My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kuvaussopimuksesta konsertissa

Lauantai 28.6.2008 klo 9:34 - Peter Forsgård

Avril Lavignen konserttien kuvauksista on syntynyt kiista. Suurinta närää on aiheuttanut vaatimus kaikkien mahdollisten epäselvyyksien käsitteleminen Yhdysvalloissa heidän tuomioistuimessaan. Varsin erikoista se onkin, miksi Suomessa otettu kuva ja sen mahdolliset käyttöön liittyvät ristiriidat sovitellaan USA:ssa.

Muuten minusta konsertin järjestäjä ja artisti voivat määritellä kuvien käytön aika tarkasti. Onhan kyseess ä taiteellisen esityksen jäljentäminen. Toki journalistinen käyttö konsertissa kertovissa jutuissa on aivan eri asia. Sopimuksella pyritään estämään, ettei kuvat päädy kaupallisille toimijoille, jotka tekevät sitten artiistin kuvilla bisnestä. Siinä kohdassa minusta sopimus on täysin asiallinen. Journalistit vetoavat siihen, että voivathan katsojatkin kuvata omilla kännyköillään täysin vapaasti. Miten yhtäkkiä satunnainen kännykällä kuvaava konsertissa kävijä kuvaa samantasoista kuvaa kuin ammattikuvaaja ammattikalustollaan...

Aiheeseen liittyen The Online Photographer on ehdottanut ns. Celebmark:ia. Julkkisten omaa copyright suojaa itsestään otettuihin valokuviin ja niiden käyttöön. Sen mukaan julkkis voisi halutessaan celebmarkata itsensä ja estää hänestä otettujen kuvien kaupallisen hyödyntämisen. Teoriassa varmaan ihan mainio ehdotus, mutta aika hankala käytännössä yhdistää sananvapauteen. Mikä on esim. noissa tilanteissa kaupallisuuden ja journalismin raja. Keltainen lehdistöhän käyttää häikäilemättömästi hyväkseen tuota häilyvää rajaa. Julkkisia tuskin kuvataan journalisitisessa mielessä kertomassa, jostain tärkeästä uutisesta vaan kyse on suoraan lehden myynnin edistämisestä eli annetaan sitä mitä lukijat haluavat. Silloinhan kyse ei ole journalismista. Toisaalta se voiis suojata julkkkiksia vapaa aikanaan ja antaisi kuvaukseen mahdollisuuden vain julkkiksen omassa "toimialassaan" toimimisen. Käytännössä esimerkiksi urheilijan kuvaaminen urheilutilanteessa ym.

Seuraavassa bloggauksessaan The Online Photographer selventää motiivejaan, kun sitä kommenteissa kysytään. Hän ei ole sinänsä huolestunut julkkiksista vaan siitä ongelmasta, jonka paparazzi-kuvaajat saavat aikaan.  

Mielenkiintoinen ehdotus, mutta käytännösssä kuitenkin aika mahdotonta toteuttaa.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, tekijanoikeus, The Online Photographer

PR-kuva, mainoskuva ja journalistinen kuva

Keskiviikko 25.6.2008 klo 11:36 - Peter Forsgård

Julkisen sanan neuvosto antoi Iltalehdelle langettavan päätöksen PR-kuvien käytöstä toimituksellisen jutun yhteydessä. Äkkipäätä voisi ajatella, että ihan aiheesta, mutta kun päätöstä lukee tarkemmin tuntuu päätös varsin erikoiselta.

Iltalehti oli tehnyt jutun Janina Fryn (ent. Frostell) nimeä kantavasta vaatemallistosta ja käyttänyt jutussa samoja kuvia kuin Tokmanni-konserni mainoksessaan. Juttua en ole lukenut, joten sen sisältöön en sen enempää puutu.

Onhan aivan tavallista, että esim. autolehdissä ja tekniikan alanlehdissä käytetään tuote-esittelyn ja pikatestien  yhteydessä valmistajan toimittamia kuvia. Toki niitä myös kuvautetaan, jos tarvetta ilmenee. Eihän siinä mitään ihmeellistä pitäisi olla. Palvelua molempiin suuntin. PR-kuvien jakelu lehdistölle on aivan yleistä ja eikä se mitenkään vähennän jutun journalistista arvoa. Toki noissa kuvissa tulisi olla manittuna sekä kuvaajan nimi, että tieto kuvien alkuperästä eli esim. oy X ab:n kuva-arkisto tai jotain vastaavaa.

Minusta näyttää kyllä vahvasti siltä, että JSN ei ole ajan tasalla kuvien ja niiden käytön ja käytäntöjen osalta. No voi olla, että minulta on jäänyt jotain huomaamatta, mene ja tiedä. Erikoinen päätös kuitenkin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, kuvajournalismi

Suomalainen valokuvakulttuuri esillä Ranskassa

Maanantai 23.6.2008 klo 23:21 - Peter Forsgård

Ranskan merkittävimpiin kuuluvassa Musée Nicephore Niépce:ssä on esillä laajasti suomalaista valokuvataiteen historiaa. La Photographie Finlandaise (1950-1980) näyttelyssä on esillä 150 valokuvaa tuon ajan merkittävimmiltä kuvaajilta. Näyttely on alkanut 21.6. ja jatkuu aina syyskuun loppuun asti.

Suomalainen nykyvalokuvaus on Ranskassa jo tunnettua. Helsinki School on siinä tehnyt ansiokasta työtä ja no stanut suomalaisen valokuvauksen maailman huipulle. Mielenkiintoista onkin, että tuo menestys on poikinut tämän näyttelyn. Suomalaisesta valokuvasta Ranskassa nähdään 1950-luvun kameraseura kuvaajien tuotantoa sekä 60-70 -lukujen yhteiskunnallisesti suuntautuneiden subjektiivisten dokumentaristien töitä. Nämä ovat juuri niitä kuvaajia, jotka ovat luoneet sitä pohjaa nykyiselle menestykselle. Painopiste on nimenomaan dokumentaarisessa valokuvassa. Näyttelyssä mukana ovat mm. Matti Saanio, Ben Kaila, Pentti Sammallahti muutamia mainitakseni.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, suomalainen valokuva, Helsinki School, Musee Nicephore Niepce, Saanio Matti, Kaila Ben, Sammallahti Pentti

Gary Wornellin näyttely.

Lauantai 21.6.2008 klo 14:29 - Peter Forsgård

Galleria Brondassa on vielä ensi viikon ajan Gary Wornellin valokuvanäyttely. Esillä on mielenkiintoisia suoraan alumiinille Epsonin mustesuihktulostimella vedostettuja valokuvia. Wornell on alunperin opiskellut keraamikoksi ja muuttanut Englannista Suomeen vuonna -94.

Digitaalisuuden myötä hän kiinnostui uudestaan lapsuuden harrastukseensa valokuvaukseen. Välihuomautuksena todettakoon, että viime aikoina on tullut paljon henkilöitä vastaan joiden kiinnostus valokuvaan on herännyt uudestaan digitaalisuuden myötä. Samoin paljon sellaisia kuvaajia jotka ovat aloittaneet digillä koko harrastuksen ja s itten ovat halunneet kokeilla filmille kuvaamista.

Erityistä Wornellin teoksissaan on vedostustapa. Hän on tutkinut ja kokeilut vedostamista erilaisille materiaaleille. Alumiini on yksi hänen käyttämistään materiaaleista. Hän on itse muokannut tulostimia sopimaan hänen omaan käyttöönsä.

Esillä Brondassa on mielenkiintoisia abstrakteja valokuvia. Osa niistä on epämääräisen muotoisia. Suuret kuvat on rakennettu useasta alumiinin palasesta yhdeksi suureksi teokseksi. Palasista koostuvat teokset saivat alkunsa yksinkertaisesti siitä, että hänen tulostimensa ei pystynyt tulostamaan riittävän suuria kuvia, joten hän päätti toteuttaa ne paloista. Samalla kuviin tulee kolmiuloitteisuutta myös fyysisesti.

Wornell jatkuvasti kehittelee ja kokeilee uusille materiaaleille tulostamista. Kuvista ja niiden vedostamisesta ja esitystavasta paistaa hienosti läpi keraamikontausta. Kuvan pinta on kosketeltavissa ja tuntuu osittain keraamiikalta. Kovin tarkasti hän ei paljasta tekniikkaansa, mutta sen verran hän kertoi, että alumiinilevyt käyvät läpi useita käsittelykertoja.

Mielenkiintoisia valokuvia, joita ei ihan perinteisen valokuvan genreen voi laittaa. Jos vain ehditte, niin käykää vilkaisemassa Wornellin kuvat Galleria Brondassa. (Annankatu 16, Hki)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, Wornell Gary

Jyvistä ja rakeista muutama huomio.

Torstai 19.6.2008 klo 15:20 - Peter Forsgård

Lehtikuvaaja Bert Carpelan on pitänyt Jyviä ja Rakeita palstaa Kameralehdessä 45 vuotta. Nyt palsta loppuu, valitettavasti. Palstalla oli paljon hyviä pieniä huomiota valokuvauksesta kokeneen lehtikuvaajan silmin.

Viimeisessä osassa oli mukana myös sivun mittainen "haastattelu" Carpelanista. Mielenkiintoinen oli kommentti "Carpelan on ilonen siitä, että kuvan painoarvo on suhteessa tekstiin noussut viime vuosina. -Juuri kun oma lehtikuvaajan ura loppui, harmittelee Bert." Toisen suuntaisiakin väitteitä olen kuullut

Oheen oli myös kerätty parhaita paloja vuosien varrelta. Cartier-Bressonilta lain aus oli poimittu: "Samaan tapaan kuin maalausta voidaan analysoida, valokuvasa vaikuttavat samat säännöt. Tasapainon eri osien välillä, neliö suorakulmion sisällä, kultainen leikkaus jne."

Toivottavasti tilalle löytyy joku vähintäänkin yhtä mielenkintoisia juttuja kirjoittava.

Ei muutakun hyvää Juhannusta kaikille blogiani seuraaville. Pysykää pinnalla ja dokumentoikaa Juhannuksen viettoanne valokuvaten.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kamera-lehti, Carpelan Bert

Corbijn Tennarissa

Maanantai 16.6.2008 klo 8:30 - Peter Forsgård

Tennispalatsissa Helsingissä on esillä hollantilaisen Anton Corbijnin valokuvia. Näyttely on hänen retrospektiivinsä. Näyttely on inspiroivin näyttely, jonka olen nähnyt.

Esillä on neljä merkittävää sarjaa Famouz, Star Trak, 33 Still-lives ja a. somebody. Kuvista selkeimmät suosikit ovat kuva Pete Townshendistä, kuva Pavarotista sekä kuva Courtney Love:sta. Kokonaisuuksista paras on minusta 33 Still Lives. Sen lavastetut paparazzi-kuvat ovat hienosti tehty ja niiden muodostama kokonaisuus toimii erinomaisesti sarjana.

Hänen ottamissaan muotokuvissa on tyyli sopi van rosoinen ja samalla siellä pohjalla jotenkin tuntuu olevan klassisen muotokuvan piirteitä. Hänen muotokuvissaan on tavallaan nykyiselle fantasiamuotokuvalle tyyppillisiä piirteitä. U2:sen Bono on sanonut Corbijnin tyylistä ja tavasta kuvata seuraavasti: ”Anton ei kuvaa sitä kuka olet vaan sitä, kuka voisit olla. ”

Muotokuvassa on aina läsnä kolme ihmistä, malli, kuvaaja ja katsoja. Malli karirma on muotokuvissa, siis hyvissä sellaisissa, usein kantava voima. Tottakai Corbijninkin kuvissa julkkismalleilla on suuri osuus siihen mitä kuvat ovat. Kuvaajan tehtävänäon saada se karisma välittymään katsojalle.

