Avustaja diileistä taas kerran...

Maanantai 15.4.2013 - Peter Forsgård

Turun Sanomat on ottamassa käyttöön samanlaisen avustajasopimuksen kuin Sanoma Newsillä ja Samona Magazinesilla on. Sopimus ei ilmeisesti vielä ole lopullinen ja siitä "neuvotellaan". Nämä uudet sopimukset ovat valitettavan ikäviä yleisiä, joten tuskin tämä TS:n uusi sopimus mikään yllätys sinänsä ollut.

Miten paljon tuossa sopimuksessa on sitten mahdollisuuksia tehdä henkilökohtaisia muutoksia on arvoitus. Huhujen mukaan Sanoma Newsin sopimuksesta on pystynyt yksittäinen kuvaaja neuvottelemaan. Magazinesin osalta näin ei tietojeni mukaan ole. Tämä on toisen käden tietoa, koska itse en kummankaan tahon kanssa ole ollut tekemisissä vuosiin. Onhan ihan selvä, että kaikki kuvaajat eivät ole samantasoisia ja räätälöityjä sopimuksia on ja niitä tulee ihan varmasti lisää. Näinhän se on esim. yrityskuvauksen puolellakin ollut maailmansivu. Kuvaajilla on erilaisia vahvuuksia ja sen mukaan on kuvaajia käytetty ja hinnoittelut vaihtelevat kuvaajakohtaisesti osaamisen mukaan. Osa tätä koko sopimusrumban syytä on kuvaajien ylitarjonta. Toinen on selkeästi sosiaalisen median mahdollisuudet esim. muotiblogit ovat ihan varmasti jonkinlainen uhka naistenlehdille. Näiden blogien ympärille on syntynyt blogiyhteisöjä, joissa on saman sateenvarjon alla useita hiukan eri kantilta kirjoittavia blogaajia ja blogeja. Yhteensä noiden lukijamäärät ovat varsin suuria ja varmastikin muotitaloja ym. kiinnostavia. Mihin ne muotitalot lehtiä enää tarvitsevat? Journalismiahan tuo ei sinänsä ole, mutta maailma muuttuu ja tuo antaisi tilaa toisaalta oikealle journalismille.

Valitettavasti lehtitalojen vastaus haasteeseen on ollut supistaminen ja on vaikea nähdä miten supistamalla voidaan vastata huutoon ja kehittää. Voi olla, että nykymuotoinen sanomalehtitalo on aikansa elänyt. Mikä olisi seuraava vaihe?

Jokin aikaa sitten Longplay julkaisi ensimmäisen artikkelinsa. Onko Longplayn kaltainen pienenpi yhteisö kunnollisen ja asiallisen journalismin tulevaisuus? Ihan samalla tavalla voisi perustaa kuvajournalistisen "longplayn". Olen tästä aiheesta aikaisemminin blogannut ja pohtinut olisiko lehden perustaminen yksi vaihtoehto. Minusta se voisi olla, jos lehdestä ajattelee uudella tavalla.

Avustajasopimusten olessa sellaisia, ettei niihin nimeään kenenkään kannata laittaa, on järkevintä miettiä muita vaihtoehtoja. En tällä tarkoita välttämättä kuvaamisen lopettamista ammattimielessä, vaan uusien tapojen etsimistä. Helppoa se ei ole, se on selvää.      

Hajatelmiani Vuoden lehtikuva -kilpailusta.

Perjantai 22.3.2013 klo 11:31 - Peter Forsgård

Viime keskiviikkona valittiin (20.3.) valittiin Vuoden lehtikuvaaja ja muut samaan kilpailuun liittyvät palkinnot. Ennen kuin kommentoin noita palkittuja kuvia käyn läpi laajemmin tuota koko konseptia.

Facebookissa eräässä ryhmässä, jossa on iso määrä free-kuvaajia, avattiin keskustelu tuon kilpailun nimestä. Onko tuota enää järkevää nimittää Vuoden lehtikuva -kilpailuksi, koska monia palkittuja kuvia ei välttämättä ole edes julkaistu lehdessä. Minusta ainakaan lehdessä julkaiseminen ei pidä olla kriteerinä. Etenkin vaatimus siitä, että kuva on julkaistu painetussa lehdessä on minusta aika turha. Kuten tuossa mainitsemassani keskustelussakin on sanottu, julkaiseminen on paljon laajempi käsite kuin ennen. Entä jos kuva on vaikka Longplayn -jutussa tai jossain journalistissa blogissa tai kuvajournalistissa applikaatiossa tablettilaitteessa? Pitäytyminen vain ajattelussa, että lehtikuva on lehtikuva vain jos se on printattu musteella paperille, on vanhanaikaista.

Vuoden lehtikuvaajaksi 2012 valittiin Meeri Koutaniemi. Tuomariston perusteiden mukaan Koutaniemellä vahva oma tyyli ja hänen persoonansa näkyy kuvissa. Hänen sarjassaan kaikki kuvat oli kuvattu ulkomailla. Mahtaisiko jollain kotimaisella repparilla voittaa tätä kilpailua? Onhan se tietysti eksoottisempaa, jos kuvat ovat Etelä-Amerikasta eikä Korson Essolta.

Vuoden lehtikuva oli myös Koutaniemen käsialaa. Jännää miten tuo kuva voitti, koska ei se minusta ole mitenkään erityisen hyvä valokuva. Sama kuva oli myös vuoden henkilökuva. Varsinkin tuo toinen valinta oli aika erikoinen, koska ei tuolla kuvalla olisi mitään asiaa esim. muotokuvakilpailuissa. Toisaalta eihän henkilökuvan tarvitse ollakaan muotokuva, mutta... Taas tullaan siihen asiaan, että tilanne olisi toinen jos noita tuolla tyylillä otettuja kuvia olisi iso sarja. Se tekisi tuostakin kuvasta mielenkiintoisen, mutta yksittäisenä kuvana se ei minusta ole mitenkään ihmeellinen. Henkilökuva-sarjassa kunniamaininnan saanut Hannu Lindroosin ottama kuva on merkittävästi kiinnostavampi. Se herättää paljon enemmän kysymyksiä ja ajatuksia kuin tuo voittanut kuva.

Ilahduttavaa, että multimediakin on edelleen mukana ja miksei olisi. Myös sen voitti Meeri Koutaniemi multimediallaan Queen by Night. 

Kilpailun satoa -sivulla pääsee katselemaan mitä vaihtoehtoja voittaneilla kuville oli. Kokonaiskuva on jotenkin ankea. Yllätävää ettei viime kevään presidentinvaalit näy käytännössä ollenkaan näissä kuvissa. Ainoa siihen liittyvä kuva oli Vuoden uutiskuvaksi valittu Jenni Gästgivarin kuva, jossa on mies jonka takapuoleen on tatuoitu Sauli Niinistö. Kuva on minusta varsin sekava ja se itse aihe hukkuu siihen sekalmelskaan. Näkökulma toki on hyvä ja kuva poikkeaa ihan varmasti valtavirrasta. Eikö sitten presidentinvaaleista saatu riittävän laadukkaita kuvia, kun tuo on ainoa. Veikkaanpa, että tilanne olisi kilpailun osalta toinen, jos Pekka Haavisto olisi voittanut. Nyt tulos noissa vaaleissa oli ollut "tiedossa" jo aika pitkään eli siinä mielessä se ei tuottanut yllätystä. Toisin sanoen se ei ollut riittävän kiinnostava ilmiönä, vaikka siinä koko vaalissa minusta olikin erittäin kiinnostavia piirteitä.

