kohtaan.

Books-modulilla voi taitaa kuvakirjoja. Valmiita taittopohjia näytti olevan jonkin verran. Veikkaan, että näitä sivupohjia tulee samaan lisäpalikoina eri paikoista. Niitä voi myös itse tehdä. Valmiin kirjan voi lähettää suoraan Lightroomista Blurb palveluun. Kätevää kun ei tarvitse käyttää erillistä ohjelmaa. Käsittääkseni taitetun kirjan saa myös exportattua pdf-muodossa ja siten tilattua kuvakirjan jostain muualtakin. Blurb on ainakin saanut hyvän paikan markkinoida palveluaan. Toivoisi, että myös esim. Kuvat kirjaksi voisi tarjota lisäpalikkaa Lightroomin. Se helpottaisi kuvakirjan tilaamista kotimaiselta yritykseltä. Blurb palvelussa on toki etuna se, että sieltä voi myös myydä kirjojaan heidän oman online-kirjakaupan kautta. Varsin kätevää, jos tekee valokuvauskirjoja muutenkin kuin vain itselleen muistoksi. Blurb myös tarjoaa mahdollisuuden tehdä kirjasta e-kirjan. Käsittääkseni näitä mahdollisuuksia ei Kuvat kirjaksi -palvelussa ole. Kehittämistä siis kotimaisella palvelulla vielä on.

Lightroom 4 beta ymmärtää myös videokuvaa. Library-modulissa oleva Quick develop toimii myös videoille. Toisin sanoen videoita voi jatkossa editoida kevyesti myös Lightroomilla. Värien säädöt, värilämpötila korjaantuvat näppärästi. Videon alut ja loput saa trimmattua jne. Erinomainen (isolla E:llä) lisä monelle järkkärivideoita tekevälle.

Lightroom 4 beta kannattaa ehdottomasti testata. Sen voit ladata ilmaiseksi testiin Adobe Labs sivuilta. Sen käyttöoikeus kestää siihen asti kunnes lopullinen 4-versio tulee myyntiin. On toki hyvä muistaa, että betalla tehty tietokanta ei välttämättä aukea lopullisessa versiossa.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, lightroom, Kelby Scott, Koslowski Matt, Blurb, Kuvat kirjaksi

Kirjaston kätköistä: Steve Jobs:in elämäkerta

Tiistai 8.11.2011 klo 14:56 - Peter Forsgård

Pistän myös oman korteni kekoon suhteessa Steve Jobsiin. Sain eilen luettua vähän aikaa sitten ilmestyneen Walter Isaacsonin kirjoittaman elämäkerran Jobsista. Vaikka kyse ei olekaan valokuvauskirjasta, ovat Applen tuotteet varsin olennainen osa valokuvaaja työtä, joten saan siitä hyvän aasinsillan kirjoittaa hänen elämäkerrastaan muutaman kommentin..

Kirja jätti varsin kaksijakoisen mielikuvan Jobsista. Hämmentävintä on se, että Applen työskentely ilmapiiri ei tuon kirjan mukaan ollut kovin avoin ja vapaa. Olin ollut siinä uskossa, että juuri se vapaa ja innovatiivinen työilmapiiri oli yksi menestyksen salaisuus. Ilmapiiri ei sitä kirjasta saatavan mielikuvan mukaan ollut. Jobs oli varsin tiukka kontrollifriikki. Se ominaisuus on myös suurelta osin menestyksen salaisuus. Vaikka hän ei aina Applen työtekijöitä ihan silkkihansikkain käsittellytkään, osasi hän varsin hyvin löytää ja pitää lähellään ne parhaat tekijät. Jobs myös osasi löytää ja nähdä mikä on tulevaisuudessa laitteille se oikea juttu. Hän myös piti tiukasti kiinni omasta näkemyksestään. 

Mielenkiintoista on, että ne temput joita Jobs teki olivat sellaisia joita muut yritysjohtajat eivät voi tehdä ilman valtavaa kohua ja pahkeksuntaa. Jobs tai siis oikeammin Applen hallitus varsin näppärästi järjesteli optioasiat. Optioiden myöntämispäivä kikkailtiin useamman kerran jälkikäteen niin, että se oli mahdollimman edullista Jobsille. Tutkimuksia asiasta oli, mutta mitään syytteitä saati tuomioita ei tullut. Mahtoikohan siinä auttaa, että Al Gore istui Applen hallituksessa? No en tiedä, omia spekulointejani.

En oikein ole ymmärtänyt sitä henkilöpalvontaa ja Applen tuotteiden yltiömäistä ihailua. Hyviä ja osin loistaviahan monet niistä tuotteista ovat, ei siinä mitään ja toki niistä tykätä saa. Minäkin tykkään.

Kirja kannattaa ehdottomasti lukea ja Jobs ihan varmasti on yksi suurimmista visionääreistä joita maailmassa on ollut. Moni asia joita Apple teki oli hänellä jo vuosikausia ollut mielessään. Tablettikin oli ajatuksissa jo paljon ennen iPhonea.

Mielenkiintoista on nähdä miten kirjan lopussa mainittu Applen televisio tulee olemaan. Jobs oli sitä käsittääkseni kehittämässä ihan loppuunsa asti. Tekeekö Apple saman television avulla kuin mitä se teki musiikkiteollisuudelle iTunesilla ja Ipodilla? 

 

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Jobs Steve

Kirjaston kätköistä: Hannes Heikuran Dark Zones

Lauantai 11.6.2011 klo 12:28 - Peter Forsgård

Hannes Heikuran Dark Zones -kirja kolahti postiluukusta viime torstaina. Välittömästi se kolahti minuunkin. Yksi parhaista valokuvausteoksista jonka olen nähnyt. Kustantajana on Musta Taide.

Vahvoja valokuvia ja niissä näkyy vahva valon näkeminen. Heikura on kuvannut kirjan kuvat marraskuusta 2009 marraskuuhun 2010. Heikura jäi pois Hesarilta keväällä 2010. Ikävä menetys Hesarille, koska Heikura on yksi parhaista ellei paras. Mikäli nyt valokuvauksessa voi sanoa paras. Onneksi Heikuran kuvia näkee välillä Suomen Kuvalehdessä.

