My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Art Fair Suomi 10 - hyvä katsaus suomalaiseen valokuvataiteeseen

Maanantai 30.8.2010 klo 20:52 - Peter Forsgård

Kaapelitehtaalla on parhaillaan nykytaiteen myyntinäyttely Art Fair Suomi 2010. Valokuva on erittäin laajasti esillä. Myyntinäyttelyssä kannattaa käydä katsomassa missä suomalainen nykyvalokuvaus tällä hetkellä menee.

Esillä on muutakin kuin Helsinki Schoolin valokuvaajia. Jukka Lehtisellä oli esillä sarja Drive In Church. Hänen verkkosivuiltaan galleriasta Model löytyy samantyylisiä valokuvia. Harmi ettei tuohon galleriaan oikein pysty linkkaamaan suoraan.

Päivi Koskisen kuvista olen aina tykännyt. Häneltä oli Monday -sarjasta muutama kuva. Esillä oli myös triptyykki Oma kuva. Koskisen haastattelun tein, kun hänen Monday -sarjansa oli esillä Korjaamolla viime keväänä.

Nämä kaksi jäivät mieleen eli yllättävän vähän 200 taiteilijan joukosta. Jotenkin vain tuo nykytaidevalokuvaus ei oikein minuun iske. En ole oikein tullut sen kanssa sinuiksi.

Käykää ihmeessä itse toteamassa ja muodostamassa oma käsitys! Näyttely on auki 5.9.2010 asti.

Art Fair Suomen järjestäjinä ovat Muu ja Valokuvataiteilijoiden liitto

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvataide, Art Fair Suomi, Koskinen Paivi, Lehtinen Jukka

Valokuvauskeskustelusta forumeilla

Maanantai 30.8.2010 klo 4:00 - Peter Forsgård

Valokuvausalan forumit ovat olleet varsin suosittuja paikkoja etsiä neuvoja valokuvaukseen liittyvissä ongelmissa. Tarkemmin ottaen aika paljon kuitenkin kameroihin liittyvissä jutuissa. Suuri osa valokuvaukseen liittyvistä forumeista on todellisuudessa kameraforumeita. Siihen on varmaan syynä nörttien kiinnostus internettiin ja laitteisiin. Valokuvaajat eivät välttämättä ole suurena joukkona ensimmäisten joukossa ottamassa uutta tekniikkaa tai toimintatapaa käyttöönsä. Tämä on ohjannut alussa forumeiden keskustelun suuntaa ja eikä ole sittemmin keskustelun sisällön kautta houkutellut valokuvaajia riittävästi mukaan.

Valokuvajärjestöjen sivuilla on omia sisäisiä keskustelupalstoja. Ammattikuvaajien forum on varsin hiljainen. Muiden järjestöjen tilannetta en tiedä.

Forumit ovat viime aikoina menettäneet otettaan. Ainakin sellainen tunne minulla on. Forumeiden haasteena on moderointi. Sen tulee olla riittävän selkeää ja tiukkaa, mutta samalla on annettava keskustelun olla suhteellisen vapaata. Yhdistelmä on haastava. Forumit toimivat käytännössä vapaaehtoisvoimin ja ovat itseasiassa harrastustoimintaa niiden vetäjille. Tässä juuri piilee se haaste. Moderointi vaatisi enemmän aikaa ja paneutuista, siihen ei useinkaan resurssit riitä. Moderoinnin haaste on johtanut keskustelun tason laskuun. Toki jokainen kirjoittaja tulisi olla riittävän valistunut ja ymmärtää miten keskustellaan. Käytäntö on osoittanut toista, valitettavasti. Henkilöön menevä kommentointi on lisääntynyt, trollien määrä tuntuu lisääntyvän jne. Mitään tilastoa tästä minulla ei ole, mutta sellainen tunne on tullut viime aikoina. 

Toinen iso keskustelun tason laskija ovat nimimerkit. Vain omalla nimellä kirjoittamisen salliminen aivan varmasti nostaisi keskustelun tasoa. En ole koskaan ymmärtänyt nimetöntä nimimerkin takaa huutelua. Miksi ei uskalleta olla asioiden takana omalla nimellä? Nimimerkin takaa on helppo olla ottamatta muita huomioon, eikä olla samalla tavalla vastuussa sanoistaan kuin omalla nimellä kirjoittavat. Puuttuuko nimimerkin takaa huutelijoilta sosiaalista älykkyyttä. Kaikkein pahimpia ovat ne muutamat tapaukset, jotka välillä kirjoittavat omalla nimellään ja sitten välillä nimimerkin takaa. Niitäkin on tullut muutamia vastaan. Keskusteluun ja etenkin kuva-arviointeihin liittyy mielenkiintoinen aspekti. Monille on helpompaa huudella kuvista forumeilla, kuin kasvotusten. Forumien kritiikki on joskus varsin rankkaa. Itselläni on taas juuri päinvastoin, kasvotusten annan huomattavasti kovempaa kritiikkiä kuvista, kuin forumeilla.

Tosin kyllä forumeilta löytyy esimerkkejä omalla nimellään kirjoittavista häiriköistäkin, ei sen puoleen.

Oma osallistumiseni forumikirjoitteluun on ollut vaihtelevaa. Toisinaan aktiivista, mutta suurimmaksi osaksi epäaktiivista. Syyt ovat juuri nuo yllä mainitut. Aivan viime vuosina osallistumiseni on ollut ei-aktiivista. Seuraan kyllä keskusteluja, mutta hyvin harvoin osallistun. Syyt ovat juuri nuo mainitsemani, ei maksa vaivaa. Olen myös aina kirjoittanut omalla nimelläni, en koskaan nimimerkin takaa.

Forumien parhaita puolia ovat olleet uudet ystävät. Sen kautta on muodostunut epäsäännöllisen säännöllisiä tapaamisia ja kontakteja. Keskustelu on siirtynyt rajatumpaan piiriin. Niissä piireissä keskustelu on paljon hedelmällisempää.

Uskon vahvasti, että nykyisen muotoiset forumit ovat tavallaan tulleet tiensä päähän. Uskon, että asiallinen keskustelu tulee siirtymään muihin yhteisöalustoihin ja rajatumpaan keskustelijajoukkoon. Sellaisiin jossa kaikki ovat tunnistettavissa ja jokainen keskustelee omilla kasvoillaan. Nykyiset forumit jäävät toki olemaan, mutta keskustelun taso tulee entisestään laskemaan ja pahimassa tapauksessa vajoavat "suomi24"-tasolle.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, forumit

Kalansilmä-zoomi

Lauantai 28.8.2010 klo 20:00 - Peter Forsgård

En kovin paljon kirjoittele laitteista blogissani, mutta nyt Canon julkaisi varsin mielenkiintoisen zoomin. Kalansilmä-zoom 8-15mm f/4 on kovin erikoinen objektiivi.

