My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kirjasto kätköistä -- Phaidon 55 ja Lisette Model

Lauantai 31.1.2009 - Peter Forsgård

Phaidonilla on valokuvauskirjasarja nimeltä 55. Sarjassa on esitelty kuuluisimpien valokuvaajien merkittävimmät 55 valokuvaa pienessä pokkarissa. Sarja on jaoteltu viiden kirja sarjoihin erilaisten teemojen mukaan. Sarja on hinnoiteltu varsin suopeasti, joten muutamalla kympillä saa viisi kirjaa, joissa on valokuvaajasta lyhyt elämäkerta ja ne 55 valokuvaa kronologisessa järjestyksessä.

Akateemisesta kirjakaupasta löysin sarjaan kuulu van 5 Masters of Photography-kokoelman. Sarjassa oli mukana minun kannaltani j uuri sopiva yh distelmä. Neljän tähän kokoelmaan kuuluvan teoksia minulla ei ole entuudestaan. Tässä sarjassa ovat mukana Lisette Model, Jakob Riis, Eugene Atget, Mathew Brady ja Daido Moriyama. Moriyaman kirjoja minulla on entuudestaan, mutta tässä on myös niitä elämäkerrallisia tietoja. Tuttuja kuvien kautta nuo kaikki kuvaajat ovat, mutta nyt voin myös hyllystä ottaa kuvia ja katsella niitä. Kronologinen esittämistapa on myös mielenkiintoinen, koska siinä näkee kuvaajan tyylin kehittymisen ja matkan ensimmäisistä kuvista viimeisiin kuviin.

Lisette Model varsin mielenkiintoinen valokuvaaja. Hän on alun perin opiskellut laulajaksi ja aloitti valokuvaamisen vasta 32-vuotiaana. Hän oli saanut varsin laajan musiikillisen koulutuksen, mutta huomasi 30 kympin nurkilla, ettei lahjakkuus riitä musiikkiin. Musiikki jäi. Hän aloitti taidemaalarin opinnot. Tienatakseen rahaa hän opetteli vedostamisen ja toimi laboranttina. Varsin pian hänen kiinnostuksensa valokuvaamiseen oli niin suuri, että hän ryhtyi valokuvaajaksi. Valokuvauksen opettajana oli hänen siskonsa Olga.

"The most succesfull photographs are not those that require the most trouble"; näin totesi Carlo Rim, Vu-lehden toimittaja artikkelissaan ´On the Snapshot´. Tuo lause on ollut Lisette Modelin kuvauksen johtolanka. Hän halusi säilyttää kuvissaan näppäilyn tuoreuden tuottaman tunteen. Hänen kuvansa saivat lopullisen muotonsa pimiössä, manipulaatio oli olennainen osa hänen ilmaisuaan. Hänen ensimmäinen julkaistu kuvasarja oli ´De Promenade de Anglais´. Se julkaistiin Ranskassa Regards-lehdessä. Se kertoi ylemmän keskiluokasta ja siitä kuinka se elämäntapa lopulta ajoi itse itsensä umpikujaan.

New Yorkiin Model muutti 1941. ´De Promenade de Anglais´ oli hänen portfolionsa, kun hän haki laborantin töitä. Kuvasarja kuitenkin haluttiin julkaista. Model jätti haaveet laborantin urasta tämän jälkeen. Hänen New Yorkin alkuajan valokuvat olivat lähinnä kaupunkia tarkkailevaa kuvaa. Hän kuvasi Harpers Bazaar-lehteen koko neljäkymmentä luvun lopun aina vuoteen 55. Tosin hän halusi olla vapaa ja ei varsinaisesti kuvannut tilauksesta mitään. Tämä asennoituminen johti siihen, että hänen täytyi ottaa opettajan tehtäviä vastaan. Hän opetti valokuvausta kuolemaansa saakka vuoteen 1983. Tunnetuimpia oppilaita olivat mm. Larry Fink, Diane Arbus ja Bruce Weber. Opettamisen hän aloitti vuonna 1949 Ansel Adamsin perustamassa San Fransisco School of Fine Artissa. Hänen opetusmetodinsa ei ollut luentomainen vaan hän vei oppilaat kaupungille etsimään kuvauskohteita. Hän opetti, kuten oli itsekin oppinut valokuvauksen. Hän jatkoi opetustyötään 1951 New School for Social Research.

Mielenkiintoisinta Modellissa on hänen halunsa tehdä snapshottia ja mahdollisimman yksinkertaisesti. Ihan selkeästi myös hänen opetus metodinsa liittyy tähän. Korostaa fiilistä teknisten asioiden edelle. Hänen kuvistaan on helppo löytää tuo johtoajatus. Kuvat selkeästi kuitenkin kuuluivat New York Schoolin traditioon. New York School oli aikakausi joka alkoi klassisesta dokumentti kuvauksesta, Farm Administration Workista vuodelta -36 päättyen Robert Frankin The Americans sarjaan. Modellin kuvat kuuluivat tähän "koulukuntaan" koska hänellä oli läheiset suhteet Photo Leagueen. Photo League oli koulu, julkaisu ja galleria, joka oli suuntautunut sosiaaliseen dokumenttikuvaukseen. Kertesz ja Weegee olivat myös tämän Leaguen edustajia. Perustajina olivat Paul Strand ja Berenice Abbot

Kirjassa ensimmäinen kuva on vuodelta -33 ja viimeinen vuodelta -59. Alusta asti on tyyli tunnistettavissa. Model säilytti tyylinsä vuosien saatossa, ainakin sen kuvan saa tästä kirjasta. New York-sarja Reflections on hiukan erilainen, kuin muut kuvat.  Kuvat ovat valokuvia näyteikkunoista, joista heijastuu katumaisema. Kuvat ovat aika kaoottisia ja kuvastavat hyvin hänen tuntemuksiaan uudesta kotikaupungista.

Myöhemmissä bloggauksissa tämän kokoelman muista kuvista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Model Lisette, Photo League, Phaidon, Riis Jakob, Atget Eugene, Brady Matthew B., Moriyama Daido

Lehtikuvan yt-neuvotteluista muutama huomio.

Maanantai 26.1.2009 klo 21:48 - Peter Forsgård

Maanantaina 26.1. uutisoitiin, että Lehtikuvassa on aloitettu yt-neuvottelut. Vähennystarvetta uutisten mukaan on 6-8 henkilöä. Orastava taantuma luonnollisesti antaa "oikeutuksen" irtisanomisille.


Taustalla on vuosisopimusten menetyksiä. Se taas luonnollisesti tulee vähentämään kuvamyyntiä. Kansalaisjournalismilla ei Lehtikuvan toimitusjohtajan Juha Nousiaisen mukaan ole vaikutusta tähän. He kuvaavat pääasiassa sellaisissa paikoissa, joihin eivät tavallinen kansa pääse.


Toimitusjohtaja Juha Nousiaisen mukaan kuvat ostetaan mielummin oman konsernin sisältä. Tuohan on ymmärrettävää ja kokonaisuuden kannalta varsin ilahduttava uutinen. Lehtikuvalla on aika monta vuotta ollut käytännössä monopoli lehtikuvien myynnissä Suomessa. Tämä uusi kehityshän tarkoittaa, että Lehtikuva on saanut todellisia kilpailijoita muista lehtitaloista. Monopoliasemassa on juuri se vaara, että oma kehitys pysähtyy ja yhtäkkiä huomaa, että jotkut menevätkin ohi. Onko näin käynyt Lehtikuvan kohdalla? En osaa varmasti sanoa, kun en riittävästi tunne Lehtikuvan toimintaa.


Sen verran voi sanoa, mitä olen "kylillä" kuullut kollegoiden kertoneen sopimuksia irtisanoneiden syistä irtisanomisiin. Lehtikuvan kuvanlaatu on heikentynyt ja hinnat eivät vastaa laatua. Kaikki kuulemma tehdään rimaa hipoen. Korostan, että näin olen kuullut ja sen paikkansa pitävyyttä voin vain spekuloida. Samojen huhujen mukaan kuvia ei pelkästään osteta oman konsernin sisältä vaan myös muilta konserneilta ja freekuvaajilta. Olen myös itse huomannut esim. urheilukuvauksen kohdalla Europhoton kuvien yleistymisen. Hehän käyttävät kauko-ohjattuja kameroita, studioflässejä hallien katossa ym. Se ei tietenkään vielä kerro mitään kuvien "hyvyydestä" tai "paremmuudesta" suhteessa toisiin, mutta se kertoo suhtautumisesta, valokuvaamisen kehittämisestä ja asenteesta. Se taas antaa viitteitä myös siitä, että sisällön kehittäminen on myös tavoitteissa mukana.


Vaikka tässä asiassa, sikäli mikäli kilpailu aidosti on syntynyt, on myös hyviä piirteitä ei luonnollisestikaan ole mukavaa, jos ihmisiä Lehtikuvasta joudutaan irtisanomaan.
Linkit uutiseen Taloussanomien ja Mainonta & Markkinointi-lehden sivuille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Lehtikuva, kuvajournalismi

Valokuvan vuosi 2009

Sunnuntai 25.1.2009 klo 8:56 - Peter Forsgård

Valokuvakeksinnön julkistamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 170 vuotta. Tarkemmin sanottuna 19. elokuuta. Keksintö julkistettiin Ranskan Akatemiassa tuona päivänä vuonna 1839.

"Valokuvan vuoden 2009 tarkoituksena on tuottaa iloa ja lisätä ymmärrystä valokuvasta. Katseen kohdistamisella valokuvamediaan on syynsä teknologian murroksessa ja taiteen kentän liikahduksissa, joissa valokuva vaikuttaa. Valokuvataiteen nousu, kuvan digitalisoituminen sekä kulttuurin kuvallistuminen ovat prosesseja, joita valokuvan, sen historian ja erilaisten käytäntöjen tuntemus osaltaan mielekkäästi jäsentää." (lainaus >www.katse.org)

Katse.org on valokuva vuosi 2009 virallinen tiedotuskanava. Sieltä löytyy tietoja ja taustaa tapahtumalle. Ohjelmatiedot löytyvät Helsinki Photography Festival-sivuilta.

Tapahtumaan liittyvä valokuvanäyttely Aletheia - Positions in Conteporary Photograhy on esillä Meilahden taidemuseossa.

Valokuvataiteen museossa on festivaaliin liittyvä näyttely on Tilan Jännitteet.

Näyttelyistä lisää, kun olen käynyt katsomassa.

Toivottavasti tämä tapahtuma saa paljon kävijöitä. Aika hyvin on lehdistössä ollut, ainakin HS:ssä, juttuja tapahtumasta. Toistaiseksi näyttelyarvioiden muodossa. Tämän tapaiset festivaalit saisivat olla joka vuotisia. Nykyvalokuvan tunnettuvuus lisääntyisi melkoisesti ja palstatilaa mediasta saavat muutkin kuin vain Helsinki School.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuva, valokuvan vuosi, valokuvanayttely, Helsinki Photo Festival

Bremerin yleisöluento

Sunnuntai 25.1.2009 klo 8:24 - Peter Forsgård

HCP eli Helsingin Valokuvakeskus järjesti eilen Ässäkeskuksessa yleisöluennon. Luennoitsijana oli Stefan Bremer. Tilaisuus oli menestys, 150 hengen luentosaliin oli ahtautunut lähes 200 kuulijaa. Luennon yhteistyökumppanina oli HOK-Elanto.

HCP on aiemminkin järjestänyt yleisöluentoja, luennoitisijoina mm. Anders Petersen, Jussi Aalto, Arno Rafael Minkkinen, Hannu Vanhanen ym. Varsin nimekästä valokuvaaja olemme saaneet paikalle. Yleisöluentojen pitämistä on tarkoitus jatkaa.

Stefan Bremer kertoi omasta urastaan näyttäen kuviaan. Tarinat ja jutut olivat kiinnostavaa kuultavaa .

Julkaisimme tilaisuudessa myös tämän vuoden työpajat. Erityisen iloinen olen, että saamme taas Arno Minkkisen pitämään meille työpajaa. Työpaja on 27.7. - 31.7.09 ja se pidetään Kotkassa. Tarkemmat tiedot ilmestyvät HCP:n verkkosivuille lähipäivinä. Muista HCP:N työpajoista mainittakoon, Jouko Leskelän Katukuvaustyöpaja vapun tienoilla, Antti Kolin Eläinkuvaus Helsingissä kesäkuussa, Jussi Aallon Muotokuvausputki sekä Seilin Luovankuvauksen työpaja. Stefan Bremer pitää Kontaktikuvaus-työpajan elokuussa. 

Muutama muu työpaja on vielä syksyksi suunnitteilla, joten varsin hyvän kokonaisuuden saamme taas kasaan.

Lisätietoja työpajoista lähipäivinä HCP:n verkkosivuilta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: HCP, Bremer Stefan, valokuvaus

Miksi lehtikuvassa pitää nauraa?

Keskiviikko 21.1.2009 klo 9:18 - Peter Forsgård

Kirjailija Sofi Oksanen pohtii HS:n kolumnissaan Keskellä viikkoa miksi lehtikuvissa pitää nauraa. Tässä lehtikuvalla tarkoitetaan enemmänkin aikakausityyppistä lehtikuvaa.

Sofi Oksanen kirjoittaa "Naurun puuttuessa yleisöpalaute on selvä: tämä kirjailija murjottaa aina, onpa tympeä tyyppi." Lukijat ja kuvia katsovat ovat ehdollistuneet nauraviin kuviin, sanoo Oksanen.

Näinhän tuo käytännössä menee. Samanlainen vaatimus on muotokuvissakin. Asiakas haluaa usein itsestään nauravan tai vähintäänkin hymyilevän kuvan. Itse olen sitä mieltä, että normaali vakava ilme tuo kuvattavan persoonan paremmin esiin. Amerikkalaisessa kulttuurissa tämä on viety varsin pitkälle. On suuri ero kuvata amerikkalaisia verrattuna suomalaisiin. Amerikkalaisilta saa usein pyytää hiukan pienempä naurua tai hymyä. Varsinkin, jos heitä kuvaa suomalaisiin yritysmaailmalle suunnattuihin lehtiin. Suomalaisen asenne on, että bisnes on vakavaa ei sovi nauraa tai hymyillä, joku voi vielä luulla ettei tätä työtä oteta vakavasti.

Oksanen kirjoittaa myös, että kuva hymyilevästä ihmisestä on nuori, kulttuuri-, aika ja tekniikkasidonnainen. Tämäkin pitää paikkansa. Harvoin näkee vanhoja maalauksia tai valokuvia joissa kohde nauraa. Ennen vanhaan valokuvatavaksi tuleminen oli harras ja vakava hetki. Toki valokuvan alkuaikoina pitkät valotukset olivat hymylle esteenä. Samoin antiikin Kreikan taiteessa ei hymyileviä hahmoja ollut. Muistan aikoinaan, kun koulukuvaamo Seppälän Valokuvaamo aloitteli kuvauksia Puolassa, muistaakseni, oli siellä suurena myyntivalttina mahdollisuus hymyilevään kuvaan. Aiemmin siellä ei kuvissa juuri hymyilyn perinnettä ollut.

Hymyilevää ihmistä pidetään helposti lähetyttävänä ja avoimena. Tätä käytetään varsin tehokkaasti hyväksi esimerkiksi lehtien kansissa. Hymyilevä ihminen kannessa myy paremmin, kirjoittaa Oksanen. Aikakausilehtien kannet muistuttuvat tästä syystä varsin paljon toisiaan. Kannen tarkoituksenahan on saada ihminen tarttumaan lehteen, periaatteella, see it, grab it and buy it. Toisaalta kuten aiemmin jo mainitsin vakavampi henkisissä lehdissä vakavaa ilmettä käytetään vastaavasti myyntikeinona, hymyä pidetään liian kevytmielisenä, ainakin täällä meillä siis.

(edit klo 18.53) Linkki Oksasen kolumniin. En tuota linkkiä aamulla blogatessani huomannut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, lehtikuvaus, kuvajournalismi

Muutama linkki Obaman virkaanastujaiskuviin.

Keskiviikko 21.1.2009 klo 8:41 - Peter Forsgård

Palaan vielä eiliseen Obaman virkaanastujaisiin muutaman linkin muodossa:

Uusi kuvakulma

Photomystery solved

CNN

Time-magazine Nämä ovat erityisesti katsomisen arvoisia.

?hpid=topnews">Faces in the crowd (Washington Post). Hyvin toteutettu Who is Who.

Satelliittikuva The Mall Kuvan on ottanut GeoEye-1.

Washington Post:lla on yleensäkin varsin kattavat ja erinomaiset kuvareportaasit tapahtumista. Miksi näitä ei näy suomalaisten sanomalehtien sivuilta?

Reuters audioslideshow. Ei näitäkään ole suomalaisessa mediassa. Miksei?

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Barack Obama, linkki

The Moment

Tiistai 20.1.2009 klo 22:17 - Peter Forsgård

USA:n presidentin Barack H. Obaman virkaanastujaisista on CNN:n sivuilla mielenkiintoinen 3D-kuva. Kuvan katsomista varten täytyy asentaa Microsoftin Photosynth.

Valtava 3D-kuva on rakennettu paikalla olleiden katsojien lähettämistä kännykkäkuvista. Osa kuvista on CNN:n omien kuvaajien ottamia. Tekniikka on varsin mielenkiintoinen. Kuvaa voi skrollata ja sitä voi liikuttaa edes takaisin saadakseen laajemman näkymän tai vastaavasti katsoakseen yksityiskohtia. Kuvia voi edelleen lähettää ja suurta kuvaa parannetaan ja laajennetaan koko ajan.

Tuota täytyy itsekin kokeilla joskus.

CNN:n sivuille on myös tulossa satelliittikuva The Mall:sta, jossa lähes miljoona ihmistä oli seuraamassa tapahtumaa.

Mielenkiintoinen on myös panoraama Capitolilta. Tämän tyylisiä kuvia on ollut jo vuosia.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Photosync, Barack Obama

Valokuvaajan stereotypia.

Tiistai 20.1.2009 klo 8:13 - Peter Forsgård

Jäin pohtimaan valokuvajan stereotypiaa, kun luin Seppo Saveksen uuden kirjan arvostelua, tai oikeammin sanottuna esittelyä, tämän aamuisesta Helsingin Sanomista. Juttu on printti HS:ssä sivulla C1. Kirjoittajana on Anu Uimonen.

Seppo Savesta harmitti 50-luvulla kliseinen karikatyyri valokuvaajasta. Valokuvaaja oli joko baskeripäinen taiteilija tai rääväsuinen lehtikuvaaja. Nyttemmin valokuvaajien kirjo on muuttunut ja arvostus noussut, mainitaan jutussa.

Tosin nykyäänkin elokuvissa ja tv-sarjoissa valokuvaaja on usein se "bad guy" tai muuten vaan ääliö. Usein ne eri sarjo jen ja elokuvien valokuvaajahahmot ovat muotikuvauksen maailmasta. Karikatyyri on ilmeisesti haettu sieltä.

Mistä syy karikatyyriin sitten johtuu. Mahtaako se syy löytyä sieltä valokuvaajan omasta peilistä?

Saveksen kirja Valokuvaaja - Haastatteluja 1999-2008 on varmaankin hyvin mielenkiintoinen. Pitäähän se sisälällään melkoisen kokoelman suomalaisten eturivin valokuvaajien pienoiselämäkertoja. Kuvaajagenreä on laidasta laitaan, muotokuvaajasta, lehtikuvaajaan. Täytyy tuo kirja käydä poimissa kokoelmiini. Kommenttia kirjasta bloggauksen muodossa, kunhan se on hankittu ja luettu.

Samaan aihepiiriin liittyvä kirja on Tapio Laineen ja Asko Vivolinin kirjoittama Aikavalotuksia. Kirja on vuodelta 2001. Siinä on myös valokuvaajien pienoiselämäkertoja. Osa samoja joita Saveksen kirjassakin on. Aikavalotuksia-kirjassa on haastateltu myös muita valokuvausalan vaikuttajia, kuten tunnetuimpia fotokauppiaita ja maahantuojia. Tämä jälkimmäinen ryhmä antaa laajemman perspektiivin koko alalle. Kirja on varsin vihdyttävä ja antaa hyvän kuvan suomalaisesta valokuvasta sen tekijöiden kertomien tarinoiden kautta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvaaja, Saves Seppo, Valokuvaaja - Haastatteluja 1999-2008, kirja, Aikavalotuksia, Vivolin Asko, Laine Tapio

Suomalaisesta valokuvasta

Lauantai 17.1.2009 klo 12:18 - Peter Forsgård

YLE:n nettisivuilla oli kirjoitus suomalaisesta valokuvasta ja sen kiinnostuksen noususta Englanissa. Valokuvaus on noussut tunnetuimmaksi suomalaiseksi taidemuodoksi Englannissa.

Esko Männikkö, voitti viime vuoden Deutshe Börs-valokuvapalkinnon. Muuten pääosassa on luonnollis esti ollu Helsinki School. Yksityinen arvostettu galleria Purdy-Hicks on viimeisen kahden vuoden ajan pitänyt useamman suomalaista valokuvaa esittävän näyttelyn. Parhaillaan siellä on esillä Jorma Purasen valokuvia.

Minusta on kummallista, että Suomessa aliarvioidaan tätä valokuvauksemme menestystä maailmalla. Johtuneeko suomalaisesta perisynnistä eli kateudesta vai mistä? Toisaalta suomalainen helposti väheksyy, jotta voi sitten toisen epäonnistumisen hetkellä ilkkua: Minähän sanoin! Suomalainen saa usein oman itsetunnon kohotuksen toisen epäonesta. Toki varjopuolena voi olla Helsinki Schoolin ulkopuolisten kuvaajien jääminen julkisuuden ulkopuolelle. Toisaalta sekaan on syntynyt "vasta" liikkeitä. Olisiko näitä syntynyt ilman Helsinki Schoolin menestystä. Tärkeää näissä on minusta se, ettei vastusteta varsinaisesti mitään vaan tehdään "vastaliike" omalla hyvällä tekemisellä. Osoitetaan toinen "vääräksi" omalle tekemisellä, eikä toista mollaamalla. Jotenkin tuntuu, että suomalaissa on asteittain tapahtumassa tässä kohdassa pientä muutosta. Tuntuu vain siltä, että yhä useampi ajattelee positiivisemmin ja uskoo siihen omaan tekemiseen ja sen vaikutukseen. Mielipiteen ilmaisun henkinen vapautuminen kuin tekninenkin mahdollistuminen on varmaan osa syynä tähän mielikuvaani.

Menestyksenä yhtenä perustana on ollut oppi markkinoida. Ilman sitä menestystä ei olisi koskaan tullut. Luonnollisesti sisältö on myös tärkeä, ilman sitä menestys ei kovin pitkälle kanna. Nyt menestystä on jo tullut sen verran hyvin, että voidaan sanoa sisällönkin toimivan. Ihan hetkessä homma ei muutu. Toki jatkossa tarvitaan uusia tekijöitä lyömään läpi, jotta menetys jatkuu. Uusille tekijöille on toki helpompaa päästä eteenpäin, koska rankka pohjatyö on tehty. 

Pidän menestystä varsin hyvänä ja erinomaisena asiana koko valokuvan kannalta Suomessa. Valokuvasta, myös sen laajemmassa merkityksessä, kirjoitetaan enemmän kuin aikoihin. Tuon tuostakin on artikkeleja taidevalokuvasta, mutta myös arkisesta käyttökuvasta on paljon kirjoituksia. Televisio näyttää ilahduttavan paljon dokumentteja valokuvaajista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, suomalainen valokuva, Helsinki School, Purdy-Hicks, Mannikko Esko, Puranen Jorma, Deutsche Borse Photography Prize

Barack Obaman virallinen muotokuva.

Torstai 15.1.2009 klo 14:32 - Peter Forsgård

Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman virallinen muotokuva on julkistettu. Kuvan on ottanut Valkoisen talon virallinen valokuvaaja Pete Souza. Pienenä kuriositeettinä: valokuva on ensimmäinen digitaalisesti otettu USA:n presidentin virallinen muotokuva. Canonin uusin 5DMkII oli kuvaajalla työkaluna.

Pete Souza oli edellisen kerran Valkoisen talon virallisena kuvaajana Ronald Reaganin aikana.

Itse muotokuva on minusta kohtuullisen alkeellinen. Ihan rehellisesti sanottuna en uskoisi, että tuo kelpaisi edes perustutkintotasolla muotokuvauksen alalla. Kuvasta käy hyvin ilmi, miten e simerkiksi lehtikuvauksen osaaja ei välttämättä pärjää studiokuvauksessa. Tämä toimii myös toisin päin eli studiokuvaaja ei välttämättä ole se paras mahdollinen lehtikuvaaaja. Pete Souzan verkkosivuilla voit käydä toteamassa, että kuvajournalismi hänellä on hallussa. Luonnollisestikaan en tiedä mikä on ollut kuvaajan briiffissä reunaehdot. Toisaalta vaikka ne reunaehdot olisivat mitä, niin valaisussa on parantamisen varaa. Muu ilmaisu voi olla täysin harkittua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Barack Obama, muotokuvaus, Souza Pete

Kirjaston kätköistä: Valokuvauksen salaisuudet

Keskiviikko 7.1.2009 klo 18:01 - Peter Forsgård

Joe McNally kertoo kirjassaan Valokuvauksen salaisuudet (ISBN:978-952-220-023-5) kuvien kautta valokuvauksesta. Pääpaino on valossa ja valaisussa. Kuva esimerkit ovat National Geographicistä, Sports Illustratedista ym.. McNally oli mm. LIFE-lehden vakitunen kuvaaja 1994-1998.

Kirjan kuvat ovat erinomaisia ja suurimmilta osiltaan tehty työkeikkojen yhteydessä eli niitä todellisia lehtikuvaajan työssään ottamia. Päivän uutisia ja maailman kriisipesäkkeissä hän ei juurikaan ole kuvannut. Kuvaus on enemmänkin aikakaus ilehtikuvausta.

Kirjassa on paljon ohjeita valolliseen ajatteluun. Pienillä ja yksinkertaisilla lauseilla McNally saa ajatukset rullaamaan valosta ja sen käytöstä.

"Valo puhu yhtä paljon kuin sanat. Se saa ihmisen näyttämään enkeliltä tai paholaiselta."

"Onko vallitseva valo ainoa hyvä valo? Kyllä." McNallyn kysymys ja W. Eugen Smithin vastaus. Siis eikö salamaa ollenkaan? Smith jatkaa siihen "Tarkoitan mitä tahansa valoa, josta voi tehdä vallitsevan."

Jokaisen valokuvausta harrastavan kannattaisi lukea kyseinen kirja, vaikka se on tehty ammattikuvaajan näkökulmasta. Kirja auttaa ymmärtämään mistä valossa on kysymys ja miksi se on niin tärkeä. Valo ei ole tekniikkaa, vaan valo on ilmaisua. Valolla luodaan kuvaan haluttu tunnelma. Aika monen on yllätävän vaikea tätä hyväksyä. Jos kuvan valoa kommentoi, kuvitellaan että kommentoidaan tekniikkaa.

Joe McNally kävi marraskussa Nikonin vieraana Suomessa pitämässä luennon ja valaisudemon. Luento oli varsin viihdyttävä, mutta valaisudemo oli kovin erikoinen. Mikään ei oikein tuntunut onnistuvan, vaan kaikessa oli tekemisessä tuntui olevan demoefekti pääosasssa. Eräs kuulija totesikin virvokkeiden äärellä demojen jälkeen, että näimme havainnollisesti miten kuvia ei oteta. Kuvaaminen oli melkoista koheltamista ja lopputuloksetkaan eivät olleet kovin kummoisia. Olen muutamalta kollegalta kuullut, että McNally vetää todella hyviä työpajoja, joten siinä suhteessa nuo Helsingin demot olivat ihmetyksen aihe.

McNallyn kuvia kannattaa käydä katsomassa: www.joemcnally.com

(kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat suoria lainauksia kyseessä olevasta kirjasta.)

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston kätköistä, McNally Joe, valokuvaus

Capasta taas dokumentti

Maanantai 5.1.2009 klo 17:42 - Peter Forsgård

Robert Capan kuvasta Death of a Spanish Loyalist on taas tehty dokumenttiohjelma. Ohjelma on nimeltä Jäävuoren varjo. Kuvaa on aikaisemminkin väitetty lavastetuksi. On paha mennä sanomaan onko vai ei. Toisaalta onko hirvesti väliäkään. Dokumentissä kerrotaan, ettei kuvassa oleva henkilö ole se kuka siinä väitetään olevan. Oikeuslääkäri on katsonut kuvaa ja toteaa ettei kuvassa ole kuolevaa ihmistä. Capa on sanonut miehen juoksevan alas rinnettä. Kuvassa mies horjahtaa taaksepäin. Todellisuudessa jos jouksevaa ihmistä ammutaan hän ei käsittääkseni lennä taaksepäin.

Perusteita lavastuksen mahdollisuuteen on yllin kyllin. Ku n vielä muistetaan, että Capa itsekin on tavallaan fiktion tuotetta. Capa nimi ja henkilö oli alunperin fiktiota. Capa on oikealta nimeltään Endre Friedman. Capa on alunperin fiktiivinen amerikkalainen kuvaaja, jolle luotiin mielenkiintoinen taustatarina. Friedmanin kuvat alkoivat tehdä kauppansa paremmin. Myöhemmin Friedman muutti nimensä virallisestikin Robert Capaksi. 

En tiedä liittyykö Jäävuoren huippu-dokumentti jotenkin ns. Meksikolaiseen matkalaukkuun, joka löydettiin vajaa vuosi sitten. Se sisälsi kadonneeksi luultuja Capan negoja. HS:n jutussa ei ainakaan asiasta mainittu. Bloggasin Meksikolaisesta matkalaukusta 25.3.2008. International Center of Photographyn The Mexican Suitcase-sivusto.

HS kirjoitti aiheesta tänään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Capa Robert, Mexican Suitcase, ICP

Vuoden 2008 tilastoja ja kommenteja blogistani

Perjantai 2.1.2009 klo 16:07 - Peter Forsgård

Katselin blogini tilastoja vuodelta 2008. Kävijöitä viime vuonna oli n. 38.000 eli noin 105 per päivä. Sivunlatauksia yhteensä 46.400 eli 128 per päivä. Kirjoituksia oli puolet 76. Keskimäärin noin 500 lukijaa per bloggaus. Ihan hyviä lukuja ottaaksen huomioon, että kirjoitukset käsittelevät ainoastaan valokuvausta. Kävimäärät ovat hiukan lisääntyneet, vaikka kirjoituksia oli viime vuonna puolet siitä mitä edellisenä vuonna. Toisin sanoen uusia lukijoita on tullut lisää.

Tarkoituksena on olla aktiivisempi blogin kanssa tänä vuonna. Etenkin kirjaston kätköistä -sarjaan saisi helposti lisää kirjoitettavaa. Muutenkin valokuvauksesta on paljon kirjoitettavaa. Valokuva elää hyvää aikaa niin Suomessa kuin muuallakin.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoilleni!

PS. Kuvablogini on taas viikon tauon jälkeen saanut uutta sisältöä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: blogi, valokuvaus