My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Valokuvaajan kehittyminen ja brändäys.

Maanantai 26.3.2012 klo 10:23 - Peter Forsgård


Journalisti-lehdessä numerossa 6/12 oli muutama varsin hyvä artikkeli valokuvaajan brändäämisestä ja oman toimintansa kehittämisestä.

Brändää itsesi -artikkelissa on haastateltu Vuoden 2011 lehtikuvakilpailun tuomariston puheenjohtajaa Rob van Brachtia. Artikkelissa on monta asiaa, joita valokuvaaja ei varmasti haluaa kuulla. Voin arvata, että joitakin valoluvaajia ottaa päähän se ettei van Bracht ole koskaan ottanut yhtään julkaistua valokuvaa ja kuitenkin neuvoo ja konsultoi valokuvaajia. Missään nimessä täysin ulkopuolelta van Bracht ei neuvo. Hän konsultoi lehtiä liittyen niiden ulkoasuun ja suosittaa heille sopivia valokuvaajia. Monella muullakin alalla on tullut vastaan se, ettei osata arvostaa kommentteja ja neuvoja, jos neuvoja koetaan alan ulkopuoliseksi tahoksi. Sen sijaan että keskitytään neuvojaan, voisi olla hedelmällisempää keskittyä niihin neuvoihin ja miettiä onko niissä pointti. Yleisestikin ottaen alan ulkopuolelta tulien kommenttien soisi lisääntyvän, se ihan varmasti rikastuttaa ja tuo esiin uusia asioita, joita sisältä on vaikea nähdä.  

van Bracht myös kehuu kisan kärkipään kuvia kansainvälisesti koviksi. Toisaalta artikkelissa sanotaan tason olevan heikko eli jonkin verran ristiriitaisen kuvan tuosta artikkelista saa tason suhteen.  

Yksi asia nousee esiin ja sen on vaatimus tyylistä. Kuvaajan tulisi valita tyylinsä. No en tiedä on valita hyvä sana, mutta tekemällä kaikkia tyylejä ei omaa mitää tyyliä. Tähän sopii hyvin Arno R. Minkkisen sanomana monen tyylin tekijöistä: "Jack of all trades and master of none." Tästä tyylistä tai käden jäljestä paljon keskustelen valokuvaajien kesken. Suomi on pieni markkina ja täällä on hankalampaa saada riittävästi töitä tekemällä vain yhdellä tyylillä, vai onko? Toisaalta onko suomalaisen valokuvaajan markkinat vain Suomessa? Monella varmasti ovat, mutta miksi niin täytyisi olla? Välineet kansainvälistymiseen ovat.

Artikkelin lopussa on erinomaiset ohjeet suomalaiselle valokuvaajalle:

1. Kommunikoi. Avaudu ja jaa tietämyksesi muiden valokuvaajien ja toimeksiantajien – kaikkien kanssa.

2. Luota itseesi. Ole ylpeä siitä, miten työskentelet. Luota omaan tyyliisi ja erotu massasta.

3. Katso laajemmin. Muista, että maailma on leikkikenttäsi, hae vertailukohtia työhösi ja sen tasoon kansainvälisesti.

Noissa kolmessa kohdassa kiteytyy varsin hyvin ne suomalaisen valokuvaaja kipupisteet. Tuo ensimmäinen liittyy vahvasti koko alan kasvattamiseen. 

Toinen artikkeli lehdessä liittyy samaan asiaan. Haasteteltuna oli Finnfoton toiminnanjohtaja Mikko Säteri. Jutusta nousi esiin lause: "Finnfoton järjestämät Photoshop-kurssit täyttyvät hetkessä, mutta myyntikursseille tulijoita ei riitä." Tarvinneeko tuohon mitään lisätä.... 

(linkit Journalisti-lehteen via digicamera.net uutiset 26.3.2012

Creative Commons License

Avainsanat: valokuvaus, business, Bracht Rob van, Finnfoto, Sateri Mikko


Kommentit

26.3.2012 10:48  Jakke Lehtonen

Vanha totuus on, että jos et itse osaa, ala kouluttamaan. Mutta mielenkiintoista on, että ei kirjallisella puolella pidetä ongelmana sitä, että esim. kustannustoimittajat tai ylipäätään kirjoittamista kouluttavat eivät itse ole julkaisseita kirjoittajia.

Jos oikein olen ymmärtänyt, niin suomalaiset kuvaajat ovat aina olleet ammattinsa osaavia, mutta myyntitaidot ovat aina olleet kadoksissa. Toisaalta, montako itsensä hyvin brändänneitä kuvaajia maailmalta ylipäätään löytyy...? Taiteellinen kyky harvemmin kulkee käsi kädessä kaupallisen osaamisen kanssa. Siksi meillä onkin kuvatoimistot ;)

26.3.2012 11:45  PeterF

Markkinointi- ja myyntitaidot ovat olennainen osa mitä tahansa liiketoimintaa. Suurin osa valokuvaajista ovat yrittäjiä. Suomessa tämä on tässä laajuudessa varsin uusi ilmiö. Se tietysti vaatii uudenlaista ajattelua.

Brändäämisessä on tietysti monta ulottuvuutta. Nykyään brändääminen on mahdollista huomattavasti helpommin kuin ennen. Sosiaalisen median avulla on mahdollista suhteellisen nopeastikin saada mainetta. Toinen asia sitten tietysti on se, että onko maineelle katetta eli sitä substanssia. Samoin sosiaalisen media avulla se maine katoaa nopeasti.

Jos substanssi ei vastaa sitä mainetta joka on saatu, haukutaan koko juttu. Suomessa keskitytään siihen negatiivisen asian esiin tuomiseen. Minusta voisi MYÖS miettiä sitä tapaa miten se maine huonosta substanssista huolimatta on saavutettu. Markkinoinnissahan täytyy silloin olla jotain erityistä. Voisiko siitä oppia jotain?

27.3.2012 0:56  Timo Toivonen

Toisinaan on myös erittäin hyvä osata montaa asiaa, koska niiden yhdistelmällä voi tehdä itsestään arvokkaan - jos tuo nyt hyvä sana on. Lisäarvo tulee usean kokonaisuuden laaja-alaisesta, vaikkei täydellisestä, hallinnasta. Nyky-yhteiskunnan alati erikoistumiseen tähtäävä ilmapiiri ei kehitä ns. renesanssineroja, joilta sujuu niin tiede kuin taidekin. Sitä varten täytyy murtaa rajoja.

27.3.2012 8:57  PeterF

Tuo on Timo hyvä huomio. Laaja-alaisuudesta on toki hyötyä. Valokuvan osalta se tarkoittaa ymmärrystä ja osaamista yleisesti visuaalisuudesta ja sen ymmärtämistä. Olet oikeassa, että nykyinen erikoistuminen kaventaa osaamista. Valokuvan pidän tärkeänä oman käden jäljen kehittämistä. Se ei suinkaan tarkoita, etteikö se vuosien saatossa muuttuisi ja kehittyisi. Monen tunnetun valokuvaajan nykyisestä tyylistä on löydettävissä jo hyvin varhain viitteitä alkuaikojen tuotannosta. Se ei suinkaan tarkoita, että valokuvaajan ei tulisi olla kiinnostunut laajemminkin muiden töistä.

Suomessa on ollut aika tarkkaan rajattu eri ammattikuntien rajat. Ei ole ollut sopivaa astua ulos omasta laatikosta ja katsella asioita uudesta näkökulmasta. Ei murreta niitä rajoja ja lähdetä rohkeasti kokeilemaan. Se on johtanut siihen, että uusdet asiat ovat uhkia ja niissä ei nähdä mahdollisuuksia. Uskon kyllä, että tähän on tulossa muutosta. Nuorempi sukupolvi vaikuttaa ennakkoluulottomammalta kuin esim. minun sukupolveni.