Nyt kun olen nuo voittaneet kuvat dissanut, niin pitää varmaan katsoa olisiko tuolla kilpailun sadossa jotain sellaista jonka nostaisin edelle. Minusta hyvän valokuvan pitäisi herättää kysymyksiä tai olla muuten pysäyttävästi ja visuaalisesti kiinnostava. Yksi sellainen ainakin on Katja Luoma Operaatio Mannerheim. Tuo kuva kun lävähtää kasvojen eteen saa se pysähtymään ja katsomaan kuvaa tarkemmin ja kiinnostumaan aiheesta. Toinen kuva on Juha Metson kuva Siperiasta. Se saa kiinnostumaan ja nostaa halua nähdä lisää noita kuvia tuosta sarjasta tai tilanteesta. Kolmas kuva jonka nostan esiin on Hannes Heikuran kuva Vartija. Pidän Heikuran tavasta nähdä varjo. Sanotaanhan, että valon osaa nähdä kuka vain, mutta mestari on se joka näkee varjon. Tässä tapauksessa en tarkoita varjolla pelkästään tuota vartijasta muodostuvaa varjoa, vaan yleensä kuvapinnan hallintaa valojen ja etenkin varjon osalta. Ei tuo valokuva minusta sen kummallisempaa perusteita kaipaa.

 

Tekijänoikeuslain muutoshankkeesta jatkoa

Keskiviikko 13.3.2013 klo 17:42 - Peter Forsgård

Parhaillaan kerätään nimiä kansalaisaloitteeseen, jossa halutaan muuttaa nykyistä tekijänoikeuslakia. Blogasin samasta aiheesta joulukuussa ja sen sisällöstä ja siinä valokuvaukseen liittyvistä asioista olen edelleen samaa mieltä. Siihen en tässä varsinaisesti puutu. 

Pari mielenkiintoista asiaa on tuon tiimoilta toki tapahtunut. Olen aiheesta aika paljon keskustellut eri sosiaalisen media palveluissa mm. Twitterissä ja Facebookissa. Hämmentävää on ollut, että minulle on suoraan yritetty antaa ihan väärää tietoa muiden maiden laieista ja sillä perustella tätä uudistusta. On väitetty mm. että EU-direktiivi edellyttää parodiapykälän lisäämistä tekijänoikeuslainsäädäntöön. Se ei pidä paikkaansa, vaan se direktiivi mahdollistaa sen, ei edellytä. Saman pykälän on väitetty olevan voimassa USA:ssa. Sekään ei pidä paikkansa, vaan siellä se on ns. fair use -käytön alla. Vaikka meillä ei tuota fair use -pykälää olekaan, on meidän nykyinen parodia käytäntö on vastaavankaltainen. Harmi vaan jos näiden virheellisten väittämien mukaan jotkut muodostavat kantansa. Ei kuulostaisi kovin avoimelta...

Lakialoitteen motiivi oli myös varsin mielenkiintoista kuulla. Lähdettä en halua tähän laittaa, koska se voisi omiaan aiheuttaa asian minulle kertoneelle hankaluuksia. Minulla on se kyllä kirjallisena, joten en tässä omian kehittele. Lex Karpelan muuttaminen on se mistä julkisuudessa puhutaan, mutta taustalla on oikeasti jotain muuta. Aikataulu on ollut aika nopea ja siihen syynä on yhden pienen porukan taidenäyttely. Näyttelystä en sen tarkemmin tiedä, mutta olettaisin sen sisältävän muiden materiaalia muokattuna. Tämän ehdotuksen voimassa ollessa se olisikin helppoa. Vetoaisi vain parodiapykälään, niin kaikki käyvisi... ei tarvitsisi välittää tekijänoikeuksista. Olenkin monessa yhteydessä puhunut tämän ehdotuksen yhteydessä käyttäjänoikeuslaista...

Asian etenemistä on mainostettu avoimena ja sitä se toki verrattuna Lex Karpelan valmisteluun verrattuna varmaan onkin. Avoimuus tässä näkyy kuitenkin minulle hiukan erikoisena eli todellisuudessa tämä ehdotus on vain pienen porukan itselleen räätälöimä ehdotus. Siinä mielessä se ei juurikaan eroa Lex Karpelan valmistelusta. Lex Karpelan kohdalla myös moitittiiin lobbaamisesta, jota tässä ei kuulemma joidenkin mielestä ole. Hassu väite. :). Lobbaamista se on myös silloin kun viedään omaa asiaa eteenpäin, lobbaaminen ei siis ole pelkästää se kun viedään sitä vastakkaista mielipidettä eteenpäin vaikuttamalla muihin.

Aloitetta myös markkinoidaan tekijänoikeuksia parantavana. Osittain se sitä onkin, mutta esim. valo- ja videokuvaajien osalta oikeudet heikkenevät. Niistä on tuolla joulukuissa blogauksessani tarkemmin. 

Viimeisin ja mielenkiintoisin asia on EFFI:n esille laittama varsin vaikuttava mainos Lasipalatsin seinässä. Idea on hyvä ja aivan varmasti se on hyvin toimiva. Mainoksessa oleva kuva on tietojeni mukaan ostettu iStockphoto kuvapankista. Kyseessä on tämä kuva. Mielenkiintoista olisi tietää millaisella lisensillä kuva on ostettu? Mainoksen kuvassa lapsi on telkien takana. Kuvan manipuloinissa ei ole mitään ongelmaa, yleensä se sallitaan. Kyseessä myös mainoskuva, jolloin käsittely on täysin ok. Se mikä tämän tekee mielenkiintoiseksi on se, että kuvassa oleva lapsi esitetään rikollisena ja vangittuna. Tuollainen kuvankäyttö ei iStockphoton lisenssiehtojen mukaan ole sallittua ilman erillistä lupaa. Olisi kiinnostavaa tietää onko tuota erillistä lupaa olemassa? Oma epäilykseni on ettei sitä ole, mutta toivon olevani väärässä. Vaikka lapsi on kuvassa tunnistamaton, niin ilman lupaa kyseessä olisi aika vakava asia. Luotan kuitenkin siihen, että lakiehdotusta tehneet ovat tietoisia kuvankäyttöön yleisesti liittyvistä periaatteista, eikö?

PS: Kommentit jostain syystä eivät aina tule läpi eli älä hermostu jos kommenttisi tulkitaan blogialustan mukaan roskapostiksi. En voi sille mitään. 

Kuva & Kamera 2013...

Tiistai 12.3.2013 klo 11:55 - Peter Forsgård

Viime viikoloppuna pidetiin jo perinteiseksi käyneet Kuva&Kamera -messut. Blogaukseni aiheesta on tällä kertaa hiukan erilainen, koska itse en messuille päässyt. Tulin lauantai-iltana viikon lomalta Ylläkseltä. Vatsatauti kaatoi minut petiin sunnuntaina, kun olisi pitänyt olla Kuva&Kamera -lavalla luennoimassa. Oma esitys siis jäi pitämättä ja se kyllä harmittaa. Loppuviikosta ajattelin kuitenkin twiitata luennon pääkohdat. Laitan twiitit ajastuksella jollain sopivalla aika välillä. Katsotaan miten se toimii. Twitteri-tiliäni pääset seuraamaan täältä: @JPeterF.

Ilahduttavaa oli se, että messuilla oli paljon valokuvia esillä. Parahaat asiat messuilla ovat ne ihmiset joita tapaa ja esitykset sekä luonnollisesti näyttelyt. Härpäkkeet ovat toki hyvä lisä ja ilman niitä sitä muutakaan ei olisi. 