Kirjan esipuheessa tulee esiin se mielenkiintoinen seikka. Turhan usein haemme valokuvaa turhan kaukaa. Unohdetaan ja ei nähdä sitä mitä lähellämme on. On sitä paitsi varsin opettavaista katsella ja kuvata omaa lähiympäristöään tai päivättäistä kulkureittiään. Siinä oppii valtavasti valokuvauksesta ja näkemisestä. Dark Zonesin kuvissa on paljon samaa kuin Heikuran lehtikuvissa. Vahvaa valon näkemistä ja taitavaa varjojen käyttöä. Heikuran lehtikuvat eivät pelkästään kerro aiheesta, vaan ovat myös visuaalisesti vahvoja. Monet tutut ovat sanoneet, että Heikura on ainoa lehtikuvaaja, jonka tyylin tunnistavat. Kyseessä ovat maallikot suhteessa lehtikuvaan, tavallisia lehdenlukijoita siis. Kertoo tietysti paljon lehtikuvasta ja lehdistä.

Dark Zones kuvat ovat myös esillä Tennispalatsin taidemuseossa 17.6 alkaen.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Heikura Hannes, Musta Taide

Kirjaston kätköistä - Valokuvauksen vuosikirja 1977

Tiistai 29.3.2011 klo 15:00 - Peter Forsgård

Olen joskus kauan sitten ostanut kasan Valokuvauksen vuosikirjoja Valokuvataiteen museosta. Niitä on sieltä saanut poistohyllyltä eurolla. Niistä on mielenkiintoista lukea aikalaisten kirjoituksia valokuvauksesta.

Vuoden 1977 kirjassa on monta mielenkiintoista kirjoitusta. Tästä kirjasta poimin ensimmäiseksi Pauli Myllymäen kirjoittaman jutun - Aikakausilehtikuvien surun ja ilon aika. Jutussa käsitellään 50 ja 60-luvun aikausilehtikuvausta. Jutussa on paljon samoja aiheita ja tuodaan esiin samoja haasteita kuin nykyäänkin.

Poimin muutamia lainauksia tuosta mainiosta kirjoituksesta:

"Kustantajan mielestä hyvä kuva on selainen, jonka sai ostettua halvimmalla." 

"Reportaasimatkoillekin otettiin harvoin valokuvaaja mukaan, koska se tuli kalliiksi. Ja kun sellainen oli mukana, piti kuvia julkaista niin paljon, että kuvaaja saisi riittävän tulon, eikä yksittäisen kuvan hinta nousisi liian korkeaksi."

"Oma valokuvausharrastukseni ajoi minut tyrkyttämään sitä muillekin toimittajille. Tarkoituksena oli oppia arvostaman valokuvaa ja käyttämään sitä. Ynnä tietysti valokuvata itse sellaisissa tapauksissa, jolloin valokuvaajaa ei missään tapauksessa voinut ottaa mukaan."

Nämä edelliset lainaukset koskivat 40-luvun loppua.

"Onnenaikaa ei kestänyt kauan. Jo 60-luvun puolessa välissä tuli hälyyttäviä merkkejä. Aikakausilehtien kilpailu kiristyi ja kun Hymy sai arvaamatonta menestystä, tarttui halu keventää lehden sisältöä melkein kaikkiin lehtiin."

"Juuri tässä on valokuvaajien kohdalla suurin ongelma: he eivät tiedä ja tunne asioita riittävästi kameransa ulkopuolella."

"Toimittajat itse eivät tajua, että valokuva on nykyaikaisessa journalistiikassa yhtä tärkeä tekijä kuin juttu., eivätkä he puolestaan välitä hankkia asiasta edes perustietoja."

"Nytkin saa Sanomalehtimiehestä tavan takaa lukea asia koskevia kirjoituksia. Valokuvaajat katsovat, että vain heillä on oikeus suorittaa lehtikuvausta, heidän leipäänsä eivät muut saa syödä. ei tämä ole oikein. Ei mikään ryhmä voi varata itselleen yksinoikeutta tiedonvälitykseen."

Toinen teksti on Kalle Kultalan kirjoittama Lehtikuvaaja ja kamera.

"Menneisyyden vilkaisu kiihottaa katsomaan tulevaisuuteen. Viiden vuoden kuluttua meillä on kädessä sähkömagneettinen nauhakamera. Kuvanopeus on 50 magneettikuvaa sekunnissa. Zoomi pelaa 10mm ja 1000mm laajuudella. Monitorista magneettikuva valitaan ja syötetään painokoneisiin. "

"... sipisevät ja supiset ajasta 1947. Silloin kamerat olivat puuta ja miehet rautaa..."

 

Näitä oli todella hauska lukea. Samaiset asiat ovat jo vuosikymmeniä sitten puhututtaneet kuin nykyäänkin.... Pitänee tutustua näihin lisää ja poimia sieltä sen ajan keskustelun aiheita esiin.

 

Bookmark and Share Subscribe

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista

Camera Pixela

Torstai 2.12.2010 klo 11:15 - Peter Forsgård

Ensi lauantaina (4.12.) tarkastetaan Aalto yliopistossa Pekka Makkosen väitöskirja valokuvauksen digitalisoitumisesta. Tutkimus on saatavana Mustan Taiteen kustantamana kirjana Camera Pixela. En ole valitettavasti sitä vielä ehtinyt lukea.

"Camera Pixela on tutkimus valokuvauksen digitalisoitumisesta." (lainaus kirjan takakannesta). Tutkimukseen on haastateltu ammattikuvaajia heidän ajatuksistaan valokuvauksen digitalisoitumisesta. Siinä myös kuvaillaandigitaalitekniikan valokuvaukseen tuomia muutoksia. Mielenkiintoista lukea mitä ammattikuvaajat ovat sanoneet.

Mielenkiinnolla myös odotan mitä väitöstilaisuudessa asiasta puhutaan. Olen ajatellut mennä paikalle ja blogaan lisää aiheesta tuon tilaisuuden jälkeen. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Musta Taide, Makkonen Pekka, kirjaston katkoista

Kirjamessuista ja kirjailijamuotokuvista

Sunnuntai 31.10.2010 klo 7:55 - Peter Forsgård

Vietin eilen aikaa muutaman tunnin Kirjamessuilla. Siellä oli muutama muukin, joten se hidasti menoa jonkin verran. Kun samaan on vielä lykätty Ruoka-, Viini- ja Musiikkimessut, väen tungoksen ymmärtää. Valokuvakirjojen osalta tarjonta oli aika köyhää tai sitten en vaan löytänyt. Aalto Yliopiston osastolla toki oli valokuvaukseekin liittyvää kirjallisuutta. Muilla osastoilla oli varsin vähän tarjontaa. Antikvariaattiset kirjamessut olivat aika paljon pienemmät kuin aikaisempina vuosina, siltä ainakin vaikutti. Sieltä olen yleensä löytänyt mielenkiintoisia valokuvauskirjoja.

Isojen kustantamoiden somistuksissa oli paljon heidän talliinsa kuuluvien kirjailijoiden muotokuvia. Minusta kirjailijamuotokuva on mielenkiintoinen genre. Kuvatyyli on yleensä hyvinkin klassinen ja kuvat ovat lähes poikkeuksetta mustavalkoisia. Kuvissa on hyvin voimakas katsekontakti. Silmät ja kontaktia ottava katse ovat isossa roolissa useassa kuvassa. Yleensä ne ovat varsin pysäyttäviä ja tyylikkäitä muotokuvia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Itse ajattelen muotokuvasta aika perinteisesti. Oma tyylini on palautunut takaisin uran alkuaikojen yksinkertaiseen tyyliin. Siinä välissä on tullut käytyä värillisten valojen ihmeellisessä maailmassa. 

En tiedä mistä tuo tyylin perinne on lähtenyt, mutta voisin kuvitella, että yhtenä vaikuttajana tuohon on ollut Irmeli Jung. Hän on niitä aika monta vuotta ottanut, tietääkseni ainakin. Täytyypä koittaa kaivella tietoja enemmän noista muotokuvista ja niiden tyylin muodostumisesta.

Kirjamessuilla on paljon esityksiä ja keskusteluita. Yhden keskustelun kuvasin videolle. Editoin sen varmaan tänään ja julkaisen. Kuvasin sen yhdellä kameralla ja kamera oli koko ajan samassa paikassa. Mitään tyylikästä videokuvaamista siis ei ole luvassa, mutta kuuntelemisen arvoinen se ihan varmasti on. Aihe on mielenkiintoinen. Se oli oma henkilökohtainen brändääminen verkossa. Keskustelu pohjautui Tuija Aallon juuri ilmestyneeseen kirjaan Löydä - Brändää itsesi verkossa. Bloggaan kirjasta kunhan saan sen luettua. Siinä on varmasti paljon hyödyllistä ohjetta ja neuvoa free-kuvaajille.

Vaikka Kirjamessujen valokuvakirjojen tarjonta oli vähäistä, ovat messut vierailemisen arvoinen paikka. Valokuvaa voi oppia myös lukemalla eikä vain katsomalla kuvia. Taisi muuten olla itselleni ensimmäinen kerta Kirjamessuilla, kun matkaan ei tarttunut mitään aineellista eli en ostanut yhtään kirjaa, en edes metrilakua! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Kirjamessut, Aalto Tuija, Jung Irmeli

Kirjaston kätköistä: Kohteena Ihminen

Torstai 5.8.2010 klo 16:24 - Peter Forsgård

Jussi Aallon muotokuvausoppaasta Kohteena ihminen on ilmestynyt kolmas versio. Kirja on ihan must kaikille henkilökuvauksesta kiinnostuneille. Kirjan alussa käydään läpi muotokuvan käsitettä eli määritellään muotokuva. Suhteellisen lyhyen, mutta olennaisen poimien, historiaosuuden jälkeen päästään asiaan.

Ensimmäinen luku käsittelee valoa. Valon tuominen ensimmäisenä esiin on hyvä. Turhan monelle valo ja sen merkitys on outo käsite. Valohan on yksi tärkeimmistä valokuvan raaka-aineista. Tarkoittaahan photography valolla piirtämistä. Jussi Aallon tyyli ja käsitys valosta on hyvin klassinen. Itsekin pidän klassisesta valosta muotokuvassa.

Kirja etenee loogisesti käyden läpi paljon erilaisia henkilökuvaustilanteita. Kirja ei suinkaan rajoitu studiokuvaamiseen. Miljöökuvilla on myös osansa. Kirjassa on hyvin vähän kuvankäsittelystä. Sekin kertoo siitä klassisesta lähestymistavasta, joka kirjassa on. Kuva pyritään tekemään mahdollisimman valmiiksi jo kuvaustilanteessa.

Hienoilla kuva esimerkeillä havainnollistetaan sitä mitä on kirjoitettu. Kirjassa on useita Aallon ottamia tunnettuja muotokuvia. Osasta tunnettuja kuvia ja kuvasarjoja on myös kerrottu niiden taustoista ja kuvaustilanteista.

Kirjan tyyli on hyvin henkilökohtainen. Se sopii erinomaisesti henkilökuvausoppaan esitystavaksi.

Kuten aluksi totesin, tämän kirjan kuuluu lukea kaikki ihmisiä kuvaavat! Kirja pitää sisällään sen perustiedon jonka jokainen ihmisiä kuvaava tulee tuntea. Sisäistämällä kirjan sisällön luo itselleen hyvin vahvan pohjan aloittaa syvempi opiskelu ihmisten kuvaamisessa. Lopullinen taito on sitten siinä millaisen ilmapiirin pystyy kuvaustilanteeseen luomaan. Mikään valo tai muu kuvaustekninen asia ei korvaa sitä kuvaushetken tunnelmaa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Aalto Jussi, Kirjaston katkoista

Kirjaston kätköistä: Dorothea Langen elämäkerta, osa 1

Lauantai 6.2.2010 klo 20:43 - Peter Forsgård

Life beyond limits on Linda Gordonin kirjoittama elämäkerta yhdestä maailman kuuluisimmasta valokuvaajasta Dorothea Langesta.

Lange ryhtyminen valokuvaajaksi on mielenkiintoinen tarina. Hän lähtee ystävättärensä kanssa New Yorkista junalla Kaliforniaan. San Franciscossa matkarahat olivat aika vähissä ja rahaa tarvittiin. Lange pestautui valokuvaamoon töihin. Hän oli jo New Yorkissa ollut valokuvauksen kanssa tekemisessä, joten ihan uudesta asiasta hänelle ei siis ollut kyse.

Myöhemmässä vaiheessa hän pyöritti vuosia varsin menestyksekästä muotokuvaamoa San Franciscossa. Hän ystävystyi monien asiakkaidensa kanssa. Kirjassa on muutamia hänen ottamiaan muotokuvia. Niitä on harvemmin nähty.

Hän avioitui taiteilija Maynard Dixonin kanssa. Aviopari Dixon/Lange (Dorothea piti oman sukunimensä) oli taidemaailman keskiössä. Mielenkiintoinen yksityiskohta liittyy myös kuuluisaan Golden Gate -siltaan San Franciscossa. Hänen miehensä teki havainnemallin tulevasta sillasta sen suunnittelijoille. Tarinan mukaan Lange päätti sillan väristä omien mieltymystensä mukaan.

Lange oli varsin moderni eli hän ei ajalle tyypillisesti jäänyt kotiin hoitamaan lapsiaan vaan teki koko ajan kuvaustöitä. Välillä lapset lähetettiin pitkiksi ajoiksi maaseudulle. Myöhemmässä vaiheessa hänen kotinsa oli koontumispaikkana ja turvapaikkana lapsilleen.

Tunnetuksi Lange tuli valokuvasta Migrant Mother. Kuva syntyi hänen ollessaan kuvaajana FSA:n kuvaprojektissa, jossa kuvattiin lännessä maaseudun kurjia oloja. Eräällä kuvausmatkallaan hän pysähtyi herneenkerääjien leiriin. Hän oli jo ajanut kyseisen leirin ohi ja kääntynyt takaisin. Migrant Mother kuvassa on Florence Thompson. Lange otti tilanteesta 7 kuvaa. Kuvat ovat ohjattuja. Kuvasarjan tunnetuin kuva on myös sen verran manipuloitu, että yhdet sormet kuvan reunasta on retusoitu pois.

Myöhemmin Thompson näki kuvan US Camera -lehdessä. Thompson lähetti lehdelle kirjeen, jossa hän paheksui kuvan käyttöä. Thompson koki tulleensa hyväksi käytetyksi. Oikeudellisiin toimiin hänellä ei ollut perusteita, koska Lange itse ei ollut taloudellisesti hyötynyt kuvasta. Kuva oli ministeriön omaisuutta ja osa julkisilla varoilla rahoitettua projektia. Toisin sanoen kuva on kenen tahansa käytettävissä. FSA:n kuvaajat saivat kiinteää korvausta sekä heidän kulunsa katettiin. Kuvien oikeuksien osalta tilanne oli suunnilleen kuin nytkin, tilaaja sai kaikki oikeudet.

Lange jättäytyi pois FSA-projektista, koska hän ei ollut tyytyväinen saamiinsa palkkioihin. FSA-projektin aikana hänen kuviaan vedosti Ansel Adams. Aiemmin häneen vaikutti Edward Weston ja Tina Modotti.

Langen FSA:n jälkeisestä elämästä huomioita kirjoituksen seuraavassa osassa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Lange Dorothea

Kirjastoni kätköistä: Foto, Signe Brander

Sunnuntai 10.1.2010 klo 8:54 - Peter Forsgård

Signe Branderin kirja Foto julkaistiin viime marraskuussa. Parhaillaan myös Branderin näyttely on Hakasalmen huvilassa. Näyttely on auki aina elokuun 2010 loppuun asti.

Kirjassa on kuvia Helsingistä viime vuosisadan alku vuosista eli niitä Muinaismuistolautakunnan tilaamia valokuvia. Kuvien yhteydessä on myös lyhyitä tarinoita ja faktoja kuvatuista kohteista. Mielenkiintoinen on myös pieni piirretty kartta, josta näkee mistä kohtaa kuva on otettu ja kuvakulman. Ne ovat Branderin kuvauksen yhteydessä piirtämiä.

Kirjassa on myös kiinnostavia artikkeleita Branderista, Helsingin kehittymisestä ym. Se toimii myös pienenä ajankuvauksena tuon ajan Helsingistä. 

Kirjaa varten Branderin alkuperäiset lasinegatiivit on reprokuvattu digitaalikameralla. Todennäköisesti keskikoon digiperällä. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska skannaamalla ei päästy samaan tarkkuuteen. Lasinegat yhdessä skannerin lasien kanssa aiheuttaisi myös ylimääräisiä heijastuksia. Kameralla tehtynä myös ajansäästö on huomattava. Skannaaminen on äärimmäisen hidasta. Itsekin teen aina vanhojen kuvieni kopioinin kameralla juuri samoista syistä.

Signe Brander on myös Facebookissa.

 

Bloggasin Signe Branderin näyttelystä 13.10.2009.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston katkoista, Brander Signe

From Back Home -kirja

Perjantai 20.11.2009 klo 20:46 - Peter Forsgård

Ruotsalaiset valokuvaajat Anders Petersen ja JH Engström ovat julkaiseet yhdessä kirjan, From Back Home. Kuvat on otettu Värmlandissa, josta molemmat ovat kotoisin. Engström on ollut Petersenin assarina eli yhteistyö on alkanut sieltä. Kirja palkittiin Arlesissa 2009.

