My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl) Aalto Jussi (4 kpl) Aalto Tuija (4 kpl) Adams Ansel (10 kpl) Adobe (2 kpl) American Photo (3 kpl) Andrews Blake (2 kpl) Android (4 kpl) apurahat (2 kpl) Araki (2 kpl) Arbus Diane (5 kpl) arkisto (1 kpl) arkistointi (2 kpl) Art Fair Suomi (2 kpl) Asdam Knut (2 kpl) ASMP (2 kpl) Ateneum (4 kpl) audio (1 kpl) audioslideshow (10 kpl) Austrup Fearnley (2 kpl) Avedon Richard (6 kpl) avustajasopimus (2 kpl) Barack Obama (5 kpl) Beckett Martin (3 kpl) Bendiksen Jonas (2 kpl) Bieber Jodi (2 kpl) Black Star Rising (5 kpl) blogaaminen (1 kpl) blogi (31 kpl) blogit (1 kpl) Bloom Philip (8 kpl) Bombay Flying Club (2 kpl) Bonet Pep (2 kpl) Brady Matthew B. (3 kpl) Brander Signe (3 kpl) Bremer Stefan (6 kpl) Burri Rene (3 kpl) business (62 kpl) c/o (1 kpl) cameratruck (1 kpl) Canon (37 kpl) Canon 5D Mark II (8 kpl) Canon 7D (2 kpl) Canon EOS (2 kpl) Canon S90 (2 kpl) Capa Robert (4 kpl) Cederqvist Simon (3 kpl) cheerleading (1 kpl) CitiesDreamsIllusions (2 kpl) copyright (1 kpl) Corbijn Anton (6 kpl) Crewdson Gregory (2 kpl) croudfunding (4 kpl) dAgata Antoine (3 kpl) Dahl Cecile (2 kpl) Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl) digi (3 kpl) digiexpo (1 kpl) Digiexpo (7 kpl) Docendo (4 kpl) dokumentarismi (1 kpl) domain (5 kpl) elokuva (1 kpl) elokuvat (1 kpl) Emphas.is (3 kpl) english (1 kpl) ennustus (5 kpl) Epson (2 kpl) erikoista politiikkaa (10 kpl) Erwitt Elliot (2 kpl) etiikka (1 kpl) exhibition (1 kpl) exif (1 kpl) Facebook (11 kpl) FEP (3 kpl) filmi (2 kpl) Fink Larry (2 kpl) Finnfoto (17 kpl) Flattr (2 kpl) Flickr (2 kpl) forumit (1 kpl) foto12 (1 kpl) fotofinlandia (1 kpl) Fotofinlandia (13 kpl) Fotografiska (5 kpl) fotogrammi (1 kpl) fotoSkoda (1 kpl) Frakes Bill (3 kpl) Frank Robert (2 kpl) Freeman Michael (2 kpl) galleria (1 kpl) Getty Images (2 kpl) Gillmore Dan (2 kpl) Goldin Nan (4 kpl) Google Plus (2 kpl) Greenberg Jill (2 kpl) greenscreen (1 kpl) guru (8 kpl) haakuvaus (10 kpl) Hakasalmen huvila (2 kpl) HanGrip (2 kpl) Hasselblad (2 kpl) Hauswolff Annika von (2 kpl) HCP (8 kpl) Heald Laura (2 kpl) Heikura Hannes (9 kpl) Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl) Helsingin Sanomat (6 kpl) Helsinki (31 kpl) Helsinki School (6 kpl) Henry Alexx (2 kpl) Hipstamatic (2 kpl) historia (3 kpl) Hoepker Thomas (3 kpl) Holga (2 kpl) huoltoyhtiot (1 kpl) hybridi (1 kpl) hyperlapse (1 kpl) ICP (5 kpl) ilmaisu (2 kpl) ilmakuvaus (1 kpl) Instagram (5 kpl) internet (1 kpl) iOS (1 kpl) iPad (6 kpl) iPhone (3 kpl) iStock (2 kpl) iZettle (1 kpl) jalkapallo (3 kpl) japanilainen valokuva (1 kpl) Jarvis Chase (6 kpl) Jobs Steve (2 kpl) Jokela Markus (3 kpl) jooga (1 kpl) julkaisulupa (1 kpl) julkiset paikat (1 kpl) Jung Irmeli (2 kpl) Kaleva Matti J. (2 kpl) Kallio Harri (2 kpl) kamera (4 kpl) Kameraseura (4 kpl) kamerat (17 kpl) Kamppi (2 kpl) kansalaisjournalismi (3 kpl) Karsh Yosuf (2 kpl) Karttunen Johanna (2 kpl) katse.org (4 kpl) katukuvaus (4 kpl) keikat (1 kpl) Kelby Scott (2 kpl) Kero Sami (2 kpl) keskusta reitti (1 kpl) Kiasma (3 kpl) Kickstarter (5 kpl) kilpailu (1 kpl) kinofilmi (1 kpl) kirja (12 kpl) Kirjamessut (3 kpl) kirjaston kätköistä (1 kpl) kirjaston katkoista (18 kpl) kissa (1 kpl) kissanpennut (1 kpl) Kodachrome (2 kpl) Kodak (6 kpl) Koivunen Vesa (6 kpl) Kolari Jukka (9 kpl) kontaktikuvaus (1 kpl) Kopiosto (2 kpl) koripallo (1 kpl) Korjaamo (2 kpl) Koskinen Paivi (2 kpl) koulukuvaus (3 kpl) koulutus (14 kpl) Koutaniemi Meeri (4 kpl) Kovalainen Ritva (2 kpl) kritiikki (1 kpl) kulttuuripolitiikka (1 kpl) Kuukka Kari (13 kpl) Kuva & Kamera (7 kpl) kuvablogi (4 kpl) kuvajournalismi (61 kpl) Kuvalo (3 kpl) kuvamanipulaatio (2 kpl) kuvan julkaisu (1 kpl) kuvankäsittely (1 kpl) kuvankasittely (15 kpl) kuvanluku (1 kpl) kuvapankki (10 kpl) kuvatoimisto (2 kpl) LaChapelle David (5 kpl) Laforet Vincent (8 kpl) laki (1 kpl) Lange Dorothea (4 kpl) Langhans Jan (2 kpl) Lavaklubi (2 kpl) lehtikuvaus (1 kpl) Leibovitz Annie (7 kpl) Leica (3 kpl) Leinonen Kati (2 kpl) Leskela Jouko (3 kpl) lightroom (14 kpl) Lightroom Journal (2 kpl) Lindahl Erik (3 kpl) LinkedIn (2 kpl) linkki (52 kpl) lisenssi (1 kpl) Luceo (2 kpl) lukijan kuvat (1 kpl) Lumia (3 kpl) Luova (13 kpl) lyhyt elokuva (1 kpl) Lytro (3 kpl) Magic Lantern (2 kpl) Magnum (8 kpl) mainonta (1 kpl) mainoskuvaus (1 kpl) maisemakuvaus (1 kpl) Malmstrom Henrik (3 kpl) manipulointi (1 kpl) Mannermaa Lauri (2 kpl) Mannikko Esko (2 kpl) Mann Sally (9 kpl) Mapplethorpe Robert (2 kpl) markkinointi (3 kpl) Mark Mary Ellen (3 kpl) McCurry Steve (10 kpl) media (1 kpl) Mediapaivat (2 kpl) Mediastorm (4 kpl) Melcher Paul (2 kpl) messut (5 kpl) metadata (1 kpl) Metso Juha (2 kpl) Mexican Suitcase (6 kpl) micro four thirds (1 kpl) Mikkila Janne (2 kpl) Minkkinen (14 kpl) mobiilikuvaaminen (13 kpl) Model Lisette (2 kpl) moraali (1 kpl) Moriyama Daido (2 kpl) muistikortti (1 kpl) multimedia (3 kpl) muotokuva (4 kpl) muotokuvaprojekti (1 kpl) muotokuvaus (26 kpl) Musta Taide (6 kpl) mustesuihkutulostus (1 kpl) myytit (3 kpl) Nachtwey James (4 kpl) nakemys (1 kpl) näyttely (1 kpl) nayttely (8 kpl) neulanreika (1 kpl) neulanreikä (1 kpl) Newton Helmut (4 kpl) Ng Ren (2 kpl) Nikon (14 kpl) Nitsa (3 kpl) Nokia (8 kpl) NOOR (2 kpl) NY Times (5 kpl) Olympus (7 kpl) online video (1 kpl) Pagter Soren (2 kpl) Panasonic (10 kpl) Panasonic G1 (3 kpl) panoraama (1 kpl) Parempia kuvia (12 kpl) Parr Martin (2 kpl) patentti ´672 (2 kpl) Penn Irving (3 kpl) Perander Robert (5 kpl) perjantai13 (1 kpl) Petersen Anders (9 kpl) Phaidon (2 kpl) photofilm (1 kpl) photography (1 kpl) Photokina (9 kpl) Photoshelter (2 kpl) Photoshop (4 kpl) photostories (1 kpl) piilomainonta (1 kpl) Piiroinen Heidi (2 kpl) piktorialismi (1 kpl) plagiaatti (3 kpl) plateblog (2 kpl) Plato (3 kpl) Platon (3 kpl) Plugi (2 kpl) pokkari (2 kpl) Polaroid (5 kpl) portfolio (1 kpl) Potka Pekka (4 kpl) Praha (4 kpl) printti (1 kpl) Puputti Tiina (2 kpl) Pureview (4 kpl) Qaiku (2 kpl) radio (1 kpl) Rajala (2 kpl) Rautaheimo Kaisa (2 kpl) RED (3 kpl) Riis Jakob (4 kpl) ruokakuvaus (2 kpl) Saanio Matti (4 kpl) salama (2 kpl) salamalaitteet (1 kpl) Salgado Sebastiao (2 kpl) salibandy (24 kpl) Salo Merja (3 kpl) Sammallahti Pentti (2 kpl) Samsung (3 kpl) Sanoma Magazines (2 kpl) SanomaNews (5 kpl) Sanoma Oy (3 kpl) SanomaWSOY (3 kpl) Saudek Jan (2 kpl) SAV (10 kpl) Schoeller Martin (4 kpl) Scoopshot (5 kpl) sekalaista (1 kpl) Seymour David (2 kpl) Social Cam (2 kpl) softat (1 kpl) some (20 kpl) somesukuprojekti (1 kpl) sony (1 kpl) Sony (7 kpl) Sports Illustrated (3 kpl) Steichen Edward (2 kpl) Steidl (3 kpl) stereokuvaus (1 kpl) Stockholms Fotomassa (4 kpl) striimaus (1 kpl) Strobist (2 kpl) Stuart Matt (2 kpl) Stuckincustoms (1 kpl) studio (10 kpl) Studio Blick (1 kpl) Studio IMG (2 kpl) studiokuvaus (1 kpl) Studiovarustamo (1 kpl) Sudek Josef (2 kpl) Sulanto Matti (2 kpl) Sundstrom Eric (1 kpl) suomalainen valokuva (3 kpl) Suomen Kuvalehti (1 kpl) Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl) Suomenlinna (1 kpl) Suonpaa Juha (1 kpl) Super Bowl (1 kpl) suttukuvat (2 kpl) Szarkowski John (2 kpl) Taidemuseo Meilahti (1 kpl) taidevalokuvaus (1 kpl) Takala Antero (3 kpl) Talbot Henry Fox (1 kpl) Tammi (1 kpl) Tammi Maija (4 kpl) Tapes Michael (1 kpl) Taro Gerda (2 kpl) tearsheet (1 kpl) Tejada David (1 kpl) tekijanoikeus (51 kpl) tekijanoikeusaloite (3 kpl) Teknari (4 kpl) tekniikka (4 kpl) televisio (2 kpl) Tennispalatsi (9 kpl) Teosto (2 kpl) Terho Jesse (2 kpl) testit (1 kpl) The Americans (2 kpl) TheBestCamera (1 kpl) the Impossible Project (1 kpl) The New Yorker (2 kpl) The Online Photographer (3 kpl) The Stolen Scream (1 kpl) tietokone (1 kpl) Tiihonen Petra (1 kpl) Tikkanen Jukka (1 kpl) timelapse (6 kpl) Timiriasew (1 kpl) tineye (1 kpl) TinEye (3 kpl) Tirkkonen Sami (1 kpl) Toikkanen Tarmo (1 kpl) top 10 (5 kpl) Torkkeli Kimmo (1 kpl) Toscani Olivier (1 kpl) Tress Arthur (1 kpl) Tsekki (2 kpl) TTL (1 kpl) Tukholma (2 kpl) tulevaisuus (1 kpl) Turku (1 kpl) Turnley David (1 kpl) Turun Sanomat (1 kpl) Twitpic (2 kpl) Twitter (10 kpl) tyonkulku (1 kpl) tyopaja (11 kpl) Ueda Shoji (1 kpl) Unia ja Sarjakuvia (6 kpl) Upian (1 kpl) urheilukenttä (2 kpl) urheilukuvaus (9 kpl) Ut Nick (2 kpl) Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl) vaalijulisteet (2 kpl) Vaasa (1 kpl) valaisu (4 kpl) Valkonen Jukka (1 kpl) valokuva (85 kpl) valokuvaaja (3 kpl) valokuvakilpailut (1 kpl) valokuvamessut (3 kpl) valokuvanayttely (58 kpl) valokuvan vuosi (1 kpl) valokuvataide (3 kpl) Valokuvataiteen museo (12 kpl) Valokuvataiteenmuseo (2 kpl) valokuvau (1 kpl) Valokuvaus (15 kpl) valokuvaus (666 kpl) valokuvauskilpailu (4 kpl) valokuvauslehti (1 kpl) valokuvausmessut (1 kpl) valokuvaus SAV (1 kpl) Vanhanen Hannu (1 kpl) varilampotila (1 kpl) Vasko Ea (2 kpl) vedostus (1 kpl) Veijo Karoliina (2 kpl) verkkokaupat (1 kpl) verkkolehti (2 kpl) verkkosivut (3 kpl) verkkoyhteys (1 kpl) Veturitalli (1 kpl) Viddy (1 kpl) video (14 kpl) Videokuvaus (2 kpl) videokuvaus (35 kpl) videostock (1 kpl) Vignette (2 kpl) VII Photo (1 kpl) VII Photo Agency (1 kpl) VII The Magazine (2 kpl) Vilna (2 kpl) Vimeo (2 kpl) Vine (1 kpl) vinkit (1 kpl) Virka Galleria (2 kpl) Vivolin Asko (1 kpl) Vuoden lehtikuva (11 kpl) Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl) Vuoden luontokuva (2 kpl) Vuoden muotokuvaaja (9 kpl) VVI (4 kpl) Wagstaff Sam (1 kpl) Watkins Carlton E. (2 kpl) Watson Albert (7 kpl) webdokumentti (1 kpl) WeeGee (1 kpl) Westermark Kirsi (1 kpl) Weston Edward (2 kpl) WhatTheDuck (1 kpl) White Charles (1 kpl) William Imaging Research (1 kpl) Winogrand Gary (1 kpl) World Press Photo (2 kpl) World Press Photo Award (2 kpl) Worley Brian (1 kpl) Wornell Gary (1 kpl) Wreck a Movie (1 kpl) xpoSeptember (1 kpl) Yamaji Yuka (1 kpl) Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl) You Tube (8 kpl) Zacuto (1 kpl) Zeiss (1 kpl)

