My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Fotomässan 2010

Tiistai 30.11.2010 klo 17:00 - Peter Forsgård

Kuten parista edellisestä blogauksesta on käynyt ilmi kävin Tukholman Fotomessuilla viime viikonloppuna. 

Viime vuotisiin messuihin verrattuna näytteilleasettajia oli enemmän tai ainakin siltä vaikutti. Osastot olivat tästä syystä jonkin verran pienempiä. Väkeä oli perjantaina päivällä suhteellisen vähän, joten messuilla jopa näki jotain. Lauantaina olikin sitten aika tungosta. Kaikki suuret merkit olivat esillä ja heidän osastonsa olivat aika isoja.  

Muuten messujen pääpaino oli aika vahvasti videokuvaamisessa digijärkkereillä. Erilaisia lisävälineitä oli lähes joka osastolla esillä. Valaisupuolella nimenomaan LED-valot ovat nyt kovinta hottia videokuvauksessa.

myklebust_0001.jpg

Fotomässanilla on iso osa hallista varattu valokuvanäyttelyille. Ne eivät tänä vuonna ihan nousseet samalle tasolle kuin viime vuonna. Mielenkiintoisin näyttely oli norjalaisen Kenneth Scotland Myklebustin valokuvat. Niissä oli mallien päälle jauhoa. Malli kuvassa heiluttaa itseään ja pudistaa jauhon pois. Sinisen sävyisiä muotokuvia oli hauska katsella. Niissä jotain mielenkiintoisen erilaista.

Valokuva-aiheisia luentoja oli useita. tapaamiset joita olin sopinut sattuivat usean mielenkiintoisen luennon päälle, joten niitä jäi harmittavasti aika monta väliin. Parille luennolle kuitenkin ehdin. Ruotsalainen valokuvaaja David Bicho piti luennon videokuvaamisesta. Hän kävi läpi perusasiat ja kertoi omasta tavastaan kuvata. Aika perusasteella mentiin, mutta esitys oli hyvin rakennettu ja sisälsi muutamia mielenkiintoisia asioita. Valaisu koskevat huomiot olivat erinomaisia liittyen valon suuntaan ja sen rakentamiseen niin, että on vain yksi varjo. Tämä on se sama asia, kun puhutaan valon suunnan vaatimuksesta valokuvauksessa. Valolla ja terävyysalueen valinnalla voidaan ohjata katsojaa kuvan pinnalla. Tämä liittyy taas miten seuraava kohtaus aloitetaan. Bicho näytti muutamia esimerkkejä miten tämä elokuvissa toimii. Yksittäisten valokuvien ottajalla nämä ovat tärkeitä tietoja, kun tekee esim. audioslideshowta tai videoita.

bloom_philip_0045.jpg

Toinen luento oli Philip Bloomin pitämä. Hän kävi läpi videokuvauksen nykytilannetta ja miltä tulevaisuus näyttää. Luento oli tarkoitus olla tunnin mittainen, mutta Bloom puhui melkein kaksi tuntia. Asiaa ja kysymyksiä riitti. Sen jälkeen meillä oli Jukka Kolarin kanssa sovitu tapaaminen Bloomin kanssa ja keskustelimme kolme varttia lisää. Aimo annoksen uutta saimme taas kerran. Monet asiat jäsentyvät omassa päässä, kun käy kuuntelemassa luentoja. 

Tukholman fotomessut ovat vierailemisen arvoiset. Ne pidetään taas ensi marraskuussa. Luennot ja näyttelyt ovat maailmanluokkaa ja Tukholma on mukava kaupunki. Niin ja onhan siellä kivasti esillä niitä härpäkkeitäkin.

Viime vuoden Fotomässan blogauksiani.

 

Bookmark and Share Subscribe

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Stockholms Fotomassa, messut, Bicho David, Bloom Philip

Fotografiska: Fashion

Tiistai 30.11.2010 klo 10:16 - Peter Forsgård

Olin viime viikonloppuna Tukholmassa valokuvamessuilla. Ohjelmassa oli myös käynti Fotografiskassa, viime toukokuussa avatussa valokuvamuseossa tai -galleriassa ihan kuinka vaan.

Fotografiska on lähellä Viking Linen terminaalia vanhassa pakkahuoneessa. Rakennus on muutettu uuteen tarkoitukseensa sopivaksi ja on valtavan upea näyttelytila. Siellä on viisi erillistä näyttelytilaa, ravintola, kirjakauppa jne. Fotografiska järjestää myös työpajoja.

Heillä näyttää olevan aina yksi iso päänäyttely ja sen lisäksi lyhyempiä näyttelyitä pienemmissä saleissa.

fashion.jpg

Päänäyttelynä on nyt Fashion. Se on läpileikkaus muotikuvan historiaan. Esillä olivat kaikki tunnetuimmat muotikuvaajat Edvard Steichenista, Avedonin ja Newtonin kautta Peter Lindberghiin. Näyttely oli täyttä tykitystä alusta loppuun. Se on yksi vaikuttavimmista valokuvanäyttelyistä, jonka olen nähnyt.

Monet printit ovat ns. vintage-vedoksia. Oli hienoa nähdä monta muotikuvauksen klassikkovalokuvaa oikeina vedoksina. Painetuissa kirjoissa niitä olen nähnyt. Valokuvaajan itsensä tekemä tai valvotusti vedostettu on sellainen jollaiseksi valokuvaaja sen on halunnut ja sellaisen näkeminen on aina kiinnostavaa.

Hienoa oli myös nähdä Helmut Newtonin polaroid-kuvat. Ne eivät ole aiemmin tulleet vastaan. Ne olivat tunnistettavissa tyylillisesti Newtoniksi, mutta materiaali teki niistä erilaisia. Pehmeys ja värillisyys oli poikkeavaa muusta tuotannosta. Toinen kiinnostava kuvaaja oli David Drebin. Häneltä oli esillä kerronnallisia muotikuvia. Vedokset olivat valtavan suuria. Niiden tyylistä tuli mieleen LaChapelle ja Albert Watson. Drebinin kuvat ovat hienosti valaistuja ja nimenomaan tykkään niiden kerronnallisuudesta.

Näyttelyssä oli mukana myös ruotsalaisia muotikuvaajia. Camilla Åkrans oli kiinnostava tuttavuus. Kuvissa jotenkin näkyy ruotsalainen kuvaestetiikka, mikäli se minulle aukeaa kuten muille. Hiukan rosoisempaa ja ei niin näkyvästi viimeistelty jokaista piirto myöden. Vaikka täysin harkittuja kuvia aivan varmasti ovatkin.

Fashion on saanut valokuvat näyttelyynsä CameraWork -gallerian kokoelmista. Fashion on esillä tammikuun toiseen päivään, joten vielä noin kuukausi aikaa nähdä se. 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Fotografiska, valokuvanayttely, Drebin David, Akrans Camilla

Fotografiska: Pieter ten Hoopen

Maanantai 29.11.2010 klo 19:51 - Peter Forsgård

 

Videolla olleet linkit:

Fotografiska (eng.)

Pieter ten Hoopen

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Fotografiska, Hoopen Pieter ten, video

Erikoista politiikkaa: Kuwait... (päivitys 29.11.2010)

Tiistai 23.11.2010 klo 18:00 - Peter Forsgård

Kuwaitissa ovat DSLR-kamerat julkisilla paikoilla kielletty. Varsin erikoista politiikkaa. Kameroiden määrän valtava kasvu ja sitä kautta kuvaaminen on lisääntynyt. Veikkaanpa, että ei niin kovin avoimessa yhteiskunnassa nämä kamerat voivat olla uhka? Journalisteja tämä kielto ei koske.

Kieltoa on helppo kiertää. Käyttää kuvaamiseen Nokian N8:a. Eikös se tehnyt järkkärit tarpeettomiksi? Toinen paljon parempi tapa on jättää se D pois ja käyttää SLR-kameraa. Miten ois peilitön digijärkkäri, semmoinen ei ole DSLR. Tosin voi olla mielenkiintoista koittaa selittää Kuwaitin Salaiselle Palvelulle mikä on DSLR:n ja peilittömän järkkärin ero.... 

Eipähän ainakaan Kuwaitissa harrastajat syö ammattilaisen leipää.... ;)

via Pocket-lint ja The Next Web 

 

päivitys 29.11.2010.

Uusien tietojen mukaan kyseessää on väärin käsitys ja DSLR:t eivät ole kielletty Kuwaitissa. Lähteenä Online Photographer

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, erikoista politiikkaa

Erikoista politiikkaa...

Tiistai 23.11.2010 klo 14:00 - Peter Forsgård

Digicameranetin uutisissa oli linkki Uutisvuoksen verkkosivuilla olevaan uutiseen Ruokolahden päiväkotikuvauksista. Uutisen mukaan paikallinen varhaiskasvatuspäällikkö on päättänyt ettei Ruokolahdella tehdä päiväkotikuvauksia. Sinänsä asia on ihan ok, eihän kuvaukset välttämättä kuulu päiväkoteihin. Uutisen mukaan suurin osa vanhemmista kuitenkin haluaisi säilyttää kuvauksen.

Käsittämättömin asia jutussa oli kuvauksen lopettamisen syy: "Päiväkoti ei myöskään halua tukea ulkopuolisten kuvaajien harjoittamaa liiketoimintaa." Päiväkotikuvaukset ovat tuottoisaa liiketoimintaa. Voisi kuvitella, että ostamalla kuvaukset paikalliselta tai vähintäänkin alueelliselta yrittäjältä tuettaisiin alueen palveluita. Päiväkotikuvaukset voivat olla merkittävä osa paikallisen valokuvaamon tai valokuvaajan tuloja. Samalla edesautetaan valokuvaamo- ja valokuvauspalveluiden säilymistä Ruokolahdella.

Varhaiskasvatuspäällikön asenne on varsin kummallinen ja tuolla asenteella katoavat paikalliset palvelut ja yritystoiminta, jos asenne on laajemminkin olemassa Ruokolahdella. Mistä varhaiskasvatuspäällikkö kuvittelee saavansa palkkansa, jos yritystoiminta Ruokolahdella vähenee? Kuten Digicameranetissä Matti Harju aiheellisesti kommentoi uutista: Mistä päiväkodit Ruokolahdella ostavat ruuan päiväkotiin? Tukevatko jonkun yrityksen liiketoimintaa, hyi kamala! 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, erikoista politiikkaa, koulukuvaus

Photograph in motion

Maanantai 22.11.2010 klo 19:53 - Peter Forsgård

Törmäsin taas kerran mielenkiintoiseen ja erittäin inspiroivaan esitykseen. (linkki johtaa videoon Vimeossa). Esityksen piti Alexx Henry. Aiheena oli Living Art eli Photograph in motion. En lähde tuota suomentamaan, saa joku fiksumpi keksiä sille hyvän suomennoksen.

Alexx Henry on jo jonkin aikaa tehnyt valokuvia, jotka liikkuvat. Ne ovat selkeä jatkumo valokuvaukselle. Living Art ei ole elokuva eikä se ole valokuva. Living Art on nimenomaan soveltuvaa sähköisille lehdille esim. iPadiin. Pointtina tässä on se, että uudelle medialle tehdään ihan uusi sisältö ja sen esittämistapa. Näin pystytään hyödyntämään uuden median mahdollisuudet eli ei paketoida vanhaa samaan pakettiin kuin ennen.

Living Art soveltuu myös kauppakeskusten mainostauluihin jne. Tuolta linkitetyltä videolta kannattaa katsoa esimerkkejä.

Tulevaisuudessa kaikki esittävä sisältö tulee olemaan liikkuvaan kuvaan kykynevällä materiaalilla. Linkitetyssä videossa on monta mielenkiintoista konseptia eri näytöille.

Henryllä on asialle oma saittinsa, www.livingartmedia.com, jossa he kertovat tarkemmin mistä on kysymys. Saitilla hän myös linkittää muiden tekemiin Living Art -töihin. Tämä on minusta hieno piirre, että annetaan myös muille kredittiä. Vain itseensä uskovat ja vahvan ammattiidentiteetin omaavat tekevät näin. Tätä jakamista näkee valitettavan harvoin Suomessa. Toki markkinamme ovat paljon pienemmät ja se tekee oman hankaluuden. Alexx Henry suurentaa kakkua tällä muiden töiden esiin tuomisella. Toisin sanoen hän nostaa Living Artin kysyntää. Kysynnän kasvaessa kaikilla on mahdollisuus suurempaan hyötyyn.

Alexx Henry on myös sitä mieltä, että juuri parhaillaan on suuret mahdollisuudet valokuvaajille. Hänenkin mielestä lasi on puolitäysi.

Blogasin Alexx Henrystä maaliskuussa 2010

(via Planet5D blog)

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Living Art, Henry Alexx

Ajatuksia tekijänoikeuksista

Perjantai 19.11.2010 klo 17:00 - Peter Forsgård

Tekijänoikeudet ovat varsin kaksipiippuinen juttu.

Perusperiaate on, että tekijä määrittää missä ja kuka luovaa tuotosta voi esittää. Tekijänoikeuksilla on tarkoitus suojata teoksen tekijänoikeuksia. Ihan kommonsenssiä siis. 

Haasteita syntyy siitä, että koko ajan tulee uusia mahdollisuuksia jakaa ja sitä kautta myös mahdollisuuksia käyttää toisen luovaa työtä luvatta. Tosin tämä väärinkäyttö on aika venyvä käsite. Tämän päivän sana on jakaminen. Jakamisen kautta tulee näkyvyyttä ja digitaalinen jalanjälki kasvaa. Mihin kukin valokuvaaja asettaa sen oman rajansa jonka puitteissa antaa omien valokuvien tulla jaetuksi muiden toimesta?

Selkeitä tapauksia ovat kaupallinen käyttö. Valokuvan käytöstä kaupalliseen tarkoitukseen on aina maksettava. Kysymys on pitkälti siis siitä miten suhtautuu ei-kaupalliseen käyttöön? Tyypillinen kuvankäyttö voi olla vaikka jonkun henkilökohtaisessa blogissa. Tämän tyyppisissä käyttötarkoituksissa tehdään varmasti paljon virheitä ja käytetään esim. Flickristä löydettyä kuvaa luvatta. Pitää kuitenkin muistaa, että joku kuvaaja on voinut mahdollistaa myös tämän. Tekijähän on se joka päätää. Miksei joku kuvaaja vosi laittaa galleriaa, josta kuvituskuvia voisi embedata blogeihin. Kuvan kreditit mukaan ja tieto mistä kuva on jne. Voisi hyvin toimia markkinointikeinona omalle työlleen. Flickeristä tämä on mahdollista. Toki siellä voi myös estää kuvan käytön. Lähes poikkeuksetta videoiden jakaminen suoraan esim. YouTubesta on mahdollista.

Haasteen ammattikuvaajille tekee se, että olemme usein liian tarkkoja omista tekijänoikeuksistamme. Samaan aikaan harrastajat ovat huomattavasti ketterämpiä tämän suhteen. Toki sama ketteryys ei tietenkään sovellu kaikille ammattilaisille, mutta olisiko siitä jotain opittavaa? Liiallinen oikeuksista kiinni pitäminen voi olla haitaksi, kun pelikenttä on muuttunut. En sano, että välttämättä tykkään siitä. Realiteetit vain ovat tällä hetkellä niin. Avoimuus ja open source toimii muillakin aloilla, niin miksei se jollain tasolla voisi toimia valokuvauksessakin.

Musiikista löytää hyvän esimerkin. On erittäin kallista saada videoihinsa suomalaista musiikkia. Tekijänoikeusmaksut nousevat varsin korkeaksi. Blogasin aiheesta tammikuussa 2007 kahteenkin otteeseen, 3.1. ja 4.1.  Musiikin lisenssiointi suomalaisilta muusikoilta on käytännössä hinnoiteltu ulos. Vaihtoehtona on ostaa verkosta eli ulkomaisilta muusikoilta. Hinnoittelu ja lisensointi on äärimmäisen hyvin toteutettu, no ainakin videokuvaajan kannalta. Tiedä sitten mitä muusikot siitä saavat, mutta toivottavasti saavat riittävän ison osan. Jos joku tietää mistä suomalaista musiikkia voi lisensioida videoihin järkevillä hinnoilla, niin otan kiitollisena tietoja vastaan.

Se mitä tässä yritän sanoa on, että kannattaa mietiä miten omalta osaltaan löytää sen sopivan balanssin. Piilottamalla ja liiaksi pitämällä kiinni voi menettää enemmän kuin hiukan avoimemmalla politiikalla. On mahdollista, että avoimella politiikalla kuvia ilmenee vääriin paikkoihin luvatta, mutta silti se avoimuus voi parantaa myyntiä verratuna suljettuun politiikkaan. Jokainen miettii ja päättää omalta kohdaltaan mikä itselleen toimii.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, tekijanoikeus

Bill Frakesin työpajasta

Torstai 18.11.2010 klo 14:00 - Peter Forsgård

Viime perjantaina Nikon Professional Service järjesti työpajan pienelle joukolle valokuvaajia. Olin myös mukana vaikka NPS:N jäsen en olekaan. Bongasin työpajan Bill Frakesin blogista. Täytyy myönttä, että hiukan järjestäjät katselivat oudosti, kun kaivoin "väärän" merkkisen kameran laukustani. :D

Bill Frakes näytti töitään ja kertoi niiden synnystä. Tärkeänä osana oli työnkulku ja yhteistyö Laura Healdin kanssa. Frakes tekee paljon videoita, joissa suuressa roolissa on still-kuvat. Hän kuvaa paljon Sports Illustrated lehdelle. Lehteen tarvitaan kolmeen eri mediaan sisältöä. Perinteiseen printtiin tarvitaan still-kuvia, verkkoon stilliä ja liikkuvaa. Uusimpana iPad-versiota varten sitten laajempaa sisältöä. SI:n iPad-lehteä myydään miljoona kappaletta per numero. Frakes oli aivan innoissaan tästä uudesta mahdollisuudesta esittää kuvia ja videoita. Frakes sanoo itse olevansa tarinankertoja. Mikäs sen parempaa, kun tarinankertomiseen on enemmän mahdollisuuksia. Hän moneen kertaan korosti videon opettelemisen tärkeyttä valokuvaajille. Tämän ei pitäisi olla valokuvaajille uutta, mutta yllättävän moni ei ole vielä edes aloittanut kokeilemaan videota. Kannattaa katsella ulos sieltä omasta laatikosta ja miettiä voiko videosta olla itselleen jotain. Tämä ei tietäänkään tarkoita, että kaikkien on kuvattava videota, mutta suosittelen sen kortin katsomista myös. Kokeilut voivat tuoda jotain uutta omaan tekemiseen vaikkei videota jatkossa kuvaisikaan. Etsivä löytää, kuten kliseisesti on tapana sanoa.

Mielenkiintoista oli myös kuulla Frakesin sanovan, että tällä hetkellä on kiinnostavin aika olla valokuvaaja. Tätä samaa olen kuullut muiltakin USA:ssa töitä tekeviltä valokuvaajilta. Tilanteen käännekohtana on nimenomaan ollut iPad ja sen tuomat mahdollisuudet. Voisi oikeastaan sanoa, että tablet laitteet yleensä mutta iPadin markkinaosuus on n. 90% kaikista tablet-laitteista. Kannattaa kuitenki muistaa, että ne mahdollisuudet ovat niile jotka ovat valmiita niihin tarttumaan. Nyt vaan sopii toivoa, että suomalaiset alan toimijat ovat hereellä. Ainakin olen kuullut asiasta tietäviltä, että lehtitalot ovat hyvässä vauhdissa omien tablet-sovellustensa kanssa. Jos ei olla valmiina, kun laitteita virallisesti täällä myydään on vaarana, että sisältöä ostetaan sieltä mistä sitä saa.

Kaikesta huolimatta Frakes piti still-kuvaa tärkeänä ja erittäin vahvana kerronnan välineenä. Still-kuvan käyttömahdollisuus on monipuolisempi. Stilliä voi käyttää printissä ja videoissa. Frakes tekee samalla videokuvaukset ja still-kuvaukset. Osallistujista yksi kysyikin kumpaa hän keikoilla priorisoi. Frakes vastasi: stilli. Juurikin edellä mainituista syistä johtuen.

Työpajan aikana oli mahdollisuus käydä katselemassa ja halutessaan kuvata Leijonien harjoituksia. Kuvasin hiukan materiaalia, josta koostin lyhyen videopätkän. Liikkuvaan kuvaan Karjala Turnaukseen liittyen yksinoikeus on MTV3:sella. Työpajan järjestäjät olivat kuitenkin sopineet, että turnauksen jälkeen muutaman päivän kuluttua voi näitä työpajan aikana tehtyjä videoita julkaista. 

 

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, NPS, Nikon, Frakes Bill

Samaan aikaan muualla.....

Sunnuntai 14.11.2010 klo 12:47 - Peter Forsgård

New York Times esittää Lens Blogissaan säännöllisesti valokuvareppareita. Niihin on kerätty tietyn aihepiirin ympäriltä useiden kuvaajien valokuvia. Ehdottomasti säännöllisen vierailun paikka tuo saitti.

Bill Frakes ja Laura Heald tekevät kuvauksia mm. Sports Illustrated -lehdelle. He myös esittelevät ja jakavat töitään Strawhatvisuals.com -saitillaan. He ovat muuten parhaillaan Suomessa kuvaamassa Karjala-turnausta. Leijonat on tehnyt yhteistyösopimuksen Nikonin kanssa. Frakes on tunnettu Nikon-kuvaaja. Heidän tuotoksensa on esillä ensi viikon keskiviikkona Sports Illustratedin -verkkosivuilla. Perjantaina he pitivät päivän työpajan kourallisille valokuvaajia. Olin mukana vaikka en kuulukaan tilaisuuden järjestäjään NPS:n. Palaan tuohon työpajaan ja sen sisältöön kunhan saan sen kirjoitettua. Ennen sitä kannattaa käydä katsomassa Matti Sulanton tekemä videohaastattelun Bill Frakesistä.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, NY Times, Nikon, StrawHatVisuals, Frakes Bill, Heald Laura, Sulanto Matti

Valokuvaaja ja itsensä brändääminen?

Tiistai 9.11.2010 klo 19:41 - Peter Forsgård

 

Toissa viikon lopulla ilmestyi Tuija Aallon ja Marylka Yoe Uusisaaren kirjoittama Löydy - Brändää itsesi verkossa -kirja. En ole ihan saanut sitä loppuun asti luettua, mutta se ehti herättää jo paljon ajatuksia liittyen valokuvaajien brändäämiseen. 

Valokuvaus toimialana on muuttunut viime vuosina rajusti. Aika nopealla syklillä kuukausipalkkaisesta ammatista on tullut free-pohjainen ammatti. Vielä 90-luvulla oli paljon kuukausipalkkaisia valokuvaajia nyt 15-20 vuotta myöhemmin suuri osa valokuvaajista on freelancereitä. Samaan aikaan tämän kehityksen aikana digitaalisuus löi läpi. Toisaalta voidaan sanoa, että digitaalisuus ihan varmasti nopeutti tätä kehitystä. 

Brändäämisestä on tullut myös valokuvaajille yhä tärkeämpi tapa näkyä ja sen myötä löytyä. Ennen vanhaan muotokuvaajat näkyivät kaduilla näyteikkunoissa olevien valokuvien kautta ja ihmiset löysivät valokuvaajat. Sittemmin rinnalle on tullut virtuaalinen näyteikkuna eli verkkosivut. Verkkosivujen merkitys löytymisen kannalta vähenee. Toki ne ovat se paikka, josta näkyy kädenjälki. Löytymispaikkana sosiaalinen media on yhä merkittävämpi. Mille tahansa luovan ja vapaan ammattin harjoittajille somen hyödyntäminen on mahdollisuus. Hakeminen ja löytyminen tapahtuu pääsääntöisesti verkon kautta. Vielä joitakin vuosia sitten Google oli pääsääntöinen tapa hakea. Osittain se on sitä vieläkin. Muutama vuosi sitten maksetuilla Google-mainoksilla sai hyvin kontakteja. Niitä eivät juuri suomalaiset valokuvaajat käyttäneet eli hinta oli todella alhainen. Nykyään ne ovat Google mainonnan löytäneet ja hinnat hiukan nousseet ja teho laskenut. Yhä enemmän kuitenkin suositusten kautta löytyy ne kontaktit. Tämän vuoksi osallistuminen verkossa erilaisiin yhteisöihin on kannattavaa. Digitaalinen jalanjälki suurenee ja löytyminen helpottuu.

Jokaisella valokuvaajalle on tärkeää kasvattaa sitä omaa digitaalista jalanjälkeään, jotta tulee helpommin löydetyksi. Nykytrendi ei suinkaan ole yksisuuntaista vaan nimenomaan kaksisuuntaista ja vuorovaikuttamista. Hiukan offtopikkia tähän kohtaan. Tässä kaksisuuntaisuudessa on juuri se haaste monelle. Mainosmaailma on ihmeissään somen kanssa, koska ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikointiin. Samoin ihmeissään ovat journalistit. He myös ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikaatioon. Toisekseeen heillä ei olekaan välttämättä sitä viimeistä sanaa. Keskustelua ja ajatuksia vaihdetaan eri somen alustoilla ja julkisen keskustelun monopoli on lehdiltä kadonnut. Lehdistö on saanut somesta oman vahtikoiran. Samalla siis on mennyt se viimeisen sanan valtti.

Mitä alustoja ja mekanismeja valokuvaajan sitten kannattaa käyttää? Blogi on varsin hyvä paikka jakaa ajatuksia, tietoja ja kokemuksia. Varsinaisista sosiaalisen median alustoista Twitter on varsin tehokas keräämään lukijoita blogiin. Twitterillä on helppo jakaa myös muihin tiedon lähteisiin, retweetata muiden tweettejä jne. Varsinainen eskustelu on kuitenkin parempi käydä blogien kommenteissa tai alan forumeissa. Forumeista blogasin tuossa jokin aikaa siten. Niiden teho ja järkevyys on minusta kadonnut. Kuten aiemmassa blogauksessa mainitsin yksi iso syy ovat nimimerkit. Vaikka ne ovat rekisteröityjä, niin siitä huolimatta. Brändäämisen kannalta nimimerkki on myös varsin huono. Niiden perusteella sinua ei löydy. Facebookin fanisivut ovat myös hyvä tapa näkyä. Omaa tuotantoaan on hyvä sitä kautta esitellä. Facebookia puoltaa myös se, että "kaikki" ovat jo siellä valmiiksi. Henkilökohtainen sivu on sitten oma juttunsa ja ei välttämättä liity itsensä brändäämiseen ammattissa.

LinkedIn on varmasti tulevaisuudessa yhä merkittävämpi paikka löytymisen kannalta. Siellä on verkostuneina kymmeniä miljoonia ammattilaisia eri aloilta. LinkedInissä on myös valtavasti ryhmiä, joiden kautta voi keskustella omaan alaansa liittyvistä asioista. Sieltä minä ainakin olen löytänyt ne parhaat keskustelut. Kaikki omalla nimellään. 

Vaikka tuolla aiemmin mainitsin Googlen merkityksen vähenemisestä tiedonhaussa, on sillä toki vielä varsin merkittävä rooli. Sosiaalisen median alustat indeksoituvat varsin hyvin Googlessa. Tämäkin asia puoltaa, että mukana olo kannattaa. Muutenkin kannattaa miettiä ja tutkia miten Google indeksoi sivuja, jotta voit optimoida omat verkkosivusi.

Valokuvauksen harrastajat ovat monessa suhteessa oivaltaneet tämän jakamisen merkityksen. Ehkä on turha sanoa, että ovat oivaltaneet. Harrastajat ovat enemminkin olleet avoimempia ja eivät ole niin tiukasti pitäneet kiinni omista oikeuksistaan. Tämä on juuri se hankala paikka valokuvaajalle. Miten pitkälle pitää mennä omien kuvaoikeuksien suojelemisessa? Jaanko kuviani Flickerissä, Facebookissa ym., koska vaarana on niiden joutuminen vääriin käsiin? Toisin sanoen niitä voi joku käyttää luvatta. Onko kuvien jakopalveluiden käyttöehdot sellaisia, että annan kuvien oikeudet pois ja mahdollistan esim. Facebookin käyttää kuvia vapaasti omaan tarkoitukseensa. Ihan ymmärrettäviä asioita miettiä. Kannattaako kuitenkaan näkymistään uhrata ja olla näkymätön vain siksi, että jollain on mahdollisuus varastaa materiaaliasi? Voi myös miettiä mitä kuvia ja videoita jakaa. Osa kopiosuojauksista toimii myös varsin hyvin.

Digitaalinen jalanjälki näkyy pitkään, joten kannattaa miettiä mitä itsestään haluaa näkyvän. Pelkkä näkyminen ei vielä välttämättä ole se ainoa asia. Löytymisen jälkeen ratkaisee tuotettu sisältö sen kuka sieltä poimitaan. On myös hyvä tajuta, että sinusta näkyy myös se mitä muut ovat sinusta tuottaneet. Hyvä seuraa hyvää, joten muiden sanomisista voi olla paljonkin hyötyä.   

Tämän blogauksen ei ole tarkoitus olla mitenkään kattava opastus vaan enemmänkin selkiytän omia ajatuksia, jotka inspiroivaa kirja sai aikaan. Samalla jaan ajatuksiani. Itse olen kaikkia noita mainitsemiani alustoja hyödyntänyt jo jonkin aikaa. Eipä voi sanoa, että olisi aika mennyt hukkaan. Monia muitakin palveluita on ollut ja on käytössä, mutta nuo ehkä ne tunnetuimmat ja käytetyimmät tällä hetkellä.

Kuvasin Kirjamessuilla Tuija Aallon vetämän keskustelun kirjaan ja aiheeseen liittyen. Videolla poimintoja keskustelusta.

 

Katso video Vimeossa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, business, Facebook, Twitter, LinkedIn, Aalto Tuija, Yoe Uusisaari Marylka

Inspiroiva puhe Chase Jarvisilta

Lauantai 6.11.2010 klo 20:02 - Peter Forsgård

Vincent Laforet blogaa tai oikeastaan linkittää Photo Plus NY:ssä pidettyyn paneelikeskustelusta tehtyyn videoon. Reilun tunnin pituisessa videossa keskustellaan valokuvauksesta toimialana, sen nykyisestä tilasta ja siihen miten kukin osallistuja on alalle päätynyt.

Video alkaa Jarvisin noin 25 minuutin key-note puheella. Chase Jarvis on yksi inspiroivimmista puhujista valokuvauksen alalla. Hän on aina jakanut auliisti tietojaan. Osa alalla olevista ei ole tästä pitänyt ja syyttänyt Jarvisia ammattisalaisuuksien paljastamisesta. Videolla hän myös sanoo, että hänen markkinointiaan on kaiken jakaminen. Hänellä se on toiminut loistavasti. Mekanismi on muuttunut. Kaikki jakoon ja puhelin soi, kuten Jarvis asian ilmaisee. Se joka tiukasti pitää kiinni vanhoista periaatteista, jottei kukaan vaan varasta verkossa olevaa materiaalia, putoaa kelkasta. Jakamisella en välttämättä tarkoita niitä asiakkaalle meneviä kuvia tai kuvia joista mahdollisesti voi jotain tienata. Jälkikäteen toki niitäkin voi jakaa, jos mahdollista. Jakamisella tarkoitan tässä esim. making of videoita ja tarinoita, valaisukaavioita ym. Se kaikki luo digitaalista jalanjälkeä jolla sinut löydetään. Tähän digitaaliseen jalanjälkeen liittyen olen tekemässä laajempaa blogausta lähipäivinä.

Jarviksen tapa esiintyä on toki peruspositiivinen amerikkalainen tapa. Kannattaa ehdottomasti katso koko video läpi. Tuon tunnin aikana saa enemmän oppia miten tämän hetkinen mekanismi toimii, kuin miltään työpajalta. Yksi parhaiten käytetty tunti pitkään aikaan oppimisen ja inspiraation kannalta. Tuo PhotoPlus konferenssi voisi olla sellainen paikka, johon kannattaisi osallistua. Aika kalliiksi se kyllä tulisi. Pitää kuitenkin harkita vakavasti ensi syksynä tuota....

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Jarvis Chase, business, Laforet Vincent

Digiexpossa nähtyä...

Perjantai 5.11.2010 klo 8:43 - Peter Forsgård

Valokuvaajalle Digiexpo ei tarjoa juuri mitään. Kuten jo vuosi sitten bloggauksessani samasta aiheesta totesin, on kyse kodinelektroniikka- ja pelimessuista. 

Valokuvaukseen liittyviä osastoja oli aika niukasti. Kamera-lehti oli hyvin ja näkyvästi esillä. Vuoden Luontokuvat eivät vielä eilen ammattilaispäivänä olleet esillä (viime vuotinen toistui tässäkin #fail). Kameran valmistajista vain Nikon ja Olympus olivat isommin esillä. Samsungia oli Hirvoxin isolla osastolla ja Sonylla oli pokkareita ja videokameroita jonkin verran näytillä. Epsonilla jotain tulostukseen liittyvää, vaikka pääpaino olikin tykeissä ja kotiteattereissa.

Luulisi, että pokkareiden kanssa kannattaisi Canonin ja Panasonicin kanssa olla myös mukana. Vaikka Sony ei kameramerkkinä niin kauheasti minua itseäni vakuuta, on se kuitenkin nuoremmalle sukupolvelle merkittävä brändi. Playstation on tuttu ja sitä kautta Sony. Se varmasti vaikuttaa Sonyn maineesen kamerana. Tähän huomatus: Sonyn kameroissa ei ole mitää vikaa, vaan ajatus siitä kameramerkkinä ei vain istu omaan päähäni ja se on ainoastaan oma vikani :). Käpistelin eilen messuilla kolleegani Sony NEX5:sta. Sen hiukan oudosta ulkomuodosta huolimatta, se istui erinomaisesti käteen. Kuvan jäljessäkään ei kuulemma ole moittimista. 

Docendon osastolta jäi käteen Mikko Hietaharjun Kuuntele kuvaa -kirja. Kirjassa annetaan näkökulmia kuvan tulkintaan. Sen takakannessa on lause: "Valokuvan kieli rakentuu valon, ajan ja tilan perussäätöjen hallinnasta". Kirjan mukana on myös äänimaailma CD. Tämä kirja voisi toimia varsin hyvin eKirjana, jos kerran musiikkiakin mukana.

Digiexposta vielä sen verran, että ohjelmaa kuvaukseen liittyen messuilla toki on. Perjantaina klo 16.00 on Nikon school: Vinkkejä kuvaamiseen järkkäreillä, 16:30 Asko Vivolin kertoo skannaamisesta jne... Ohjelma löytyy täältä.

Aikaisempia bloggauksia edellisvuosien Digiexpoista.

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Digiexpo, Kameralehti, Nikon, Olympus, Canon, Panasonic, Sony, Docendo, Hietaharju Mikko

The Mexican Suitcase valokuvista vielä

Keskiviikko 3.11.2010 klo 20:00 - Peter Forsgård

DLK Collection blogissa on tarinaa vuonna 2007 ICP:lle päätyneesä matkalaukusta negoja. Negoilla on Robert Capan, Gerda Taron ja David "Chim" Seymourin ottamia valokuvia Espanjan sisällissodasta. Kuvat ovat nyt esillä ICP:n galleriassa.

Matkalaukun löytyessä toivottiin sieltä löytyvän varmistus oliko "The Falling Soldier" lavastettu vai ei. No vastauksena on, ettei selvinnyt. Ja hyvä niin, mysteeri säilyy ja kyseisen valokuvan lumo säilyy entisellään.

Näyttelyn kuvista on myös tehty kirja. Kustantajana on Steidl. Parhaillaan olevan näyttelyn arvioita löytyy New York Timesista.

Aiempi blogaukseni aiheesta:

25.3.2008 Meksikolainen matkalaukku

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Capa Robert, Mexican Suitcase, ICP, Taro Gerda, Seymour David

Vuoden muotokuvaaja -kilpailun uusista säännöistä

Keskiviikko 3.11.2010 klo 18:00 - Peter Forsgård

Suomen Ammattivalokuvaajien Vuosikilpailun säännöt ja kilpailun käytännöt ovat muuttuneet. Vuosikilpailu on keväisin järjestettävä SAV:n jäsenistölle muotokuvauskilpailu. Jäsenet lähettävät kilpailuun kuviaan, jotka sitten julkisessa jurytyksessä arvioidaan. Arviointiasteikko on 100-0. 76 pistettä tai enemmän saaneet pääsevät seuraavalle kierrokselle.

Sarjoja on yhteensä 8, joista uutena sarjana on lemmikieläinten muotokuvat. Sarjoihin osallistutaan yksittäisillä kuvilla. Vuoden muotokuvaaja -sarja on sitten noissa muissa sarjoissa olevista valokuvaajan kuvista koottu oma kuvasarjansa. Siihen osallistuu automaattisesti, jos kilpailijalla on ollut kolmessa eri yksittäisessä sarjassa viisi muotokuvaa. Nuo viisi kuvaa sitten arvioidaan sarjana. Parhaan sarjan ottanut valokuvaaja valitaan Vuoden muotokuvaajaksi. Suurin muutos on tuossa viiden kuvan sarjan arvioinnissa. Aiemmin niistä viidestä kuvasta suoraan laskettiin keksiarvot, nyt se siis arvioidaan kokonaisena sarjana. Aiemmin saattoi voittaa ainoastaan kolmella erinomaisella valokuvalla. Näin en muista kuitenkaan tapahtuneen. Uudella arvostelumenetelmällä se tuskin on mahdollista. Parhaassa tapauksessa uusi arvostelutapa nostaa esiin lisää personallisia otteita muotokuvaukseen. Sarjana arvostelu toivottavasti korostaa valokuvaajien "signature style":ä eli sitä omaa tunnistettavaa valokuvaajan käden jälkeä. 

Muutos on parempaan suuntaan, mutta muutossuuntaa pitäisi jatkaa vielä eteenpäin. Pohtimisen paikka olisi myös luopuminen kokonaan yksittäisten kuvien kilpailusta ja siirtyä jokaisessa osiossa sarjoihin. Samoin sarjoissa pitäisi olla myös muita sarjoja kuin vain perinteisesti ajateltuna muotokuvaukseen liittyen. Ammattikuvaajien tulisi voida näyttää myös laajempaa valokuvallista osaamistaan. Tällä voisi olla iso merkitys asiakassuuntaan nähden. Dokumentaarisille/tapahtuma hääkuvasarjoille olisi ehdottomasti pitänyt olla oma sarjansa. Aika monet Ammattikuvaajien jäsenet tekevät kuvauksia myös paikallisille yrityksille. Saisiko niistä koottua jonkun sarjan kilpailuun? Toki mainoskuvat ovat asia erikseen, mutta lehtien ja esitteiden kuvituskuvat jne. ovat varmasti näyttämisen arvoisia. Miksei mukana voisi olla täysin vapaita, matka-, taidekuva ym. muita vastaavia sarjoja? Nykyinen muotokuvaus määritellään aika pitkälle kuvauksena, jossa kaikki on rakennettua, valoineen päivineen. Valon näkemisellä ei juurikaan ole painoarvoa. Toki edellinen kärjistäen sanottuna.

Oma ajatteluni sarjojen merkityksestä liittyy juuri tuohon kuvaajien omaan käden jälkeen. Kansainvälisissä arvonimi hauissa esim. FEP:n QEP:n kuvissa korostettaan sarjan yhtenäisyytttä eli juuri sitä kuvaajan omaa tyyliä. SAV:n Mestari arvoa hakiessa monipuolisuus on kriteerinä. Toki nämä kaksi näkemystä ei suinkaan ole täsyin toisiaan poissulkevia, mutta niissä on selkeä painostusero. Itse ole FEP:n painotuksen kannalla. Silti en tarkoita, että monipuolisuus on huonosta. Monipuolisuus tulisi näyttää kykynä kuvata erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa, kuten yllä esim. mainittuna valon näkeminen jne. 

Kokonaisuus pitäisi olla isona ja hyvin promottuna näyttelynä. Näyttelyn avajaiset voisi olla samalla se palkintojen jako tilaisuus. Julkisuus valtakunnallisissa lehdissä voisi olla näkyvämpää.

Kokonaisuus antaisi paljon enemmän näkyvyyttä kuin nyt. Toki on arvokasta myös se, että kolleegat arvostavat ja palkinnot jaetaan myös sisäisesti omassa gaalassaan. Tärkeämpää kuin se on kuitenkin saada myös suuri yleisö, asikkaat, huomaamaan yhä laajemmin Ammattikuvaajien osaaminen. Varmasti paikallisesti voittajat saavat oman huomionsa, mutta valtakunnallinen näkyvyys vaikuttaa koko alan suuruuteen. Suuremmasta kakusta riittää kaikille suhteessä enemmän kuin pienestä kakusta.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus SAV, Vuoden muotokuvaaja, muotokuvaus, FEP

Samaan aikaan muualla: iPadistä yksi linkki

Tiistai 2.11.2010 klo 13:00 - Peter Forsgård

Jim Pickerell ennustaa Black Star Rising blogissa iPadin vaikutusta valokuvausbusinekseen.

Blogauksen alussa taustoitetaan iPad-julkaisuihin. Esimerkkinä on Wired-lehden iPad-versio. Lukijamäärät lehdillä ovat nousseet. Wired lehteä myytiin 105.000 kappaletta iPad-versiona, kun se ilmestyi kesäkuussa. Se on Pickerellin mukaan 25.000 kappaletta enemmän kuin saman lehden printtiversiota. Varmasti tässä määrässä on sitä uutuuden viehätystä ja määrät tulevat tasaantumaan. Merkittävintä tuossa on se, että sähköisen lehden on hyvin helppo olla maailmanlaajuinen. Jakelu on varsin vaivatonta. Se avaa uusia mahdollisuuksia lehdille. Luonnollisesti se on myös uhka suomalaisille lehdille, jos jäävät vanhoihin rakenteisiin kiinni.

Pickerellin blogauksen lopussa käydään läpi mahdollisuuksia ja uhkia valokuvaajan kannalta.

Seuraavat numeroidut kohdat ovat sovelletusti lainattuja kohtia kyseessä olevan blogin loppuosasta. Kunkin kohdan perässä ovat omat kommenttini ja pohdinnat.

 

1: Visuaalisuus lehdissä kasvaa. Tarvitaan sen alan tuottajia, mutta se lisäys ei välttämättä ole valokuva, vaan video ja muu multimedia.

Kuten olen blogissani useampaan kertaan kirjoittanut, joku ne videot tekee ja miksei valokuvaaja laajentaisi osaamistaan siihen suuntaan? Ei pelkästään journalistinen sisältö vaan myös mainokset ja henkilö"kuvat" voivat olla videoita.

 

2: Visuaalisuuden parantuminen tarkoittaa lisää työpaikkoja sille sektorille.

Tarvitaan niitä videoiden editoijia, uuden median taittajia/koodareita jne.

 

3: Vaikka kysyntä kasvaa ei Pickerell näe, että yksittäisen kuvan hinnan lasku kääntyisi.

Tämä on yksi sudenkuoppa valokuvauksessa tällä hetkellä. Yksittäisen stillin hinta on pudonnut varsin alas. Osa syynä royalty-free stock -markkinoiden luoma hinta mielikuva. Osittain myös perustuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan lakiin: tarjontaa sen verran paljon, että hinnat laskevat.

 

4: Valokuvaajilta vaaditaan yhä kovempaa työntekoa. Suhtautumista hinnoitteluun tulee miettiä. Onko kannattavampaa myydä kaikki oikeudet, yksittäisten oikeuksien sijaan?

Tämä on se hankala kysymys mitä tulee miettiä. Jokainen valokuvaaja joutuu tuon asian pohtimaan ja päättämään omasta ratkaisusta.

 

5: Strategian pohdintaa liittyen tuohon edelliseen kohtaan. Pitäsisikö saada lisämaksua sähköisestä käytöstä? Siinäkin on oma sudenkuoppansa suhteessa mistä luovutaan ja kuinka paljosta ja korvaako se lisämaksu siitä mistä joudutan luopumaan.

Tulevaisuuden kysymys on enemminkin se, että pitääkö printissä käytöstä maksaa lisää sähköisen käytön lisäksi.

 

Oli miten oli, niin kaikki tämä nykyinen kehitys vaatii tarkkaa seuraamista ja tutustumista uusiin laitteisiin ja mahdollisuuksiin. Tulee miettiä ja toivottavasti keksiä uusia toimintamalleja jne. Pickerell kehottaakin kaikkia valokuvaajia tutustumaan tablet-laitteisiin, jotta oppivat ymmärtämään millaista visuaalista sisältöä niissä voidaan näyttää.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Black Star Rising, iPad, business

Videokuvaamisen ihmeellinen maailma

Maanantai 1.11.2010 klo 19:00 - Peter Forsgård

Olen videokuvauksia tehnyt jo jonkin aikaa. On ollut todella mielenkiintoista ja hauskaa opetella uusia juttuja. Suurin osa videoista on ollut haastattelu- ja puhujavideoita erilaisissa tilaisuuksissa. Perusasiat näissä on hyvinkin lähellä tilannetta, jossa kuvaisin heistä valokuvia. Usein onkin tehty molempia samalla kertaa. Kameroina videoihin käytän Canon digijärkkäreitä. Suurimpana etuna noissa on korkeiden ISO-arvojen käyttö. Tilaisuuksissa on usein aika pimeää ja ISO1600 asetuksena ei ole mitenkään harvinaista. Stillikuvauksessa harvoin tarvitsee mennä noin korkeisiin ISOihin, koska suljinaikaa voi säätää. Samoin aukko voi olla tarvittaessa f2.8. Videokuvaamisessa suljinaika on hyvä olla 1/50 johtuen 180 asteen sulkimesta. Se on noin tai tasan puolet 24fps ja 25fps ja näin video näyttää luonnollisimmalta. Videoidessa on myös hyvä himmentää hiukan, koska täydellä aukolla syväterävyys on varsin pieni.Tarkennus tehdään käsin ja tarkennus on tarvittaessa tehtävä puhujan liikkumisen mukaan. Toki ajoittaista epäterävyyttä voi käyttää tehokeinona, toisinaan se toimii ja toisinaan ei. Digijärkkäreissä on 4GB:n raja per tiedosto, kun kuvataan videota. Minuuteissa se on fullHD tasoisena non 12min. Käytännössä siis pitemmissä videoinneissa pitää sopivalla hetkellä pistää kuvaus poikki ja aloittaa se uudestaan. Toisin sanoen yhdellä kameralla videoiminen on hankalaa ja monissa tilanteissa mahdotonta. Pitää toteutella käyttämään kahta tai useampaa kameraa. Siinäkin on omat jujunsa ja haastensa, jos siihen ei ole tottunut. Haastattelut menevät ihan ok yhdelläkin kameralla, jos sen vain suunnittelee hyvin. Muutenkin videoinnissa suunnittelulla on vielä isompi merkitys kuin stillikuvauksissa. 

Haastattelujen valaisussa periaatteeni on ihan sama kuin muotokuvauksessakin. Käytän niissä henkilökuvauksen perusvalaisua, mutta usein kuitenkin hiukan pienemmällä kontrastilla kuin valokuvatessani. Käytössä on siis kolmesta neljään valoon riippuen tarvitaanko taustalle valoa ja miten on tarvetta korkovalolle jne. Ihan samat periaatteet kuin still-kuvauksessakin. Onneksi on tottunut digilläkin kuvaamaan mahdollisimman valmista kuvaa, jotta jälkikäsittelyssä ei tarvitse hirveästi säätää. Videon säätäminen on toki mahdollista, mutta huomattavasti helpommalla selviää kuvaamalla sävyjen ja värilämpötilan osalta kohdalleen. Jälkikäsittelyä toki tehdään videollekin, mutta se on ainakin minulle ollut vielä hiukan haastavaa.

Videoinnissa on kaksi varsin isoa uutta asiaa valokuvaajalle, siirtymät kuvasta/kohtauksesta/tilanteesta toiseen ja ääni. Etenkin jälkimmäinen on useimmille aivan uusi maailma. Siirtymät voivat olla tutumpia, jos on tehnyt slideshow-juttuja tai vastaavia.  Äänen yhdistäminen kuvaan voi myös olla tuttua, mutta äänittäminen ja sen äänenkäsittely onkin monelle valokuvaajalle täysin vierasta. Kameroissa on oma mikrofoni, mutta käytännössä vähimmäisvaatimus on erillinen mikrofoni kiinnitettynä kameraan. Parampi vaihtoehto on hyvä laatuinen digitaalinen nauhuri, jolla äänet ottaa talteen. Kameran oma äänitys sitten toimii äänisynkkauksessa referenssinä. Siinäkin on omat jipponsa kuinka synkkaminen tapahtuu. Jos kokonainnen äänimaailma täytyy tehdä, suosittelen kontaktointia äänispesialisteihin.

Huonoja puolia videojutuissa ovat investoinnit. Ihan perusvalokuvaus välineillä ei pärjää. Valaisu luonnollisesti vaatii jatkuvaa valoa, salamavehkeillä ei tee juuri mitään. Studiotuikkujen ohjausvaloja voi toki käyttää, mutta tehot ovat aika heikot. Sellaisenaan käsivaralta kuvaaminen on aika hankalaa ellei sitten tee jotain gonzoilua ja kameran heiluminen ole se juttu. Jalustat on syytä olla tukevia, valokuvaukseen tarkoitetut päät ei ole parhaita mahdollisia. Jalustaan tarvitaan videopää. Aktion kuvaamiseen rigit ovat omiaan. Niitäkin löytyy vaikka kuinka paljon ja laidasta laitaan. On löydettävä se joka parhaiten itselleen sopii. Digijärkkäreillä kuvataan videot takanäytön avulla. Tarkentaminen on haastavaa ilman ns. finderia. Todennäköisesti tarvitaan se mikrofoni kameraan ja sitten toiki se diginauhuri jne…. Tietokoneeltakin vaaditaan enemmän, kun editoidaan videota. FullHD H.264-kodekilla on varsin heviä tavaraa.

Investoinnit joutuu tekemään ilman varmaa tietoa siitä, että saako investointejaan takaisin. Eihän tässä mitään uutta sinänsä ole vaan ihan normaalia toimintaa, jossa pyritään saamaan investoinnilleen tuottoa. Käyttääkseni vanhaa sanontaa laajennettuna: teippi on halpaa, valokuvausteippi sika kallista, mutta elokuvateippi on aivan järkyttävän kallista.

On hyvä muistaa, että pelkillä laitteilla ei vielä pitkälle pötkitä, sillä tässäkin sisältö ratkaisee. Toisaalta se sisältö tallennetaan laitteilla, joten ilman niitä ja niiden käytön opettelua ei se sisältökään synny.

Mielenkiintoinen maailma videokuvaus joka tapauksessa on. Kuten alussa totesin uuden opettelu on kiinnostavaa. Siinä joutuu myös hiukan menemään epämukavuus alueelle. Vaikka se ei aina tunnukaan mukavalta, on se todella palkitsevaa kun se muuttuu mukavuusalueeksi. 

Kuten olen aiemminkin blogissani sanonut video on laajeneva trendi. Sähköiset lehdet ja kirjat ovat tulossa ja niissä liikkuvakuva on omiaan. Samoin erilaiset viraalivideot ja vastaavat lisääntyvät. Joku nuo joka tapauksessa kuvaa ja miksei valokuvaajat voisi ottaa siitä oman osansa? Toinen mielenkiintoinen videokuvaamisen taidon hyödyntäminen on striimaus eli suorien lähetysten kuvaaminen suoraan verkkoon esim. Qik-, Bambuser tai Ustream -palveluiden kautta. Siinä touhussa onkin sitten vielä lisää muuttujia, kuten tietotekniikka astuu isompaan rooliin.

Videoitani löytyy www.peterforsgard.com/videot.htm. Blogin vasemmasta palkista löytyy linkit Vimeoon, You Tubeen ja Twitvidiin. Käytän niitä kaikkia, mutta jokaista hiukan eri tarkoituksiin. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: videokuvaus