Petersenin osuus oli esillä Tukholman Fotomessuilla. Kuvat olivat taattua Andersia. Jyrkäksi vedostetut printit ovat tyylikkäitä. Aiheet ovat arkisia ja mitään ei kaunistella, mutta silti kuvista ei tule hyväksikäytön tunne. Petersen sanoo kuvatessaa olevansa eläin, kun hän kuvaa. Niitä ohjeita hän myös jakaa työpajoissaan. Hänen persoonansa on sen kaltainen, että hän pääsee ihmisten iholle ja lähelle. Hänen tapansa kohdata tuntematon on hypnoottinen. Olen nähnyt sivusta seurataen hänen tapaansa kuvata.

Petersenin verkkosivun avaussivu kertoo paljon hänen tavansa laittaa kuvat esille, mahtavaa tykitystä!

Engström on minulle tuntemattomanpi kuvaaja, mutta selkeästi Petersenin vaikutus näkyy hänen kuvissaan. Osa kuvista tuntuvat olevan jopa rankempia kuin oppi-isänsä. 

LensCulture verkkosivulla on kirjasta arvio.

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Petersen Anders, Engstrom JH, kirja, LenCulture, From back home, Arles

Valokuvakirjakustantantajan haastattelu Conscientious-blogissa.

Keskiviikko 11.11.2009 klo 21:11 - Peter Forsgård

Steidl-kustantamo on tunnettu upeista valokuvateoksistaan. Monelle valokuvaajalle se on "the kustantaja".

Gerhard Steidlin haastattelu oli alunperin Photography Now - lehdessä saksankielellä. Nyt se on käännettty englanniksi ja luettavissa Conscientious-blogissa. Kirjat tehdään ja painetaan aina valokuvaajan läsnäolessa. Valokuvaaja on läsnä koko prosessissa. 

Kyseisessä blogissa on valtavasti bloggauksia. Ensimmänen bloggaus on vuodelta 2002 eli varsin vanhasta blogista on kyse. Siellä tuntuu olevan loputon määrä mielenkiintoisia tekstejä. Kannattaa tutustua.

 Conscientious 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirja, Steidl, linkki, Conscientious

Kirjastoni kätköistä: Jan Langhans

Sunnuntai 8.11.2009 klo 11:49 - Peter Forsgård

Jan Langhansin nimi on tullut valokuvaharrastajille tutuksi Prahassa sijaitsevasta Langhans-galleriasta. Niille joille se ei ole tuttu paikka, se löytyy Prahasta osoitteesta Vodickova 37. Samassa paikassa oli Jan Langhansin studio. Siellä hän ja hänen jälkeläisensä kuvasivat vuodesta 1880 aina vuoteen 1949 asti. Jan Langhans itse kuoli vuonna 1922. Vuonna 1949 Fotographia Praha-osuuskunta otti studion haltuunsa. Kommunistisessa Tsekkoslovakiassa yksityisomaisuus sosialisoitiin. Langhansin arkistosta suurin osa vietiin kaatopaikalle. Samaan aikaan Tsekkoslovakiassa tuhottiin muitakin valokuva-arkistoja.

Langhans vajosi tuntemattomuuteen kunnes talo, jossa studio oli ollut kunnostettiin. Kunnostus alkoi heti vapautumisen jälkeen. Langhansin jälkeläiset olivat saaneet talon takaisin omistukseensa. Restauroinnin yhteydessä Langhansin vanhat arkistot löytyivät eräästä lukitusta kaapista. Noiden löydettyjen kuvien ansiosta hän nousi taas suurten tsekkiläisten valokuvaajien joukkoon. Hänen "The Celebrities Gallery" on kokoelma aikansa tsekkiläisistä "julkkiksista". Mukana oli myös muotokuvia eri maiden kuninkaallisista. 

Langhansin studio oli aikansa modernimpia. Tarjonta oli laajaa mm. myös miljöössä otettiin muotokuvia. Sitä varten oli oma liikkuva studio ja pimiö. Vuonna 1907 Langhans tarjosi kehitys- ja vedostuspalvelua harrastajille. Laajimmillaan studioita oli useita ympäri Böömiä. Vuonna 1910 julkaistussa kirjassa A Harvest of Light and Shadow Langhans mainittiin yhtenä johtavista pictorialisteista Euroopassa. Langhans seurasi tarkkaan ajan virtauksia Euroopassa. Hän pystyi hyvin sopuetumaan uusiin tyyleihin.   

Fototorstin kustantamassa Jan Langhans kirjassa on mielenkiintoista tekstiä myös sen ajan valokuvabisneksestä. Vuoden 1908 paikkeilta alkaen studioissa käytiin muotokuvissa yhä harvemmin. Yleensä vain silloin kun tarvittiin virallista muotokuvaa. Valokuvaharrastus oli nostanut sen verran päätä, ettei studiossa tarvinut käydä niin usein. Kuvia otettiin paljon itse. Etenkin lapsikuvaus oli vähentynyt merkittävästi. Se oli ollut siihen aikaan varsin tuottoisaa. Selvitäkseen vähenevistä kuvauksista studiot kehitttelivät uusi vedostusmenetelmiä houkutellakseen asiakkata muotokuvattavaksi. Studiot aloittivat myös julkkisten kuvien myymisen postikortteina ym. Mitään uusia ongelmia ei sis valokuvaamoiden vaikeudet tänä päivänä ole. Haasteita on aina ollut ja niistä ovat parhaiten selvinneet ne, jotka ovat pystyneet uudistumaan ja seuraamaan alan kehitystä. 

Mielenkiintoinen tieto kirjassa oli myös se, että vuonna 1911 ammattimaisesta muotokuvaamisesta tuli Böömissä luvanvaraista. Ainostaan koulutettu, valokuvaustutkinnon omaava tai muuten ammatti pätevyden näyttämällä sai harjoittaa muotokuvaajan ammattia. Kaikki muut valokuva-ammatit olivat kuitenkin edelleen vapaita. 

Langans Galleria perustettiin siis 2002 ja sen yhteydessä on myös fotoSkoda valokuvausliike. Se upeasti entisöity kokonaisuus jatkaa Langhansin hienoa valokuvausperinnettä, jota ei onneksi saatu kokonaan tuhottua erään yhteiskuntakokeilun aikana. Paikka on ehdottomasti vierailun arvoinen, jos Prahaan suuntaan matka käy.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston katkoista, Langhans Jan, Tsekki, valokuvaus, fotoSkoda

Sally Mannilta uusi kirja

Sunnuntai 4.10.2009 klo 8:56 - Peter Forsgård

Sally Mannin uusi kirja Proud Flesh julkaistaan lokakuussa. Kustantajana on Aperture.

Uudet esille tulevat kuvat ovat siinä mielessä kiinnostavia, että naiskuvaaja on kuvannut miestään. Se itseasiassa aika harvinaista valokuvataiteen kentässä. Nyt ei tule ketään muuta valokuvaajaa  mieleen, joka olisi sitä laajemmin tehnyt. Toisin päin on kyllä maailman sivu tehty valokuvaa.

Sally Mannin kuvat ovat aina olleet minusta vaikuttavia. Kuvat ovat sisällöltään vahvoja. Yksi hänen suosikeistani on kirja Deep South. Vaikka en ole maisemakuvauksen ystävä, niin niissä kuvissa on jotain mikä minu a viehättää.

Eiköhän tämä Proud Flesh-kirja jossain vaiheessa päädy kirjaston kätköihini.

Ei taida näitä kuvia kuitenkaan ihan heti tulla vedoksina Helsinkiin näytille, sillä Sally Mannillahan oli Tennispalatsissa näyttely syksyllä 2007.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Mann Sally, kirja

Kirjastoni kätköistä

Keskiviikko 23.9.2009 klo 19:49 - Peter Forsgård

Kustantaja Phaidonilla on paljon hyviä valokuvauskirjoja. Etenkin -Phaidon 55s ja New-Format 55s ovat mielenkiintoisia.

Yksi New-Format 55-sarjan kirjoista on Erwin Blumenfeldtistä. Hänen valokuvaaja uransa alkoi vahngossa ja osittain pakon sanelemana. Hänellä oli Amsterdamissa nahkatavaroita myyvä liike. Hitlerin noustua valtaan 1933 loppui nahkatavaran tuonti Saksasta. Blumenfeld päätti nahanmyynnin sijasta kuvata naisasiakkaitaan. Hänen liikehuoneistossaan oli ollut edellisen omistajan jäljiltä pimiö. Tuo liikehuoeisto oli hänen ensimmäinen studionsa.

Blumenfeld& nbsp;lähti USA:han vuonna toisen kerran 1941. Sitä ennen hän oli ollut keskitysleirillä Ranskassa.

Blumenfeldt kuvasi työkseen muotia. Asiakkaina olivat mm. American Vogue, Harpers Bazaar ym. eli ne tunnetuimmat muotilehdet USA:ssa. Muotikuvauksen ohessa hän kuvasi paljon mustavalkoista valokuvaa omina taiteellisina projekteinaan. Niissä kuvissa hän tyypillisesti käytti paljon pimiökikkoja, joita tänä päivänä kutsuttaisiin kuvankäsittelyksi. Solarisaatiot, kuvan kristallointi ym. olivat hänen tapojaan käsitellä kuvaa. Blumenfeldt oli saanut vahvoja vaikutteita Dadaismistä. Se selkeästi näkyy hänen kuvissaan. Vahvat käsittelyt, kuvien yhdistelemiset saavat aikaan surrealsitisen vaikutelman. Värikuvien värimaailma oli myös hyvin erikoinen, vahvat saturoituneet värit ja toisaalta hyvin vähäsävyiset kuvat toivat erilaisuutta kuviin.

Muutamia mielenkiintoisia kuvia linkitettynä:

Hitler, Sleeping face of Marua Motherwell, Lisette Pitäsiköhän noissakin kuvissa olla varoitus kuvankäsittelystä?

Mielenkiintoinen triviatieto: 40-luvun lopussa Blumenfeld oli parhaiten palkattu valokuvaaja maailmassa.  

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston katkoista, valokuvaus, Phaidon, Blumenfeldt Erwin, Dadaismi

Kirjastoni kätköistä LaChapelle land

Keskiviikko 11.2.2009 klo 18:15 - Peter Forsgård

Kaivelin David LaChapellen kirjan LaChapelle Land esiin, kun huomasin, että hänellä on parhaillaan retrospektiivinen näyttely Pariisissa. Näyttely on Monnaie de Paris-galleriassa. (Varsin erikoiset sivut btw.). Näyttelyn kuvia on nähtävissä ainakin Guardian sanomalehden sivuilla. Arvio näyttelystä samaisen sanomalehden sivuilla.

Kirja on hänen e nsimmäin en kirjansa ja se on vuodelta 1996. Siinä on peräti 160 toinen toistaan mahtavampaa kuvaa. Päasiassa ne ovat hänen ottamiaan ns. Celebrity portraits. Hän on kuvanut kaikkiin merkittävimpiin muotilehtiin. Valokuvaajan uransa hän aloitti Andy Warholin perustamassa Interview-lehdessä. Hänen uransa nousi rakettimaisesti 90-luvun alussa, löytäessään oman tyylinsä. Tuo asia tuli myös hyvin esille hänestä tehdystä tv-dokumentissa, joka esitettiin YLE Teemalla syksyllä 2006. Kaikki tunnetuimmat eli historiaan jääneet kuvaajat ovat nimenomaan tunnettuja, koska heillä on jokin oma tyylinsä, englanninkielessä sille on mainio termi, signaturestyle. Välttämättä monia erilaisia tyylejä edustavat eivät samalla tavalla nouse "gurun" asemaan. Sinänsä se on harmi, koska usean tyylin hallitseminen ja sujuva käyttö eri tilanteissa on todella hienoa ammattitaitoa. Toisaalta ei signaturestylen käyttö automaattiseti tarkoita etteikö pystyisi muunlaiseen valokuvaan.

Bloggasin LaChapellestä syksyllä 2006, 4. ja 5. lokakuuta.

Edit (klo 19.54): erinomainen juttu näyttelystä Lens Culture-nettisivuilla.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, LaChapelle David, kirjaston katkoista

Kirjasto kätköistä -- Phaidon 55 ja Lisette Model

Lauantai 31.1.2009 - Peter Forsgård

Phaidonilla on valokuvauskirjasarja nimeltä 55. Sarjassa on esitelty kuuluisimpien valokuvaajien merkittävimmät 55 valokuvaa pienessä pokkarissa. Sarja on jaoteltu viiden kirja sarjoihin erilaisten teemojen mukaan. Sarja on hinnoiteltu varsin suopeasti, joten muutamalla kympillä saa viisi kirjaa, joissa on valokuvaajasta lyhyt elämäkerta ja ne 55 valokuvaa kronologisessa järjestyksessä.

Akateemisesta kirjakaupasta löysin sarjaan kuulu van 5 Masters of Photography-kokoelman. Sarjassa oli mukana minun kannaltani j uuri sopiva yh distelmä. Neljän tähän kokoelmaan kuuluvan teoksia minulla ei ole entuudestaan. Tässä sarjassa ovat mukana Lisette Model, Jakob Riis, Eugene Atget, Mathew Brady ja Daido Moriyama. Moriyaman kirjoja minulla on entuudestaan, mutta tässä on myös niitä elämäkerrallisia tietoja. Tuttuja kuvien kautta nuo kaikki kuvaajat ovat, mutta nyt voin myös hyllystä ottaa kuvia ja katsella niitä. Kronologinen esittämistapa on myös mielenkiintoinen, koska siinä näkee kuvaajan tyylin kehittymisen ja matkan ensimmäisistä kuvista viimeisiin kuviin.

Lisette Model varsin mielenkiintoinen valokuvaaja. Hän on alun perin opiskellut laulajaksi ja aloitti valokuvaamisen vasta 32-vuotiaana. Hän oli saanut varsin laajan musiikillisen koulutuksen, mutta huomasi 30 kympin nurkilla, ettei lahjakkuus riitä musiikkiin. Musiikki jäi. Hän aloitti taidemaalarin opinnot. Tienatakseen rahaa hän opetteli vedostamisen ja toimi laboranttina. Varsin pian hänen kiinnostuksensa valokuvaamiseen oli niin suuri, että hän ryhtyi valokuvaajaksi. Valokuvauksen opettajana oli hänen siskonsa Olga.

"The most succesfull photographs are not those that require the most trouble"; näin totesi Carlo Rim, Vu-lehden toimittaja artikkelissaan ´On the Snapshot´. Tuo lause on ollut Lisette Modelin kuvauksen johtolanka. Hän halusi säilyttää kuvissaan näppäilyn tuoreuden tuottaman tunteen. Hänen kuvansa saivat lopullisen muotonsa pimiössä, manipulaatio oli olennainen osa hänen ilmaisuaan. Hänen ensimmäinen julkaistu kuvasarja oli ´De Promenade de Anglais´. Se julkaistiin Ranskassa Regards-lehdessä. Se kertoi ylemmän keskiluokasta ja siitä kuinka se elämäntapa lopulta ajoi itse itsensä umpikujaan.

New Yorkiin Model muutti 1941. ´De Promenade de Anglais´ oli hänen portfolionsa, kun hän haki laborantin töitä. Kuvasarja kuitenkin haluttiin julkaista. Model jätti haaveet laborantin urasta tämän jälkeen. Hänen New Yorkin alkuajan valokuvat olivat lähinnä kaupunkia tarkkailevaa kuvaa. Hän kuvasi Harpers Bazaar-lehteen koko neljäkymmentä luvun lopun aina vuoteen 55. Tosin hän halusi olla vapaa ja ei varsinaisesti kuvannut tilauksesta mitään. Tämä asennoituminen johti siihen, että hänen täytyi ottaa opettajan tehtäviä vastaan. Hän opetti valokuvausta kuolemaansa saakka vuoteen 1983. Tunnetuimpia oppilaita olivat mm. Larry Fink, Diane Arbus ja Bruce Weber. Opettamisen hän aloitti vuonna 1949 Ansel Adamsin perustamassa San Fransisco School of Fine Artissa. Hänen opetusmetodinsa ei ollut luentomainen vaan hän vei oppilaat kaupungille etsimään kuvauskohteita. Hän opetti, kuten oli itsekin oppinut valokuvauksen. Hän jatkoi opetustyötään 1951 New School for Social Research.

Mielenkiintoisinta Modellissa on hänen halunsa tehdä snapshottia ja mahdollisimman yksinkertaisesti. Ihan selkeästi myös hänen opetus metodinsa liittyy tähän. Korostaa fiilistä teknisten asioiden edelle. Hänen kuvistaan on helppo löytää tuo johtoajatus. Kuvat selkeästi kuitenkin kuuluivat New York Schoolin traditioon. New York School oli aikakausi joka alkoi klassisesta dokumentti kuvauksesta, Farm Administration Workista vuodelta -36 päättyen Robert Frankin The Americans sarjaan. Modellin kuvat kuuluivat tähän "koulukuntaan" koska hänellä oli läheiset suhteet Photo Leagueen. Photo League oli koulu, julkaisu ja galleria, joka oli suuntautunut sosiaaliseen dokumenttikuvaukseen. Kertesz ja Weegee olivat myös tämän Leaguen edustajia. Perustajina olivat Paul Strand ja Berenice Abbot

Kirjassa ensimmäinen kuva on vuodelta -33 ja viimeinen vuodelta -59. Alusta asti on tyyli tunnistettavissa. Model säilytti tyylinsä vuosien saatossa, ainakin sen kuvan saa tästä kirjasta. New York-sarja Reflections on hiukan erilainen, kuin muut kuvat.  Kuvat ovat valokuvia näyteikkunoista, joista heijastuu katumaisema. Kuvat ovat aika kaoottisia ja kuvastavat hyvin hänen tuntemuksiaan uudesta kotikaupungista.

Myöhemmissä bloggauksissa tämän kokoelman muista kuvista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Model Lisette, Photo League, Phaidon, Riis Jakob, Atget Eugene, Brady Matthew B., Moriyama Daido

Valokuvaajan stereotypia.

Tiistai 20.1.2009 klo 8:13 - Peter Forsgård

Jäin pohtimaan valokuvajan stereotypiaa, kun luin Seppo Saveksen uuden kirjan arvostelua, tai oikeammin sanottuna esittelyä, tämän aamuisesta Helsingin Sanomista. Juttu on printti HS:ssä sivulla C1. Kirjoittajana on Anu Uimonen.

Seppo Savesta harmitti 50-luvulla kliseinen karikatyyri valokuvaajasta. Valokuvaaja oli joko baskeripäinen taiteilija tai rääväsuinen lehtikuvaaja. Nyttemmin valokuvaajien kirjo on muuttunut ja arvostus noussut, mainitaan jutussa.

Tosin nykyäänkin elokuvissa ja tv-sarjoissa valokuvaaja on usein se "bad guy" tai muuten vaan ääliö. Usein ne eri sarjo jen ja elokuvien valokuvaajahahmot ovat muotikuvauksen maailmasta. Karikatyyri on ilmeisesti haettu sieltä.

Mistä syy karikatyyriin sitten johtuu. Mahtaako se syy löytyä sieltä valokuvaajan omasta peilistä?

Saveksen kirja Valokuvaaja - Haastatteluja 1999-2008 on varmaankin hyvin mielenkiintoinen. Pitäähän se sisälällään melkoisen kokoelman suomalaisten eturivin valokuvaajien pienoiselämäkertoja. Kuvaajagenreä on laidasta laitaan, muotokuvaajasta, lehtikuvaajaan. Täytyy tuo kirja käydä poimissa kokoelmiini. Kommenttia kirjasta bloggauksen muodossa, kunhan se on hankittu ja luettu.

Samaan aihepiiriin liittyvä kirja on Tapio Laineen ja Asko Vivolinin kirjoittama Aikavalotuksia. Kirja on vuodelta 2001. Siinä on myös valokuvaajien pienoiselämäkertoja. Osa samoja joita Saveksen kirjassakin on. Aikavalotuksia-kirjassa on haastateltu myös muita valokuvausalan vaikuttajia, kuten tunnetuimpia fotokauppiaita ja maahantuojia. Tämä jälkimmäinen ryhmä antaa laajemman perspektiivin koko alalle. Kirja on varsin vihdyttävä ja antaa hyvän kuvan suomalaisesta valokuvasta sen tekijöiden kertomien tarinoiden kautta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvaaja, Saves Seppo, Valokuvaaja - Haastatteluja 1999-2008, kirja, Aikavalotuksia, Vivolin Asko, Laine Tapio

Kirjaston kätköistä: Valokuvauksen salaisuudet

Keskiviikko 7.1.2009 klo 18:01 - Peter Forsgård

Joe McNally kertoo kirjassaan Valokuvauksen salaisuudet (ISBN:978-952-220-023-5) kuvien kautta valokuvauksesta. Pääpaino on valossa ja valaisussa. Kuva esimerkit ovat National Geographicistä, Sports Illustratedista ym.. McNally oli mm. LIFE-lehden vakitunen kuvaaja 1994-1998.

Kirjan kuvat ovat erinomaisia ja suurimmilta osiltaan tehty työkeikkojen yhteydessä eli niitä todellisia lehtikuvaajan työssään ottamia. Päivän uutisia ja maailman kriisipesäkkeissä hän ei juurikaan ole kuvannut. Kuvaus on enemmänkin aikakaus ilehtikuvausta.

Kirjassa on paljon ohjeita valolliseen ajatteluun. Pienillä ja yksinkertaisilla lauseilla McNally saa ajatukset rullaamaan valosta ja sen käytöstä.

"Valo puhu yhtä paljon kuin sanat. Se saa ihmisen näyttämään enkeliltä tai paholaiselta."

"Onko vallitseva valo ainoa hyvä valo? Kyllä." McNallyn kysymys ja W. Eugen Smithin vastaus. Siis eikö salamaa ollenkaan? Smith jatkaa siihen "Tarkoitan mitä tahansa valoa, josta voi tehdä vallitsevan."

Jokaisen valokuvausta harrastavan kannattaisi lukea kyseinen kirja, vaikka se on tehty ammattikuvaajan näkökulmasta. Kirja auttaa ymmärtämään mistä valossa on kysymys ja miksi se on niin tärkeä. Valo ei ole tekniikkaa, vaan valo on ilmaisua. Valolla luodaan kuvaan haluttu tunnelma. Aika monen on yllätävän vaikea tätä hyväksyä. Jos kuvan valoa kommentoi, kuvitellaan että kommentoidaan tekniikkaa.

Joe McNally kävi marraskussa Nikonin vieraana Suomessa pitämässä luennon ja valaisudemon. Luento oli varsin viihdyttävä, mutta valaisudemo oli kovin erikoinen. Mikään ei oikein tuntunut onnistuvan, vaan kaikessa oli tekemisessä tuntui olevan demoefekti pääosasssa. Eräs kuulija totesikin virvokkeiden äärellä demojen jälkeen, että näimme havainnollisesti miten kuvia ei oteta. Kuvaaminen oli melkoista koheltamista ja lopputuloksetkaan eivät olleet kovin kummoisia. Olen muutamalta kollegalta kuullut, että McNally vetää todella hyviä työpajoja, joten siinä suhteessa nuo Helsingin demot olivat ihmetyksen aihe.

McNallyn kuvia kannattaa käydä katsomassa: www.joemcnally.com

(kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat suoria lainauksia kyseessä olevasta kirjasta.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston kätköistä, McNally Joe, valokuvaus

Vanhemmat kirjoitukset »