8mm asennossaan se tuottaa pyöreän kuvan täyden kennon rungolla. 15mm on sitten diagonaalinen kalansilmä eli kuva-alan kulmasta kulmaan on 180 astetta. Lasi ns. L-sarjaa ja veikkaan myös hinnan olevan sen mukainen.

Itselläni on käytössä 15mm f/2.8 kalansilmä. Ihan nopeasti en itse keksi miksi haluaisin kalansilmä-zoomin. Olen 15mm käyttänyt ultra-laajiksena sekä täyden kennon rungoissa, että ns. croppi-rungoissa. Pallopanoraamat ovat onnistuneet näppärästi myös 15mm lasillani. Viidellä kuvalla sellaisen saa hyvin aikaiseksi. Pyöreän kuvan tuottavalla 8mm lasilla riittäisi kolme kuvaa.

 

Bookmark and Share Subscribe

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Canon

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus

Napalmin polttama tyttö

Perjantai 27.8.2010 klo 18:00 - Peter Forsgård

YLE esitti viime keskiviikkona upean dokumentin yhdestä maailman tunnetuimmista valokuvasta, sen kuvaajasta, sen synnystä ja siinä esiintyneestä vietnamilaisesta tytöstä. Dokumentti on nähtävissä YLE Areenassa ensi keskiviikkoon 1.9. asti.

Kuvan Napalmin polttamasta tytöstä, Kim Phuckista, otti AP:n valokuvaaja Nick Ut. (Googeln kuvahakuun) Kuva on otettu kesäkuun 8. 1972.

Dokumentissa käydään läpi kuvan ottamishetki ja mitä silloin siellä tapahtui. Tilanteesta on myös BBC:n liikkuvaa kuvaa.

Mielenkiintoista on kuitenkin kuvan vaikutukset sotaan suhtautumiseen USA:ssa, kuvan vaikutus Kim Phuckin elämään ym.

USA:n silloinen presidentti Nixon piti kuvaa lavastettuna. Kuvan vaikutus sodan vastaiseen mielipiteeseen oli niin kova, että kuvan totuutta piti Nixonin taholta epäillä.

Mielenkiintoista oli myös tieto, että kuva oli jäädä julkaisematta. Kuvassa oli alaston tyttö edestäpäin. Sellaisen kuvan julkaiseminen oli USA:ssa arveluttavaa. Onneksi paikallinen AP:N johtaja kuitenkin hylkäsi kuvatoimittajan mielipiteen ja antoi kuvalle julkaisuluvan.

Valokuvan tarina on vahva osoitus siitä, että kuvalla on merkitystä (tai ainakin oli). Vaikka liikkuvakuva tulee vahvistamaan asemaansa uuden jakakelukanavansa mahdollistamana myös sanomalehdissä, piirtyvät suuret tapahtumat mieliimme stillkuvina, ainakin toistaiseksi.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Ut Nick

Rakennusliiton valokuvauskilpailu

Keskiviikko 18.8.2010 klo 21:39 - Peter Forsgård

Kamera-lehti ja Rakennusliitto järjestävät valokuvauskilpailun. Mukana näyttää myös olevan Rakentajalehti ja Turva. Nikon sponssaa palkinnot.

Kilpailun säännötkin ovat järkevät. Mistään kaikki meille -kilpailusta ei ole kysymys. Palkitsemattomista kuvista maksetaan mikäli niitä käytetään. Hienoa, että näitä kohtuulliset ehdot täyttäviä valokuvauskilpailuja ilmaantuu.

Tuohon voi jopa harkita osallistuvan. Pitää oikein miettiä mitä kuvia sinne voisi laittaa, kun tässä kerran on ollut erään rakennusliikkeen kanssa tekemisissä kohta kaksi ja puoli vuotta. Näillä näkymin suhde jatkuu vielä jonkin aikaa, sen verran laiskaa on toi heidän virheittensä korjaaminen ollut...

 

Pitäiskö laittaa kuva niistä raksamiehistä jotka kantoivat sixpäkkejä ja mäyräkoiria ruokatunnilla kohti rakennustyömaita? Tosin en ole ihan varma olivatko ne just sen firman edustajia, jonka kanssa olen tekemisissä ollu. Ei kyllä tainnu olla, jonkun muun firman miehiä vissiin.

Miten olisi kuva siitä, kun sähkömies on korjaamassa omia ristiinkytkentöjä, joiden vuoksi ihmiset lähes kaksi ja puoli vuotta maksoivat toistensa sähkölaskuja?

Niin tai joku niistä ryhmäkuvista, kun äijät käy viidennen kerran ihmettelemässä samaa asiaa. 

Lähikset vois myös toimia. Vaikka ne terassinrakentajan ruuvaamat ruuvit, jotka rikkoivat laudanpinnan joista kivasti sai jalkoihin tikkuja. Tostakin sais muuten laitetua niitä ryhmäkuvia, kun ne samat ukot ihmettelee niitä ruuveja ja vääntyneitä terassilautoja kuudetta kertaa. Hienoja ilmeitä sais, kun ne siinä yrittää selittää jotain ja kääntää asiaa.

Mites jos kuitenkin laittaisi kuvan siitä 9X8 ruutuisesta shakkilaudasta, joka oli pihalle tehty. Ois ainakin ainutlaatuinen kuva, ei taida olla toista niin hienoa shakkilautaa missään. No ei ole tosin meilläkään sitä raksamiehensakkilautaa enää, kun saivat sen kahden vuoden ihmettelyn jälkeen korjattua.

Dramatiikkaa kuvaan ois saanu siitä kun noin 2m X 3,5m terassin lasiovi lentää kadulle neljännestä kerroksesta. Pieni suunnitteluvirhe suunnittelijalta vissiin ja ei se oven kiinnityskään ihan kohillaan ollu.

Oishan tossakin jo aika kivasti valinnan varaa kuviin. Muitakin kuvia saattais olla arkistossa. Katotaan nyt miten on ton osallistumisen laita.... Voisin koota porukkaa ihmettelemään niitä kuvia ja ihmettelykertoja tarvitaan ainakin sen seitsemän. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, valokuvauskilpailu, Nikon, Kamera-lehti

Koulukuvauksista

Tiistai 17.8.2010 klo 7:40 - Peter Forsgård

Turun Sanomat kirjoitti koulukuvaukseen liittyvästä "lahjonnasta". Koulukuvausyrityksillä on tapana ns. järjestelykorvauksena antaa kuvauksesta päättäville aika isojakin etuja. TS:n mukaan edut ovat nykyään jopa tuhansia euroja. 

Olin itsekin kouluja kuvaamassa 90-luvun alkuvuosina. Silloin oli sama tapa ja sitä kutsuttiin järjestelykorvaukseksi. Muistaakseni summat olivat markka per koulun oppilasmäärä. Siihen aikaan summat olivat aika paljon vähemmän kuin tuhansia euroja. Toki on huomioita ostovoima, kun vertailee rahan arvoa eri aikoina.

Ihan aiheesta "lahjukset" otetaan puheeksi. Antamalla koululle dataprojektori ja sillä varmistetaan koulu omaksi asiakkaasi, kuulostaa minun korvaan kyllä lahjukselta. Sehän luonnollisesti tarkoittaa, että vanhemmat maksavat projektorin kuvien hinnassa.

Mitenhän tämä toimisi vapaaehtoispohjalta, siis tämä koulun "lahjonta". Vanhemmat voisivat ruksittaa kuvapaketissa kohdan, jolla lahjoitetaan osa summasta koulun hyväksi. Kuvavalikoiman hinta voisi olla siinä tapauksessa esim. euron pari korkeampi. Ne jotka katsovat lahjoittamisen tarpeettomaksi, voisivat maksaa kuvistaan hiukan vähemmän.

Koulukuvat tulevat perinteisesti kaikille luvan antaneille koulun kautta kotiin. Tästä syystä lunastusprosentit ovat aika korkeita. 90-luvun taitteessa pahimman laman aikanakin lunastusprosentti oli omalla alueellani noin 80%. Toisaalta oli myös alueita joissa se oli 50% luokkaa. Nykyisistä lukemista minulla ei ole mitään käsitystä.

Paljonko mahtaisi lunastusprosentti pudota, jos kuvat olisi erikseen tilattavissa verkon vain kautta? Myyntivalttina se olisi varmasti ihan hyvä koulun ja vanhempien suuntaan. Pudonnut lunastusprosentti toisaalta varmasti nostaisi hintoja.    

Koulukuvat ovat ihan hauska muisto. Juuri viikonloppuna tuli katseltua omia ja lasten koulukuvia. Luokkakuvat erityisesti ovat mielenkiintoisia.

Asiasta kolmanteen Turun Sanomien jutun kuvituksessa on koulukuvaajalla samanlainen tausta, joka oli käytössä jo 90-luvun alussa...... :D

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, koulukuvaus

Ansaintalogiiika, tekijänoikeudet jne...

Sunnuntai 15.8.2010 klo 13:00 - Peter Forsgård

Törmäsin verkossa tällä viikolla neljään erittäin mielenkiintoiseen haastatteluun. Gerald Holubowitcz on haastatellut neljää valokuvausalan ihmistä kuvajournalismin tulevaisuudesta. Sortir du Cadre (Thinking outside the box) sarjan videoiden linkit: 

Stephen Mayes (managing director of VII Photo Agency)

Paul Melcher (co-founder and senior vice-president of PictureGroup)

Jean-Pierre Pappis (Polaris Images)

Mark Lubell (managing director of Magnum)

Kaikki neljä ovat varsin vaikutusvaltaista valokuvausalan vaikuttajaa. Kukin video kestää noin 20-30 minuuttia. Aika pitkiä kyllä ovat, mutta kannattaa käyttää aika niiden kuuntelemiseen. Sisältö on erinomaista ja niistä saa hyvän käsityksen kuvajournalismin ja valokuvauksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tai siis tulevaisuuden osalta tietysti ajatuksia siitä mihin ollaan menossa.

Kullakin haastatellulla oli yhteistä se, että kaikki kannustivat käyttämään uusia jakelumahdollisuuksia ja löytää niistä se oma tapa. Vaikka toistaiseksi ei ole löydetty sitä toimivaa ansaintamallia, niin vanhaan tapaan tukeutuminen ei enää toimi.

Valokuvauksessa ollaan menossa samaan kuin musiikkibisneksessä. Artistit tienaavat konserteilla ja ohjeismateriaalilla suurimman osan tuloistaan. Itse musiikin myymisestä ei juurikaan tienaa. Valokuvausalalla tuo kuulostaa aika vaikealta yhtälöltä. Valokuvatulla materiaalilla ei tienata, vaan taloudellinen hyöty tulee kirjoista, näyttelyistä, luennoista ym. Mark Lubell puhuu tästä tarkemmin. Se löytyy videosta noin 10:30 kohdalta.

Picture Groupilla on mielenkiintoinen politiikka. Kaikki heidän kuvansa on kenen tahansa upattavissa minne tahansa saitille. Aiemmin heidän kuviaan vaarastettiin paljon ja ratkaisu oli juuri tuo uppaamisen mahdollisuus. Missä heidän tulonsa näistä uppaamisista? Kukin upattu kuva sisältää mainoksen. Picture Group tekee yhteistyötä GoogleAd:sin kanssa. He käänsivät varastamisen tuloiksi. Tämä on heidän kannaltaan parempi ratkaisu, koska ei ole mitään järkeä yrittää rakentaa muureja ympärille. Parasta on että kuvat leviävät mahdollisimman laajalle. Paul Mercher puhuu asiasta videolla noin kahden minuutin kohdalla.

Näiden videoiden aihepiiriä liippaa erään myrskyvideon tarina. Arttu Pelgonen kuvasi upean videon viime sunnuntain uskomattomasta myrkystä. Video levisi verkossa kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Ihan tarkkaan en tiedä minne Pelgonen oli sen alunperin laittanut, ilmeisesti Vimeoon. Tietojen mukaan siitä oli HS ja Nelonen maksanut 325€. Tällä hetkellä videota ei tietääkseni ole verkossa. Onneksi joku siitä videosta sentään jotain maksoi, vaikka summa on aika vaatimaton.

Kyseisen videon uutisarvo on muutaman päivän. Sen jälkeen se ei uutislehtiä hirveästi enää kiinnosta. Minusta on harmi, että Pelgonen poisti videon Vimeosta, koska nyt sillä olisi selkeä arvo näkymisen muodossa. Alunperin se olisi kannattanut laittaa Vimeoon salasanan taakse ja laittaa tiedoksi medialle. Näin medialla olisi ollut mahdollisuus ostaa siihen julkaisuoikeus ja parhaassa tapauksessa se olisi levinnyt maksullisena eri medioihin, vieläpä ympäri maailmaa. Viikon päästä tästä sen olisi voinut laittaa julkiseksi ja antaa levitä maailmalle. En usko, että on mitään hyötyä piilottaa enää sitä videota. Kukaan ei ainakaan osta sitä, jos se on piilossa. Toimintamallit ovat muuttuneet, tykkäsimme siitä tai emme.

Kuten jo aiemmin kirjoitin ja noilla videoillakin tulee esiin, mitään aukotonta ansaintamallia tässä uudessa tilanteessa ei ole vielä keksitty. Paul Mercher toteaakin, että valokuvaus on vielä pieni lapsi, joka etsii paikkaansa maailmassa.

Kaikilla noilla haastatelluilla on kuitenkin selkeä usko siihen, että kuvajournalismilla on tulevaisuutta. Mikä sen muoto tulee tulevaisuudessa olemaan, on hakusessa.

Vielä kerran kehotan katsomaan ja kuuntelemaan nuo videot läpi.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, tekijanoikeus, business, Mayes Stephen, Melcher Paul, Pappis Jean-Pierre, Lubell Mark, Magnum, VII Photo Agency, Polaris Images, Picture Group, Holubowitcz Gerald, Pelgonen Arttu

Visuaalisen alan koulutuksesta....

Perjantai 13.8.2010 klo 12:00 - Peter Forsgård

Olen ollut koulutuksen kannattaja eli valokuvaajaksi haluaville olen aina neuvonut hankkiutumaan johonkin valokuvausalan oppilaitokseen. Perustaitojen oppiminen on äärimmäisen tärkeää ja kouluissa ne opetetaan. Koulussa saatavien kontaktien hyöty on myös iso. Opetuksen yhteydessä pääsee myös tutustumaan välineisiin ilman, että niitä tarvitsee kaikkia itse hommata. Useimmat koulut myös lainaavat niitä opiskelijoilleen, joten niiden hyödyntäminen on itsestään kiinni.

Viime aikoina olen kuitenkin hiukan muuttanut ajatustani koulutuksen merkityksestä. Eri koulujen taso vaihtelee ja kaikki oppilaitokset eivät pysty antamaan niitä valmiuksia joita tarvitaan. Visuaalisen alan kouluja on aika paljon ympäri Suomen. Uskallan väittää, ettei kaikkiin kouluihin riitä päteviä opettajia. Uusi opetussuunnitelmakaan ei ole kaikilta osin aivan kohdallaan. Täysin lopullista versiota en ole nähnyt, mutta se suhteellisen loppuvaiheessa oleva suunnitelma antoi vahvan viitteen.

Ääritapauksissa valokuvakoulutuksen läpikäyneiden nuorten valokuvaajien kuvista näkee mistä koulusta ovat valmistuneet. Opettajat muokkaavat oppilaita näköisikseen, niin visuaalisesti kuin ajatuksellisestikin. Inhimillistä toki ja ymmärrettävää, onhan opettajilla tietty käsitys siitä, mitä valokuvan tulee olla. Opetus on luonnollisesti sen mukaan. Pahimmassa tapauksessa oppilaat työnnetään samaan muottiin ja vain yhdenlainen tapa on oikea. Lopputuloksena on toinen toistaan samanlaisia valokuvaajia, jotka kaikki ottavat samanlaisia kuvia samoista aiheista.

Parhaassa tapauksessa taas opettajien näkemys hioo oppilaan omaa näkemystä. Varsinaista saamaan putkeen tunkemista ei tapahdu, vaan opettaja tukee oppilastaan hiomaan sitä omaa juttuaan.

Miten toimisi itseoppiminen? Tuskin täysin onnistuu, koska palautteen saaminen on yksi tärkeimmistä tavoista oppia. Luonnollisesti verkkomaailma on muuttanut tätä palautteen saamista radikaalisti. Verkkoyhteisöt, foorumit ja sosiaalinen media antaa loputtoman mahdollisuuden saada palautetta töilleen. On vain opittava suodattamaan olennainen turhasta. Ei luonnollisestikaan mikään aivan yksinkertainen asia, mutta ei suinkaan mahdotontakaan. Toinen mahdollisuus on osallistua työpajoihin ja löytää sieltä itselleen kontakteja muista osallistujista ja työpajan vetäjästä. Itseoppiminen ei siis onnistu ilman palautteen antajia. 

Tämä itseoppimiseen liittyvä pohdiskelun ja samalla tämän bloggauksen innoituksena oli tämä Philip Bloomin blogaus. Aiheena siinä oli videokuvauksen tulevaisuus järkkäreillä. Bloggauksen varsinainen aihe siinä ei sinänsä ole se juttu, vaan tämä kappale bloggauksen alkupuolella: 

"With the release of cameras like the T2i/ 550D it has opened up the market to everyone pretty much. So much so that I say to kids who email me asking about film school “have you considered getting together with a couple of mates, buying a T2i and a lens or two and shooting a movie every weekend?”. Best way to learn in my opinion. In my day film school was something I wanted to do (but didn’t in the end as I got a job as a runner at Sky) because I could not get my hands on gear. Too expensive. That has now changed…yes lenses, monitors etc cost money if you want the best. But you can EASILY shoot a movie with a T2i, an old Nikon 35mm F1.4 lens, a tripod and a cheap sound recorder with a shotgun. That’s around $1000 give or take…"

Bloomin mielestä paras tapa oppia on kerätä kaveriporukka ja kuvata leffa joka viikonloppu. Laitteiden hinta ei tuota juurikaan estä. Tuhannen euron vehkeillä saa tehtyä hyvälaatuista leffaa. Toki siihen vaaditaan muutakin kuin vain laitteet. Pitää olla jotain sanottavaa. 

Laitteiden halventuminen on demokratisoinut leffan tekoa, aivan kuten digitaalinen valokuvaus valokuvausta. Ennen siihen pystyi vain, jos oli mahdollisuus hankkia kalliit laitteet. Nykyään mahdollisuus on huomattavasti useammalla, koska laitteiden hinnat ovat dramaattisesti pudonneet. Jakelukanavatkin ovat demokratisoituneet. Kuka tahansa voi laittaa leffansa YouTubeen tai Vimeoon ja saada sille miljoonayleisön. Ennen tuollaiset katsojamäärät oli harvojen ja valittujen yksinoikeus. Toki jotkut näkevät demokratisoitumisen pahana peikkona, kun omat privilegiot murenevat ja visuaalisen ammattien raja-aidat kaatuvat.

Palatakseni hiukan sivuraiteilta menneeseen asiaan. Kyllä koulujen käynti edelleen on kannatavaa ja suotavaa, mutta nykyään voi miettiä muitakin vaihtoehtoja. Edelleen liian usein kysytään mikä on koulutuksesi, sen sijaan että kysytään, mitä olet tehnyt....

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

4 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, koulutus, videokuvaus

Uuden vaurauden vaikuttajat -muotokuvasarjasta lehdessä.

Torstai 12.8.2010 klo 10:00 - Peter Forsgård

Uuden vaurauden vaikuttajat muotokuva -sarjastani oli kohtuullisen iso juttu 6.8.2010 ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä. Jutun on kirjoittanut toimittaja Juha-Pekka Tikka. Hänen luvallaan saan julkaista kuvaruutukaappauksen kyseisen numeron näköislehdestä. Juttu löytyy lehden sivuilta 12-13.

 

nykypaiva100806.png

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toistaiseksi Aalto Venture Garagessa on seinällä 11 muotokuvaa. Kokonaisuudessaan on tarkoitus kuvata noin 50 It-yrittäjää ja taustavaikuttajia. Kokonaisuun painetaan kirjaksi ja kuvista pidetään iso valokuvanäyttely. Aikataulut ovat vielä hiukan auki. Projektin kokonaisrahoitus hakee myös muotoaan.

 

Bookmark and ShareSubscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Uuden vaurauden vaikuttajat

Valokuva ja ihmisen viehättävyys?

Torstai 12.8.2010 klo 9:08 - Peter Forsgård

On varmaankin kaikille itsestään selvää, että kuvanlaadulla on merkitystä. Kuvanlaatuun sisältyy niin tekninen kuin sisällöllinenkin laatu. Online deittisivusto okCupid tutki profiilikuvien vaikutusta siihen kuinka kuvassa olevan viehättävyys mielletään. Aluksi kun näin tuon linkin erään tuttuni Twitter feedissä, olin hiukan skeptinen ja ajattelin että mitähän hömppää tuolta löytyy.

Onneksi kuitenkin luin tuon Don´t Be Ugly by Accident-bloggauksen läpi. Bloggauksessa tulee selkeästi ilmi, että valokuvalla on väliä.

Mielenkiintoisin yksityiskohta oli, että suora salama lisää ikää noin 7 vuotta. Suora salama ei ole omiaan tuomaan ihmisen parhaita puolia esiin.

Tutkimustulos antoi myös valosta muutenkin tietoa. Iltapäivällä ja illalla otetut kuvat olivat keskimäärin mielenkiintoisempia kuin keskipäivällä. Kyse on samasta asiasta kuin suoran salaman kanssa, keskipäivän valo on kovaa ja raakaa.

Myös suurella aukolla otetut kuvat olivat parempia. Pieni syväterävyys on siis miellyttävämpää.

Kaikki nämä ovat niitä valokuvauksen perusteita ja oikeasti valokuvausta harrastavat ja sitä ammatikseen tekevät tietävät nämä. Sinänsä nuo tulokset eivät olleet mitenkään yllättäviä.

Suuri yleisö huomaa toisen kuvan olevan parempi kuin toinen, mutta ei välttämättä osaa yksilöidä miksi näin on. Minusta tämä tutkimus tukee hyvin sitä ajatusta, että valokuvauksessa on tiettyjä "sääntöjä", jotka tekevät kuvasta kiinnostavamman. "Säännöt" juontavat tavastamme mieltää valokuva, ei siitä että joku olisi vaan ne "säännöt" keksinyt.

Tutkimuksessa myös tutkittiin kameramerkkejä ja -tyyppejä. Järkkärillä otetut kuvat miellettiin paremmiksi ja kännykamerat olivat siellä häntäpäässä. Osa tästä varmaan menee kuvaajan taitojen piikkiin, paremmat kuvaajat ovat todennäköisesti hankkineet järkkäreitä. Heillä on siis parempi mahdollisuus vaikuttaa yllä mainittuihin asioihin, kuten esim. syväterävyyteen.

Tutkimuksen otos oli varsin suuri. Mukana oli 552.000 valokuvaa ja tiedot muodostettiin 11.4 miljoonasta mielipiteestä.

Käy lukemassa tutkimus, niin tiedät miksi sinun kannattaa hankkia iPhone ;) :D

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business

3D

Keskiviikko 11.8.2010 klo 15:00 - Peter Forsgård

3D on kovinta hottia elokuvamaailmassa. 3D ei tässä tarkoita minkään kameramerkin uutta mallia, vaan kolmiulotteisia elokuvia. Lämmin kesä on ajanut minut useaan otteeseen ilmastoituihin elokuvateattereihin katsomaan uusimpia elokuvia. Joukkoon on myös mahtunut muutamia 3D-elokuvia. Osassa elokuvista 3D ei juurikaan tuonut mitään lisäarvoa, vaan oli lähinnä efektinä, koska se on mahdollista. 

Miten 3D tulee leviämään kuluttajalaitteisiin jää nähtäväksi. Panasonic on ainakin ollut aktiivinen ja tuonut markkinoille 3D-videokameran. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta kuluttajatuotteesta, koska hinta on 20.000 dollarin luokkaa.

3D voi olla still-kuvissakin mahdollista, kun lehdet alkavat ilmestyä pääasiassa sähköisenä. Tablet laitteeseen 3D voisi jossain tilanteissa olla varsin kiinnostava.

Kolmiulotteisuus ei sinänsä ole uutta. Stereokuvausta on harrastettu jo vuosikymmeniä. Osa lukijoista varmaan muistaa View-Masterit. Holgalta löytyy myös 3D-kamera. Kyseessä on 3D-neulareikäkamera eli neulanreikäkuvausta 3D:nä.

Lisää aiheesta voi lukea PokeScope-sivustolta.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Panasonic, stereokuvaus, Holga, 3D

Lukijoidenkuvat....

Keskiviikko 11.8.2010 klo 11:35 - Peter Forsgård

HS:n verkkosivut näytti päässeen uuteen kävijäennätykseen. Hieno juttu sinänsä, mutta syy ei välttämättä ollut niin hyvä. 

Lukijoiden kuvat viime sunnuntain myrskystä kiinnosti kävijöitä. Hienoja kuvia paljon ja joku videokin joukossa. 

Mahtoivatko kuvien lähettäjät tietää, että luovuttavat kuvien ja videoiden oikeudet Sanoma Oy:lle?

Lainaus HS:n verkkosivuilta:

 

"SÄÄNNÖT

Lukijoiden kuvat -palveluun voi lähettää itse kuvattuja valokuvia tai digikameralla tai kamerakännykällä otettuja videopätkiä.

Helsingin Sanomat valitsee julkaistavat kuvat ja videot. Ainoastaan lehdessä julkaistusta kuvasta lähetämme tiedon puhelimeesi tai sähköpostiisi, kun kuva julkaistaan. Julkaistusta lehtikuvasta maksetaan vähintään 100 euron kuvakohtainen palkkio. Helsingin Sanomien valitseman Viikon kuvan palkkio on 50 euroa. Palkkioista suoritetaan ennakonpidätys.

Kuvan/videon lähettäjä vakuuttaa, että hänellä on kaikki tarvittavat tekijän- ja muut oikeudet lähettämäänsä materiaaliin ja oikeus luovuttaa materiaali HS:lle. Lähettäjä luovuttaa HS:lle materiaaliin vapaan ja ajallisesti rajoittamattoman käyttö- ja uudelleenjulkaisuoikeuden nykyisissä ja tulevissa jakelukanavissa ja käyttötarkoituksissa samoin kuin materiaalin edelleenluovutus- ja muunteluoikeuden. Tekijänoikeudet kuvaan jäävät sen lähettäjälle.

Lähettäjällä tulee olla suostumukset kaikilta kuvassa/videossa esiintyviltä henkilöiltä siihen, että Helsingin Sanomat voi hyödyntää ja käsitellä materiaalia parhaaksi katsomallaan tavalla (esimerkiksi esittämällä kuvia/videoita www-palvelussa HS.fi ja Helsingin Sanomat -lehdessä). Mikäli kuitenkin kuvaa/videota käytetään uutistarkoituksessa, ei julkisella paikalla kuvaamiseen tai kuvassa/videossa esiintyvien ihmisten suostumusta tarvita."

 

Kuvia ja videoita voi Sanoma Oy hyödyntää lähes tulkoon miten haluaa. Uutiskäyttöön tulevilta kuvilta ei lupaa kuvassa olevilta tarvita. Sanoma Oy kuitenkin tuon sopimuksen mukaan voi käyttää kuvia ja videoita parhaaksi katsomallaan tavalla eli myös markkinoinnissa. . Silloin se lupa kaikilta kuvassa olevilta tulee olla. On myös hyvä muistaa, että käyttölupa on myös ikuinen. Hyvää on kuitenkin se, että mikäli kuva on printissä maksetaan siitä 100 euron korvaus.

Millään muotoa en ole sitä mieltä, että lukijoiden kuvat on huono konsepti, päinvastoin. Huonoa on tässä on se, että lähetettyjen kuvien ja videoiden käyttöoikeudet menevät niin laajasti julkaisijalle. Minusta sopimus ei ole reilu ja hyväntavan mukainen. Sopimuksen toinen osapuoli ei useinkaan ole alan ammattilainen.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Sanoma Oy

Samaan aikaan muualla. (osa jotain/jotain)

Tiistai 10.8.2010 klo 22:49 - Peter Forsgård

Muutamia mielenkiintoisia ja hauskoja linkkejä valokuvauksen ihmeelliseen maailmaan:

BBC:n uutisen mukaan FC Southampton on kieltänyt kuvaamisen otteluissaan. Ainoastaan heidän oma kuvaajansa saa kuvata otteluita. Aika erikoinen päätös. Kritiikin mukaan se rajoittaa lehdist ön vapautta. Eikä pelkästään sitä, vaan koko päätös on muutenkin varsin typerä. Enpä usko, että kovin monen lehden urheilusivut julkaisevat Southamptonin peleistä kuvia. Mitä mahtaa sponsorit sanoa, kun näkyvyys vähenee? The Herald oli käyttänyt piirroksia ottelusta Southampton-Plymouth. Nokkelaa.

 

TheBestCamera on saitti, jonne voi lähettää samannimisellä iPhone-ohjelmalla kuvattuja ja käsiteltyjä kuviaan. Miksiköhän suhteellisen huonolla kameralla otettuja kuvia pitää vielä huonontaa? Tulee mieleen 70-luku ja silloinen suotimien käyttö. Se oli kovaa huutoa käyttää Cokin-suotimia. Itsellänikin dia-arkistoista löytyy aika hirveitä Cokin-viritelmiä. Ohjelman ja saitin takana on varsin tunnettu ja menestynyt valokuvaaja Chase Jarvis. Efektejä ja videoesittelyjä ohjelmasta löytyy TheBestCameran -sivuilta

 

TinEye on hakukone, jolla voi tarkistaa missä kaikkialla jotain tiettyä valokuvaa on käytetty. Stock-kuvat nyt ensimmäisenä tulee mieleen. Jos haluat ostaa käyttöösi jonkin kuvan, voit tarkistaa onko kuva jo käytössä ja missä. Testasin yhdellä esimerkkikuvalla. Löytyi 28 eri paikasta.

 

Tiistai-illan ratoksi vielä muutama perhekuva. :D (huom! En ota vastuuta kipeistä vatsalihaksista)

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, linkki, TinEye, TheBestCamera, Jarvis Chase

Uudenlaista journalismia?

Tiistai 10.8.2010 klo 9:37 - Peter Forsgård

Bloggasin 4.8.2010 kuvajournalismin kuolemasta. Bloggaukseni lopussa pohdin voisiko kuvajournalisti joukkorahoituksella hankkia varat projektilleen?

Ajatus tuosta asiasta ei toki ole uusi, mutta ei siitä hirveästi ainakaan julkisesti ole Suomessa puhuttu, saati käytetty. USA:ssa toimii verkkoyhteisö spot.us, joka toimii juuri tuolla periaatteella. Saitille voivat journalistit laittaa projektejaan esille ja mainostaa niitä. Yhteisön jäsenet sitten sponssaavat projektia parhaaksi katsomallaan summalla. Koko jutun juoni on markkinointi. Juttuidea pitää markkinoida yhteisön jäsenille. USA:ssa on osassa journalistikouluja otettu tämä uusi tapa huomioon. Opetusohjelmia on muutettu vastaamaan nykyhetkeä. Kuinka nopeasti Suomessa voidaan opetussuunnitelmaa muuttaa? Jokainen voi päätellä seuraavasta: Vuonna 2012 astuu voimaan uusi opetussuunnitelma, jossa digitaalinen valokuvaus on huomioitu koko laajuudessaan. Tämä koskee siis visuaalista viestintää. Toki kouluissa digitaalisuutta on jo opetettu, mutta opetussuunnitelmat, siis ne viralliset, laahaavat pahasti perässä. Huomattavaa ketteryyttä tarvitaan myös opetuksessa ja opetussuunnitelmissa.

En pikaisella katsomisella löytänyt yhtään kuvajournalistista kuvarepparia spot.us -yhteisöstä. Näytti toimittajat pääasiassa itse kuvittavan juttunsa. Yhteisön kautta rahoitettuja juttuja voi lukea. Ne julkaistaan yhteisön sivuilla. 

Onko tässä kyse journalismista sen perinteisessä merkityksessä?

Vaikka tässä minusta venytetään journalismin käsitettä, on uusi ajattelu ja muodot pakko ottaa käyttöön. Etenkään kuvajournalismin alueella vanhat käytännöt eivät enää toimi. Joukkorahoitus on yksi mielenkiintoinen tapa. 

Uutiskauppa blogissaan Tanja Aitamurto kirjoittaa asiasta: Joukkorahoitusta journalismiin ja Spot.us - Journalpreneurin taivas 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, business

Valokuvauskilpailuista... taas kerran

Maanantai 9.8.2010 klo 9:06 - Peter Forsgård

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto on avannut valokuvauskilpailun. 

Tämä kilpailu kuuluu sarjaan: lähettäkää meille ilmaiseksi kuvia, jotta saamme ilmaiseksi markkinointimateriaalia kaupungin matkailun käyttöön. Kolme parasta saa kuvastaan palkinnon, mutta muut eivät mitään. Kilpailukuviksi hyväksytään vain hires-kuvat. Tällä turvataan myös käyttömahdollisuus printissä.

Periaatteessahan kuka tahansa voi lahjoittaa kuviaan kaupungin käyttöön ilmaiseksi, eihän siinä sinänsä mitään. Ongelmia voi syntyä kuvien käyttöoikeuksista. Onko kuvassa esiintyviltä varmasti luvat kuvien käyttöön markkinoinnissa? Onko tämä mainittu kilpailun säännöissä? No ei ole. Pahimmassa tapauksessa lasku kuvaajalle voi olla suurikin. Kait kaikki olette kuulleet turkkilaisen jugurttipurkin tarinan? Meijeri maksoi ja aikoo hakea korvaukset kuvanmyyneeltä kuvapankilta. Mikäli modelrelease ei ole kunnossa, on lopullinen maksaja todennäköisesti kuvaaja.

En linkitä tätä kilpailua, koska se saattaisi jotakuta innostaa osallistumaan. Muutenkaan näillä säännöillä oleviin kilpailuihin ei pitäisi valokuvasaiteilla olla linkityksiä.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvauskilpailu

Salakuvausta?

Perjantai 6.8.2010 klo 7:47 - Peter Forsgård

Turussa on mies jäänyt kiinni salakuvaamisesta. Hän oli asettanut kameran pahvilaatikkoon ja kuvannut kauppakeskuksissa salaa naisten takapuolia.

Itse asiassa kyseessä ei ole salakuvaus, sillä julkisella paikalla saa kuvata suhteellisen vapaasti. Poliisi oli kuitenkin löytänyt syyn jonka perusteella miestä voidaan epäillä: sukupuolisiveellisyyden lo ukkaaminen. Kamera oli myös takavarikoitu rikoksentekovälineenä.

Minusta hiukan kaukaa haettu syy, koska mies kuvasi vaatteet päällä olevia ihmisiä julkisella paikalla. Kuinkahan monelta löytyy turistikuvia, joissa näkyy ihmisten takapuolia?

Mikähän suhtautuminen muuttuisi, jos kyseessä olisikin valokuvataiteilija? Jollain riipaisevalla maailmaa syleilevällä tarinalla höystettynä tuosta muodostuisi hyvä taideprojekti. Kävisikö tutkielma siitä kuinka paha elintarviketeollisuus mainonnallaan ohjaa ihmiset syömään epäterveellisesti ja heidän takapuolensa siitä syystä leviävät? Jos sen joku kyseenalaistasi samoilla syillä kuin nyt, todennäköisesti häntä syytettäisiin sanan- tai ilmaisunvapauden kahlitsijaksi. Nyt tämän kuvaamisen varmaan suurin osa tyrmää, koska se on uutisoitu iltapäivälehdissä kohu-uutisena salakuvaajasta ja kyseessä ei tiettävästi ole valokuvataiteilija.

Vakavastin ottaen nämä tapaukset ovat siinä mielessä ikäviä, että ne vaikuttavat negatiivisesti siihen mitä ja missä saa kuvata. Todennäköisesti taas julkistentilojen vartioita muistutetaan kuvaamisen "kielloista". 

Lopuksi salakuvattu valokuva nuoren naisen sääristä Helsingissä.

saaret.jpg

Ai kamala!

(kuvan käyttö ilman lupaa on kielletty) 

Edit (6.8.2010 klo 8.07) 

Huomasin HS:n eilisen uutisen aiheesta. Mies oli saanut 12 päiväsakkoa, vaikka varsinaista rikosnimikettä ei ole löytynyt. Vartija oli uutisen mukaan katsonut kameralla otettuja kuvia. Tietääkseni se ei ole laillista. Miksi vartija ei saanut sakkoja? 

Edit (8.8.2010 klo 10:25) 

Pientä lisävalaistusta tähän asiaan. Kameralla oli kuvattu hameiden alla ja se muuttaa tuota rangasitusasiaa.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus

Kirjaston kätköistä: Kohteena Ihminen

Torstai 5.8.2010 klo 16:24 - Peter Forsgård

Jussi Aallon muotokuvausoppaasta Kohteena ihminen on ilmestynyt kolmas versio. Kirja on ihan must kaikille henkilökuvauksesta kiinnostuneille. Kirjan alussa käydään läpi muotokuvan käsitettä eli määritellään muotokuva. Suhteellisen lyhyen, mutta olennaisen poimien, historiaosuuden jälkeen päästään asiaan.

Ensimmäinen luku käsittelee valoa. Valon tuominen ensimmäisenä esiin on hyvä. Turhan monelle valo ja sen merkitys on outo käsite. Valohan on yksi tärkeimmistä valokuvan raaka-aineista. Tarkoittaahan photography valolla piirtämistä. Jussi Aallon tyyli ja käsitys valosta on hyvin klassinen. Itsekin pidän klassisesta valosta muotokuvassa.

Kirja etenee loogisesti käyden läpi paljon erilaisia henkilökuvaustilanteita. Kirja ei suinkaan rajoitu studiokuvaamiseen. Miljöökuvilla on myös osansa. Kirjassa on hyvin vähän kuvankäsittelystä. Sekin kertoo siitä klassisesta lähestymistavasta, joka kirjassa on. Kuva pyritään tekemään mahdollisimman valmiiksi jo kuvaustilanteessa.

Hienoilla kuva esimerkeillä havainnollistetaan sitä mitä on kirjoitettu. Kirjassa on useita Aallon ottamia tunnettuja muotokuvia. Osasta tunnettuja kuvia ja kuvasarjoja on myös kerrottu niiden taustoista ja kuvaustilanteista.

Kirjan tyyli on hyvin henkilökohtainen. Se sopii erinomaisesti henkilökuvausoppaan esitystavaksi.

Kuten aluksi totesin, tämän kirjan kuuluu lukea kaikki ihmisiä kuvaavat! Kirja pitää sisällään sen perustiedon jonka jokainen ihmisiä kuvaava tulee tuntea. Sisäistämällä kirjan sisällön luo itselleen hyvin vahvan pohjan aloittaa syvempi opiskelu ihmisten kuvaamisessa. Lopullinen taito on sitten siinä millaisen ilmapiirin pystyy kuvaustilanteeseen luomaan. Mikään valo tai muu kuvaustekninen asia ei korvaa sitä kuvaushetken tunnelmaa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Aalto Jussi, Kirjaston katkoista

Linkkejä ja kommentointia

Keskiviikko 4.8.2010 klo 16:23 - Peter Forsgård

Edelliseen bloggaukseen liittyviä linkkejä, joita katselin oman kirjoituksen julkaisemisen jälkeen:

With a little of from video, the picture story is back (Jim Pickerell, Black Star Rising blog)

Tekstissä on muutama mielenkiintoinen pointti kuvareppareiden hiljaisesta katoamisesta. Tilanpuutteen vuoksi pyrittiin etsimään yhtä kuvaa, jolla saadaan lukijan huomio kiinnittymään juttuun. Kuvan sisältö ei välttämättä kertonut tarinan sisältöä. Sitä mukaa yksittäinen kuva nousi esiin ja kuvaajat hakivat niitä. Nyt on yksittäinen kuva krisiissä. Multimedia ja video on pelastamassa kuvarepparia.

 

Will iPad save photography? (Bastian Ehl, Black Star Rising blog)

Jutussa käydään läpi kuinka editorial sisällöstä voidaan saada tuloja, kun sisältö on uudella alustalla. Mielenkiintoinen näkökulma Flashin puuttumiseen iPadistä.

 

The only thing photography has to fear is fear itself (Paul Mercher, Black Star Rising Blog)

"Photographers still shoot the same thing, the same way, for a clientele that is shrinking, both in size and resources. They desperately cling to old formulas that they hope will resurface some day."

Tuo lainaus kertoo minusta aika paljon.

 

The future of Photojournalism (Paul Mercherin oma blogi - Thoughts of an Bohemian)

Videolla VII Photon johtaja Stephen Mayes kertoo heidän uudesta projektistaan: VII The Magazine. Mayes näkee kriisissä mahdollisuuden. Hänen mielestään aika on varsin kiehtova kuvajournalismin osalta. Aina voi nähdä puoliksi tyhjän lasin sijaan puoliksi täyden lasin. Täytyy tutustua paremmalla ajalla tarkemmin tuohon lehteen.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Black Star Rising, VII The Magazine

Kommentteja kuvajournalismin kuolemasta

Keskiviikko 4.8.2010 klo 11:16 - Peter Forsgård

Editorial Photographers United Kingdom and Ireland (EPUK) järjestön blogissa oli kirjoitus kuvajournalismin kuolemasta - For God´s sake somebody call it!. Kirjoittajan on Neill Burgess, joka on ollut aiemmin Magnumin palveluksessa Lontoossa ja nykyään pitää omaa kuvatoimistoa edustaen mm. Sebastio Salgadoa.

Kuvajournalimisn kuolemaa on ennustettu jo pitkään. MOMAn edesmennyt kuraattori John Szarkowski sanoi -58, että kuvajournalismi ei ollut enää kiinnostavaa.

Burgess julisti kuvajournalimsin kuolleeksi: “Photojournalism: time of death 11.12. GMT 1st August 2010. Amen."

Jotta voidaan arvioida onko kuvajournalismi kuollut vai ei, on ensin mietittävä mitä se kuvajournalismi on. Yksinkertaisesti sanottuna se kertoo uutisen valokuvan keinoin. Siihen toki liittyy myös journalismin perusperiaatteet kiinteästi mukaan. Vaatimukset oikeudenmukaisesta asian esittämisestä, kaikki faktat mukana ym. Kuvajournalismin tulee esittää asia niin kuin se tapahtui. Määritelmässä ei kait mitään sen ihmeellisempää.

Kirjoituksessaan Burgess sanoo: "Magazines and newspapers are no longer putting any money into photojournalism. They will commission a portrait or two. They might send a photographer off with a writer to illustrate the writer’s story, but they no longer fund photojournalism. They no longer fund photo-reportage. They only fund photo illustration."

Kuvajournalismi toki viittaa siihen, että kuvareppareiden tulisi olla aikausi- ja sanomalehtien toimeksiannosta tehtyjä. Suomessa ovat sanomalehdet aiemmin olleet puolueiden äänenkannattajia, osa on sitä vieläkin. Ilmaan voi heittää kysymyksen voiko niissä lehdissä edes journalismia ollakaan? Journalismin määritelmän mukaan minusta sen voi hyvinkin kyseenalaistaa.

Palatakseni takaisin aiheeseen. Tuon ylläolevan Burgesin tekstin mukaan voidaan sanoa kuvajournalismin kuolleen. Seuraava kysymys on, että mitä sitten? Onko se ainoa tapa tuoda asioita esiin? Voiko kuvareppareita tuottaa muilla keinoin? Voiko joku muu rahoittaa kuvareppareita?

FSA:n projekti 30-luvun lama-Amerikassa ei ollut lehtien rahoittama. Tuskin kukaan kuitenkaan kyseenalaistaa tätä projektia, vaikka määritelmän mukaan journalismista sen varsinaisessa merkityksessa ei ollutkaan kyse.

Freelancekuvaajat ovat viime vuosina perustaneet kuvatoimistoja. ne tarjoavat uusia tapoja esittää kuvia. Perinteiset lehtitalot ovat olleet ilmeisesti turhan jäykkiä liikkumaan. Toisaalta aika monet valokuvaajat ovat olleet pakotettuja toimimaan free-pohjalta. Muutamia näitä uusia kuvatoimistoja ovat mm. VII Photo, Mediastorm ja Bombay Flying Club. Magnum kuvatoimisto perustettiin turvaamaan jäsenilleen oikeudet omiin kuviinsa. Innovaatio siis sekin omana aikanaan, aivan kuten nuo mainitsemani uudemmat toimistot ovat nyt.

Uudet esittämistavat mahdollistavat uudenlaisen lähestymistavan. Koko journalismi on tällä hetkellä murroksessa, vanha ansaintamalli on sulanut alta ja uutta ei (vielä) ole löytynyt. Minä ainakin uskon, että sähköinen julkaisualusta, ala iPad ja WeTab, mahdollistaa uuden nousun. Se voi luonnollisesti vaatia valokuvaajilta uuden oppimista. Noilla alustoilla pelkkä still-kuva ei ehkä ole parhaimmillaan, mutta liikkuvakuva ja audioslideshow ovat niissä omiaan. Kuvajournalismi laajeni merkittävästi teknisen innovaation, kinokameran, mahdollistamana. Nyt uudet tekniset laitteet mahdollistavat (ehkä) sen herättämisen henkiin.  

Voisiko yksittäinen valokuvaaja perustaa yhteisön, jossa esim. tuhat fania maksaisi kuvaajalle 20 euroa kuussa? Kuvaaja sitten tuottaisi kuvareppareita ajankohtaisista asioista. Tämä ei ehkä ole sitä perinteistä kuvajournalismia, mutta tuskin perinteisellä ajattelulla kuvajournalismi pelastuukaan.  

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Burgess Neil, Salgado Sebastiao, Szarkowski John, VII Photo, Magnum, Bombay Flying Club, Mediastorm

Vanhemmat kirjoitukset »