My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Huomenna Vilnaan.... ja vähän muustakin...

Sunnuntai 29.7.2007 klo 19:58 - Peter Forsgård

Huomenna (30.7) aamulla on lähtö Vilnaan Arno Rafael Minkkisen työpajaan. Työpajan järjestää Luova. En oikein tiedä mitä odottaa ja se onkin parasta. Paljon tuttuja on lähdössä, joten ainakin siltä osin on odotettavissa antoisa matka. On varsin hyvä, että työpaja pidetään poissa "kotoa". Keskittyminen itse asiaan on intensiivisempää, kun arkiset asiat eivät pääse vaikuttamaan tekemiseen. Keskittyminen on siis 110% vain ja ainoastaan yhteen asiaan.

Lähden matkaan varsin kevyellä kuvauskalustolla, runko ja normaalikakkula. Yhdistelmä toimii parhaiten siin ä kuvaskenessä, jota aion valokuvata. Mukaan lähtee myös Panan TZ3:nen, jolla voi räpsytellä turistikuvia, jos siltä tuntuu.

Ohjelma on varmaan tiivis ja eiköhän sitä ole aika puhki viikon jälkeen...

Koitan bloggailla tunnelmia viikon aikana mikäli yhteydet pelaavat; siis jos löydän sopivan paikan, josta pääsee ilmaiseksi wlanilla nettiin. GPRS-modeemilla sitten ainakin pääsee, mutta se voi olla aika kallista. Minulla on nimittäin kiinteä maksu ilman datasiirto rajoituksia vain kotimaassa. Katsellan kuinka homma onnistuu, jos ei wlania löydy niin raaskiiko maksaa datamaksuja....

...niin ja siitä muusta...

Kävin tänään katsastamassa Holgarocksin näyttelyn Kirkkonummella. Näyttely oli kuvaajiensa näköinen eli minusta siis aika onnistunut. Ripustuskin oli varsin omaperäinen.

Kuvatkin olivat monilta osin ihan kelpoja. Kuvien aiheet ja sisältö olivat varsin moninaisia, aivan kuten kuvaajatkin.

Paikalla olleet "taiteilijat" kertoivat mielenkiintoisista tekniikoistaan. Moni saattaisi yllättyä miten kuvat ovat tehty. En viitsi tässä niistä sen enempää paljastaa. Hyvä näyttely joka tapauksessa.   

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, tyopaja, Minkkinen, Vilna, Holgarocks

Lightroom kokemuksia osa 6: jpg-kuvat

Maanantai 23.7.2007 klo 15:20 - Peter Forsgård

Lightroomin Develop-modulissa eli siinä raw-konverterissa on mahdollisuus säätää myös jpg-kuvia. Minä kuvaan 99,9% raw-kuvaa, joten jpg:n säätöä Lightroomilla ei juurikaan tule tehtyä.

Kokeiltavani on Panasonic TZ3, jolla voi kuvata vain jpg-muodossa. Lightroomin jpg-säätämismahdollisuutta olen kokeillut Panasonicilla otettuhin kuviin. Kaikkia säätöjä voi tehdä. Kätevimmät ja käyttökelpoisimmat niistä ovat olleet värilämpö-säätö sekä, recovery ja fill-light. Värilämpöllä voi säätää kivasti kuvaa aavistuksen lämpimämmä ksi. Kylmentäminenkin onnistuu, jos siltä tuntuu. Varsinaisesti ei kait voi puhua kuvan värilämpötilan muuttamisesta, mutta saman suuntaisesti säädin kuitenkin toimii.

Recovery-säädin on näppärä, jos kuvassa on päässyt jokin elementti aavistuksen liian vaaleaksi. Säätimellä saa pudotettua huippuvalojen sävyjä alaspäin. Totaalista puhkipalamista ei toki pelasta mikään. Varjopuolelta voi myös tarvittaessa avata hiukan, fill-light-säädin on siihen tarkoitettu. Toki sen säätimen kanssa kannattaa olla maltillinen. Liiallinen säätäminen vie kuvasta kontrastin ja kuva näyttää tylsän harmaalta.

Mustavalkoisten kuvien teko jpg-kuvista onnistuu myös mainiosti Lightroomilla. Kaikki presetit ovat käytössä ihan normaalisti.

Niin ja vielä pari sanaa tuosta testissä olevasta Panasonic TZ3. Kamerahan sai TIPA2007 Awardin parhaana superzoom-kamerana. Hirvittävästi minulla ei ole kokemusta pokkareista, mutta ainakin tämä kyseinen TZ3 on varsin laadukas. Olen toki käyttänyt Panasonicin pokkareita ennenkin, käytössäni on LZ1 ollut jonkin aikaa. Käyttäliittymä on siis tuttu. 

TZ3 löytyy ihan kiitettävän alan kattava optiikka ja keulassa lukee vielä Leica. Ihan hyvää jälkeä optiikka tekee, vaikka en tiedä mikä tuossa oikeasti on Leican osuus. Kait se jonkin Leican laatustandardin täyttää, kun ovat siihen brändinsä antaneet laittaa. Polttoväli on 28-280, joten varsin kätevä matkakamera se ainakin on. Valovoima voisi olla pykälää parempi, tosin laadukas kuvanvakaaja auttaa hiukan.

Manuaalisäädöt kamerasta puuttuvat kokonaan, mutta valotuksen korjailun voi tehdä aika nopeasti pienellä peukalon liikkeellä. Valtavasti ovat käyttöliittymät parantuneet sitten valtavien valikkosyövereiden ajan. Nyt perussäädöt on helppo tehdä peukalolla säätämällä ja nopeasti.

Kokeilin kameraa myös liikkuvan kohteen kuvaamisessa. Lähinnä kiinnosti laukaisuviive. Laukaisuviive on lähes olematon. Tarkennus sen sijaan vie aikaa, joten etukäteen tarkentamalla haluttuun kohteeseen voi "viiveen" eliminoida lähes kokonaan. Tekstin alapuolella muutama esimerkki esteratsastuskuvista Hangon Seahorse Weekiltä.

sea_horse_week_015-2.jpg  sea_horse_week_023.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ihan kelvollista jälkeä, vaikka kuvat eivät mitään mestarilaukauksia olekaan, vaan ennemminkin aika perusräpsyjä. Taustathan näissä kuvissa ovat aika sekavat, kun syväterävyyttä ei oikein pääse hallitsemaan. Laukaisuhetket ovat kivasti onnistuneet. Siinä kuvauskokemuksen apuna on hyvin ennakoitavissa oleva lähes olematon laukaisuviive. Jälkimmäisessä kuvassa tulee hyvin esiin kuinka dynamiikkakin TZ3 on varsin hyvä. Lähes vastavaloon (aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta) kuvatussa kuvassa heviosen varjopuolellakin on hyvin sävyjä. Samoin ratsastajan kypärässä on sävyt sekä valo- että varjopuolella. Recovery tai fill-light säätimiä ei ole käytetty. Kuvaa on ainoastaan hiukan rajattu, sekä taustan sävyä hiukan pudotettu, jotta hevonen ja ratsastaja olisivat aavistuksen vaaleampia kuin tausta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lightroom, Panasonic TZ3, kamerat

Back-up laitteiden tärkeys....

Sunnuntai 22.7.2007 klo 19:31 - Peter Forsgård

Olin eilen lauantaina kuvaamassa koko päivän dokumentaarista hääkuvausta, kun kesken kaiken salama ei suostunut välkkymään. Onneksi tämä kesken kaiken oli vasta ihan loppuvaiheessa. Pikaisesti katsoin salamaa ja totesin patterien olevan ok ja salaman välähtävän. Laitoin salaman takaisin salamakenkään ja huomasin sen heiluvan epäilyttävästi. Rungon päällä oleva hotshoe on löystynyt ja salama roikkuu siinä ikävästi kallellaan. Painava salama on ajan myötä irroittanut kengän rungosta. Sen on täytynyt loppuillan vauhdin lisääntyessä osua johonkin ja saada siipeensä. Olisiko ollut tanssilattialla kun parien seassa pyörin kuvaamassa laajakantilla.

O nneksi laukusta löyty y back-up kamera, joten pystyin jatkamaan kuvausta. Salama katon kautta oli välttämättömyys pimeällä tanssilattialla. Pitkällä valotuksella ja sulkeutuvan verhon täsmäyksellä tulee aika namuja tanssikuvia. Kokeilin vielä illan aikana laittaa salaman kiinni rikkinäiseen kameraan TTL-johdolla. Salama pelitti eli kokonaan hotshoe ei siis ole irtipoikki. Toisin sanoen hotshoe toimii, kun siinä on kiinni vain kevyt johto. Ihan näppärää itse asiassa oli kuvata niinkin. Prime kiinni runkoon ja salama toiseen käteen. Olen tuota menetelmää käytänyt ennenkin tilannekuvauksessa, mutta toki enemmän henkilökuvauksessa. Salaman suuntaaminen kädellä eri suuntiin käy varsin vikkelästi. Zoomia ei toki ole kovin kätevää käyttää silloin, joten prime pitää olla kiinni rungossa.

Täytynee viedä kamera korjaamolle, kunhan kerkiän. Ai niin ne joita kiinnostaa, kyse on Canonin 1-sarjalaisesta.

Niin siis siitä back-uppien tärkeydestä. Vakavasti otettavaa ammattikuvausta ei voi tehdä ilman, että jokaiselle käytössä olevalle/tarvittavalle välineelle ei ole back-uppia. Salamalaitteita runkojen määrä +1 tai +2. Optiikkaa sen verran, että homma hoituu, vaikka joku putki olisi poissa pelistä.  Sama koskee studiossa olevia laitteita. Välkkyjä sielläkin pitää olla muutama ylimmääräinen.

 

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, haakuvaus, kamerat

Simpsonized...

Perjantai 20.7.2007 klo 15:00 - Peter Forsgård

peterf.jpg

 

I got Simpsonized!

(no joo... kesähöpöä tällä kertaa)

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus

FEP ja kansainvälistyminen

Sunnuntai 15.7.2007 klo 17:19 - Peter Forsgård

FEP eli Federation of European Professional Photographers on Euroopan kattojärjestö eri maiden valokuvausliitoille. Suomea FEP:ssä edustaa SVL eli kuulumalla SVL:n kuuluu automaattisesti myös FEP:hen SVL:n kautta.

FEP on järjestämässä ensi vuoden helmikuussa ensimmäistä eurooppalaisten ammattivalokuvaajien kongressia Valenciassa. FEP:lle on tehty uusi tavoiteohjelma, jonka kulmakivenä on EU-statuksen saaminen. Toinen keskeinen tavoite on selkeämmin kaupallistuminen. Siihen ja muihin projekteihin haetaan kansainvälisiä tukijoita. Näkyvyy den saaminen on aina hy vä tavoite, se tuottaa positiivista draivia koko alalle. FEP on puuhamassa European Photographer of the Year-kilpailua, joka alustavien suunnitelmien mukaan toteutetaan osakilpailun omaisesti. Tämän laatuinen kilpailu varmasti toisi näkyvyyttä euroopplaiselle ammattivalokuvaukselle. Kyseinen kilpailu olisi varmasti myös mielenkiintoinen mahdollisuus suomalaisille valokuvaajille näkyä myös Euroopan tasolla.

Kevättalven kokouksessa Valenciassa on puheiden lisäksi myös tarjolla erilaisia työpajoja markkinoinissa ja digitalisoitumisessa. Etenkin tuo markkinointi kuulostaa järkevältä, siinä on monen valokuvaajan akilleen kantapää. Jäsenjärjestöt saivat ehdottaa kokoukseen keynotespeakereita. Yhdeksi keynotespeakeriksi valittiin Anne Yrjänä. Hieno osoitus suomalaisen valokuvan arvostuksesta Euroopassa kolleegoiden keskuudessa.

FEP jakaa myös portfolioita jyryttämällä arvonimiä, QEP ja MQEP. QEP eli Qualified European Photographer on Suomessa melko tuntematon arvonimi, mutta Euroopassa varsin arvostettu. MQEP on muuten sama, mutta M=Master ja vaatii hiukan enemmän portfoliolta. Sitä voivat hakea ainoastaan QEP:t. Suomesta QEP-arvonimen ovat saaneet viisi valokuvaajaa. Suomalaiset QEP-arvonimen haltijat ovat toistaiseksi ainoat pohjoismaissa. Siinä(kin) olemme edellä muita pohjoismaita valokuvauksen alalla.

Tuohon Valencian kokoukseen olisi mielenkiintoista osallistua. Katsotaan mihin hinta muodostuu ja päätetään siten salliiko oma budjetti osallistumisen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, FEP, QEP, SAV

Läppäreistä....

Perjantai 13.7.2007 klo 12:57 - Peter Forsgård

Hyvää ja huonoa kannettavista viime aikoina. Kolleegan merkkiläppärin poweri paukahti kahdessa kuukaudessa. Onneksi homma hoituu takuun kautta, mutta ainahan siitä harmia tulee, kun joutuu asioita säätämään.

Se varsinainen ongelma on, ettei takuuhuolto pysty sanomaan yhtään mitään aikatauluista. Poweria ei ole maassa ja se pitää tilata jostain ulkomailta.... Ai niin se merkki oli HP... Luulisi, että noita powereita olisi aina saatavilla. Kone on ihan tehokasta mallia, muttei mitenkään ainoa tässä maassa.

Oma Compaq käyttäytyi pitkään omituisesti ja kaatuili alinomaan. Kone kävi muutenkin kuumana ja saattoi sen vuoksi sammua. Luulin koneeni jo vetäv än viimeisiään. Parin viikon käyttämättömyyden jälkeen laitoin koneen päälle toivoen ihmettä. Ihmehän oli tapahtunut, kone toimi moitteettomasti! Ainoastaan akun varaus näytti nollaa, eikä myöskään ladannut. Rikkoutunut tai muuten vaan vanhuuttaan sammunut akku aiheutti kuumenemisongelman. Sain hankittua suomalaisesta verkkokaupasta muutamassa päivässä uuden akun ja nyt toimii taas lataus ja koneen käyttö akulla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, tietokone

Tekijänoikeusrikkomuksesta...

Keskiviikko 11.7.2007 klo 13:48 - Peter Forsgård

Länsi-Uudenmaan Syyttäjänviraston kihlakunnan syyttäjä Krista Soukola on tehnyt mielenkiintoisen syyttämättäjättämispäätöksen. Karprint oli luvatta käyttänyt Sukeltaja-maailma lehdessään sukelluskohteet.com verkkosivuilta otettuja kuvia ja tekstiä. Kuvista oli tiedon mukaan jopa poistettu copyright-merkit. Mahtoiko myös meta-tiedot olla käsiteltyjä? Tuntuu ihmeelliseltä, että syytteiltä vältyttiin. Kuvat olivat todistettavasti otettu luvatta käyttöön, jonkun siis pitäisi olla vastuussa.

Snorkkeli.netin keskustelupalstalta voivat halukkaat käydä lukemassa kuinka huonomuistista Karprintin toimituksen väki on... :). Hupaisin kohta on aivan selkeästi: "rr ei myöskään ole tiennyt, onko hän poistanut kuvista copyright-merkinnät vai oliko ne jo poistettu hänelle toimitetusta aineistosta. Hän on kuitenkin kertonut; että poistaminen mikäli hän on sen tehnyt, on tapahtunut jonkun muun käskystä." (suora lainaus linkitetystä keskustelupalstan ketjusta). Tuo viimeinen lause on todellakin helmi, ei muista poistaneensa, mutta jos on poistanut on joku käskenyt... ja tuo on mennyt Soukolalta läpi.... :).

Miten mahtaisi olla tilanne, jos en muista kopioineeni ja myyneeni CD:llä tekijänoikeuksien alaista musiikkia ja jos kuitenkin olen näin tehnyt niin joku, jota en muista, on käskenyt minun tehdä niin. Saisinko siitä syytteen? Syyttäjä Soukolan logiikan mukaan ei pitäisi, koska en muista mitään.

Jos kukaan toimittajista ja muista asianosaisita ei muista mitään ja kuvat ovat selkeästi varastettu (se on kuitenkin myös syyttäjän toimesta todettu), niin eikös kaiken järjen mukaan päätoimittaja ole vastuussa. Päätoimittajan tuossa pitäisi joutua vastuuseen ja saada lainmukainen rangaistus. Samaten kuvien oikeuksien omistajien tulisi saada kunnon korvaukset käytetyistä kuvista.

(via: digicamera.net (11.7.2007) ja pintaliitoblogi

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekijanoikeus, kirja, Finnfoto, Musta Taide

Kirjaston kätköistä osan 2 ensimmäinen osa

Tiistai 10.7.2007 klo 17:31 - Peter Forsgård

Päätin bloggailla seuraavan kirjoitukseni sarjaan Kirjaston kätköistä, koska päivän ainoa kuvauskeikka studiolla peruuntui asiakkaan sairastumisen vuoksi.

 Tällä kertaa vuorossa on kirja: Criticizing Photographs, An Introduction to Understanding Images. (ISBN-13: 978-0-07-297743-1, McGraw-Hill). Löysin kirjan muutamia vuosia siten verkosta ja pitkällisen hakemisen jälkeen löysin Suomesta yhden paikan, jossa kirjaa myytiin: Kauppakorke akoulun kirjakauppa. Pyrin ostamaan aina kaiken Suomesta, koska näin omalta osaltani tuen suomalaisia myyjiä. En ole koskaan ymmärtänyt niitä, jotka valittavat suomalaisen palvelun ja valikoiman heikkoutta ja samalla ollaan ostamassa ulkomaisesta verkkokaupasta. No joo tämä nyt ei varsinaisesti kuulu tähän aiheeseen, joten takaisin siihen mitä piti kirjoittaa.

 Criticizing Photographs kirjoittaja Terry Barrett on kirjoittanut kirjan valokuvauksen opiskelijoille oppikirjaksi. Sen motiivina on kehittää ja helpottaa valokuvakritiikkiä. Kirjan ensimmäinen luku käsittelee kritiikin määrittelyä. Sen pohjalta on helpompi lukea, kun asiat ovat ensin määritelty. Määrittelemällä pohja vältytään turhalta väittelyltä. Tärkeää on muistaa, ettei kritiikki tarkoita pelkästään negatiivista palautetta. Me kovin usein miellämme kritiikin juuri negatiiviseksi palautteeksi. Erityisesti luvussa korostetaan hyvän kritiikin merkitystä. Hyvä ei siis tarkoita tässäkään yhteydessä samaa kuin positiivinen.

Kirjan toisessa luvussa käydään läpi valokuvan selitystä: Mitä minä näen. Esimerkkinä laajemmasta kritiikistä on Douglas Davisin arvio Avedonin ”In the American West”-näyttelystä vuodelta 1985. Kritiikkiä käydään läpi ja sitä selitetään ja analysoidaan. Se puretaan pieniin osiin. Parasta tuossa luvussa on juuri tuo Davisin kirjoitus, koska se on aikalaiskirjoitus tuosta Avedonin tunnetusta projektista. Minusta on äärimmäisen mielenkiintoista lukea tekstejä ja arviota, jotka on kirjoitettu jonkin näyttelyn tai kirjan ilmestymisen aikaan. Se tuo aivan uudenlaisen perspektiivin asiaan. En toki tarkoita, että aikalaiskirjoitus olisi yhtään sen ”oikeampi” kuin myöhemmin kirjoitetut. Tärkeää kuvan arvioinnissa on erottaa itse aihe ja sisältö. (subject matter ja subject). Esimerkkinä on Cindy Shermanin omakuvat. Siinä aiheena on hän itse, mutta (kertova) sisältö on paljon laajempi käsite. Feminismi tulkintojen mukaan. Tämä käsite ero on tavallaan itsestään selvyys, mutta kuitenkin se unohtuu liian usein. Aika monelle itse aihe on merkitsevä eli jos kuvassa on kissa, kuva ohitetaan, koska ei olla kiinnostuneita kissoista. Ei välttämättä ymmärretä kuvan sisältöä. No esimerkkini ei ehkä ollut paras mahdollinen, mutta toivottavasti kuitenkin ymmärrettävissä.

 Kolmannessa luvussa käydään syvällisemmin kuvien tulkintaa. Lähestymistapoja ovat kirjan mukaan mm. psykoanalyyttinen, formalistinen, marxilainen, tyylillisen ja historiallisen vaikutuksen pohjalta, biograafinen, intentionaalinen ja viimeisenä tekniikkaan perustuva tulkinta. Kuvien tulkinnassa nämä kaikki lähestymistavat osittain sekoittuvat keskenään. Painotukset voivat olla sitten erilaisia.

 Neljännessä luvussa määritellään eri valokuvalajit. Tässä luvussa tulee hyvin esiin valokuvauksen laajakirjo. Valokuvaus ei suinkaan ole vain yhdenlaista kuvaa. Käytän tässä kirjan käyttämiä englanninkielisiä termejä, en vain osaa niitä kääntää riittävän hyvin. 

Descriptive photographs. Kaikki valokuvat ovat omalla tavallaan tähän luokkaan kuuluvia, mutta osa kuvista kuuluu vain tähän luokkaan. Röntgenkuvat, mikroskooppikuvat ym. Niiden tehtävänä on vain tallentaa kohde mahdollisimman tarkasti. Passikuvat voidaan myös liittää tähän kategoriaan. Tilanne tietysti muuttuu, jos röntgenkuva kehystetään ja laitetaan gallerian seinälle… Kuva saa tulkinnan…

Explanatory photographs: Tämän kääntäminen on helpompaa, selittävät valokuvat. Barretin mukaan osa lehtikuvista voidaan laskea kuuluvaksi tähän ryhmään. Toki eivät kaikki, koska osa niistä on kantaa ottavia. Esimerkkinä ovat vaikka Mary Ellen Markin kuvajournalistinen työ, Falkland Roads ja vaikka Greenfieldingin Girl Culture. Juuri hiljattain edesmennyt Szarkowski pitää tämän kategorian kuvia ikkunoina maailmaan.

Interpetive photographs: Nämä ovat osittain edellisen kategorian kaltaisia, mutta kuten Szarkowski ne määritteli, ne ovat ikkunoiden sijaan peilejä. Niistä kuvista näkyy enemmän kuvaajan mielipide kuin edellisen kategorian kuvissa. Minusta näiden kahden ero on aika vaikea ulkopuolisen oikeasti tulkita. Erottaakseen kuvien kategorian näissä kahdessa on tunnettava kuvaajaan intentiot ja tavoitteet. Siltikin tulkinta voi mennä metsään, koska kyseessä voi olla vain kuvaajan oma valinta ilmaisun suhteen.

Seuraavaa kategoria ovat Ethically evaluative photographs: Nämä kuvat ja sen kautta kuvaajat tekevät eettisiä kannanottoja. Mary Ellen Markin Homeless in America on mm. tätä skeneä. Samoin Dorothea Langen kuvat 20-30-luvulta ovat eettisiä kannanottoja. Nykyään niitä printtejä pidetään enemmänkin taiteena. Uusimpia tämän kategorian kuvia ovat esim. Margareth Mortonin The Tunnel-sarja. Hän kuvasi  91-95 New Yorkin tunneleissa asuvia ihmisiä.

Aesthetically evaluative Photographs: Monet maisema- ja luontokuvat kuuluvat tämän kategorian piiriin. Toki osa näistä kuvista voidaan liittää myös edelliseen kategoriaan. Kaikki riippuu taas kuvaajan intentiosta, kuvan kontekstista ja tulkinnasta. Monet ”katukuvauksen” mestarit luetaan myös tähän kategoriaan, HCB, Winogrand, Friedlander… Tässä kategoriassa näkeminen on yksi olennainen asia.

Theoretical photographs: Valokuvat valokuvauksesta. Cindy Shermanin kuvat kuuluvat tähän kategoriaan. Niiden sisältönä on kuvata sitä tapaa, jolla nainen esitetään elokuvissa, tv:ssä ja muissa medioissa. Tähän huomautuksena se, ettei kaikki itseään kuvaavat  välttämättä plagioi Shermania. Aihe voi olla sama, mutta kertova sisältö eri. Minusta silloin ei plagioida, jos valokuva halutaan ymmärtää syvällisemmin eli laajemmin kuin vain aiheen kautta. Mielenkiintoisin kuvasarja sen tulkinta tai oikeammin valokuvaajan oma tulkinta on Les Krimsin ”Making Chicken Soup” vuodelta 1972. Osa tuon sarjan kuvista löytyy muuten Krimsin verkkosivuilta galleriasta 2. Kirja on sarkastinen kannanotto eettiselle valokuvaukselle, joka tarjoaa meille placeboa, jotta voisimme paremmin. Krimsin mukaan eettinen valokuvaus on siis sosiaalipornoa, eikä todellisuudessa vaikuta oikeasti itse ongelmaan. Mene ja tiedä, en nyt ihan ole samaa mieltä Krimsin kanssa, mutta osittain siinä on perää. 

Kategorisointi on aika kattava. Se ottaa huomioon koko valokuvauksen kirjon. Kaikkia kuvia voi arvioida niiden kategorian ja viitekehyksen perusteella. Arvioinin kannalta maisemakuva on samalla viivalla kuin eettisesti kantaa ottava tai selittävä kuva.

Seuraavassa luvussa puhutaan valokuvasta ja sen kontekstista. Teksti tuli jo niin paljon, että tuskinpa kovin moni on jaksanut lukea tänne asti.

Jatketaan siis osassa kaksi, kunhan saan sen kirjoitetuksi.

 

 

…to be continued….

 

  

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston katkoista

Lightroom osa 5

Maanantai 9.7.2007 klo 14:58 - Peter Forsgård

lr11.jpg

Päivitin Lightroomin 1.0:sen 1.1:seen. Ilmainen päivitys sujui varsin hyvin. Kirjastot piti konvertoida uuteen muotoon. Siinä kohdassa oli hiukan jännittämistä, koska muuntaminen kesti kohtuullisen kauan, siis sen suurimman kirjaston. Minulla on Lightroomissa useita katalogeja, kuten niitä 1.1.-versiossa nimitetään. Olen laittanut hää-, yo- ja salibandykuville omat katalogit.

Työnkulun kannalta katalogien yhdistäminen on paras uudistus. Nyt voin huoletta kuvata läppärille ja importoida kuvat katalogina ns. master-katalogiin. Uusi versio käsittelee suuria katalogeja huomattavasti nopeammin kuin aikaisempi versio. Yhdistämismahdollisuus tuo työnkulkuun aivan uuden mahdollisuuden. Halutessani voin tehdä jokaiselle kuvaukselle oman katalogin ja käsitellä kuvat sen sisällä. Katalogien yhdistämisen voi tehdä sitten, kun kyseinen kuvaus on loppuun käsitelty ja kuvat toimitettu. Kuvat voi myös exportoida katalogina, jolloin esim. kuvia voi käsitellä toisella koneella Lightroomissa ja kaikki kuvien tiedot ja säädöt pysyvät mukana. 

Muita uusia ominaisuuksia en ole kovin paljon vielä ehtinyt kokeilla. Clarity-säädin vaikuttaa näppärältä. Se käsittääkseni säätää paikallista kontrastia (local contrast). Sitä olen toistaiseksi kokeillut ihan muutamille kuville, mutta eiköhän sekin tule tutuksi kunhan siihen pääsee kunnolla käsiksi.

Minulle jäi vielä epäselväksi miten uusimman Lightroomin-version yhteispeli onnistuu vanhemmilla Photoshop-versioilla. Käytän edelleen CS-versioita ja sinä esim. CameraRAW versio 3.7 taitaa olla viimeisin, jota se tukee. Lightroom kuitenkin vaatii CameraRAW:sta version 4.1. Minulla on käytössä Elements 5.0, joka tukee 4.1 versiota CRW:stä. Ilmeisesti ainoa haaste tulee tilanteessa, jossa haluan suoraan Lightroomin kautta käsitellä kuvaa Photoshopissa. En ole tuota ominaisuutta kovin paljon toistaiseksi käyttänyt.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lightroom

Kirjaston kätköistä osa 1

Perjantai 6.7.2007 klo 13:26 - Peter Forsgård

aep.jpgOlen jo pitempään ajatellut bloggailla valokuvaus- ja siihen jollain tavalla liittyvistä kirjoista. Kuten olen aikaisemminin todennut on minulla aika suuri valikoima valokuvauskirjoja. Kirjoja noin yleensäkin on kotiin kertynyt aika tavalla. Toki monta merkittävän valokuvaajan teoksia uupuu, mutta eihän sitä kaikkea voi hankkia.... :)

Valokuvauksen historiaan liittyviä kirjoja on muutamia. Toisaalta aika monet tietystä valokuvaajasta kertovat kirjat ovat toki historiaa, mutta nyt tarkoitan enemmänkin yleisteoksia. Yksi näistä on The Abrams Encyclopedia of Photography (ISBN 0-8109-5609-8). Löysin kirjan joitakin vuosia sitten Ateneumin kirjakaupasta. Kirjan rakenne poikkeaa aavistuksen muista yleisteoksista. Kirja etenee toki kronologisesti, mutta on jaettu tietokirjamaisesti lyhyisiin lukuihin. Kirjan nimenkin mukaan kirjassa on encyclopedian keinoin käyty asiat läpi. 

Kirjan mielenkiintoisimmat luvut ovat nykyaikaa koskettavat osat. Kirjan toisen osan nimi on "The world in images. Photography since the 1960s". Minua luonnollisesti kiinnostaa eniten luku muotokuvan historiasta. Nadar mainitaan ensimmäisenä, ikään kuin muotokuvauksen "isänä". Lähestymistapa on yksilö ja hänen psykologinen olemuksena. Kuva oli ihmisestä itsestään. August Sanderin lähtökohta oli toisenlainen. Kohde eli ihminen oli ikään kuin anonyymi, osana jotain koneistoa tai oli jonkin asian representaatio.

Avedonin kuvat ihmisistä jatkoivat molempien perinnettä. Avedon kuvasi anonyymejä yksilöitä. Vaikka he olivatkin osittain representaatiota jostain suuremmasta, olivat he kuvissa kuitenkin yksilöinä. Ainakin minä koen niin. Seuraava vaihe on asetellut muotokuvat. Yksinkertaisuuden estetiikasta mentiin laajempiin kokonaisuuksiin. Tavallaan muotokuvaan tuli mukaan miljöö ja alettiin puhua miljöömuotokuvasta, kuten se nykyään mielletään. Siitä esimerkkinä esim. Arnold Newman. Toisena esimerkkinä oli latvialainen Philippe Halsman ja hänen "jumpology". Kirjaansa "Jump Book" (1959) hän kuvannut ihmisiä hyppäämässä ilmaan. Hän ikään kuin aukaisi ihmisyyden ja näytti sen ollennaisen mitä ihmiset ovat. Hän on mm. ottanut sen surrealistisen kuvan Dalista, jossa Dali hyppää sivellin kädessä kolmen kissan ja tuolin kanssa ilmaan. Ihan vaan ns. turhan tiedon triviana: Halsmanilla on muuten ennätysmäärä, yli sata, Life-lehden kansikuva potretteja.

Kirjassa nykyaika etenee virallisen muotokuvan kautta muotikuvaan ja sitten taidekuvaan. Loppuosa kirjasta käy läpi nykytaidevalokuvausta ja sen suuntauksia. Sieltä löytyy myös mielenkiintoinen luku: A "good" photograhy. Vaihtoehtoinen lähestymistapa valokuvaan on ns. "pilattu valokuva" (spoiled photo). Esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi Helmut Newtonin suoralla salamalla otetut kuvat, joissa salama on saanut aikaan punaiset silmät. Samoin tähän kategoriaan kuuluvat Boris Mikhailovin hyvän maun ylittävät valokuvat. Samaan kategoriaan kuuluu myös esimerkiksi ranskalainen Antoine D´Agata, jolle valokuvaus on yhtä kuin elämä ja sen kokeminen. Osittain hänen kuvansa ovat täysin samaa skeneä kuin Mikhailovin. D´Agatan kuvat haastavat myös hyvän maun.

Oikean ja perinteinen tapa on Henri Cartier-Bressonin täydellisyyttä hipova tapa sommitella. Taidekuvaa käydään läpi pyrkimällä määrittelemään se. Kirjassa selkeästi erotellaan 80-luku ja uusi sukupolvi. Suuri valokuvataide buumi lähti Dusseldorf schoolin kautta ja sillä nimellä. Se muuten on nimen Helsinki School esikuva. Nimen jonka kansainvälinen lehdistö on luonut. Uusi sukupolvi taasen mielletään enemmänkin taiteilijoiksi, jotka ovat ottaneet valokuvan ilmaisukeinokseen kuin valokuvaajiksi, jotka luovat taidetta. Tämä seikka on jollain tavalla aiheuttanut ainakin minussa hämmennystä, koska nämä uuden sukupolven valokuvat ovat kovin erilaisia kuin mihin perinteisesti on totuttu. Niissä ilmaisukeinot eivät välttämättä ole niitä, joita valokuvassa on perinteisesti käytetty. Uutta on helpo vastaustaa vetoamalla vanhaan tapaan tehdä. Siitä on paljon esimerkkejä. Tavallaan tämä lähestyistapa on saanut minut ainakin jotenkin ymmärtämään nykytaidevalokuvausta, vaikka en siitä aina välttämättä pidäkään.

Kirjan lopussa on pienet elämäkertatiedot lukuisista valokuvaajista.

Kirja antaa varsin hyvän ja kattavan tiedon valokuvauksen historiasta sen suuntauksista ja valokuvaajista. Kirja on myös helppolukuinen, koska asiat on tietokirjamaisesti saatettu varsin kompakteiksi kokonaisuuksiksi. Kirja antaa myös valtavasti lähtökohtia ja inspiraatiota laajalle verkkosurffailulle ja uusille löydöille. Kirja soveltuu myös mainiosti pieneksi hakuteokseksi, jos tarvitsee nopeasti tiedon jostain kuvaajasta.

Jatketaan sitten sarjaa jossain vaiheessa, kun inspiraatio iskee.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston katkoista, Avedon Richard, Newman Arnold, Halsman Philippe, Newton Helmut, Mikhailow Boris, dAgata Antoine, Cartier-Bresson Henri, Dusseldorff school

Valokuvanäyttelyprojekti....

Keskiviikko 4.7.2007 klo 21:01 - Peter Forsgård

Kiertelin tänään kolleegan kanssa Helsingin Gallerioita portfolioni kanssa. Meillä on suunnitteilla yhteisnäyttely tai ei se mikään suunnitelma ole, se toteutetaan.

Vastaanotto gallerioissa oli kuvien katselun jälkeen hyvä. Kaksi ensimmäistä galleriaa halusivat kuviamme esille varsin innokkaasti. Näyttely tosin toteutuu näillä näkymin aikaisintaan tammikuussa 2008 ja/tai syyskuussa 2008. Kuvista, projektista ja kolleegasta ei tässä vaiheessa sen enempää, koska kaikki on vasta alustavaa. Kuvat ovat jo periaatteessa olemassa, mutta varmasti tässä vuoden aikana tulee lisää ja mahdollisesti "parempia". Kuvat tulevat olemaan jotain aivan muuta kuin mitä "Unia ja Sarjakuvia Arjessa" oli.

Yllätyin todellakin kuviemme vastaanotosta, koska suurin osa gallerioista oli buukattu vuodeksi eteenpäin eli kysyntää ja tarjokkaita riittää. Osa gallerioista tarjosi kevättä 2009. Tuntuu siltä, että gallerioita on liian vähän, koska ne ovat niin täynnä. Se näkyy myös osittain hintatasossa, koska jotkut gallerioista pyytää aika huimia summia kuukauden näyttelystä.

Tuntuu vahvasti siltä, että valokuva kiinnostaa... :).    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, Unia ja Sarjakuvia

Fillari

Sunnuntai 1.7.2007 klo 20:44 - Peter Forsgård

fillari_002.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuva