My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjasto katkoista (1 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (19 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Mitä kroppikenno vaikuttaa aukkoon?

Tiistai 8.7.2014 klo 14:42 - Peter Forsgård

Tony Nortrup on amerikkalainen valokuvaaja, kouluttaja ja videoblogaaja. Videot ovat varsin viihdyttäviä sen lisäksi, että pitävät sisällään paljon tietoa. Törmäsin yhteen erittäin mielenkiintoiseen hänen tekemään videoblogaukseen kroppikennon vaikutuksesta aukkoon.

Kaikkihan me olemme oppineet, että kun 28-70mm f4 objektiivin laittaa kiinni ns. kroppikennoiseen kameraan, niin polttoväli esimerkiksi kroppi Canoneissa on n. 45-112mm. Vastaavasti mikro 4/3 kameroissa polttoväli olisi 56-140mm. Mielenkiintoista on kuitenkin ettei valovoimasta ole tuon yhteydessä kovin paljon puhuttu. Sen on oletettu pysyvän samana tai näin omn annettu ymmärtää. Nortrup esittää videossaan miksi näin ei ole ja siksi myös suurin aukko tulee kertoa tuolla samalla kertoimella kuin polttovälikin. Toisin sanoen tuo mainitsemani 28-70mm on kroppikennnoisessa Canonissa 45-112mm f6,4 ja mikro 4/3 kamerassa 56-140mm f8.

Turhaan tässä asiaa sen enempää selittää, vaan kannattaa katsoa tuo Tony Nortrupin video. En itsekään ole tuota sen enempää aikaisemmin ajattelut vaan mennyt sen mukaan miten tähänkin asti. Toisaalta onko tuolla nyt oikeasti niin kauheasti väliä?

 

5 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, tekniikka, kamera, Nortrup Tony

Valonmittauksesta

Perjantai 30.5.2014 - Peter Forsgård

Tiina Puputti pingasi minua Twitterissä kysymyksellä valotusmittarin käytöstä eli käytänkö vai en. Vastasin etten käytä. Kysymys sai muutenkin pohtimaan valotusta.

Valotus on mahdollista nähdä histogrammista kuvanoton jälkeen. Takanäyttö myös vilkuttaa mustaa siitä kohdasta jossa jokin kohta kuvasta mahdollisesti palaa puhki. Valotusta voi sitten tuon perusteella korjata. Vielä paremmin sen voi tehdä käytössäni olevalla Olympuksen OM-D EM-5:sella. Elektronisen etsimen asetukset voi määrittää niin, että jo ennen kuvanottamista näkyy missä kohdassa kuvaa on mahdollinen ylivalotus ja sitten voi valotuksenkorjailulla säätää valotus kohdalleen. Tässä tapauksessa siis se mikä se valotus on, ei ole merkitystä, oli se sitten mittarin mukaan yli tai ali. Toki se mitä aukkoa tai mitä suljinaikaa käyttää on merkityksellistä syväterävyyden ja liike-epäterävyyden kannalta. Tuon asian Olympuksen OM-D EM-5:sen osalta voi lukea lisää Pekka Potkan blogauksesta. (englanniksi). Olympuksen tapauksessa valotuksen mittaus voidaan tehdä uudella tavalla ja se on merkittävästi luontevampi tapa digitaalisessa kuvaamisessa. 

Toki minulla vielä on valotusmittari olemassa. Minolta Auto Meter IV F oli ahkerassa käytössä studiossa ja miljöössä, kun kalustonsa oli Mamiya RB67 ja materiaalina Fujin diafilmi. Valotusmittarista on edelleen hyötyä, kun haluaa mitata kohdistuvaa valoa. Toisaalta kun kuvaa raakakuvaa pienet valotusvirheet eivät ole kovin dramaattisia. Pitää vain huolen ettei mikään kohta pala puhki. Sen palauttaminen on mahdotonta ja se näyttää digitaalisessa kuvassa aika ikävältä. Kuten suurin osa varmaan tietää ylivaloituksesta sävyt leikkaantuvat eivätkä liu'u nätisti kohti puhtaan valkoista kuten filmillä. 

Toinen käyttö valotusmittarille on luonnollisesti valokontrastin mittaaminen, joko kohteesta itsestään tai kohteesta ja taustasta. Noissa tilanteissa olen luottanut kokemukseeni ja silmään. Kontrasti ei koskaan ole aukon osien tarkkuudella merkityksellistä, paitsi tietysti opiskeluvaiheessa kun pitää osata tehdä kuva jossa on ennalta määrätty valokontrasti. Tottakai valokontrasti pitää ottaa huomioon ja suhteuttaa se kuvan loppukäyttöön. Yleensä teen sen vasta kuvankäsittelyvaiheessa. Kuvataan vaan riittävän löysällä valolla eli pienellä kontrastista ja tarvittaessa sitten tiukennetaan eli tummentaa varjoja. 

Kolmas käyttö valotusmitterille on kun kuvataan valkoista taustaa vasten. Jos haluaa ilman jälkikäsittelyä olla varma, että tausta on todellakin valkoinen eikä harmaa, niin sopiva valokontrasti tuossa tilanteessa on, että tausta on puolitoista aukkoa vaaleampi kuin kohde. Jos eroa on enemmän on suuri vaara, että valkoinen ikäänkuin kiertää kohteen etupuolelle ja ääriviivat eivät ole täysin terävät. Vähemmän taas tekee taustasta harmaan. Toki vaaleutta saa lisää kuvankäsittelyssä, mutta se on toisinaan aika työlästä. Miksei sitä telisi kunnolla jo kuvatessa?

Videota kuvatessa valotuksen on oltava huomattavasti paremmin kohdillaan kuin verrattuna raw-muodossa otettuun valokuvaan. Videolla säätövaraa on erittäin vähän, jos ollenkaan. 4:2:0 color sampling ei anna hirveästi mahdollisuuksia. Tilanne on toki toinen jos kuvaa raakavideota, mutta se ei vielä ole kovin yleistä ainakaan pienemmissä tuotannoissa. Toki jatkossa tuokin muuttuu, jos esim. MagicLantern tai Black Magic kameroiden käyttö yleistyy.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, tekniikka, Olympus, Canon

Miksi edelleen pyrin ostamaan kivijalasta.

Tiistai 10.12.2013 klo 11:04 - Peter Forsgård

Olen aina kun mahdollista pyrkinyt kamera ja muissakin ostoksissa suosimaan kotimaisia kivijalkaliikkeitä tai heidän verkkokauppojaan. Olen tästä aiemminkin blogannut, mutta nyt se konkreettisesti kannatti.

Kolme viikkoa sitten Canoniini (5D MKIII) tuli sähköhäiriö kennoon. Kuva- ja videotiedostoon tuli kapea sininen viiva. Onneksi keikalla oli varakamerat mukana, mutta silti sitä viivaa ehti tulla videoon turhan pitkään.

Vein kameran samantien ostopaikkaan Rajalaan Proshoppiin ja siellä heidän huoltopisteeseen. Heidän järjestelmästään tulostettiin ostokuitti ja kamera lähti huoltoon JAS-tekniikkaan. Kolme viikkoa myöhemmin tulee tekstiviesti, että kamera on valmis ja noudettavissa. Huollossa oli vaihdettu kenno. Näin oletinkin, että tehdään. Minun kannalta hienoa oli, että takuu korvasi tuon ja kustannukset minulle olivat nolla euroa.

Varmasti takuuasiat toimivat myös, kun ostaa verkosta. Epäilen kuitenkin, ettei se näin vaivattomasti hyvän henkilökohtaisen palvelun kera onnistu monestakaan verkkokaupasta.

Usein kuulee valituksia kuinka on harmi, että kivijalkakaupat vähenevät. Sitten mennään ostamaan ulkomaisesta verkkokaupasta, koska hinta on aavistuksen halvempi. Perusteltavaa on ostaa ulkomailta, jos tuotetta ei meiltä saa. Joskus myös hintaerot ovat sitä luokkaa, että ostaminen muualta on järkevää.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamera, Canon, Rajala, JAS-tekniikka

Tekniikan suhde sisältöön tai sisällön suhde tekniikkaan, ihan kuinka vaan.

Sunnuntai 4.4.2010 klo 10:16 - Peter Forsgård

Aina kun kaksi valokuvaajaa kohtaa ja valokuvauksesta puhutaan, keskustelu sivuaa myös tekniikkaa. Kameraharrastajien kohdatessa keskustelu sivuaa valokuvausta.

Tekniikka on osa valokuvausta. Ilmaisu ja kerronta syntyy myös teknisten valintojen kautta. Teknisillä valinnoilla tarkoitan materiaalivalintaa, syväterävyyden valintaa, valaisua tai valon näkemistä ym.. Ilmaisuun toki kuuluu myös se perusidea ja sanoma, joka halutaan välittää katsojalle.

Valokuvaajien kanssa keskustellessa tai heitä esim. yleisöluennoilla kunnnellessa vääjäämättä tulee mieleen myös ne tekniset valinnat, jotka kuvaaja on tehnyt kuvatessaan. Joskus myös kaluston osalta. Yleisöluennoilla lähes poikkeuksetta kysytään myös kalustosta. Vaikka tuo kysymys saattaa kuulostaa kameraharrastaja kiinnostukseksi välineestä, on siinä kuitenkin pointtia tai no siis se pointti syntyy vastauksesta.  

Muutama viikko sitten Magnum kuvaaja Steve McCurryltä kysyttiin yleisöluennolla mitä kalustoa hän käyttää. Vastaus kertoi paljon hänen tavastaan kuvata. Hän käyttää yhtä digirunkoa ja 28-70mm zoomia. Se sopii hänen ilmaisuunsa hyvin: helppo liikkua, ei herätä liikaa huomiota, pääsee lähelle ja sisään tilanteisiin ym. Hän myös totesi, että ne kuvat, joita yhdistelmällä ei saa, jää ottamatta. Tuon kaluston lisäksi hänellä on toki varaoptiikka, 50mm laukun pohjalla.

Erik Lindahlilla taas Tri-X 400 valinta filmimateriaaliksi tarjosi mahdollisuuden kuvata niissä olosuhteissa, joissa hän kuvasi. Kodakin Tri-X 400 oli varsin hyvä filmi, kun tarvittiin prässäysominaisuuksia. Prässäämistä on, kun valottaa esim. ISO400 vaikka ISO1600 mukaan ja ottaa tuo herkkyyden muutos huomioon filmin kehityksessä.

Toki täytyy muistaa, että pelkät tekniset valinnat ei vielä tee valokuvaa. Pitää olla visio tai sanoma päässä, jonka haluaa ilmaista. Parempi tietysti niin päin, että on ajatus siitä mitä haluaa ilmaista ja sen mukaan valitsee tekniikan eikä toisin päin.

Ajatus tästä bloggauksesta heräsi, kun luin EOSHD.com saitin artikkelin elokuvailmaisun ja tekniikan yhteydestä. Ihan samoista asioista on kyse kuin valokuvassakin.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, tekniikka, ilmaisu, McCurry Steve, Lindahl Erik, Kodak

Pieni huomio tekniikasta ja ilmaisusta

Torstai 19.11.2009 klo 19:36 - Peter Forsgård

Eilen illalla Top Chef reality-sarjassa oli eräs mielenkiintoinen toteamus tekniikan ja makujen yhteyteen. Kokkikilpailussa eräs tuomareista totesi, että kilpailija keskittyy tekniikan sijaan makuihin. Kuulostaa ihan järkeenkäyvältä kommentilta. Mielenkiintoisempi minusta kuitenkin oli vastakommentti: "It is the technics that makes the flavors" eli tekniikalla saadaan ne maut esiin.

Sama toteamus pätee aika pitkälle valokuvaukseen. Teknisillä valinnoilla tehdään sitä ilmaisua. Teknisiin valintoihin luen esim. aukkovalinnat ym. En siis pelkästään kaluston valintaa.

Tätä asiaa liipaten pieni kevennys. :D

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, tekniikka, ilmaisu, You Tube