Törmäsin verkossa tällä viikolla neljään erittäin mielenkiintoiseen haastatteluun. Gerald Holubowitcz on haastatellut neljää valokuvausalan ihmistä kuvajournalismin tulevaisuudesta. Sortir du Cadre (Thinking outside the box) sarjan videoiden linkit: 

Stephen Mayes (managing director of VII Photo Agency)

Paul Melcher (co-founder and senior vice-president of PictureGroup)

Jean-Pierre Pappis (Polaris Images)

Mark Lubell (managing director of Magnum)

Kaikki neljä ovat varsin vaikutusvaltaista valokuvausalan vaikuttajaa. Kukin video kestää noin 20-30 minuuttia. Aika pitkiä kyllä ovat, mutta kannattaa käyttää aika niiden kuuntelemiseen. Sisältö on erinomaista ja niistä saa hyvän käsityksen kuvajournalismin ja valokuvauksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Tai siis tulevaisuuden osalta tietysti ajatuksia siitä mihin ollaan menossa.

Kullakin haastatellulla oli yhteistä se, että kaikki kannustivat käyttämään uusia jakelumahdollisuuksia ja löytää niistä se oma tapa. Vaikka toistaiseksi ei ole löydetty sitä toimivaa ansaintamallia, niin vanhaan tapaan tukeutuminen ei enää toimi.

Valokuvauksessa ollaan menossa samaan kuin musiikkibisneksessä. Artistit tienaavat konserteilla ja ohjeismateriaalilla suurimman osan tuloistaan. Itse musiikin myymisestä ei juurikaan tienaa. Valokuvausalalla tuo kuulostaa aika vaikealta yhtälöltä. Valokuvatulla materiaalilla ei tienata, vaan taloudellinen hyöty tulee kirjoista, näyttelyistä, luennoista ym. Mark Lubell puhuu tästä tarkemmin. Se löytyy videosta noin 10:30 kohdalta.

Picture Groupilla on mielenkiintoinen politiikka. Kaikki heidän kuvansa on kenen tahansa upattavissa minne tahansa saitille. Aiemmin heidän kuviaan vaarastettiin paljon ja ratkaisu oli juuri tuo uppaamisen mahdollisuus. Missä heidän tulonsa näistä uppaamisista? Kukin upattu kuva sisältää mainoksen. Picture Group tekee yhteistyötä GoogleAd:sin kanssa. He käänsivät varastamisen tuloiksi. Tämä on heidän kannaltaan parempi ratkaisu, koska ei ole mitään järkeä yrittää rakentaa muureja ympärille. Parasta on että kuvat leviävät mahdollisimman laajalle. Paul Mercher puhuu asiasta videolla noin kahden minuutin kohdalla.

Näiden videoiden aihepiiriä liippaa erään myrskyvideon tarina. Arttu Pelgonen kuvasi upean videon viime sunnuntain uskomattomasta myrkystä. Video levisi verkossa kulovalkean tavoin ympäri maailmaa. Ihan tarkkaan en tiedä minne Pelgonen oli sen alunperin laittanut, ilmeisesti Vimeoon. Tietojen mukaan siitä oli HS ja Nelonen maksanut 325€. Tällä hetkellä videota ei tietääkseni ole verkossa. Onneksi joku siitä videosta sentään jotain maksoi, vaikka summa on aika vaatimaton.

Kyseisen videon uutisarvo on muutaman päivän. Sen jälkeen se ei uutislehtiä hirveästi enää kiinnosta. Minusta on harmi, että Pelgonen poisti videon Vimeosta, koska nyt sillä olisi selkeä arvo näkymisen muodossa. Alunperin se olisi kannattanut laittaa Vimeoon salasanan taakse ja laittaa tiedoksi medialle. Näin medialla olisi ollut mahdollisuus ostaa siihen julkaisuoikeus ja parhaassa tapauksessa se olisi levinnyt maksullisena eri medioihin, vieläpä ympäri maailmaa. Viikon päästä tästä sen olisi voinut laittaa julkiseksi ja antaa levitä maailmalle. En usko, että on mitään hyötyä piilottaa enää sitä videota. Kukaan ei ainakaan osta sitä, jos se on piilossa. Toimintamallit ovat muuttuneet, tykkäsimme siitä tai emme.

Kuten jo aiemmin kirjoitin ja noilla videoillakin tulee esiin, mitään aukotonta ansaintamallia tässä uudessa tilanteessa ei ole vielä keksitty. Paul Mercher toteaakin, että valokuvaus on vielä pieni lapsi, joka etsii paikkaansa maailmassa.

Kaikilla noilla haastatelluilla on kuitenkin selkeä usko siihen, että kuvajournalismilla on tulevaisuutta. Mikä sen muoto tulee tulevaisuudessa olemaan, on hakusessa.

Vielä kerran kehotan katsomaan ja kuuntelemaan nuo videot läpi.