27.3.2012 15:16  Jore Puusa

Mitä tapahtuu kun jakaa tietämyksensä muiden, kaikien kanssa? Lehtikuvaamisessa se tarkoittaa sitä, että kuvaavat toimittajat ottavat opikseen ja vievät yhä kiihtyvällä tahdilla kuvaajien työt, tästä systä lopetin noin kolmen tuhannen hitin viikkovauhdilla toimineen valokuvauskouluni netissä. Alkoi tulla kollegoilleni vastaan toimittajia, joiden kanssa keskusteltuaan selvisi, että he olivat opetelleet perustaidot koulustani ja senjälkeen lopettaneet freekuvaajien käytön. Näin siis käy kun jakaa tietonsa Suomessa.
Samanlaisia kokemuksia on USA:laisilla kollegoillani, jotka ovat auliisti neuvoneet amatöörejä kuvaamisasioissa. En ihan ymmärrä tätä: "anna taitosi ilmaiseksi muille asennetta".

28.3.2012 9:08  PeterF

Tiedon jakamisessa on omat paradoksinsa. Se on aivan totta. Kyse on myös paljon siitä mitä ja miten jaetaan. Tiedon jakaminen on katsottu kasvattavan koko alaa ja sitä kautta sataisi myös tiedon jakajan laariin. Tiedon jakaminen tulisi olla kaksisuuntaista eli kaikki jakavat tietojaan.

Käytän esimerkkinä tuota mainitsemaasi verkossa ollutta valokuvauskouluasi. Itse en ihan siinä laajuudessa jakaisi perustietoa. Yksi vaihtoehto olisi ollut jakaa osa ilmaiseksi ja osa sitten maksullisena. Ilmaisen osuuden jakaminen eteenpäin mahdollisimman helposti mahdollisimman monen toimesta nostaa kiinnostunasta maksulliseen osaan. Monellaa muullakin alalla nykyään varsin hyväksi todettu tapa jakaa ja saada siitä itsekin oma siivunsa. Jakamalla saa parhaassa tapauksessa markkinoininkin hoidettua.

Jakaminen ei minusta tarkoita pelkästään oman tiedon ja sisällön jakamista, vaan myös muiden verkkoon laittamia sisältöjä. Siitä syntyy se vuorovaikutus. Samalla se jakaminen vahvistaa omaa digitaalista jalanjälkeä ja hakutuloksissa esiin helpommin nousee ne asiat esiin joita itsestään haluaa näkyvän. Toisin sanoen se jakaminen ei tarkoita yksityiskohtaisen ammattiosaamisen jakamista, vaan yleisellä tasolla herättää keskustelua alasta.

Uskon, että osittain valokuvauksen ongelmat johtuvat juuri siitä, että meillä on ollut perinteenä pitää tiedot ja taidot itsellämme. Ei toki pelkästään tästä. Tietotaito ei päässyt samalla tavalla kehittymään. Se on ollut omiaan avaamassa tietä laajemmalle joukolle tarjota kuvauspalveluita. Kun ala pitää aitoja ympärillään se ei kehity samalla tavalla kuin avoin yhteisö. Väitän, että avoin yhteisö on vahvempi kuin sulkeutunut. Tämä on tosiaan vain yksi osa kokonaisuutta. Tiedon pitäminen itsellään liittyy laajempaan asiaan eli yhteiskuntamme sulkeutuneisuuteen vielä muutama vuosikymmen sitten.

Minusta tämä motto tässä jakamisessa on: annetaan hyvän kiertää.

28.3.2012 9:27  Mika Hilska

"? he olivat opetelleet perustaidot koulustani ja senjälkeen lopettaneet freekuvaajien käytön."