Corbijnin kuvaaminen alkoi dokumentaarisella kuvaamisella englantilaiselle New Musical Express-lehdelle. Hän nousi kuuluisuuteen yhdessä U2:sen kanssa, jota hän kuvasi vuosia. Corbijn on tehnyt myös useita musiikkivideoita mm. Depeche Modelle. Noin reilu vuosi sitten hänen ensimmäinen elokuvansa Control sai ensi iltansa. Se kertoo post-punk bändin Joy Divisionin laulajasta Ian Curtisista. Bloggasin elokuvasta tammikuussa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, Tennispalatsi, Corbijn Anton

karsh.org

Keskiviikko 11.6.2008 klo 8:19 - Peter Forsgård

Karsh.org on uusi saitti, jolla esitellään laajasta yhden viime vuosisadan kuuluisimman muotokuvaajan Yosuf Karshin elämää ja tuotantoa. Pikaisesti kävin sivustoa läpi. Tietoa ja kuvia on paljon. Erityisen kiinnostava on Early Photographs osasto. On aina kiinnostavaa nähdä kuinka suurten gurujen tyyli on kehittynyt. Hauska miten ensimmäisiä kuvia peilaa viimeisimpiin tai niihin kuviin joilla kuvaaja tulee tunnetuksi. Yhtymäkohdat tyylillisesti on nähtävissä. Great Owl -kuva on päätynyt myös erään hänen kirjansa kanteen. Kirjan nimeä en nyt muista. Kirja on st ud ion kirjastossa ja kirjoittelen tätä kotona. (edit: tarkistin sen kirjan nimen, se on The Art of Portrait). On mielenkiintoista kuinka kirjan kanneksi päätyy kuva tuotannon alkuvaiheesta, jolloin kuvausta vasta "opetellaan".  On assingment osastossa on vähemmän nähtyjä kuvia. Toki osa niistä löytyy Karshin kirjoista.

Aika pitkälle saitin sisältö löytyy myös vuonna 2003 uudelleen painetusta ja taitetusta Karsh: A Biography in Images  -kirjasta.

Kannattaa tutustua yhteen aikamme suurista muotokuvaajista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Karsh Yosuf, linkki, valokuvaaja, guru

Valokuva on valokuva on valokuva

Lauantai 7.6.2008 klo 10:19 - Peter Forsgård

Galleria Luova.fi:ssä on parhaillaan esillä Jussi Aallon retrospektiivinen näyttely Valokuva on valokuva on valokuva. Jussin näyttely jatkaa varsin merkittävien näyttelyiden sarjaa Luovassa.

Esillä on Jussi Aallon kuvia viidenkymmenen vuoden ajalta. Gallerian alakerrassa on kuvia uran alkuajoilta. Esillä mm. mainoskuvia Marimekolle ym. Yläkerrassa on uudempaa tuotantoa.

Näyttely on varsin erinomainen ja tuo esiin Aallon monipuolisuuden kuvaajana. Uudistuminen eri vuosikymmeninä on upea saavutus, johan harva kuvaaja pystyy. Monien kuvaajien osalta on sanottu, että se ensmmäinen näytely/teos on se paras, mutta Jussilla näyttää virtaa ja ilmaisua riittävän. Viimei simmät kuvat tältä keväältä Helsingin patsaista ovat uutta Jussia, mutta silti tunnistettavissa hänen kuvikseen. Tuollainen uudistuminen ja raikkaus on hienoa.

Näyttelystä jäin ainoastan kaipaamaan kuvaa Catherine Deneuvesta. Sen kuvan tarina on niin hauska ja mukava. Samoin kaipasin kuvia Helsinki kirjasta, joka Jussi teki yhdessä Markku Pirin kanssa 80-luvun alussa. Myös perinteisiä muotokuvia olisin halunnut nähdä enemmän. Klassista muotokuvaa näkee nykyään aika vähän. Syynä varmasti Jussin halu profiloitua laajemmin kuin muotokuvaajana. Onneksi alakerrassa niitä kuitenkin oli.

Jussi Aalto on edelleen vahvasti mukana suomalaisessa valokuvassa. Hän toimii tällä hetkellä Helsingin Valokuvakeskuksen toiminnanjohtajana. HCP:n tarkoituksena on edistää valokuvakulttuuria pääkaupunkiseudulla, järjestää työpajoja ja tuottaa näyttelyitä mm. Galleria Luova.fi:in. Allekirjoittanut toimii HCP:n puheenjohtajana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, Luova, Aalto Jussi, HCP

Valokuvan kokemus - kysymys dokumentaarisuudesta -seminaari

Lauantai 7.6.2008 klo 9:56 - Peter Forsgård

Ateneum ja Valokuvataiteen museo järjesti kaksi päiväisen seminaarin aiheena: Valokuvan kokemus - kysymyksiä dokumetaarisuudesta. Seminaari sisälsi monta mielenkiintosta luentoa valokuvan eri alueilta. Torstain ensimmäisen session aiheena oli Ihmisen kuva. Aluksi Elina Heikka, Valokuvataiteen museon johtaja, kävi läpi käsitteen Humanistinen valokuvaus. Esitys peilasi yhtymäkohtia Matti Saanion tapaan kuvata ja käsitellä koko kuvausprosessia. Tunnetuimmat humanistisen valokuvauksen edustajat olivat Cartier-Bresson ja Doisneau. Humanistisen valokuvaus nähtiin tulevaisuuden uskon palauttaja na sodanjälkei sessä tilanteessa. Joissakin tiedoissa on sanottu humanistisen kuvauksen alkaneen jo 30-luvulla. Minusta sen alku ja perinne voidaan perustellusti sieltä hakea. Unkarilaiset Brassai ja Kertesz kuvasivat siihen tyyliin ja samantyylisiä aiheita.

Matti Saanion yhteys humanisteihin oli samankaltainen lähestystapa eli rakentaa kuvat luottamuksesta ihmisessä olevaan hyvään. Tämä näkemys ja lähestymistapa on ehkä ollut yksi tekijä miksi Saanio ei ollut aina kovin suosittu suomalaisessa taidevalokuvauksen piirissä. 70-luvun alussahan valtion taidetoimikunta määritteli valokuvataiteen käsittämään ainoastaan yhteiskuntakriittisen kuvaamisen tietyistä lähtökohdista. Toinen yhteys Saaniolla humanistien kanssa oli kuvien esitystapa. Pyrkimyksenä oli nimenomaan painettun kuvaan. Saanio kuvat julkaistiin Suomen Kuvalehdessä, Saanion tekstein, kuvareportaaseina sekä kirjoina. Aivan samaan tapaan kuin humanistienkin. Humanistien liike valokuvauksessa loppui Steichenin kokoamaan Family of Man näyttelyyn. Se nähtiin Suomessa vuonna -59.

Toisena luentona oli väitöskirjaa tekevän Minna Ijäksen esitys Poseeraus valokuvamuotokuvissa 1920-luvulla. Hän kävi läpi muotokuvan poseerausten konventiota ja sen merkitystä. Mielenkiintoisin osa oli kuitenkin kuvat, joisa tätä konventiota rikottiin. Siihenkin aikaan oli tarjolla fantasiamuotokuvia, joiden ihantena olivat sen aikaiset "Hollywood-kuvat". Samaan kuin tänään tehdään muotokuvia muotikuvamaisesti, fantasikuvat ovat edelleen perinteisen muotokuvan rinnalla. Samaan tapaan nykyiset fantasiakuvat rikkovat muotokuvan konventiota poseerauksillaan ja esitystavallaan. Perinteisessä poseerauksessa haetaan asennolla kunnianosoitusta ja samalla malli hakee kunnioitusta, Pierre Bourdieun tulkinnan mukaan. Muotokuvaushan on myös pönötyksen historiaa.

Dag Peterson, Tanskan Kuninkaallisen Kirjaston kuvaosastonjohtaja, puhui Jakob Riisistä. Häntä pidetään sosiaalisen dokumenttikuvan isänä. Hän kävi läpi Riisin kuvia ja tapaa tuoda asiat esiin uuden kuvagenren synnyn taustojen selittämiseen. Se osa toki oli mielenkiintoista, mutta mielenkiintoisenmpaa oli kuulla itse Riisistä ja hänen taustastaan. Jakob A. Riis oli poliisireportteri The Tribune-lehdessä New Yorkissa. Hän näki siis paljon New Yorkin slummeja ja aloitti kirjoittamaan ihmisten huonoista asuinoloista ja köyhyydestä. Kun kirjoitetulla sanalla ei ollut toivottavaa vaikutusta, turvautui Riis valokuvan voimaan. Riis pystyi kuvaamaan pimeissä slummiasunnoissa magnesiumflässin avulla. Hän oli ensimmäisiä, jotka hyödynsivät sitä. Riis käytti kuvauksiin myös apuvoimia. Hänelle kuvauksia tekivät kaksi New Yorkin amatöörivalokuvauskerhoon kuulunutta kuvaajaa, Henry G. Piffard ja Richard Hoe Lawrence. Riisin kuvat ja esitykset vaikuttivat merkittävästi slummissa asuvien oloihin. Riisin kuvat olivat tekniseltä laadultaan surkeita ja valokuvaajana hän unohtui pitkäksi aikaa. Osittain syynä oli juuri se, että kuvien taso oli varsin kehno, siis teknisesti. Vuonna 1947 hänen lasinega-arkistonsa löytyi kotitalonsa ullakolta. Lasinegoja oli yhteensä noin 400, joista n. 200 olivat Riisin ottamia. Loput olivat ilmeisesti apuna olleiden kahden kuvaajan ottamia. Osa kuvista taas oli reprottu muiden sen aikaisten kuvaajien kuvista. Niitä hän oli käyttänyt esityksissään puhuessaan slummien oloista. Seuraavana vuonna kuvat vedostettiin uudestaan ja niistä saatiin taitavien vedostajien avulla hienoja (teknisesti) vedoksia. Riis oli astunut valokuvauksen historiaan myös viralisesti. Tähän saakka Lewis W. Hinea oli pidetty sosiaalisen dokumentarismin isänä. Yhdessäkään valokuvauksen historian kirjassa, mikä on kirjoitetu ennen vuotta 48 ei Riisiä mainita.

Sinänsä on irvokasta, että sosiaalisen dokumenttikuvauksen isänä on kirjoittava toimittaja, joka aloitti itse kuvaamaan. Nykyäänhän ollaan sitä mieltä, että kirjoittavat toimittajat ovat tuhoamassa samaa asiaa. Toinen irvokas seikka on myös se, että Riisille kuvasi amatöörikuvaajia. Nykyään amatöörikuvaajia syytetään astumista ammattikuvaajien apajille, lähinnä kansalaisjournalismin nimissä. Voisiko sanoa, että kansalaisjournalismin avulla syntyi sosiaalinen dokumentarismi?

Perjantain esityksistä mielenkiintoisin oli Iina Kohosen Propagandakuvista kertova esitys. Hän on tutkinut Kosmonauttien nostamista kansallissankareiksi kuvien avulla. Paikallinen "Life" julkaisi suuria kuvareportaaseja kosmonauteista. Kosmonauteista tehtiin sankareita kuvien avulla. Samalla pönkitettiin Neuvostoihmisen identiteettiä mahtavimpana kansakuntana. Propaganda koneisto ylsi kuvanlukemisen opettamisen tasolle. Todellisuus rakennettiin mielikuvien kautta ja koko koneisto oli valjastettu aateen tukemiseen. Kuvamanipulaation perinne ylsi myös arkistoon, jossa kuvatekstejä muutettiin sen mukaan kuka oli vallan kahvassa. Nimiä vaihdettiin jne. Tutkimuksessa pohditan kuvan todellista suhdetta historiaan ja siihen mitä on oikeasti tapahtunut. Mikä on valokuvan todistusvoima?         

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, koulutus, Saanio Matti, Riis Jakob