100 somesukulaista kuvausprojekti

Keskiviikko 11.6.2014 klo 12:27 - Peter Forsgård

Blogini kymmenesvuosi alkaa ensi lokakuussa. Tasaluvun “juhlistamisen” ajattelin aloittaa jo nyt.

Aloitan muotokuvaprojektin, jossa tarkoituksena on kuvata mahdollisimman monta somesukulaistani eli niitä joiden kanssa sosiaalisessa mediassa vaihdan ajatuksia, kommentteja ja tykkäyksiä. Työnimenä on otsikossa mainittu “100 somesukulaista”. Se ei välttämättä tarkoita, että kuvattavia pitää olla 100. Teitä voi olla hyvinkin enemmän tai jos “somesuku" ei innostu aiheesta, niin sitten vähemmän. 

Tavoitteena on järjestää noista muotokuvista näyttely syksyllä 2015 jossain galleriassa, joko fyysisessä tai virtuaalisessa. Kirjakin on mahdollinen, painettu tai sähköinen tai ehkä molemmat. Kuvia toki julkaistaan sitä mukaan Instagramissa, kun niitä otetaan.

Miten kuvaus tehdään: Näemme jossain ja tarjoan jotain näistä: lounaan, oluen, lasin viiniä, kuoharia, kahvia, vissyä tai limpparin. Nautimme sen kaikessa rauhassa ja juttelemme. Sen jälkeen kuvaamme jossain miljöössä tapaamispaikan lähettyvillä. Kuvan saat omaan käyttöösi sähköisenä. Minulla on mahdollisuus julkaista ne näyttelyssä, kirjassa ja verkossa. Muu käyttö sovitaan puolin ja toisin erikseen. Kuvan fyysinen muoto tulee olemaan luonnollisesti neliö.

Toivottavasti innostut aiheesta ja haluat tulla mukaan projektiin. Ota yhteyttä yksityisviestillä jossain somealustassa jossa meillä on yhteys, niin sovitaan tapaaminen ja kuvaus.

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, somesukuprojekti, muotokuvaus

Instagrammailusta ravintolassa

Tiistai 18.2.2014 klo 12:26 - Peter Forsgård

Helsingin Sanomien verkkosivuilla oli juttu, jossa kerrotaan miten osa kokeista ei pidä kun heidän tekemiään annoksiaan kuvataan ravintolassa. Jutussa kyse oli ranskalaisista kokeista. Minun on todella vaikea tajuta miten ymmärtämätön joku voi olla kieltämällä/paheksumalla tuota kuvaamista. Ihmisethän haluavat jakaa kokemuksensa kuvaamalla annoksensa. Samalla jakaessaan kuvan he mainostavat ravintolaa ja vieläpä ilmaiseksi. Luulisi noiden kokkien ymmärtävän, että suositukset sosiaalisessa mediassa ovat varsin tehokkaita. Selkeästi on nähtävissä miten ihmiset tykkäävät hyvien asioiden jakamisesta. Ulkona syöminen on muutakin kuin se ruoka, se on ilmapiiri, tunnelma jne. Sen tunteen jakaminen on myös osa kokemusta.

skumppa.png
kuva: PeterF 

Mitä jos tämän annosten kuvaamisen kääntäisi niin, että ravintolassa olisikin ruokalistan yhteydessä ohjeistusta annosten kuvaamiseen? Pienillä vinkeillä ravintolassa kuvaavat saisivat hiukan parempia niistä annoskuvistaan. Ravintola voisi myös kertoa mitä hashtageja se haluaisi käytettävän ravintolastaan. Annoksilla voisi olla omat häsät. Vuorossa olevan pääkokin/keittiömestarin Twitter-nicki voisi olla mainittuna jne.

Hesarin jutussa mainittu salaman käyttö on luonnollisesti häiritsevää, mutta entä jos tarjoilijoilla olisikin pienet led-taskulamput joita voisi lainata ja sillä valaista annoksensa? Toisaalta mikseivät ne lamput voisi olla jokaisessa pöydässä juuri tuota kuvaamista varten? Voin vakuuttaa, että tuollainen järjestely toisi asiakkaita. Aktiiviset somen käyttäjät ja instagrammailijat aivan varmasti haluaisivat käydä tuollaisessa ravintolassa syömässä ja jakamassa kuvan annoksestaan.

Vielä pitemmälle vietynä ravintolahan voisi järjestää ihan kuvaustapahtuman, jossa ammattilainen antaisi opastusta ruokien kuvaamiseen ruokailun yhteydessä.

Onneksi niitäkin on, jotka ovat tämän Instagram-mahdollisuuden huomanneet. Muutamia niistä löytyy Huffpostin Taste osiosta jutussa, jossa on useampi linkki ravintoloiden Instagram-tileihin.

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Instagram, ruokakuvaus, some

Instagram myy kuvasi?

Tiistai 18.12.2012 klo 13:26 - Peter Forsgård

Instagram on varsin suosittu kuvanjakopalvelu sosiaalisen media ihmeellisessä maailmassa. Itsekin tuota käytän ja kuvafeedini on ollut näkyvissä tuossa oikella. 

Tänään on uutisoitu, että käyttöehdot muuttuvat. Merkittävin muutos on se, että Instagramiin ladattavat kuvat ovat heille 16.1.2013 myyntitavaraa. Käytännössä lataamalla kuvat palveluun voi Instagram ne myydä mihin ja kenelle tahansa. Rahat toki pitävät itse. 

Itselläni on tarkoitus tuolta palvelusta poistua ennen tuota päivämäärää mikäli tuo uusi käyttöehto ei muutu. Tuskin muuttuu. Eikä tuossa mitään sinänsä, palveluntarjoalla on täysi oikeus tehdä haluamansa ehdot palvelun käytölle. Käyttöjä sitten miettii haluaako olla mukana vai ei. Ei Instagramkään ole mikään saavutettu etu, joka ei saa muuttua. Palvelu on ilmainen ja jossain vaiheessa täytyy palvelun saada tuloja. Kuvien myynti on yksi mahdollisuus. Instagramin omistaa Facebook. Heillä taasen ovat tulot laskeneet, koska mobiilikäyttö on lisääntynyt ja mainonta ei tuota enää samalla tavalla kuin ennen. Mobiiliappseissä noita mainoksia kun ei näy. Jotain on siis Facebookin tehtävä ja yksi mahdollisuus on juuri tuo Instagram ja niiden kuvien myynti. Kuinka todennäköistä kuvien myynti on, on vaikea sanoa. Itse en aio jäädä ottamaan siitä selvää.

Kuvasi saat kätevästi ladattua Instaport-palvelulla. Saat ne sieltä nätisti zip-muodossa. Ohjeet tilin lopettamiseen löytyvät Instagramin helpistä. Nämä ohjeet luin Wired-lehdestä. Kuvia ei käsittääkseni saa deletoitua eli koko tili pitää lopettaa. 

 

Creative Commons License

4 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Instagram, some

Valokuvien ostajien ajatuksia.

Torstai 31.5.2012 klo 13:38 - Peter Forsgård

Photoshelter on tehnyt varsin laajan tutkimuksen siitä, mitä kuvien ostajat odottavat valokuvaajilta. Selvityksen englanninkielinen nimi on: What buyers want from Photographers? Linkistä pääset alkuperäisen lähteen äärelle.

Kysely oli lähetetty varsin laajalle joukolle, 90.000 valokuvien ostajalle. Tosin ainoastaan 1000 vastasi. Selvityksen tilastollista merkitsevyyttä en osaa sanoa, mutta silti on se on varsin mielenkiintoista luettavaa. Kysymyksissä oli rajattu kolmeen pääkategoriaan. Ensimmäisenä oli valokuvaajien markkinointi ostajien suuntaan, toisena verkkosivut ja video sekä vielä kolmantena millaista on tehdä yhteistyötä valokuvaajien kanssa.

Kuvapankeilla on vielä suuri osuus, kun etsitään valokuvia joita halutaan lisenssioidaan käyttöön. 93% vastanneista etsi niitä suurimmista kuvapankeista. Vastaavasti kun etsitään valokuvaaja kollegoiden suositukset ovat ykkösenä. Yllättävää minusta on, että toiseksi nousee emailit valokuvaajilta eli heidän oma markkinointi emailia käyttäen. Lähes yhtä suuri on suoraan valokuvaajien omat verkkosivut. Verkkonäkyvyys on siis hyvin merkittävä eli omien työnäytteiden näkyminen verkossa. Googlettaminen oli vain 23% ja tuosta selvityksestä ei käynyt ilmi miten valokuvaajien sivut löytyvät. Ilmeisesti kollegoiden suositusten ja mailien avulla?  Sosiaalinen media ei näissä kummassakaan ollut mitenkään merkittävä. Sen merkittävyys on varmaan välillinen ja liittyy siihen näkyvyyteen, verkossa ja somessa aktiiviset näkyvät hauissa paremmin. Näkyvyys esim. asiakkaiden silmissä sosiaalisessa mediassa helpottaa varmaan sitä suosittelemista, kun pysyy paremmin ostajan muistissa?

Kyselyssä kartoitettiin myös valokuva-alan trendejä tänä vuonna. Vastaukset joita selvityksessä nostettiin esiin eivät yllätä, valokuvan ja videon yhteys, sekä Instagramin kaltaiset applikaatiot.

Sosiaalisesta mediasta kyselen mukaan merkittävin on Facebook ja toisena tänä keväänä suureen suosioon noussut Pinterest. Mielenkiintoista on, että LinkedIn merkitys on viime vuodesta pienentynyt merkittävästi. Toisaalta sen ymmärtää, LinkedIn:in on korvannut sivustot, joissa visuaalisuus eli työnäytteet ovat suuremmassa roolissa. Toisin sanoen se mitä joskus on kertonut tehneensä ei merkitse niin paljon kuin oikeat kuvat, joita nyt esittää ratkaisee enemmän. Näinhän se on, että kuvaaja on juuri niin hyvä kuin hänen viimeisen kuvansa.

Verkosivuja koskevassa kysymysosiossa päällimmäiseksi nousee sivujen yksinkertaisuus eli toisin sanoen helppokäyttöisyys. Uusi asia on iPad yhteensopivuus eli ei Flashilla tehtyjä.

20% vastaajista piti tärkeänä videokuvauksen osaamista. Esille selvitykseen oli nostettu esimerkkinä kommentti: "I need someone with HD skills, editing capabilities and the ability to handle a project from beginning to end." Tämä ei välttämättä tarkoita, että pitää itse tehdä kaikki, vaan enemmänkin on oltava projektinhallintaan liittyviä taitoja. Mainoskuvaajille tämä tuskin on mikään iso haaste, mutta yksittäisille free-kuvaajille tuo voi olla hankalakin asia. Ei riiitä, että osaa kuvata videota vaan on hallittava koko tuotantoketju ja tarvittaessa johtaa koko prosessia. 

Vastaajilta kysyttiin myös mitkä asiat tekevät yhteistyöstä valokuvaajien kanssa positiivisen kokemuksen? Vastaukset tässäkin varsin odotettuja: postiivinen asenne, mukava tehdä työtä yhdessä, itsevarmuus ilman arroganssia. Mielenkiintoinen mainittu ominaisuus oli, että pitää olla hyvä kuuntelemaan. Hyvä kuuntelija on kohtelias ja ottaa muita huomioon. Vaikka kuvaajalla pitää ola oma näkemys miten kuvataan, täytyy kuitenkin osata kuunnella muita ja ottaa ne ajatukset huomioon. Uskoisin sen tarkoittavan juuri tuota. Myös liiketoimintataitoja ja niiden merkityksestä kyseltiin. Amerikkalainen valokuvaaja Chase Jarvis kirjoitti blogissaan liiketoimintataitojen osalta näin: "Because if you fail at the business part, if you can’t SUSTAIN this business, you’re not a pro." (lainaus täältä.) Kommentoin tuota Jarvisin blogausta Ohjeita Ison Veden takaa kuinka sinusta tulee valokuvaaja. Liiketoiminta osaamisen tai oikeastaan ei-osaamisen osalta nousi esiin mm. piilotetut kulut. Aika ymmärrettävää, että asiakas haluaa tietää tarkkaan mitä maksaa ja mitä siihen kuuluu. 

Selvityksessä viimeisenä mainittiin 9 estettä oikean valokuvan tai valokuvaaja löytymiseen. Kuvien löytymisen osalta hakusanoituksen heikkous on yksi syy miksi kuvia on hankala löytää. Valokuvaajien kannalta hankala haaste on lisenssointi, ostajat arvostavat niitä jotka ovat tässä suhteessa joustavia. Toisin sanoen se ainakin Suomessa tarkoittaa laajempia käyttöoikeuksia, mutta ei enempää rahaa. Ymmärrän toki ostajan näkökulman kuvan käyttöön liittyen. Onhan se selvä, että kuvaa jonka käytöstä ei joka kerta erikseen tarvitse sopia on kätevämpi tapa, mutta....

Kannattaa tutustua tuohon selvitykseen, se on varsinki kiintoisaa luettavaa. (linkki blogauksen alussa.) Toki on muistettava, että todennäköisesti vastaajista suurin osa on USA:sta ja tulokset eivät ole suoraan käypiä esim. Suomessa. Suuntaa antavia asiota varmasti löytyy ja osa noista on varmasti yleismaailmallisia.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, Photoshelter, Facebook, Pinterest, LinkedIn, some

Valokuvauksesta pitkästä aikaa taas....

Perjantai 25.5.2012 klo 10:59 - Peter Forsgård

Tervehdys taas kaikille lukijoille. Kävijätilastoista päätellen olette vielä kuulolla. Edellisestä blogauksesta on vierähtänyt yli kuukausi. Taitaa olla pisin blogaustauko tämän blogin historiassa.

Varsin paljon on tapahtunut valokuvauksen alalla, josta olisi voinut blogata, mutta jostain syystä ei ole blogaaminen ollut ajankohtaista. Jonkin verran on ollut tekemistä, reilu viikko siten oli ensimmäinen näyttökoe editoijan ammattitutkinnosta. Sen valmistelu ja asioidn kertaaminen toki omalta osaltaan vei aikaa ja huomiota. 

Yksi varsin mielenkiintoinen valokuvausta ja sosiaalista mediaa kiinnostanut tapahtuma oli Istagramin myyminen Facebookille. Hintalappu oli Instagramilla varsin iso ja siitä tietysti keskustelua on riittänyt. Itse aloin käyttää Instagramia tammikuussa. Syy sen käyttämiseen on se helppous ja käyttämisen hauskuus. Blogasin aiheesta reilu vuosi sitten otsikolla: Appsejä hyödyntymällä valokuvauvaaminen on hauskaa. Instagamissa kyse on nimenomaan kuvien jakamisen helppoudesta. Efektien laittaminen kuviin on myös ihan ok, vaikka niissä toki voi mennä helposti överiksi. Toisaalta jos kuvassa ei ole sisältöä, ei se efekteillä parane. Instagram kuviani voi käydä kurkkaamassa Statigram -palvelussa. Se ei ole varsinaisesti Instagramin palvelu, vaan ns. kolmannen osapuolen tekemä palvelu. On tuolla joukossa muutama valokuvakin, vaikka kuvia Instagramilla otankin lähinnä jakamisen ilosta. Kuvat ovat hetkiä ja asioita, joita vastaani päivittäin tulee. Niillä ei ole tarkoitus olla mitään sen syvällisempää merkitystä.

Se päivä jolloin videokuvasta otetaan stillit on yhä lähempänä. Tarkoitan siis siitä tulevan mainstreamiä. En myöskään tarkoita, että stillikuvaaminen katoaa kokonaan. Uskon, että ammattikuvat esim. muotikuvat otetaan lähitulevaisuudessa RED-kameroiden kaltaisilla vähintään 4K ja enempään pystyvillä videokameroilla. F-Stoppers -verkkosivuilla on aiheesta mielenkiintoinen blogaus. En ota kantaa onko tämä hyvä vai huono asia, mutta kuten totesin uskon sen olevan aika lähellä. Tämä tietysti taas tarkoittaa, että video on yhä tärkeämpi valokuvaajalle, jos meinaa tulevaisuudessa tehdä oman alansa töitä. Se mikä tässä asiassa nostaa keskustelua on, still- ja videokuvaamisen kuvaamisen erilaisuus. Väitän, että kylläsen ratkaisevan hetken saa poimittua siitä videosta, jos tarvetta on. Linkittämäni videon tapaisissa kuvauksissa ero on aika minimaalinen. Jälkityö on sitten toki eri asia. Videosta yksittäisen kuvan poimiminen on työlästä. Siihen asiaan ihan varmasti tulee työnkulkua helpottavia toimintoja. Käyttökelpoisten kohtien merkkaaminen videolla esim. pienellä terävällä äänellä voisi toimia. Etsiminen sitten audiowaven perusteella jne.

Miksi sitten pitäisi stillejä poimia videolta, kun on kuitenkin olemassa loistavia ja toistaiseksi parempiakin vaihtoehtoja. Syy on varsin yksinkertainen, samalla kuvaamisella saadaan sisältö digitaaliseen julkaisuun. Stillit saadaan tarvittaessa elämään tabletti-lehdille ominaisella tavalla.

Monet yrityksetkin ovat heränneet videoiden käyttöön viestinnässään. Olen vuoden verran vetänyt koulutuksia aiheeseen liittyen. Pääpaino ollut lähinnä videoiden käytössä ja niiden hyödyntämisessä. Osassa koulutuksia on myös menty itse videon tekemiseen, tosin hyvin pinnallisesti. Herääminen varmaan johtuu sittä, että You Tube on toiseksi suurin hakukone ja sinne ladataan 72 tuntia videota minuutissa. You Tube on nuoremman eli tulevaisuuden päättäjien ja kuluttajien suosiossa. Videosta on kovaa vauhtia tulossa uusi valokuva. Tosin tässkin on jo seuraava muutos nurkan takana. Mobilivideiden jakaminen esim. Social Camin kautta on kasvanut viime aikoina nopeammin kuin You Tube. Social Cam on sanottu olevan videokuvauksen Instagram. Social Camillä pystyy myös hiukan editoimaan videoita. Muutos on todella nopeaa ja luonnollisestikaan kaikki nämä eivät kosketa valokuvaajaa. Näiden ilmiöiden seuraaminen minusta kannattaa jotta tietää ne mahdollisuudet ja ne asiat jotka valokuvaajia koskettaa. Näiden ilmiöiden dissaaminen suoralta kädeltä on silkkaa typeryyttä. 

Kiitos siitä, että jaksoit lukea vuodatukseni läpi. Tarkoitus on taas blogailla tiuhempaan ja ruotia valokuvauksen ympärillä olevia ilmiöitä.

 

 

8 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, Facebook, Instagram, Social Cam, Statigram, You Tube, videokuvaus, RED, F-Stoppers, business

Kuvien jakaminen ja niiden julkaiseminen - varkaus vai ei?

Torstai 26.5.2011 klo 17:00 - peter Forsgård

Stephanie Gordon kuvasi 16.5.2011 lentokoneesta viimeisen sukkulan nousun. Hän jakoi kuvan Twitterin kautta ja valokuva luonnollisesti levisi kuin kulovalkean tavoin. Kuvaa käytettiin luvatta ja ilmaiseksi myös uutisissa ja muissa online-medioissa. Koko tarinan ja siihen liittyvät asiat voi lukea Red Tape -blogista.

Se että kuvan jakaa somessa ei tarkoita, että sitä voi kuka tahansa hyödyntää, oikeudet ovat silti kuvaajalla. Twitpic, jonka kautta kuva jaettiin, on oikeutettu omien käyttöehtojensa mukaan kuvan myymään. Minusta ei ole mitään ongelmaa, että yksityishenkilöt jakavat esim. tuota kuvaa retweettamalla tai jakamalla linkkiä Facebookissa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että heti jos kyseessä on kaupalllinen tai journalistinen taho, olisi kuvasta maksettava.

Linkkaamassani jutussa on monta mielenkiintoista pointtia. Yksi erinomainen tapa on suojata valokuva vesileimalla. Sen poistaminen on esim. USA:ssa jo selkeästi rikos. Sellaisessa tapauksessa korvauksen saaminen on helpompaa.

Mielenkiintoista voisi olla, että kuvanjakopalvelut toimisivat kuten kuvapankit ja maksaisivat osan mahdollisista myynneistä kuvaajalle. Suomessa tälläinen mahdollisuus on jo olemassa. Scoophotin kautta voi tarjota kännykkäkuviaan medialle. Blogasin aiheesta aiemmin ja sieltä voi lukea asiasta enemmän.

Kuten Red Tapen blogauksessa mainitaan hankalia tilanteita ovat ne, joissa digitaalisesta aineistosta tulee itsessään uutinen. Miten silloin esim. valokuvaa voidaan käyttää.

Jos itse epäilee, että omia kuvia on käytetty luvatta voi testata löytääkö ilmainen TinEye sen. TinEyesta blogasin myös aiemmin.

(blogaus pohjautuu linkkaamaani Red Tape -blogin juttuun.) 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, tekijanoikeus, some, Scoopshot, Facebook, Twitter, Twitpic, TinEye

Twitpic ja kuvien käyttöehdot.

Torstai 12.5.2011 klo 11:38 - Peter Forsgård

Kuvien jakaminen verkossa erilaisten palvelujen kautta on todella yleistä. Se on tapa olla sosiaalinen ja se on kiinteä osa sosiaalista mediaa. Harva kuitenkin tietää mihin sitoutuu, kun laittaa kuvan näihin palveluihin. Kuvien käyttöehdot voivat olla varsin hankalat kuvanlaittajan kannalta. Twitpic on yleisesti käytetty kanava jakaa kuviaan Twitterin kautta ja se on esimerkiksi Tweetdeckin oletus kuvanjakopalvelu. Eilen 10pv toukokuuta Twitpic muutti kuvankäyttöoikeuksiaan ratkaisevasti.

Ehdot ovat: 

"...you hereby grant Twitpic a worldwide, non-exclusive, royalty-free, sublicenseable and transferable license to use, reproduce, distribute, prepare derivative works of..." and "...after you remove or delete your media from the Service provided that any sub-license by Twitpic to use, reproduce or distribute the Content prior to such termination may be perpetual and irrevocable."

Käytännössä tuo tarkoittaa, että Twitpic voi täysin vapaasti myydä sinne laitettuja kuvia. He ovat juuri tehneet sopimuksen uutistoimisto WENNin kanssa kuvien myynnistä. Sopimus koskee käsittääkseni julkkisten palveluun laittamia valokuvia. Samainen uutistoimisto on tammikuussa tehnyt sopimuksen, toisen vastaavanlaisen Twitterin kuvajakopalvelun, Plixin kanssa.

Kannatta oikeasti miettiä mitä kuvia laittaa Twitpiciin. Ne voivat päätyä mainokseen ja kuvaaja ei saa siitä mitään, mutta ongelmien ilmaantuessa voi olla vastuussa. Muista myös, että aika monella muullakin vastaavalla palvelulla on samat ehdot.

(via A Photo Editor -blog´s Twitter feed)

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, some, Twitter, Twitpic, tekijanoikeus

Verkkosivukilpailusta

Keskiviikko 23.2.2011 klo 9:55 - Peter Forsgård

Nova Trotters järjestää Suomen Paras verkkosivu -kilpailua. Siihen voi osallistua maksua vastaan. Olen useampana vuonna saanut heiltä mainoksen, jossa sivuani www.peterforsgard.com on houkuteltu mukaan. Minua on lähinnä huvittanut tuo kilpailu. En ole noita maileja pyytänyt ja lain mukaan spämmääminen on kielletty. Maili on tullut minulle henkilökohtaisesti ei yritykselle. 

Useat blogaajat ovat kilpailusta kirjoitelleet kriittisesti. Nyt muutama päivä sitten 18 blogaajaa sai haasteen herjaamisesta ja kunnianloukkaamisesta jne.

Haasteen sai mm. Harto Pönkä ja syynä tämä bloggaus. Miksiköhän Nova Trotters herää nyt, kun tuostakin bloggauksesta on aika tarkkaan kolme vuotta aikaa? 

Sinänsä kilpailun järjestämisessä ole mitään vikaa, vaikka se onkin minusta aika arveluttava. Maksaa siitä ilosta, että saa linkin johonkin listaan ei ole minua varten.

Se mikä on outoa ja osoittaa aikamoista ymmärtämättömyyttä on se, että lähettää haasteen aiheesta kriittisesti kirjoittaville. Nova Trotters haluaa, että blogaajat poistavat kirjoitukset. Tyhmintä mitä joku voi tehdä on pyytää poistamaan blogikirjoitus. Siita harvoin seuraa mitään hyvää pyytäjälle.

Yritys joka järjestää verkkosivukilpailuja ja ei ymmärrä tuon taivaallista nykyisistä sosiaalisen media mekanismeista, ei ole kovin vakuuttava. Olemalla hiljaa eivät olisi ohjanneet ihmisiä lukemaan vanhoja bloggauksia ja huomaamaan mitä peliä Nova Trotters pelaa.

Pitää muuten seuraavaksi kokeilla miten Twitter toimii, kun joku järjestää kohtuuttomilla ehdoilla valokuvaus"kilpailun".

Päätin tästä aiheesta blogata, koska jokainen maininta parantaa tämän Nova Trotters -asian Google-hakutuloksia. Toisekseen minultakin on joskus pyydetty poistamaan blogauksia. Siksi aihe minuakin koskettaa, vaikka katsomossa istunkin tämän Nova Trotters asian tiimoilta.

Tulihan Nova Trotters muuten mainittua riittävän monta kertaa?

Twitteristä voi seurata linkkejä aiheeseen häshtägilla: #novatrotters

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, blogi, some, Nova Trotters

Facebook-kuvista ja niiden käytöstä.

Keskiviikko 26.1.2011 klo 8:33 - Peter Forsgård

Stadionin-torni on remontissa. Se on peitetty suurella pressulla, johon on painettu suomalaisten lähettämiä valokuvia. Kuvien aiheena on onni. Hauska idea elävöittää muuuten tylsää rakennuspressua.

Alunperin kuvitus piti tehdä suomalaisten Facebook profiilikuvista. Printti Hesarin mukaan näin ei voitu tehdä, koska Facebookin säännöt eivät anna siihen mahdollisuutta. Tarkoittaako tämä sitä, että Facebookin laitettujien kuvien käytöstä päättää Facebook, eikä kuvan sinne laittanut?Olisi kiva tietää hiukan tarkemmin millä perusteella kuvien käyttö kiellettiin? Verkko-HS:ssä tätä Facebook asiaa ei mainita.

Koitin kaivella kuvan käyttöön liittyviä ehtoja, mutta en tuohon asiaan liittyen löytänyt varmaan vastausta. Omista yksityisyysasetuksista pystyy määrittämään kuvien käytöstä, mutta se tuskin liittyy tähän asiaan.

Kannattaa selvittää tarkkaan mitä ehdoissa sanotaan, ennen kuin jakaa kuviaan eri some-palveluissa. Käytännössä toki kuvia tuskin tullaan käyttämään väärin palveluntarjoajan toimesta, mutta täysin varma siitä ei voi olla.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Facebook, some

Valokuvaaja ja itsensä brändääminen?

Tiistai 9.11.2010 klo 19:41 - Peter Forsgård

 

Toissa viikon lopulla ilmestyi Tuija Aallon ja Marylka Yoe Uusisaaren kirjoittama Löydy - Brändää itsesi verkossa -kirja. En ole ihan saanut sitä loppuun asti luettua, mutta se ehti herättää jo paljon ajatuksia liittyen valokuvaajien brändäämiseen. 

Valokuvaus toimialana on muuttunut viime vuosina rajusti. Aika nopealla syklillä kuukausipalkkaisesta ammatista on tullut free-pohjainen ammatti. Vielä 90-luvulla oli paljon kuukausipalkkaisia valokuvaajia nyt 15-20 vuotta myöhemmin suuri osa valokuvaajista on freelancereitä. Samaan aikaan tämän kehityksen aikana digitaalisuus löi läpi. Toisaalta voidaan sanoa, että digitaalisuus ihan varmasti nopeutti tätä kehitystä. 

Brändäämisestä on tullut myös valokuvaajille yhä tärkeämpi tapa näkyä ja sen myötä löytyä. Ennen vanhaan muotokuvaajat näkyivät kaduilla näyteikkunoissa olevien valokuvien kautta ja ihmiset löysivät valokuvaajat. Sittemmin rinnalle on tullut virtuaalinen näyteikkuna eli verkkosivut. Verkkosivujen merkitys löytymisen kannalta vähenee. Toki ne ovat se paikka, josta näkyy kädenjälki. Löytymispaikkana sosiaalinen media on yhä merkittävämpi. Mille tahansa luovan ja vapaan ammattin harjoittajille somen hyödyntäminen on mahdollisuus. Hakeminen ja löytyminen tapahtuu pääsääntöisesti verkon kautta. Vielä joitakin vuosia sitten Google oli pääsääntöinen tapa hakea. Osittain se on sitä vieläkin. Muutama vuosi sitten maksetuilla Google-mainoksilla sai hyvin kontakteja. Niitä eivät juuri suomalaiset valokuvaajat käyttäneet eli hinta oli todella alhainen. Nykyään ne ovat Google mainonnan löytäneet ja hinnat hiukan nousseet ja teho laskenut. Yhä enemmän kuitenkin suositusten kautta löytyy ne kontaktit. Tämän vuoksi osallistuminen verkossa erilaisiin yhteisöihin on kannattavaa. Digitaalinen jalanjälki suurenee ja löytyminen helpottuu.

Jokaisella valokuvaajalle on tärkeää kasvattaa sitä omaa digitaalista jalanjälkeään, jotta tulee helpommin löydetyksi. Nykytrendi ei suinkaan ole yksisuuntaista vaan nimenomaan kaksisuuntaista ja vuorovaikuttamista. Hiukan offtopikkia tähän kohtaan. Tässä kaksisuuntaisuudessa on juuri se haaste monelle. Mainosmaailma on ihmeissään somen kanssa, koska ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikointiin. Samoin ihmeissään ovat journalistit. He myös ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikaatioon. Toisekseeen heillä ei olekaan välttämättä sitä viimeistä sanaa. Keskustelua ja ajatuksia vaihdetaan eri somen alustoilla ja julkisen keskustelun monopoli on lehdiltä kadonnut. Lehdistö on saanut somesta oman vahtikoiran. Samalla siis on mennyt se viimeisen sanan valtti.

Mitä alustoja ja mekanismeja valokuvaajan sitten kannattaa käyttää? Blogi on varsin hyvä paikka jakaa ajatuksia, tietoja ja kokemuksia. Varsinaisista sosiaalisen median alustoista Twitter on varsin tehokas keräämään lukijoita blogiin. Twitterillä on helppo jakaa myös muihin tiedon lähteisiin, retweetata muiden tweettejä jne. Varsinainen eskustelu on kuitenkin parempi käydä blogien kommenteissa tai alan forumeissa. Forumeista blogasin tuossa jokin aikaa siten. Niiden teho ja järkevyys on minusta kadonnut. Kuten aiemmassa blogauksessa mainitsin yksi iso syy ovat nimimerkit. Vaikka ne ovat rekisteröityjä, niin siitä huolimatta. Brändäämisen kannalta nimimerkki on myös varsin huono. Niiden perusteella sinua ei löydy. Facebookin fanisivut ovat myös hyvä tapa näkyä. Omaa tuotantoaan on hyvä sitä kautta esitellä. Facebookia puoltaa myös se, että "kaikki" ovat jo siellä valmiiksi. Henkilökohtainen sivu on sitten oma juttunsa ja ei välttämättä liity itsensä brändäämiseen ammattissa.

LinkedIn on varmasti tulevaisuudessa yhä merkittävämpi paikka löytymisen kannalta. Siellä on verkostuneina kymmeniä miljoonia ammattilaisia eri aloilta. LinkedInissä on myös valtavasti ryhmiä, joiden kautta voi keskustella omaan alaansa liittyvistä asioista. Sieltä minä ainakin olen löytänyt ne parhaat keskustelut. Kaikki omalla nimellään. 

Vaikka tuolla aiemmin mainitsin Googlen merkityksen vähenemisestä tiedonhaussa, on sillä toki vielä varsin merkittävä rooli. Sosiaalisen median alustat indeksoituvat varsin hyvin Googlessa. Tämäkin asia puoltaa, että mukana olo kannattaa. Muutenkin kannattaa miettiä ja tutkia miten Google indeksoi sivuja, jotta voit optimoida omat verkkosivusi.

Valokuvauksen harrastajat ovat monessa suhteessa oivaltaneet tämän jakamisen merkityksen. Ehkä on turha sanoa, että ovat oivaltaneet. Harrastajat ovat enemminkin olleet avoimempia ja eivät ole niin tiukasti pitäneet kiinni omista oikeuksistaan. Tämä on juuri se hankala paikka valokuvaajalle. Miten pitkälle pitää mennä omien kuvaoikeuksien suojelemisessa? Jaanko kuviani Flickerissä, Facebookissa ym., koska vaarana on niiden joutuminen vääriin käsiin? Toisin sanoen niitä voi joku käyttää luvatta. Onko kuvien jakopalveluiden käyttöehdot sellaisia, että annan kuvien oikeudet pois ja mahdollistan esim. Facebookin käyttää kuvia vapaasti omaan tarkoitukseensa. Ihan ymmärrettäviä asioita miettiä. Kannattaako kuitenkaan näkymistään uhrata ja olla näkymätön vain siksi, että jollain on mahdollisuus varastaa materiaaliasi? Voi myös miettiä mitä kuvia ja videoita jakaa. Osa kopiosuojauksista toimii myös varsin hyvin.

Digitaalinen jalanjälki näkyy pitkään, joten kannattaa miettiä mitä itsestään haluaa näkyvän. Pelkkä näkyminen ei vielä välttämättä ole se ainoa asia. Löytymisen jälkeen ratkaisee tuotettu sisältö sen kuka sieltä poimitaan. On myös hyvä tajuta, että sinusta näkyy myös se mitä muut ovat sinusta tuottaneet. Hyvä seuraa hyvää, joten muiden sanomisista voi olla paljonkin hyötyä.   

Tämän blogauksen ei ole tarkoitus olla mitenkään kattava opastus vaan enemmänkin selkiytän omia ajatuksia, jotka inspiroivaa kirja sai aikaan. Samalla jaan ajatuksiani. Itse olen kaikkia noita mainitsemiani alustoja hyödyntänyt jo jonkin aikaa. Eipä voi sanoa, että olisi aika mennyt hukkaan. Monia muitakin palveluita on ollut ja on käytössä, mutta nuo ehkä ne tunnetuimmat ja käytetyimmät tällä hetkellä.

Kuvasin Kirjamessuilla Tuija Aallon vetämän keskustelun kirjaan ja aiheeseen liittyen. Videolla poimintoja keskustelusta.

 

Katso video Vimeossa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, business, Facebook, Twitter, LinkedIn, Aalto Tuija, Yoe Uusisaari Marylka

Ajatuksia 5-vuotisen blogaamisen kunniaksi.

Keskiviikko 20.10.2010 klo 20:10 - Peter Forsgård

Kirjoitin vuosi sitten blogini 4-vuotissynttäripäivänä kuinka muut sosiaalisen median sivustot ovat syöneet tehoja blogeilta. Silloin tuntui siltä, mutta nyt on käynyt niin, että esim. Twitterin ja Facebookin kautta tulee jatkuvasti uusia lukijoita. Some on tehostanut blogeja. Toisaalta tarkkaan ottaen blogit eivät varsinaisesti ole osa sosiaalista mediaa, vaan toimivat hyvänä kotipesänä.

Kävijämäärät ovat olleet viimeisen vuoden aikana huimassa kasvussa. Neljän ensimmäisen vuoden aikana lukijoita oli keskimäärin vähän reilut sata per päivä. Viimeisen vuoden aikana lukijoita per päivä on ollut keskimäärin 225. Lukijamäärän lähes tupalaantumiseen on varmastikin kaksi tai ehkä kolme syytä. Ensimmäinen on yksinkertaisesti se, että olen kirjoitanut viimeisen vuoden aikana  tiheämmin kuin aiemmin. Nyt blogauksia on ollut keskimäärin kolme viikossa, kun niitä aiemmin on ollut noin kaksi viikossa. Toinen syy on ihan varmasti ahkera twiittaaminen ja Facebookin kautta linkittäminen. Blogaukset näkyvät ja ovat luettavissa myös LinkedIn:ssä. Kolmantena syynä voi olla, että sisältö on parantunut? Toivottavasti myös tuolla kolmannella syynsä on osuutta lukijämäärän kasvuun. Kiitokset kaikille lukijoille! On paljon kivempi blogata, kun tietää että niitä myös luetaan. Toivottavasti jatkossa myös kommentoidaan enemmän. Se on vielä varsin vähäistä. Blogi on hyvä keskustelu alusta.

Viis vuotta on ihan kiva ikä blogille. Ulkoasua olen varovasti muuttanut silloin tällöin. Nyt kuten huomaatte on ulkoasu muuttunut varsin paljon, vaikka perusasita ovatkin samoissa paikoissa. Linkit poistin yläpalkista. Niillä ei ole ollut kovin paljon käyttöä. Tumma taustaväri on saanut silloin tällöin negatiivista palautetta ja nyt olen sen muuttanut vaaleammaksi. Toivottavasti blogi on nyt helppo lukuisempi. Oikella on myös kesästä asti ollut twitter-feed, jonne ilmestyvät suosikeiksi merkitsemäni tweetit omasta feeedistäni. Alempana on myös linkkejä muihin sosiaalisiin mediohin, joissa pyörin. Delicious-linkki kannattaa kyllä katsoa, se vie isoon määrään valokuvaajien linkkejä.

Olen blogannut viime aikoina aika paljon kuvajournalismista  ja “vaki” bloggaukset ovat jääneet vähemmälle. Kirjaston kätköt ei ole juurikaan viime aikoina auenneet. Saa nähdä muuttuuko se blogaus muotoon Kindlen kätköistä, kunhan saan Kindleeni luettavaa riittävästi ja saan aikaiseksi ne myös lukea. Kuvajournalisimissa on ollut paljon kirjoitettavaa. Valitettavasti se ei aina ole ollut kovinkaan positiivista. Viime aikoina olen onneksi huomannut, että kuvajournalismin tulevaisuuteen uskotaan. Pelikenttä on muuttunut ja ansaintalogiikka on toki löytämättä. Onneksi löytyy niitä jotka uskovat ja ovat valmiita sitä etsimään. Toisille taas tuntuu olevan totaalisen vaikea ymmärtää, että se pelikenttä on muuttunut ja samat mekanismit eivät enää toimi.

Videoiden lisääminen bloggauksissa on ollut jonkin aikaa tavoitteena. Vielä en ole ihan päässyt siihen mitä haluaisin. Tulossa on videohaastattelusarja valokuvauksen tilasta Suomessa. Projekti on jo lähtenyt käyntiin ja videoita on odotettavissa lähiviikkoina. Katsotaan mitä se tuo tullessaan. Ensimmäistä osaa lukuunotamatta Photokina videotkin jumittavat editissä.... Täytyy ne laittaa johonkin kuosiin, vaikka ajankohtaisuus onkin mennyt. Omista kuvauskeikoista pitäisi kirjoittaa enemmän, katotaan kuinka se tavoite onnistuu. Mielenkiintoisia kuvauksia kyllä olisi, joista voisi blogata. 

Blogaaminen on ollut erittäin mielenkiintoista. Se pitää mukavasti tuntosarvet herkässä ja on omiaan auttamaan valokuvausalan seuraamista. Samalla se myös jäsentää omia ajatuksia valokuvauksen suhteen. Varsinkin tuo jälkimmäinen syy on merkittävä omalla kohdalla. Liian moni on vain töissä ja ei oikeasti kehitä omaa osaamistaan ja ajatteluaan omasta alasta. Monet uudistukset ja mahdollisuudet nähdään turhan usein uhkina. Aikoinaan pienkameroita vastustettiin, koska ne kuulemma tuhoavat oikean valokuvauksen. Värikuvaakaan kukaan ei tarvitse, sanottiin 70-luvulla. Digikuvauksen tai siis valokuvauksen, jossa kuva tallennetaan digitaalisesti, vastustajia on edelleen. Kaikissa noissa uusissa jutuissa on omat haasteensa, ne vaativat sopeutumista uuteen ja uuden oppimista. Toisille se on ymmärrettävistä syistä haastavaa. Mikään ei estä löytämästä sieltä vanhasta omaa businesta. Ei se mihinkään katoa, se vaan pienenee ja mahdollisuudet ovat vain kaikein luovimmilla ja parhailla. Itse olen tykännyt valtavasti oppia uutta. Digitaalisuus kaikkine alkuajan haasteineen on ollut valokuvauksen kannalta positiivinen asia. Onhan niitä haasteita vieläkin. Nyt ne haasteet eivät ole teknisiä vaan kuvaamisen laajentuminen ja ns. “lukijan kuvat”. Lukijan kuvat sinänsä on ihan ok, mutta se mekanismi rapauttaa hintakäsitystä. tekijänoikeudelliset haasteet ovat myös isot. Laadullisesti en näe kovin suurta haastetta, vaikka kohtuullisen hyviä kuvia harrastajat ottavatkin. Kyse on kuitenkin kokonaisuudesta ja jatkuvuudesta. Valokuvaus ammattina on kokonaisvaltaista ihan niin kuin mikä muu ammatti tahansa. Tällä hetkellä vastusta ja haasteita aiheuttaa videokuvaus. Onhan totta, että kyse on eri ammatista. Teemmehän me valokuvaajat myös kuvankäsittelyä ja aiemmin tehtiin pimiössä vedoksia. Nuo molemmat ovat myös omia ammatteja. En toki sano, että kaikkien valokuvaajien tulisi ruveta videokuvaajiksi, mutta kehotan kuitenkin katsomaan senkin kortin. Sähköiset lehdet tulevat sisältämään videoita, videomarkkinointi You Tuben kautta jne. tulee yleistymään. Joku ne videot joka tapauksessa kuvaa, niin miksei valokuvaaja voisi ottaa siitä osansa? Valokuvaajilla on hyvä pohja ruveta kuvaamaan liikkuvaa kuvaa. Perusasiat sommittelusta ja pinnan käyttämisestä on hallussa, siis hyvillä valokuvaajilla ainakin. Monet hyvät elokuvat ja dokkarit koostuvat stillkuvamaisista otoksista. Haaste ja opettelun paikka on sitten ne siirtymät niiden stillkuvien välillä. Opettelua siinä sitten riittääkin. Oma maailmansa tuossa videon tekemisessä on sitten ääni, joka on tärkeä osa kokonaisuutta.

Palaan vielä hetkeksi tuohon valokuvaukseen busineksena. Olin kuvaamassa videota Mindtrekissä ja siellä ruokapöytä keskustelussa Mike Bradshaw heitti mielenkiintoisen ajatuksen. Turhan usein yritetään kasvattaa omaan markkinaosuutta. Parempi tapa voisi olla yrittää kasvattaa markkinoita. 17% osuus isommasta kakusta voi olla paljon enemmän kuin 23% osuus pienestä kakusta. Varmaan tämä on monelle tuttu ajatus. Meinaan tällä sitä, että suljettu markkina, johon osa kuvaajista tähtää, ei välttämättä ole se paras tapa kasvattaa omaa tuloaan. Yhteistyöllä valokuvaajien kesken voidaan tätä markkinaa kasvattaa. Videot, uudet tuotteet, parempi tuotteistaminen ja sen sellaiset voisivat olla mahdollisuuksia kasvattaa markkinoita. Keskustelu ammattilaisten kesken on verkossa kohtuullisen vähäistä. Kaikista järjestöjen sisäisistä keskustelupalstoista en ihan varmasti osaa sanoa, mutta ainakin SAV:n forumilla on varsin hiljaista. Toki tapaamisissa kolleegoiden kanssa keskustellaan paljonkin ja vaihdetaan ajatuksia alasta jne.

Mainoksia blogiini en ole halunnut, vaikka miksei toisaalta se voisi olla ihan järkevääkin. En juurikaan laitteista kirjoita ja sen suhteen ei mainoksiakaan laitteiden osalta varmaan ole järkevä laittaakaan. Pari laitetta on tälläkin hetkellä kokeiltavana ja miksei niistäkin voisi jotain kommenttia laittaa tännekin. Mitään kytköksiä ei varsinaisesti ole, vaikka Parempia Kuvia kirjan kautta Canonin suuntaan onkin sympatiat. Canonin tuoteista olen kirjoittanut silloin tällöin ja linkittänyt Canonille tehtyihin videoihin. Kirjan vuoksi toki seuraan Canonia tarkemmin. Videoiden osalta Canon on ollut edelläkävijä ja luonnollisesti kun videot kiinnostavat ovat ne nousseet vahvasti esille.

Kiitokset kaikille lukijoille ja onnittelut, jos pääsit tänne asti. Vuodatuksestani tuli pitempi kuin alun perin ajattelin.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

6 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, blogi, some

Twitterin oikeudet materiaaliisi?

Tiistai 19.10.2010 klo 16:00 - Peter Forsgård

Mikroblogi Twitter on uusinut käyttöehtojaan. MikroPC-lehden verkkosivuilla oli asiasta uutinen.

"By submitting, posting or displaying Content on or through the Services, you grant us a worldwide, non-exclusive, royalty-free license (with the right to sublicense) to use, copy, reproduce, process, adapt, modify, publish, transmit, display and distribute such Content in any and all media or distribution methods (now known or later developed)." (lainaus Twitterin käyttöehdoista)

Tuon mukaan on ymmärettävissä, että heillä oikeudet palveluun lähettämääsi materiaaliin. Asia ei kuitenkaan onneksi ihan noin kuitenkaan ole.

"Tip This license is you authorizing us to make your Tweets available to the rest of the world and to let others do the same. But what’s yours is yours – you own your content." 

Edellisen lainauksen alta löytyy tuollainen lause. 

Noita materiaalin käyttöehtoja perustellaan sillä, että niiiden perusteella Twitter voi esittää materiaaliasi palvelun kautta. Tuo antaa myös kolmannelle osapuolelle mahdollisuuden hyödyntää materiaalia esim. apin kautta. Tweetdeck esimerkiksi on yksi sellainen palvelu, jossa twitterin sisältöä esitettään toisessa muodossa. Samoin noilla ehdoilla tehdään retweettaaminen mahdolliseksi.

En suinkaan sano, että tulkitani on noin oikein. Varovaisuutta kannattaa olla, kun kuviaan ja videoitaan jakaa eteenpäin. Se pienellä präntillä oleva kannattaa kyllä lukea.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, tekijanoikeus, Twitter, some

Facebookin profiilikuvien luoma mielikuva

Tiistai 14.9.2010 klo 18:00 - Peter Forsgård

Hesari oli bongannut BBC:ltä mielenkiintoisen tutkimuksen Facebookin profiilikuvien antamasta mielikuvasta. Tutkimuksen on tehnyt vasta 17v Nina Jones osana BBC:n järjestämässä amatöörien tiedekilpailussa. Jonesin tutkimus on yksi neljästä kilpailun finalisteista.

Olen joskus aiemmin kirjoittanut kännykuvien ja multimediaviestien mahdollisuudesta kertoa asioista kuvin. Multimediaviestit eivät ole käsittääkseni kovinkaan suosittuja, mutta nykyään kuvia jaetaan sosiaalisen median kautta. 

Tutkimuksessa käy selkeästi ilmi, että profiilikuvalla halutaan antaa tietynlainen mielikuva. Tämä on minusta ihan hyvä uutinen, että tuo on ymmärretty. Se on omiaan myös vaikuttamaan lehdissä olevien kuvien ymmärtämiseen. Yksinkertaisesti sanottuna hyvät kuvat erottuvat ja ihmisillä on ymmärrys siitä, että kuvalla viestitään ja sillä on merkitys.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Facebook, some

Valokuvataiteen museon Purkuklubista

Keskiviikko 8.9.2010 klo 11:00 - Peter Forsgård

Eilen tiistaina 7.9. oli Valokuvataiteen museossa jälleen Purkuklubi. Se on keskustelutilaisuus museossa, jossa seuraavaa näyttelyä valmistellaan. Mielenkiintoinen konsepti jossa museovieraat kutsutaan tyhjään museoon. Eilinen taisi olla viides kerta. Itse en aiemmin ole ollut paikalla, mutta hyvä tilaisuus saa varmaan lähtemään taas seuraavalla kerralla.

Eilisen keskustelun aiheena oli Elämä non-stop-on-line. Pääasiassa keskusteltiin Facebookista. Alustajina ja/tai keskustelijoina olivat kuvataiteilija Sami Lukkarinen ja Taidehallin amanuenssi Suvi Saloniemi.

Sami Lukkarinen on maalannut miniatyyrikuvia ihmisten Facebook profiilikuvista. Kuvat on tehty yks-yks yhteen koossa eli ne ovat varsin pieniä. Hän on aiemmin maalannut samoja muotokuvia, irc-galleriakuvista, MySpace- ja ii2-kuvista. Lukkarinen kertoi miten kuvat, joita ihmiset laittavat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Oikeastaan siis miten vähän ne loppujen lopuksi ovat muuttuneet. Lukkarisen näyttely päättyi juuri Galleria Heinossa

Muuten keskustelu kävi Facebookin ja online-elämän asioita läpi. Mukavan postiivinen oli keskusteluun osallistuneen yleisön suhtautuminen on-line elämään. Kaikki olivat valveutuneita ja olivat ymmärtäneet yksityisyyden eli osasivat määrittää oman yksityisyyden haluamalleen tasolle. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Valokuvataiteen museo, Purkuklubi, some, Facebook, Lukkarinen Sami

Valaisudiagrammi saitti

Tiistai 22.6.2010 klo 9:22 - Peter Forsgård

Valaisudiagrammeja varten on ollut Photoshoppiin saatavilla ei-kauppalliseen käyttöön psd-file, jolla on valaisukarttoja voinut tehdä. Tiedoston on tehnyt Kevin Kertz. Tiedostoa en nyt sieltä löytänyt. Alkuperäinen on vuodelta 2006, joten saattaa olla ettei se ole enää jaossa. Muuten kyllä kannattaa käydä katsomassa saitilla Kertzin ottamia valokuvia, varsin mallikasta jälkeä.

Sylights.com hyödyntää samanlaista tapaa esittää valaisukaavioita. Nyt kuitenkin online-yhteisössä. Valaisukaavioiden tekeminen selaimella ja niiden jakaminen palvelussa on näppärää. Palveluhyödyntää somesta tuttuja kaavoja eli käyttäjien tuottaman sisällön jakamista toisille käyttäjille. Sinne on myös kätevä laittaa omia kaavioita talteen. Saitti on vielä preview-vaiheessa. Hakua siellä ei ole ja sitä jää kaipaamaan. Eri tyylisten valaisujen löytäminen on hankalaa jne. Myöskään mallikuvia siitä mitä valaisu on saanut irl (in real life) aikaan ei ole. Valaisuhan on vain yksi osa studiovalokuvaa. Kuvan lopullinen fiilis tulee mallin ja kuvaajan välisestä kontaktista. Kovinkaan monesta kaaviosta ei löytynyt valojen tehojen suhdetta. Se on myös erittäin tärkeä asia lopputuloksen kannalta.

Kaikenkaikkiaan kuitenkin mielenkiintoinen saitti. Kehitystä ja etenemistä voi mm. seurata Twitterissä ja/tai liittymällä Facebook-fanisivulle.

edit (22.6.2010 klo 19:25): Kommenteista löytyy linkki Kevin Kertzin valaisudiagrammitiedostoon. Kiitokset Maurille.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, valaisu, linkki, some

Mielenkiintoista keskustelua.

Torstai 22.10.2009 klo 9:15 - Peter Forsgård

Linkki mielenkiintoiseen keskusteluun: Tuija Aallon Tuhat sanaa. Aalto bloggaa muutenkin valokuvasta jonkin verran.

Samasta asiasta on väännetty vuosia erilaisilla valokuvafoorumeilla. Tämä linkitetty bloggaus ja keskustelu liittyy vahvasti muutama päivä sitten bloggaamaani valokuvauskoulutus asiaan.

Kyse on nimenomaan ammatikuvaajien muuttuneesta maailmasta ja bisnesmalleista. Suuri osa valokuvaajista on yrittäjiä. Onko koulutus pysynyt mukana? Onko valokuvaajilla riittävsti sisäistä yrittäjyyttä? Laajentaako valokuvaajat osaamisalueitaan vastaamaan kysyntää? 

Uusien toimintamallien ja ansaintalogiikkojen löytäminen on millä tahansa alalla tärkeää, myös valokuvausalalla toimiville.

Aallolla oli hyvä pointti siitä miksi hänen kuvansa löytyi kyseiselle verkkosivustolle, eikä jonkun muun esim. ammattikuvaajan. Kuvat ovat esillä paikassa, josta AD:t kuvia etsivät. Kuva on lisäksi hyvin hakusanoitettu eli se löytyy vaivattomasti.  

 

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, blogi, some

Blogini täyttää 4 vuotta!

Tiistai 20.10.2009 klo 4:00 - Peter Forsgård

Blogini täyttää tänään 20.10.09 4 vuotta. Se on ihan kohtuullinen ajanjakso blogistanissa. Suurin hype blogien ympäriltä on neljässä vuodessa kadonnut. Erilaiset sosiaalisen median verkkosivustot ovat vieneet osan blogien vaikutuksesta. Toisaalta blogit ovat vakiinnuttaneet asemansa tiedon välittämisessä ja ovat tavallaan myös osa somea. 

Bloggauksia neljän vuoden aikana on kertynyt 425 plus tämä eli 426. Keskimäärin siis vähän reilu sata eli noin pari bloggausta viikossa. Se on hiukan vähemmän kuin alunperin oli tarkoitus, mutta ihan kelpo määrä kuitenkin.

Blogini oli osana yritysblogeista tehtyä gradua. Siinä tutkitiin blogeja, niiden merkitystä yritysviestinnässä. Valitettavasti en mistään löytänyt linkkiä graduun. 

Kävijämäärä on koko ajan hiukan noussut, mutta ei kovin paljon. Koko neljän vuoden kävijä keskiarvo per päivä on hiukan yli 100. Suurin kävijämäärä yhdessä päivässä on ollut lähes 2000. Sivun lataukset ovat noin 20-30% korkeammat. Kiinnostavimmat jutut ovat olleet Lightroom-bloggaukset. Samoin Kirjastoni kätköistä -bloggaukset ovat olleet luettuja. Muita luettuja ovat olleet ajatukseni valokuvanäyttelyistä. Alkuvaiheessa laitoin aika huonosti tägejä bloggauksiini. Tarkoitus olisi käydä tekstit läpi ja lisätä niitä tarpeen mukaan.

Bloggaukset ovat joskus herättäneet tunteita. Lisäsin kommentointi mahdollisuuden hiljattain, mutta kommenttien määrät ovat jäänet aika vähäisiksi. Aiemmin kirjoituksiani on joskus kommentoitu kommentoijien omissa blogeissaan. Onpa joskus syytetty suomalaisen valokuvan tuhoamisyrityksestäkin. Siihen tuskin yksi bloggaaja pystyy.

Jatkossa on tarkoitus kirjoittaa vähintään samalla tiheydellä. Bloggauksissa ei tähän asti ole kovin paljon ollut laite ym. esittelyjä. Niitä jatkossakin tulee varsin harvoin, mutta toki jos jotain mielenkiintoista käsiin tulee, niin miksen niistä bloggaisi. 

Kiitokset lukijoilleni ja toivottavasti jaksatte edelleen pysyä mukana lukemassa valokuvauksesta.

Bookmark and Share Subscribe

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, blogi, some

Facebook ja sinne upattujen kuvien oikeudet

Torstai 8.10.2009 klo 8:00 - Peter Forsgård

Kuvan jakopalvelut ovat saaneet valtavan suosion. Siinä sinänsä mitään uutta ja ihmeellistä. Harva vain tietää, että millä ehdoilla kuvat ovat palvelussa.

Aika paljon kuvia jaetaan nykyään Facebookin kautta. Kuinka moni kuitenkaan tietää, että ilman erillistä kieltoa niitä voi käyttää kolmas osapuoli. Facebookin kuvankäyttö ehdot mahdollistavat tämän. Suosittelen kuitenkin, että estät kuvien käytön. Se on mahdollista tehdä muuttamalla Facebookissa asetuksia.

Tee se näillä ohjeilla: Valitse ASETUKSET -> YKSITYISYYSASETUKSET. Valitse UUTISET JA SEIN Ä j...a sen jälkeen välilehti FACEBOOKIN MAINOKSET. Valitse valintalistalta EI KUKAAN ja tallenna muutokset.

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, some, Facebook, tekijanoikeus

Piilomainonnasta blogeissa ja verkkoyhteisössä.

Keskiviikko 7.10.2009 klo 9:17 - Peter Forsgård

Digitodayssa oli uutinen USA:ssa olevista uusista ohjeista blogien ja verkkoyhteisöissä tapahtuvasta piilomainonasta. FTC (Federal Trade Commission) on julkaisut uudet ohjeet. Jos ohjeen haluaa lukea se löytyy pdf-muodossa FTC:n sivuilta. Aika pitkälle asia koskee myös Suomea ja suomalaisia blogeja.

Kyse on lähinnä siitä, että mainokset on oltava selkeästi tunnistettavissa mainokseksi. Perinteisen mainonnan kanssa tuskin on suuria ongelmia. Tosin voi olla tilanteita, jossa lehdessä mainostavat yritykset voivat saada journalistiselta puolelta paremmin juttuja lävitse. Tosin tämä tuskin on kovin yleistä, sillä nämä instanssit, mainosmyynti ja toimitus, lehden organisaatiossa ovat hyvin erillään toisistaan.

Blogit ja verkkoyhteisöt ovat sitten hankalampi asia. Miten pystytään valvomaan onko esim. blogissa kehuttu tuote tai palvelu tehty piilomainontatarkoituksessa? Toisin sanoen onko bloggaaja saanut tuotteen tai palvelun ilmaiseksi käyttöön vai onko kyseessä aidosti oma tunne asiasta? Entäs tilanne, jossa haukutaan tuotetta? Kuinka aitoa se on? Saat meiltä tätä jne., jos haukut meidän kilpailijaa ym.  

Valokuvauksesta bloggaavien, ja etenkin kameroista bloggaavien, kohdalla voi kysymys olla aika aiheellinen. Valokuvauksesta bloggaavia on aika vähän, mutta kameroista jonkin verran. En niitä ihan hirveästi seuraa, mutta ne joita olen lukenut bloggaavat aika laajasti eri kameramerkeistä. Niissä tuskin on mitään ongelmaa. He saavat käyttöönsä laitteita ja kertovat niistä ja niiden tuomasta kokemuksesta. Mitäpä siinä sen kummenpaa. Mielummin niitä luen kuin maahantuojien omia kirjoituksia. Käsittääkseni kuitenkin pitää ilmoittaa onko laitteen saanut kokeiltavaksi.

Itse en kovin paljon laitteista kirjoita. Jos niistä kirjoitan koitan pitää näkökulman enemmänkin jonkin laitteen ominaisuuden vaikutuksesta valokuvaukseen omalla kohdalla tai yleisesti. Voi olla, että aina näin ei ihan jokaisessa kirjoituksessa ole ollut, mutta tarkoitus kuitenkin.

Jonkin verran minua lähestytään ja sitä kautta saan yrityksiltä lehdistötiedotteita. Ne ovat ihan kiinnostavia ja niistä saa kivasti lisätietoja, mutta harvemmin niistä kirjoitan.

Minusta on hyvä, että tähän piilomainonta asiaan kiinnitetään huomiota, koska blogeja pidetään yhtä luotettavina kuin sanoma- ja verkkolehtiä. (Digitodayn kysely 28.4 - 2.5.09). Tuon suuntaiset tulokset ovat omiaan aktivoimaan yrityksiä ottamaan bloggaajat vakavasti. Meille suunnattu markkinointi tulee varmasti lisääntymän. Laajemmin myöskin sosiaalinen media tulee yhä vahvemmin yritysten käyttöön eri muodoissa. Saavatko aktiiviset some-käyttäjät tuotteita käyttöön ja sitä kautta tuotteelle näkyvyyttä somessa?

Valokuvausalan yrityksillä ei näyttäisi omia blogeja olevan. Erilaiset kameramaahantuojien prokuvaajille tarkoitetut sivut kyllä pitävät sisällään blogien kaltaisia sivustoja. Yleistä blogia kaikille ei näytä kenelläkään olevan. Somessa ei myöskään ole näkynyt kovin paljon valokuvausalan promoa. Jos löytyy niin laittakaa viestiä. Voi olla, että tietoni näistä ovat puutteellisia.

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, piilomainonta, blogi, some

Valokuva ja Some

Keskiviikko 30.9.2009 klo 8:42 - Peter Forsgård

Getty Images on lisännyt uusia kuvan käyttöön liittyviä lisenssejä. Nyt sieltä ostettuja kuvia voi lisenssoida ainoastaan Some-käyttöön eli Sosiaalisessa mediassa julkaisemiseen. Lisenssejä on kahdenlaisia, mainoskäyttöön ja editoriaalikäyttöön.

Varsin tarvittava lisä sillä yhä enemmän ja enemmän tulevaisuudessa (tulevaisuus tässä yhteydessä on jo tänään) yritykset käyttävät Sosiaalisen median mahdollisuuksia viestintään, markkinointiin ja uutisointiin. Somesta on muodostunut varsin nopeasti vahva ja nopea tapa saada tietoa eteenpäin. Se on jo muuttanut ihmisten tapaa tehdä töitä ja kommunikoida toistensa kanssa. Sähköposti on jäämässä hiljaks een toisisijaiseksi kommunikaatiovälineeksi. Tunnetuimpia some-saitteja Suomessa ovat mm. Qaiku, Twitter ja Facebook. Muita vastaavia maailmalla on useita. Muuten tässäkin asiassa suomalaiset ovat olleet edelläkävijöitä.

Kuvien jakaminen isolle joukolle Somessa on helpompaa. Kohderyhmä on todennäköisesti myös läsnä. Kävijöitä ei tarvitse niin aktiivisesti houkutella kuin blogeihin. Näkyvyyttä saa siis paremmin kuin blogeissa. Facebookissa ja muissa Some medioissa kommentoinnin kautta tieto kuvista leviää todella nopeasti, kulovalkeakin on liian hidas. Stefan Bremer mm. on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta jakamalla Facebookissa vanhoja kuviaan. Tarkkana tosin pitää olla ja katsoa mitkä ovat kuvien käyttöehdot esim. Facebookissa ainakin asetukset kannattaa laittaa niin ettei kuvia saa muut ilman lupaa hyödyntää. Muista aina tarkistaa ne ehdot, ettei käy kylmät. 

Kuva on aina katseenvangitsia ja qaikuilut, twiittaukset saavat lisää huomiota hyvän kuvan kautta. Nyt uusi lisenssi tuo paremman mahdollisuuden hyödyntää tätäkin mahdollisuutta.

Voisko tästä olla valokuvaajillekin hyötyä? Voisiko kuvia myydä pelkästään some-käyttöön? Olisko se pois muusta myynnistä eli myytäisinköön vaan halvemmalla? Toisaalta en usko tuota halvemmalla myyntiä, koska Somen kautta vaikutus voi olla huomattavasti suurempi kuin perinteisen painetun esitteen. Tuon perusteella hinnan pitäisi olla korkeampi. Mielenkiintoisia muutoksia tapahtuu koko ajan.

Onko perinteinen blogialusta se oikea paikka pitää esim. kuvablogia? Toimisiko vaikka Qaiku, Twitter tai Facebook paremmin? Väittäisin, että eri sosiaalisen media alustat voisivat olla parempi paikka. Pitkiin bloggauksiin ne voivat olla hiukan hankalia, koska ne ovat lähinnä tarkoitettu lyhyisiin pikaviesteihin. Toisaalta esim. Qaikussa kommentit voivat olla hyvinkin pitkiä. Toki niissä on mahdollisuus syöttää oman saitin rss-feedi ja saada ne siellä näkymään linkkeinä. Linkkien kautta näkyminen ei kuitenkaan ole parempi kuin suoraan virtaan bloggauksen laittaminen.  

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, lisenssi, some, Getty Images, kuvatoimisto, Facebook, Twitter, Qaiku

Vanhemmat kirjoitukset »