Voisiko kuvitella, että maallikko opettelisi kirurgian perustaidot netistä ja lopettaisi sitten lääkärien käytön? Ei kai. Tekeekö perusasioita netistä opetellut toimittaja valokuvaajasta tarpeettoman? Jos tekee, ei valokuvaajuus kovin iso asia ollutkaan.

Valokuvaaja tarkoittaneekin, että tuollainen toimittaja luulee osaavansa valokuvata tankattuaan netistä perusasiat. Eli valokuvaajien tulee saada ostajat ymmärtämään, miksi heidän osaamisensa tuo medialle jotain enemmän kuin kuvia näppäilevä toimittaja.

Ehkä nettiin tarvittaisiinkin kuvien lukemisen ja ymmärtämisen koulu?

28.3.2012 9:56  PeterF

"Eli valokuvaajien tulee saada ostajat ymmärtämään, miksi heidän osaamisensa tuo medialle jotain enemmän kuin kuvia näppäilevä toimittaja." Olet Mika oikeassa, juuri tuota tarvitaan. Tässä on juuri se missä valokuvaajat ovat ilmeisesti epäonnistuneet. Onko syy sitten siinä sulkeutuneisuudessa, mene ja tiedä. Luonnolllisesti valokuvaajat eivät ole yksin "syyllisiä".

Valokuvaajien pitäisi tekemisellään ja valokuvilla todistaa olevansa parempia kuin amatöörit. Ongelmana tässä on luonniollisesti se, ettei sille mahdollisesti löydy ostajaa. Josta päästäänkin siihen, että esim. lehtikuvaajan tulevaisuus on ehkä jossain muualla kuin perinteisissä medioissa?

28.3.2012 16:17  Jore Puusa

Ensin perustermistöstä. Valokuvaaja on alan yleisnimike, jonka alla on esimerkiksi lehtikuvaajia , kuvatoimistokuvaajia, aikakausilehtikuvaajia jne. Sitten on sairaalakuvaajia, rikospaikkakuvaajia, muotokuvaajia, ilmakuvaajia, museokuvaajia jne.
Ja sitten perusongelma. Syy siihen, että toimittajat kuvaavat on raha. Syy ei taatusti ole se, että kuvaajat jotenkin eivät myisi itseään tarpeeksi. Jos katsotte vaikka Turku amk:n tai minkä tahansa toimittajakoulutussysteemin OPS:ia, siellä heidät "opetetaan" kuvaamaan ja laitokset painottavat koko ajan aggressiivisesti tuottavansa alalle moniosaajia. Tuolle ei mahda mitään. Tuo asia ei riipu kuvaajien kyvystä tai halusta tai osaamisesta. Tosiasia on, että lehdelle on halvempaa, että toimittaja kuvaa itse. Kun olen opettanut tulevia toimittajia ja esitellyt kuvajournalismin periaatteita ostavan toimittajan näkökulmasta, olen tehnyt vuosia saman testin. Kerron tarinan, jossa pienen lehden ainoa lehtikuvaaja YT:n jälkeen saisi potkut, riippuen siitä miten toimitus suhtautuu. Pyydän opiskelijoita nostamaan kätensä, jos on sitä mieltä- että alkaisi kuvaamaan itse jos kuvaajan irtisanominen estäisi oman duunin menon nurin ja kuvaaminen olisi lehden omistajan vaade. JOKAINEN wannabe toimittaja on vuosia nostanut epäröimättä kätensä. Ongelma EI ole lehtikuvaajien, vaan toimitusten rakenteessa ja ajatusmallissa ja säästömalleissa.
Kun minulla oli nettikoulu, kysyin vakiokävijöiltä, (esim muutama alan koulu), että olisivatko he valmiita maksamaan jos parannan koulua lisää ja laitan osan maksulliseksi, koulut ja kymmenet yksityiset joille kysymyksen esitin ilmoittivat kaikki sitten lopettavansa koulun käytön kokonaan.
Suomalaisessa valokuvamaailmassa on kauniita ajatuksia, mutta ikäväkyllä ikäviä realiteettejä. Kun toimii itse friikkuna alalla, seuraa kymmenien vanhojen ja uusien kollegojen elämää ja kouluttaa vuodessa kymmeniä ihmisiä eripituisissa prosesseissa, tajuaa selkeästi missä mennään. Asiat ovat huonosti ja huonommiksi ikävä kyllä menevät ellei koko ala ryhdistäydy. Eivät pienet ja keskisuuret sadat lehdet ala käyttää lehtikuvaajia siksi, että valokuvat olisivat sitenparempia, sillä ei ole myynnin kannalta merkitystä, koska ostaja on aina toimittaja, joka parhaassakin tapauksessa kykenee määrittelemään- ehkä onko kuva terävä, useimmiten ei edes sitä. Toimituksia johtavat liikemaailman ihmiset yhä enemmän ja se tie on pelottava journalismin jatkon kannalta.