Messujen ammattipäivänä eli perjantai-aamupäivällä julkistettiin Vuoden muotokuvaaja. Vähän hassua ettei sitä jaettu silloin kun siellä on ns. suuri yleisö paikalla. Vuoden muotokuvaaja saisi varmasti suuremman huomion, jos julkistus tehtäisiin isomman yleisön edessä. Toinen vaihtoehto voisi olla kaikkien Finnfoton jäsenjärjestöjen yhteinen gaala, jossa kaikki mahdoliset palkinnot jaettaisiin. Palkinnot olisivatkin Finnfoton jakamia eikä jäsenjärjestöjen. Tilaisuus voitaisiin striimata verkossa esim. Finnfoton -sivuilla. Televisiointi olisi toki hienoa, mutta tuskin sellaisella kuitenkaan olisi riittävästi katsojia, jotta joku kanava siitä innostuisi riittävästi.

Jos haluat lukea paikalla olleen näkemyksiä, niin lue ihmeessä Tiina Puputin blogaus messuista.

  

Kuvajournalismin kuolemasta.

Maanantai 25.2.2013 - Peter Forsgård

Hannes Heikura kommentoi kuvajournalismin tulevaisuutta YLE:n haastattelussa. Huoli on aiheellinen ja ihan hyvä, että tuota tuodaan esiin eri medioissa. Minusta on kuitenkin turha puhua kuvajournalismin kuolemasta sinänsä, sillä kyse toimeentulon hankkimisen kuolemasta. Varsinkin jos ajatellaan mekanismin toimivan kuten ennen vanhaan. Kuvajournalismin tulevaisuus on jossain muualla kuin painetussa lehdessä. Hyvä esimerkki on Pep Bonetin Röadkill-kuvareppari. Siitä on tehty näyttely, kirja ja multimedia. Toki tuossakin on omat ansaintaan liittyvät ongelmat, kuten Bonet ne hyvin toi esiin NOOR-tapahtumassa Helsingissä jokin aika sitten.

Suomalaisessa valokuvakeskustelussa, niin forumeilla kuin blogeissakin, on se erikoinen piirre ettei valokuvauksesta liiketoimintajan juuri puhuta. Koko ongelman ydinhän on juuri siinä business osaamisessa. Yrityksen pyörittämisen taidot ovat heikkoja. Se on toki ymmärrettävää, koska esim. lehtikuvaajan ammatti on ollut perinteisesti vahvasti kuukausipalkkapohjaisia. Freekuvaajana tilanne on aika tavalla erilainen. Se vaatii opettelua monissa asioissa, joista palkkatyössä ei tarvinnut välittää. Helppoa se muutos ei todellakaan ole, koska uusia opeteltavia asioita on paljon.

Toinen asia josta pitäisi myös keskustella enemmän ovat ne taloudelliset vastuut, jotka kuvaajalle jäävät uusien sopimusmallien mukaan. Ne tilanteet siis, jossa kuvien käytössä on aiheutunut jollekin ongelmia. Kaikkien oikeuksien menettäminen on myös hankala asia, mutta jos taloudelliset korvaukset olisivat ok, niin ei tuo sinänsä olisi ongelma.

Kuinka paljon kuvajournalismin ongelmassa on osaamattomuutta? Vanhat parrat haikailevat vanhan perään ja pitävät kiinni menneisyydestä ja nuoremmat eivät vain muuten osaa?

Longplay on yksi tapa yrittää ratkaista journalismin ongelmia. Se on erinomainen tapa tuottaa kiinnostavaa sisältöä perinteisen median ulkopuolelta. Toistaiseksi ainakaan Longplay ei ole julkaissut visuaalista sisältöä esim. kuvareppareita. Voisiko tuo sama malli toimia kuvajournalismin osalta?

(edit: 25.2.2013 klo 9.22: Julkaisu pääsi livahtamaan liian aikaisin. Pari pientä korjausta.)

 

   

 

Varmuuskopiontia eli Seagaten ulkoinen kovalevy kokeilussa

Keskiviikko 30.1.2013 - Peter Forsgård

Sain Seagatelta kokeiltavaksi heidän uuden ulkoisen kovalevyn, Backup Plussan. Kyseisessä levyssä on mukana softa, jolla voit automaattisesti ottaa varmuuskopiot Facebookiin ja Flickriin lataamistasi kuvista.

Ottaessasi levyn käyttöön voit yhdistää sen noihin kahteen mainitsemaani palveluun ja jatkossa se automaattisetsi varmuuskopio kuvasi. Ainakin toistaiseksi levy tukee vain noita kahta palvelua, mutta toivottavasti jatkossa myös muita kuvanjakopalveluita tulee mukaan. 

Varsin näppärästi levy toimii tuossa varmuuskopionnissa. Levyä voi myös käyttää kännykkäkuvien saamiseksi koneelle käsittelyyn. Toki on muitakin mahdollisuuksia, mutta varsin jouhevasti ne saa tätäkin kautta. Luonnollisesti levy toimii myös tavallisena ulkoisena kovalevynä.

Lisää kyseisestä levystä voi lukea esim. Wired-lehdestä ja PCMag.comista.

Varmuuskopionti on käsittääkseni aika monella retuperällä. Itselläni ratkaisuna ovat olleet ulkoiset kovalevyt. Käytössäni ei ole mitään automaattista RAID-levy systeemiä, vaan ihan manuaalisesti hoituvat nuo varmuuskopioinnit. Tärkeimmistä kuvista on olemassa useampi kopio, joten siltä osin ovat kuvat suhteellisen hyvässä tallessa. Pitää kuitenkin muistaa, että on olemassa kahdenlaisia kovalevyjä, ne jotka ovat hajonneet ja ne jotka hajovat jonkinajan kuluttua. Tosin tämän osalta saattaa tulla muutos, kun SSD-levyt halpenevat. Vanhanaikaiset mekaaniset ja liikkuvia osia sisältävät levyt jäävät pois käytöstä.

Radiossa valokuvasta

Torstai 10.1.2013 klo 10:29 - Peter Forsgård

Tänään ongasin digicamera.netin uutisista YLE Areenassa kuunneltavissa olevan radiohaastattelun, Kuvatulva ja journalismi. Ohjelmassa toimittaja Anna-Liisa Haavikko haastattelee professori Merja Saloa. Salo kertoo näkemyksiään laajasti eri valokuvauksen osa-alueista. Haastattelussa tulee hyvin esiin uudet julkaisualustat ja niihin soveltuvat multimediat. Ne mahdollistavat kuvareppareiden paluun, ehkä? Nehän vaativat valokuvaajalta uusia taitoja...  

Ehdottomasti kannattaa varata 45min ja kuunnella tuo erinomainen haastattelu. Se on kuunneltavissa 9.4.13 asti, mutta sen voi myös ladata .mp3-muodossa tai kuunnella podcastina.

365 kuva päivässä projektini...

Keskiviikko 2.1.2013 klo 14:24 - Peter Forsgård

Olen useampana Uutena Vuotena miettinyt pitäisikö aloittaa kuva päivässä -projekti. Lähes päivittäin kuvaan muutenkin, miksen siis voisi aloittaa 365 -projektia. Toistaiseksi se on aiempina vuosina kuitenkin jäänyt, mutta eilen sitten rakensin itselleni Wordpressiin uuden 365-blogin.

Pitemmissä projekteissa olisi hyvä, jos voisi keskittyä johonkin teemaan ja sarjasta tulisi myös kokonaisuus. Toki se on kokonaisuus sellaisenaan, mutta tarkoitan lähinnä toivovani siitä löytyvää punaista lankaa. Oli se sitten aihe tai tyyli, mutta kuvien yhteys kokonaisuudessa tavalla toisella on toivottavaa. Omassa 365-projektissa varmaan tulee olemaan useita teemoja, mutta toivottavasti tyylini on tunnistettavissa.

Kuvaan pääasiassa päivittäisten liikkumisten ja askareiden välissä satunnaisesti vastaantulevia asioita ja ihmisiä. Kuvat tulevat olemaan siis omaksi iloksi ja toivottavadti niistä on iloa myös muille. Omaksi iloksi kuvaaminen ei kitenkaan tarkoita, ettenkö pyrkisi ottamaan sellaisia kuvia, joita kehtaa julkaista. Tuskin kovin montaa kuvauskeikalla otettua kuvaa tulee julkaistuksi, mutta niitäkin joukkoon saattaa päätyä. Minulla on aina jokin kamera mukana ja sillä mukana olevalla päivän kuvan otan. Välillä se voi olla joku työhevosistani tai sitten kännykkä. Kännykässä se mainio puoli, että kuvan voi julkaista blogiin suoraan siitä.

Voi olla tilanteita etten jokaisena päivänä pääse julkaisemaan kuvaa, mutta sitten viiveellä ja oikealle päivälle laitettuna. Kuvaan kuitenkin joka päivä.

Viime vuoden marraskuussa kokeilin Blipfotoa, mutta jostain syystä se ei minulla lähtenyt lentoon. Eihän tuo kuva päivässä -projekti toki julkaisualustasta ole kiinni, mutta niin silloin kävi. Toki nämä uudet tämän vuoden kuvat voisi myös siellä julkaista, ei sen puoleen.

Ensimmäinen julkaisu on siis tehty eilen: 1. Happy New Year, ja tälle päivälle on jo muutama ehdokas olemassa. Olen vielä lähdössä liikenteeseen ja kamera toki lähtee mukaan, joten voi olla että eteen sattuu jotain kuvaamisen arvoista josta saisi aikaan tämän päivän kuvan.

Linkitin eilen ensimmäisen kuvan laitettuani blogin Facebookiin ja postauksen ensimmäisten kommenttien joukossa oli rohkaiseva kommentti: "olet vielä aikataulusssa." :)

 

Ennustuksia ja ajatuksia valokuvauksesta vuonna 2013

Maanantai 31.12.2012 klo 17:00 - Peter Forsgård

Taas on se aika vuodesta kun vanha vuosi väistyy ja uusi astuu esiin. Tapani mukaan olen vuoden vaihteessa blogannut hiukan menneestä vuodesta ja ennustellut mitä uusi vuosi tuo tullessaan.

Tämän vuoden puhutuimpia aiheita valokuvauksen saralla on varmasti ollut free-kuvaajien tilanne ja lehtitalojen sopimus, etenkin Sanomien. Valoa on ehkä näkyvissä, sillä huhuja mahdollisuudesta tehdä muutoksia sopimukseen on kuulunut. Mielenkiintoista nähdä miten tuo asia etenee ensi vuoden aikana. Uskon, että tuon suhteen pästään johonkin ratkaisuun. Joka tapauksessa pitää aika monen valokuvaajan miettiä miten tulevaisuudessa toimii. Syntyykö meille agentuureja, kuvaajien yhteenliittymiä ym. Jotain on jo syntynyt mm. Keksi. Sieltä löytyy useita suomalaisia eturivin valokuvaajia. Minusta tuo on hyvää kehitystä.   

Mielenkiintoista on nähdä ja kuulla miten suomalainen Scoopshotin Pro -versio ottaa tuulta alleen. Se lanseerattiin tuossa hiljattain. Fokus heillä taitaa olla USA:ssa. Olisikohan niin, että suomalainen media ei sittenkään halunnut olla edelläkävijä. No se nyt ei toisaalta olisi yllätys... Ihan kivasti se lanseeraus sai rapakon takana julkisuutta. Muutamia linkkejä aiheeseen, josta kirjoittivat mm. Journalism.co.uk, The Next Web ja Arctic Startup. Tosiaan tuota on mielenkiintoista seurata ja itsekin olen tuonne jo aikaa sitten beta-vaiheessa rekisteröitynyt. Portfoliossa ei tosin vielä ainakaan ole yhtään kuvaa, mutta eiköhän tuonkin suhteenkin jotain tapahdu. 

Reuters laittoi Lontoon Olympialaisten kuvia näyttille upean applikaation kautta. Blogasin aiheesta elokuussa. Tuossa hienoa on, että valokuvaaja on keskiössä. Tuonkaltaisten esitystapojen soisi yleistyvän. Tuollainen sopisi varsin hyvin myös muiden kuin urheilutapahtumien esitysmuodoksi. HTML5-koodilla tehty ei edes olisi riippuvainen Applen Appstoresta. Se vaatii toki valokuvaajalta uudenlaisia taitoja, jotta tarinankerronta sujuu myös useammalla kuvalla ja myös äänellä ja videolla. Sikäli mikäli ne haluaa noihin yhdistää. Yhden kuvan tarinat ovat toki taito sinänsä ja siinä lehtikuvaajat ovat omimmillaan tai ainakin pitäisi olla. Se että tulee jotain uutta ei suinkaan poista sitä vanhaa tapaa kertoa.

Videokuvaaminen on jo ehdottomasti osa valokuvaajan työtä tai ainakin sen ymmärtäminen. Sanon tuon siksi, että videomuodossa oleva viestintä tulee lisääntymään entisestään ja joku ne videot tekee. Minusta tuossa on hyvä siivu myös valokuvaajille. Siksipä kommentoin myös videokuvauksen kehitystä tai oikeastaan niiden laitteiden kehitystä. Liikkuvassa kuvassa on tapahtunut viime vuoden aikana selkeästi muutama siirtymä. Järkkärien huippukausi on taittunut ja tilalle on tullut selkeästi parempia laitteita. Parempia siis siinä mielessä, että järkkärien kuvanlaatu on tullut ergonimisesti parempiin videokameroihin. 4K, 48fps eli HFR jne. olivat viime vuoden isoja juttuja. Videokameroiden osalta on tapahtumassa sama kuin stillkameroille aiemmin. Tekniikka paranee niin nopeasti, että kalusto meinaa vanhenta käsiin. Stillikameroiden osalta kehitys on laantunut ja se ei yhtä nopeasti vanhene kuin aiemmin. Toki videokameroiden hinnat ovat valokuvaajan näkökulmasta nousseet, mutta elokuvantekijöiden näkökulmasta romahtaneet.

Videossa on toinen mielenkiintoinen asia valokuvauksen kannalta. Videon pikselimäärä kasvaa koko ajan ja nyt on saatavilla jo 4K -kameroita. Hinnat tosin ovat vielä suhteellisen kalliita valokuvaajan näkökulmasta. Tuo resoluution kasvu mahdollistaa stillkuvien kaappaamisen suoraan videolta. Untitled Film Worksin kokeilussa kuvakaappaukset tuottivat jo varsin hyvää printtijälkeä. RED-kameralla on jo aiemmi tehty esim. muotikuvauksia. Samasta materiaalista on saatu perinteisen printtilehden kuvat ja iPad-version videot. Muistaakseni tuo oli nimenomaan Voguessa. Myös Mark Seliger on käyttänyt samaa metodia. Kuinka tuo kuvakaappaus sitten tulee yleistymään on toinen asia, mutta mielenkiintoinen asia seurattavaksi ja miksei kokeiltavaksikin. Tosin itse joudun tyytymään fullHD -kokeiluihin, mutta pääsee silläkin alkuun.

Kuvien sosiaalinen jakaminen on koko ajan lisääntynyt ja ihan varmasti tulee lisääntymään. Muutama viiko sitten Instagram ilmoitti muuttavansa käyttöehtojaan, mutta perui ne muutokset suuren kohun vuoksi. Ylireagointi tässä asiassa oli hyvä. Itse tosin uskoin etteivät tule perääntymän, mutta hyvä että perääntyivät. Instagram on näppärä ja kiva tapa jakaa yksittäisiä kuvia. Mielenkiintoista milloin videoiden instagram syntyy. Social Cam ja Viddy ovat ajatukseltaan aika lähellä, mutta eivät ne niin vahvasti ainakaan vielä ole saaneet tulta alleen samoissa määrin kuin esim. mainittu Instagram. Uskoisin tuollaisen palvelun lähivuosina syntyvän/muodostuvan.

Omalta osaltani ensi vuosi tulee olemaan mielenkiintoinen. kevään aikana alkaa mielenkiintoinen koulutussarja, jossa käyn opettamassa Canon harrastajajärkkäreiden ostaneita uusien kameroittensa saloihin. Kursseja myydään kameranostajille Anttiloiden tavarataloissa ilmeisesti tammikuusta alkaen. Noista kursseista lisää kunhan ne ovat tulleet myyntiin. Noilla kursseilla asiat käydään läpi valokuvauksen kautta, jotta uudet kameran omistajat pääsevät nopeammin sisään järkkärillä kuvaamisen maailmaan.

Samoin videokuvauksissa on mielenkiitoisia yhteistyökuvioita luvassa ensi vuoden aikana. Toivottavasti ne tosiaan toteutuvat. Stillkuvaukset jatkuvat normaalista tai no jatkuminenhan on aina asiakkaan halusta ostaa ja ennen kaikkea omasta toiminnasta. Pitää muistaa, että se mahdollinen  epäonnistuja ja mahdollistaja löytyy peiliin kurkkaamalla.

Blogin suhteen aion jatkaa samalla linjalla ja kirjoittaa mielestäni kiiinnostavista valokuvaukseen liittyvistä asioista. Pitkään on jo ollut suunnitelmissa aloittaa videoblogausten tekeminen ja niistä on jo olemassa alustava suunnitelma.

Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2013!

  

Hyvää Joulua!

Maanantai 24.12.2012 klo 8:59 - Peter Forsgård

Kaikille blogin lukijoille oikein Hyvää Joulua!

Instagram myy kuvasi?

Tiistai 18.12.2012 klo 13:26 - Peter Forsgård

Instagram on varsin suosittu kuvanjakopalvelu sosiaalisen media ihmeellisessä maailmassa. Itsekin tuota käytän ja kuvafeedini on ollut näkyvissä tuossa oikella. 

Tänään on uutisoitu, että käyttöehdot muuttuvat. Merkittävin muutos on se, että Instagramiin ladattavat kuvat ovat heille 16.1.2013 myyntitavaraa. Käytännössä lataamalla kuvat palveluun voi Instagram ne myydä mihin ja kenelle tahansa. Rahat toki pitävät itse. 

Itselläni on tarkoitus tuolta palvelusta poistua ennen tuota päivämäärää mikäli tuo uusi käyttöehto ei muutu. Tuskin muuttuu. Eikä tuossa mitään sinänsä, palveluntarjoalla on täysi oikeus tehdä haluamansa ehdot palvelun käytölle. Käyttöjä sitten miettii haluaako olla mukana vai ei. Ei Instagramkään ole mikään saavutettu etu, joka ei saa muuttua. Palvelu on ilmainen ja jossain vaiheessa täytyy palvelun saada tuloja. Kuvien myynti on yksi mahdollisuus. Instagramin omistaa Facebook. Heillä taasen ovat tulot laskeneet, koska mobiilikäyttö on lisääntynyt ja mainonta ei tuota enää samalla tavalla kuin ennen. Mobiiliappseissä noita mainoksia kun ei näy. Jotain on siis Facebookin tehtävä ja yksi mahdollisuus on juuri tuo Instagram ja niiden kuvien myynti. Kuinka todennäköistä kuvien myynti on, on vaikea sanoa. Itse en aio jäädä ottamaan siitä selvää.

Kuvasi saat kätevästi ladattua Instaport-palvelulla. Saat ne sieltä nätisti zip-muodossa. Ohjeet tilin lopettamiseen löytyvät Instagramin helpistä. Nämä ohjeet luin Wired-lehdestä. Kuvia ei käsittääkseni saa deletoitua eli koko tili pitää lopettaa. 

 

VarioND-suodin testissä

Maanantai 17.12.2012 klo 9:06 - Peter Forsgård

Jo parisen viikkoa on työpöydällä odottanut testaamista Genustechin uusi Eclipse ND Fader eli säädettävä harmaasuodin. ND-suotimen eli harmaasuotimen tarkoituksena on vähentää kennolla pääsevää valoa. Säädettävä harmaasuodin on nimensä mukaan liukuvasti säätyvä. Käytännössä säädettävä ND-suodin on kaksi polarisaatiosuodinta päällekkäin. Päällimmäistä pyörittämällä voidaan kuvaa tummentaa eli päästää vähemmän valoa läpi.

ND-suotimen käyttötarkoituksia on lähinnä mahdollistaa kirkkaassa auringonvalossa suuren aukon käyttö. Se siis mahdollistaa paremman  syväterävyyden hallinnan myös kirkkaassa valossa. Videokuvauksessa ND-suodin on melkein välttämättömyys. Suljinajalla valotuksen säätö on rajallista videota kuvatessa. Käytännössä filmimäisen liikkeentoiston vuoksi 25fps kuvatessa suljinaika on 1/50. Kuten vähänkään kuvannut ymmärtää, kirkkaassa valossa joutuu aika paljon himmentämään ja silloin syväterävyys kasvaa. Pienen syväterävyyden mahdollisuus ilman ND-suodinta on mahdotonta. Tavallaan ND-suodin tuo siis neljännen mahdollisuuden valotuksen säätämiseen.

Genustechin säädettävä ND-suodin vähentää valoa noin 2-8 aukkoa. Se on varsin hyvä määrä. Yksi säädettävien ND-suotimien haaste on kuvanlaatu. Luonnollisesti kun objektiivin eteen laittaa kaksi polarisaatiosuodinta kuvanlaatu heikkenee. Hyvin vähän on pehmenemistä tätä suodinta käytäessä kuitenkaan havaittavissa. Itse olen tähän asti käyttänyt vain "kiinteitä" ND-suotimia ja niillä kuvanterävyyden heikkenemistä ei näkyvästi tapahdu. En osaa verrata tätä Genustechin uutta muihin vastaaviin ND-suotimiin. DSLR New Shooter blogissaan Dan Chung kirjoittaa seuraavasti: "It offers much sharper image quality than previous filters at its price point."  

ND-suotimien toinen haaste on värivirheet. Genustechin uusin malli lämmittää sävyjä hiukan eli käytännössä RGB-histogrammia katsottaessa sininen hiukan vähenee, mutta ei onneksi viherrä kuten monet vastaavat. "Värivirhe" ei käytännössä haittaa.

Valitettavasti ilmat ovat olleet sen verran pimeitä, ettei varsinaisia kuvatestejä ole järkevä laittaa. Olen lähinnä kuvannut tuolla testitauluja. Ehdottomasti laitan tämän hankintalistalle ja laitan kuvia näytille kunhan ilmat ovat aurinkoisemmat. Jos haluat katsella vertailevia kuvia kannattaa käydä Frank Glencairnin blogissa katsamassa.

Suotimen minulle lainasi testiä varten Videovaruste.

 

Tekijänoikeuslain muutoshankkeesta

Perjantai 14.12.2012 klo 10:10 - Peter Forsgård

Suomessa tuli mahdolliseksi kansalaisaloitteiden saamisen Eduskunnan käsittelyyn lakiesityksinä, jos sen allekirjoittaa 50.000 kansalaista. Avoin ministeriö on siihen liittyvä hanke, jossa näitä lakiesityksiä valmistellaan. Asiana tuo on aivan mahtava. Joukkoistamalla tehtyjä lakiehdotuksia! Kannattaa lukea ja tutustua miten tuo mekanismi toimiin

Parhaillaan siellä on valmisteilla esitys tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Tarkoituksena on lähinnä korjata vuonna 2006 alusta voimaan tullut ns. Lex Karpela. Lex Karpela on oikeastaan vain osa siitä tekijänoikeuslaista eli se tarkoittaa niitä kohtia tekijänoikeuslaista, jotka ovat tiukempia kuin EU:n tekijänoikeuslain vaatimus.

Valokuvaa koskevia asiotakin tässä uudessa toistaiseksi luonnoksessa yritetään muuttaa. Opetuskäyttöön halutaan enemmän oikeuksia muuttamalla opetustilanne yksityiseksi tilaisuudeksi. Se mahdollistaa yksityisen käytön oppilaalle. Miten tuo vaikuttaa esim. Kopioston keräämiin kopiokorvauksiin ja sitä kautta Kopioston kautta jaettaviin apurahoihin jäi minulle hikan epäselväksi. Sain tuosta hiukan ristiriitaista tietoa. Ehdotuksen valmistelijat ovat sitä mieltä, ettei vaikutusta, mutta valokuvajärjestöt ilmeisesti hiukan erimieltä. Pitää jatkaa selvittelyä kunhan ehdin.

Toinen laajennus on parodian mahdollistaminen muiden teoksia hyödyntäen. Luonnoksen valimistelijoiden mukaan kyse on asian selkiyttämisestä, mutta laajempia oikeuksia siinä halutaan muiden teoksiin. Siinä minusta ainakin mennään liian pitkälle. Toisin sanoen parodiaa varten voisi käyttää esim. valokuvia aika vapaasti. Joku perusteli sitä demokratialle välttämättömänä. Toistaiseksi kuitenkin käytännön esimerkit ovat tyyliä: "ilman tuota ei voisi tehdä hassuja kopiota You Tube-videoista". Parodiat ovat minustakin usein ihan hauskoja, mutta soisi niiden tehtävän kunkin omasta materiaalista tai sitten hyödyntää CC-lisenssillä jaettua materiaalia. Minusta on kuitenkin äärimmäisen tärkeää säilyttää teoksen tekijällä oikeus päättää miten teosta esitetään. Se mahdollistaa sen jakamisen esim. CC-lisenssillä, jos tekijä näin haluaa. Se päätäntävalta omiin teoksiin ja innovaatioihin on minusta vapaan yhteiskunnan peruskivi.

Kolmas hankala asia on muutos, jossa ulkopuolisiin verkkopalveluihin tallentaminen muutetaan yksityiseksi käytöksi. Minusta siinä ei oivalleta, että esim. sosiaalisen median palvelut saavat materiaaliin täydet oikeudet ja niitä esim. kuvan ostaneella ei välttämättä edes ole. Ei voida luovuttaa sellaisia oikeuksia, joita ei edes omista. Tuota kysyessäni tuota luonnosta puuhastelevilta, sanoivat sen koskevan vain backup lupaa pilvipalveluihin. Sitä muutosta ja uudelleen muotoilua ei tuossa vielä näy. Minusta se pitää ehdottomasti muotoila täsmällisemmin. Olen sitä kommentoinut siihen luonnokseen. Pitää vielä yrittää vaikuttaa siihen.

Hiukan tuo luonnoksen tekemisen metodi siinä mielessä ihmetyttää, että sitä on tehty hiukan puskan takana. Valokuvajärjestöjä esim. ei ole otettu mukaan. Ymmärsin myös, ettei luonnosta tekevät olleet edes kauhea innostuneita keskustelemaan, mutta tämä väite on vain mutu-tuntuma ja se pitää suhteuttaa asiaan sellaisena. 

Käykää ihmeessä kommentoimassa tuota luonnosta, josta ilmeisesti tulee ehdotus. Se toki tarvitsee sitten sen 50.000 tuhatta kannattajaa, jotta se menee eduskunnan käsiteltäväksi. 

Ensimmäinen luonnos ja siinä olevat kommentit ovat täällä. Uusi luonnos, jossa noita alkuperäisiä kommenteja ei enää näy, on täällä. Varsin huono tapa jättää ne alkuperäiset kommentit pois. Pitääkö sama keskustelu käydä uudestan? Tässäkin suhteessa metodi kaipaa parannusta. Kaiken kaikkiaan tästä luonnoksesta jää mielikuva pienen piirin puuhastelusta. Harmi sinänsä, mutta eipä se estäisi tekemästä omaa kilpailevaa ehdotusta.

 

Kilpailun voittajat arvottiin!

Maanantai 10.12.2012 klo 15:07 - Peter Forsgård

Suoritin juuri arvonnan: 

Kirjan ja applikaation voitti: Katja Presnal

Applikaatiot menevät Cristina Anderssonille ja Nea Barmanille!

Laittaahan kommentti tähän blogaukseen ja yhteystiedot minulle vaikka maililla peter@peterforsgard.com

Onnittelut voittajille!

 

Samaan aikaan muualla... Kolumni Journalisti-lehdessä.

Perjantai 30.11.2012 klo 9:34 - Peter Forsgård

Täytyy heti tuoreeltaan linkittää tänne Kari Kuukan kolumni Uusi ammatti Journalisti-lehdessä.

Ei tuohon erinomaiseen kolumniin ole kovin paljon lisättävää. Yhden asian haluan sieltä nostaa esiin:

"Miksi ammattini pysyisi samanlaisena? Jo nyt siihen kuuluu valokuvien lisäksi videota, animointia, web-suunnittelua, grafiikkaa ja vähän koodiakin. Kaikki niputettavissa otsikon ”visuaalisuus” alle." (lainaus linkitetystä kolumnista)

Aivan, miksi valokuvaajan ammatti pysyisi samanlaisena kuin ennenkin? 

Kaikki ammatit muuttuvat eli leivän syrjässä kiinni pysyminen on vaatinut uusien työtapojen, julkaisutapojen ja ansaintalogiikoiden opettelemista ja etsimistä. Maailma muuttuu ympärillämme ja meidän pitää myös muuttua, halusimme tai emme. Kuukka listaa asioita, joita valokuvaajan on nyt hyvä osata. Mitähän meitä odottaa kulmantakana? Mikä on se seuraava taito joka pitää opetella?

Hankalinta on tilanne niille, joille nämä nykyiset vaaditut taidot on vielä opettelematta. Ei kai kukaan oikeasti väitä, että nämä ovat tulleet yllätyksenä? Vajaa kaksi vuotta sitten blogasin valokuvaaja työn vaatimuksista ja siinä on linkitetty Detroit Newsin ilmoitukseen, jossa he hakivat valokuvaajaa. Varsinaista ilmoitusta ei verkossa enää ole, mutta KobreChanelin blogaus aiheesta löytyy.

Pitää myös muistaa, että valokuva ammattina on nykyään yritystoimintaa ja aika harva valokuvaaja on palkkatyössä. Se on iso muutos ja se on jo tapahtunut vuosia sitten. Suurin muutos yrittämisen opettelemisen ohella on ymmärtää itseoppimisen kulttuuri. Tästä viimeisestä aiheesta minulla onkin blogaus työn alla. 

800 täynnä eli pienen kilpailun aika!

Maanantai 26.11.2012 klo 20:47 - Peter Forsgård

Tämä blogaus on numeroltaan 800. Julkaistuja taitaa olla muutama vähemmän, mutta mitä siitä. Tämä on se 800. Hiukan reilut seitsemän vuotta tuon määrän kirjottamiseen meni. Keskimäärin noin 114 blogausta vuodessa eli noin reilu pari kertaa viikossa sanainen arkkuni on avautunut. 

"Juhlan" kunniaksi ajattelin järjestää pienen ja helpon kilpailun. Palkintojakin on luvassa. Ensin niistä palkinnoista ja sitten säännöistä.

Parempia kuvia Canon EOS -järjestelmäkameralla kirjasta on tehty mobiiliapplikaatio sekä IOS- että Android-käyttöjärjestelmille. Applikaatiossa on mukana viimeisin painos kirjasta sekä siihen voi ladata oman Canon kameransa manuaalin. Applikaatio on varsin kätevä olla mukana puhelimessa. Saat siitä luettua nopeasti käyttöohjeesta tarvitsemasi tiedon. Parempia kuvia -saitilta pääset lataamaan ja tutustumaan mistä on kyse.

Varsinaisesta kirjasta on otettu 9. painos ja se on julkaistu 28:ssa maassa ja painomääräkin aika hulppea, yli 600.000. Pakko hiukan hehkuttaa tuota määrää. :).

Eli siis ne palkinnot ovat:

1. palkinto: Parempia kuvia Canon EOS -järjestelmäkameralla -kirja sekä Parempia kuvia mobiilisovellus.

2. ja 3. palkinto: Parempia kuvia mobiilisovellus.

Kilpailusäännöt ovat yksinkertaiset:

Laita tähän blogaukseen kommentti. Se voi olla pelkästään nimesi, mutta laajempikin kommentointi on suotavaa. Laita nimikenttään oikea nimesi, jotta voin varmistua että palkinnot menevät oikeaan osoitteeseen. Kommentoi viimeistään 4.12.2012 klo 24.00 mennessä. 

Arvonta suoritetaan viikonloppuna 8-9.12.2012. Tulokset julkistetaan tässä blogissa maanantaina 10.12.2012 noin puolenpäivän aikaan. Arvonnassa onnekkaat kolme saavat palkintonsa lunastettua kommentoimalla tulosblogausta. Palkinnot postitetaan voittajille heti, kun heidän osoitteensa on selvillä. Tulokset ovat lopullisia eikä niistä voi valittaa. 

Ei muuta kuin osallistumaan!

Kameran hypistelyä - Canon EOS-M

Maanantai 19.11.2012 klo 20:36 - Peter Forsgård

Sain viime viikonloppuna mahdollisuuden testata Canonin peilitöntä EOS-M kameraa. Minusta koko peilittömien kehitys on varsin mielenkiintoinen ja itse pidän sitä järkkäreiden tulevaisuutena. Ennukstukseni on, että peili on jäämässä historiaan ainakin suurimmasta osasta järkkäreitä. 

Monella muulla valmistajalla on jo pitkään ollut valikoimassa peilittömiä järkkäreitä. Canon lähti hiukan eri suuntaan ja myös myöhemmin kuin muut. Canon sai laitettua harrastajajärkkereistään tutun APS-C kokoisen kennon omaan peilittömäänsä. Sen kenno on siis suurempi kuin muiden peilittömien kenno. (korjaus 20.11.12 klo 11:35: Myös Sonyn Nex-malleissa on APS-C kokoinen kenno) Sillä on vaikutusta kuvanlaatuun jonkin verran, vaikka sitä tuskin esim. verkossa katseltavissa kuvissa huomaa. Merkittävin ero suuremmasta kennosta on luonnollisesti parempi syväterävyyden hallinta. Samalla kuvakulmalla ja aukolla isommalla kennolla syntyy pienempi syväterävyys kuin pienemmällä kennolla.

EOS-M kameran ensituntuma oli varsin hyvä. Se on erinomaisesti tehty ja se tuntui hyvältä kädessä. Jonkin verran vierastan takanäytöltä kuvaamista, vaikka siihenkin tottuu kun kännykällä tulee aika paljon kuvattua. Missään tapauksessa se ei minusta ole kuitenkaan se optimaalinen tapa kuvata. Kaipaisin hyvä laatuista elektronista etsintä. 

Takanäyttö on kosketusnäyttö ja se toimi kyllä hyvin ja oikeastaan oli ihan näppärä käyttää. Tarkennuspisteen saa kivasti sormea näpäyttämällä siihen kohtaan kuva-alaa kuin haluaa. Tietenkään nopeissa tilanteissa se ei välttämättä oel toimiva tapa, mutta silloin voi toimia kuten tähänkin asti. 

Tarkennusnopeus oli minusta aavistuksen hidas, mutta on aivan riittävä satunnaiseen harrastajan kuvaamiseen. Ratkaisevan hetken katukuvissa toki ongelma tarkennusken hitaus voi olla. Riippuu siis kokonaan siitä mitä kuvaa. Kokeiltavassa kamerassa oli mukana adapteri, jolla sai EF-sarjan objektiivit kiinni M-sarjan bajonettiin. Se on erinomainen lisä, vaikka itse sitä tuskin tulisi kovi usein käytettyä. Sitä käyttäessä tarkennus hidastui entisestään.

Verkossa liikkuu huhuja (yllätys), että ensi vuoden alkupuolella tulisi toinen malli EOS-M -sarjaan. Canon rumors -verkkosivulla näitä huhuja on. Huhuihin pitää aina suhtautua huhuina, mutta tuolla saitilla on varsin hyvä track record noiden huhujen suhteen. Toiveissa tosiaan olisi, että seuraavasta M-mallista löytyy etsin ja tarkennusta olisi hiukan fiksattu nopeammaksi. Kamera kaipaa myös muutamia hyviä valovoimaisia prime-objektiivejä. Nyt primeista saatavilla on vain 22mm f2 pannukakku. Noilla parannuksilla kamera on oikein houkutteleva vaihtoehto esim. katukuvauskameraksi.

Sen verran täytyy loppuun laittaa, että olen itse kuvannut vuosikausia Canon kameroilla ja minulla on siihen myös suhde Parempia kuvia -kirjasarjan kautta. Se voi olla omiaan vaikuttamaan mielipiteeseeni kyseisestä kamerasta. Toki olen kirjoittanut siitä niin objektiivisen arvion kuin mahdollista. Muutenkaan en ole mikää varsinainen kameratestaaja siinä mielessä, että voisin suoraan vertailla eri kameroiden ominaisuuksia. En tähän myöskään laita esille kuvia, joita sillä kuvasin. Testikuvani eivät ole laajemmin kiinnostavia. Verkko on muutenkin pullollaan eri tilanteissa otettuja vertailukuvia. Toisekseen en epäile minkään tunnetun valmistajan kameran kuvanlaatua. Kaikilla saa osaavissa käsissä "hyviä" valokuvia. Olennaisempaa on käytettävyys omassa käytössä. Jokaisella meistä on omat tavat kuvata ja mikään niistä ei lähtökohtaisesti ole väärä. Kuvat ratkaisevat, ei millä ja miten ne on kuvattu.

Lisätietoja kamerasta löytyy esim. DPReviewn hands on previewsta.

Käytätkö kuvia luvatta?

Maanantai 5.11.2012 klo 10:00 - Peter Forsgård

Finnfoto on aloittanut kampanjan luvatonta kuvankäyttöä vastaan. Monet kuvittelevat, että verkossa olevat kuvat ovat vapaasti käytettävissä. Sehän ei pidä paikkansa. Kuviin on aina jollain tekijänoikeus. Se voi olla kuvaaja tai jokin muu taho jolle kuvaaja ne oikeudet on sopimuksella siirtänyt. Olennaista tässä on se, että kuvaaja on aina se joka päättää kuvan käyttöoikeuksista tai niien siirtämisestä.

Monet blogaajat pitävät verkossa olevia kuvia yhteisenä omaisuutena. Nimenomaan tähän suuntaan on Finnfoto kampanjaansa suunnannut. Kuinka suuri taloudellinen menetys valokuvaajille näistä luvatta käytetyistä kuvista sitten tulee on tulkinnanvaraista. Tuskin kovin moni perusblogaaja ostaisi kuvaa käyttöönsä omaan blogiinsa. Olennaisempaa tässä onkin se ymmärrys siitä, että kuvaaja päättää minne kuvansa suostuu luovuttamaan. Luvatta käytetty kuva voi olla sellaisessa aihe- ja/tai asiayhteydessä, jota kuvaaja ei hyväksy. Osa kuvaajista antaa osan kuvistaan vapaasti käyttöön ei-kaupallisella CC-lisensillä. Creative commons lisenssejä on erilaisia. Eri vaihtoehdot löytyvät Creative commons -verkkosivuilta. Lisenssit eivät ole pelkästään valokuvilla vaan myös esim. videoille. Vimeossa ja You Tubessa pystyy julkaisemilleen videolle laittaamaan haluamansa lisenssin. Luonnollisesti uudelleenkäytön ja jakamisen voi myös kieltää.

Finnfoton sivuilta löytyy myös tiedot miten toimia, jos huomaat kuvasi käytetyn luvatta. Kannattaa ehdottomasti olla yhteydessä kuvien väärinkäyttäjiin. Osa käyttää kuvia tietämättä tekijänoikeus säädöksistä ja heille tuo on hyvä opetus ja tieto siitä miten kuuluu toimia. Toiset taas käyttää luvatta täysin harkitusti ja heille taasen se toimii hyvänä uhkauksena jatkotoimista mikäli kuvaa ei poisteta.

Oma politiikkani kuvien käytölle on hyvin selkeä. Annan kuviani ilmaiseksi käyttöön ainoastaan, jos kyseessä on täysin ei-kaupallinen käyttö ja lupa kysytään etukäteen. Niissäkin tapauksissa harkitsen ja katson mikä on kyseisen järjestön agenda ja missä yhteydessä kuvaa käytetään. Luonnollisesti hyväntekeväisyys ja hyvän asian puolesta annan kuviani ja osaamistani käyttöön myös veloituksetta. 

Usein omien blogauksieni yhteydessä on merkki CC-lisensistä, kuten tässäkin blogauksessa. Niitä blogauksia, joissa tuo alla oleva merkki on, voi siis kirjoittajan nimen mainiten jakaa muuttamatta tekstiä ei-kaupallisissa yhteyksissä. Kaikki muu käyttö vaatii minulta luvan. 

   

Digiexpossa nähtyä, versio 2012

Lauantai 3.11.2012 klo 18:55 - Peter Forsgård

Parhaillaan on menossa vuotuinen Digiexpo Messukeskuksessa. Tänä vuonna parannausta oli ainakin kameraosastojen sijainti. Messukeskuksen laajennus toi Digiexpon alakertaan ja kamerat halliin 1. Aiemmin melkoista häiriötä aiheuttanut pelikonsolialue oli kokonaan toisessa hallissa ja hallissa 1 saattoi kuulla oman äänensä.

Aika pitkälle tämän vuotiset messut oli ilmeisesti tehty Rajalan ehdoilla, koska heillä oli valtava ja keskeinen osasto aivan hallin keskellä. Ei tuossa asiassa sinänsä mitään. He olivat järjestäneet hyvää ohjelmaa kahdelle eri lavalle. Itse kävin kuuntelemassa Pekka Potkan luennon Lightroom 4:sta. Hän kävi läpi yleisön toiveita. Potka esitteli nelosen uutuuksia, työnkulkua ja kohinan poistoa ym. Rajalalla oli aika vilskettä ja ilmeisesti kamerakalusto vaihtoi omistaa ihan kiitettävällä tahdilla.

Vaikka messuilla oli paljon myytävää, niin mukaan tarttui ainoastaan Tiina Puputin juuri ilmestynyt kirja Valo ja Valaisu.

Pikaisella vilkaisuna perusteella suositella, jos haluaa oppia valaisua. Kirjoitan tuosta kirjasta arvion kunhan olen sen ensin lukenut.

Messujen parasta antia ovat kuitenkin kollegoiden ja näytteilleasettajien tapaamiset ja heidän kanssaan käytävät keskustelut. Keskustelujen tuloksena syntyi vähän kaupallista tekemistäkin syksyksi ja ensi kevääksi.

Välineet eivät sinänsä minulle ole keskiössä, koska ne ja niiden ominaisuudet näkee verkossa. Tänä vielä erityisesti, koska uutuuksiin pääsin jo tutustumaan Photokinassa. Luonnollisesti kuva pitää ottaa, jos vastaan tulee jotain hauskaa:

Kuvassa on uusi Canon EOS M -kamera ja siinä kiinni 24mm elokuvaobjektiivi. Olisi hauska päästä testaamaan tuollaista yhdistelmää. :)

Messut ovat vielä huomenna sunnuntaina (4.11.) auki 10-17.

Väärennettyjä kuvia.

Perjantai 2.11.2012 klo 18:20 - Peter Forsgård

Verkossa liikkuu paljon valokuvia etenkin silloin kun jossain tapahtuu. Viimeisin kuvia liikuttanut tapahtuma oli Sandy-myrsky USA:n itärannikolla. Parhaassa tilanteessa saamme ajantasaista kuvaa itse tapahtumapaikalta paikalla olevien kännykkäkuvien kautta. 

Valitettavasti myös hyvin paljon väärennettyä kuvaa tulee esiin. Näiden kuvien totuusarvoon uskotaan aika helposti. Se todistaa, että kuvalla on vielä voimaa vaikuttaa ja niihin uskotaan. Harmittavaa toki on, että myös media menee halpaan ja julkaisee näitä kuvia. Osa julkaisuista voi johtua puhtaasti ajattelemattomuudesta ja ammattitaidottomuudesta, mutta voihan niiden julkaisemisen takana olla tavoiteena saada paljon klikkauksia lehden verkkosivuille...  

Storyful-blogissa oli hyvä kirjoitus kuinka väärennetyn kuvan tunnistaa. Tässä yhteydessä väärennetty tarkoittaa kuvankäsittelyllä tehtyä kuvamanipulointia tai mahdollisesti ihan eri yhteydessä otettuja kuvia. Valokuvaajan tekemiä lavastuksia, joilla yritetään muuttaa totuutta ei tuossa artikkelissa ole käsitelty.

Hyvä tunnistamiskeino on käyttää joko Googlen tai TinEye:n kuvantunnistusalgoritmia. Jos epäilee jotain kuvaa väärennetyksi tai alkuperäisestä yhteydestään irroitetuksi, voi noilla tarkistaa missä kuva aiemmin on mahdollisesti julkaistu. Nuo algoritmit näyttävät aika hyvin myös, jos kuvia on yhdistelty. TinEyen saa ainakin Safariin Pluginina jolloin kuvan päällä voi klikata hiiren oikeaa näppäintä ja valita valikosta kohdan Search Image on TinEye. Se avaa uuden verkkosivun ja näyttää samankaltaiset kuvat.

Muita blogauksiani TinEye:sta.