28.3.2012 17:31  PeterF

Olet ihan oikeassa, että raha tai itseasiassa sen "puute" on yksi osa ongelmaa. Ihan varmasti on freenä toimivilla valokuvaajillakin (tarkoitan tässä kaikkia) parantamisen varaa myynnissä ja myyntitaidoissa. Perinteisen myyntitavan lisäksi tähän markkinointiin liittyy myös maineen hallinta ja digitaalinen jalanjälki. Se syntyy läsnäolosta verkossa. Läsnäoloon liitty nimenomaan se jakaminen. Yhä enemmän valintoja tehdään muiden suosituksesta, googlettaminen ei välttämättä ole enää se ensimmäinen tapa, saati ainoa.

Eikös se toisaalta ole hyvä, että toimittajakoulussa opetaan myös kuvajournalistista ilmaisua osana ammattiopintoja. Luulisi sen olevan hyväksi kuvan ymmärtämisessä? Pitääkö se sisällään sitten pääasiassa varsinaisen lehtikuvauksen opettamista vai jotain muuta kuvajournalismiin liittyvää? Se ei ainakaan tuolta Turun AMK:n sivuilta selvinnyt. https://ops.turkuamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjOps/tab/tab/sea?ryhma_id=3356481&koulohj_id=3107479&stack=push

Ei minustakaan toimitusten ja mediatalojen toimintaan sovi kvartaalitalouteen perustuva johtaminen. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin taloudellisesti menestyvää ja voittoa tuottavaa mediataloa, jotta toimintaa voidaan kehittää ja voidaan tehdä investointeja.

28.3.2012 17:39  PeterF

Unohtui tuosta edellisestä kommentti tuosta netissä olevasta valokuvauskoulusta. Jo olemassa olevan muuttaminen maksulliseksi on hankalaa, mutta alunperin toisenlainen suunnitelma olisi ehkä toiminut. Toki mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma. Entäs sen verkossa olevan koulun pohjalta sähköinen kirja? iBooks ei ole mitenkään huono vaihtoehto julkaisuun. Toisekseen se tarjoaa huomattavasti paremman julkaisusopimuksen kuin perinteiset kustannustalot.

28.3.2012 19:03  PPusa

Digikameroiden ja kamerakännyköiden myötä valokuvauksen perusteiden opetus pitäisi kuulua jo peruskoulun kuvaamataitoon. Toivottavasti näin on. Paljon turhempia asioita minulle opetettiin.

En myös näkisi yhtään pahana, jos julkisin varoin tuotettu *perus*opetusmateriaali saatettaisiin kaikkien saataville nettiin.

Kun perusteet ovat mahdollisimman monella hallussa niin huiputkin ovat korkeammalla. Perustietoa panttaamalla taso pysyy matalana.

28.3.2012 19:32  Jore Puusa

Suoraan sanoen olen jo lähes kokonaan antanut periksi koetettuani kaikkeni 15 vuotta.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini