My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Historian havinaa: muistatko tämän?

Keskiviikko 26.9.2012 klo 11:44 - Peter Forsgård

kodakphotoguide_pieni.jpg

Filmiaikaan olivat monet asiat hiukan hankalampia kuin nykyään. Kodak julkaisi Professional Photoguidea monet vuodet. Löysin oman "Apinakirjan", kuten tuota nimitettiin, kirjahyllystäni etsiessäni erästä toista kirjaa. Photoguidessa on paljon tietoa valokuvauksesta, painotus toki Kodakin filmeissä ja niihin liittyvissä asioissa.

Harmaatasapaino ei nykyajan digikameroilla ole mitenkään ongelmallinen. Automaattivalkotasapaino toimii varsin hyvin tilanteessa kuin tilanteessa. Filmiaikaan tilanne oli aika tavalla toinen. Filmit olivat yleensä tasapainotettu päivänvalolle. Käytännössä se tarkoitti 5500 Kelviniä. Kodak teki myös keinovalolle tasapainotettua Tugsten-filmiä. Nämä olivat tasapainotettu siis joko 3200 Kelvinille tai 3400 Kelvinille.

Vallitsevan valon mukaan objektiivin eteen laitettiin suotimet, jotta värit toistuivat neutraaleina. Kirjassa on apuvälineenä varsin monimutkaisen näköinen kiekko, jolla oikean suodatuksen kuhunkin valotilanteeseen sai haluamakseen. Kiekosta näki myös suodatuksen vaikutuksen valotukseen eli kertoi paljonko valotuista tuli korjata.

colorbalance_pieni.jpg

Tuollaisia kiekkoja kirjassa on useita eri tarkotuksiin. Kätevin niistä oli kiekko syväterävyyden tarkistamista varten. Se voi tuntua turhalta, mutta siinä on mahdollisuus tarkistaa syväterävyydet eri filmikoille jne.

Yksi mielenkiintoinen filmin ominaisuus oli ns. resiprookki-ilmiö. Filmin  herkkyys on optimoitu 1/10s ja sitä nopeimmille suljinajoille. Sitä hitaampien suljinaikojen osalta piti valotusta pidentää ja sen lisäksi käyttää suodinta. Kirjasta löytyy jokaisen Kodakin filmin osalta valotuksen korjailun arvo. Esimerkkinä vaikka Ektachrome 100X. Sekunnin valotusjalla valotusta tuli pidentää 1/3 aukkoa ja suodatus oli CC05R eli aavistuksen punaista tarvitaan lisää. Muistaakseni tuo 05 viittasi Mired-arvoihin, mutta en muista. Kyseistä filmiä ei suositeltu tuota pitemmille valotusajoille. Mikäli useiden sekunnin valotuksia tarvittiin, käytettiin Tungsten-filmiä, erityisesti Ektachrome 64T:tä,  koska siinä resoprookki-ilmiö tuli esiin vasta 100 sekunnin valotuksen kohdalla. Paradoksihan tuossa on se, että 64T filmi oli aika hidasta ja se omiaan pidensi valotusaikaa. Väriläpötila ja sen hallinta oli siis merkittävästi haastavampaa kuin nykyään. Sen lisäksi väritasapainon onnistumisen sai tietää vasta viikon päästä kuvauksesta, kun filkat tulivat kehityksestä.

Käytännössä kuvaustilaiteissa mitattiin värilämpötilamittarilla tilan valot ja mittari antoi suodatusarvot kullekin filmille. Mittari antoi myös värivirhekorjaussuotimen arvot eli esim. jos tilassa oli vihreää valoa antavia loisteputkia. Ei se sen monimutkaisempaa kuitenkaan ollut. Piti vaan muistaa pitää suodinvalikoima riittävänä. Dian kun kerran valotti oli se juuri sen väristä kuin se oli. Toki painossa pystyttiin jotain korjaamaan, mutta harvoin asiakas katsoi hyvällä täysin vihreitä dioja.

Muita valokuvaukseen liittyviä asioita kirjassa on mm. palkkikameraan liittyvät säädöt ja palkin vetämän vaikutus esim. valotukseen ym. Nuo asiat ovat edelleen ihan käypäsiä ohjeita, jos palkilla kuvaa.

Mielenkiintoinen ja hauska löytö tuo kirja. Se tuo mieleen monta kuvaustilannetta filmiajalta, kun noita suodatuksia pohdittiin. Tosin filmiä ei todellakaan tule ikävä, päinvastoin :)

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kodak

Hajatelmia Photokinasta 2012

Perjantai 21.9.2012 klo 16:25 - Peter Forsgård

Tein taas jo melkein "perinteiseksi" käyvän reissun Photokinaan. Tuotejulkistukset ovat aina tärkeitä näillä messuilla, koska ne osaltaan määrittävät aika paljon sen miltä valokuvaus seuraavat pari vuotta näyttää. Sanotaan mitä sanotaan, niin laitteella on aina ollut iso merkitys siihen mihin suuntaan valokuvaus kehittyy. Tänä vuonna se teema ja muutos varmaan on kuvien jakaminen. Nimenomaan siis perinteisen kameran valmistajan kannalta. Kaikki suurimmat kameran valmistajat taisivat julkistaa kameroita, joilla kuvien jakaminen suoraan kamerasta on mahdollista. Tuo ominaisuus on yhä tärkeämpi ja voisi jopa sanoa, että välttämätön kehitysaskel. Mobiilikuvaaminen on niin suosittua, että se on jo uhka perinteisille kameranvalmistajille. Nyt julkistetuilla kameroilla ja niihin liittyvillä mobiiliaplikaatiolla halutaan vastata huutoon.

Canon julkisti maanantaina 17.9. isossa lehdistötilaisuudessa EOS 6D-mallin. Se on käytännössä  täyden kennon 60D. Toki uuteen 6D:hen on lisätty mm. wifi ja GPS. Kaksi erittäin hyvää ominaisuutta. (kuva alla)

canon6d.png

Pokkari puolella julkistetiin S110. Sillä otettuihin kuviin saa GPS koordinaatit älypuhelimeen asennettava applikaation kautta. Kuvien paikkatieto on erinomainen tapa löytää ne mm. Lightroomissa.

Nikon puolestaan julkisti Android-käyttöjärjestelmää käytävän pokkarin hiukan ennen messuja. Samsungin Galaxy Camerassa käyttöjärjestelmänä on myös Android. Samsung vaikutti varsin hauskalta kameralta. Saa ainakin hiukan monipuolisemmat säädöt esim. Instagram-kuviin. :) 

Täyden kennon kamerat olivat myös yksi Photokinan teema. Aiemmin mainitun 6D:n lisäksi Nikon julkisti D600:sen ja Sony sekä SLT-A99:n että mielenkiintoisen täyden kennon pokkarin RX-1:sen.
Molempiin uusiin wifi-kameroihin, niin 6D:hen kuin Panasonicin GH3:een, saa yhteyden älypuhelimeen aplikaation avulla. Ainakin Canonin applikaatio näyttää live view kuvaa esim. iPhonen ruudulla. Se on erittäin kätevä ominaisuus ja sille varmasti löytyy monta hyödyllistä käyttöä.

Laite puolella ehkä erikoisin uutuus oli Hasselbladin peilitön kamera, Lunar. En sen tarkemmin siihen tutustunut, mutta muutaman kuvan siitä otin. Selkeästi Hasselblad on panostanut kameran ulkonäön räätälöitävyteen. Silmiin sattui ainakin käärmeennahalla päällystetty versio, samoin kullattu ym. Hintaakin tuolla on aika kivasti, perushinta jossain hiukan yli 6000€. Eiköhän tuollekin erikoisuudelle löydy ostajia. Pekka Potka blogasi aiheesta ja hänen mielipiteensä tulee aika selkeästi esiin.

hasseli.png

 

Tuotteita toki esiteltiin valtavasti muitakin, mutta ehkä kiinnostuvan kaikesta oli Project1709. Se on Canonin lanseeraama pilvipalvelu valokuville. Se on vasta beta-testausvaiheessa ja siitä on vielä hiukan hankala paljon kirjoittaa, koska en ole siihen vielä ehtinyt tutustua. Betatestaajan tunnarit ovat matkalla. Nopeasti sanottuna se on pilvipalvelu, jonne kuvaaja voi koota kaikki kuvansa. Se kokoaa kuvat myös eri verkkopalveluista esim. Facebookista samaan paikaan. Kuvat ovat helposti löydettävissä monin eri keinoin. Palvelu ei vaadi Canon-kameran käytttämistä, vaan sinne voi ladata millä tahansa otetut kuvat. Kyseessä on minusta varsin mullistava ja täysin uudella tavalla kuvia pilveen kuvia tallentava palvelu. Palaan tähän vielä Project1709 blogauksen myötä kunhan ehdin siihen tutustua.

Näyttelyt ovat aina iso ja tärkeä osa Photokinaa, ainakin minulle. Tällä kertaa isoimmasta näyttelystä vastasi Leica. Se oli koonnut omalle osastolle Leica-kuvaajien näyttelyitä. Vaikuttavin ja kiinnostavin oli Platon Faces of Power, jossa on kuvattu suuri osa maailman maiden johtajista YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Esillä oli myös Steve McCurryn kuvia. Näin ensimmäistä kertaa aidon Afgan girl -kuvan livenä. Muita esillä olleita kuvaajia olivat mm. Nik Ut, Araki, Rankin ja moia muita. Nik Ut itse oli paikalla, mutta missasin hänen esityksensä. Ut oli myös ollut paikalla Leican lehdistötilaisuudessa. Itse en tuonne ollut saanut kutsua, mutta sen tilaisuuden tunnelmista voit lukea Sulantoblogista. Tällä kertaa ei tullut käytyä muissa Kölnin tai Dusseldorfin gallerioissa olevissa näyttelyissä. Ei vain ehtinyt, koska reissu oli tällä kertaa päivän lyhyempi kuin yleensä. Toisekseen se kiinnostavin, Walker Ewansin -näyttely aukesi vasta torstaina.

Kuvia Leican osaston valokuvanäyttelyistä:

001_jakob_aue_sobol_0001.jpg
002_rankin_0001.jpg
003_platon_0001.jpg
006_mccurry_0001.jpg
004_araki_0001.jpg
005_erwitt_0001.jpg
007_ut_0001.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Photokina, Canon, Nikon, Sony, Panasonic, Samsung, Hasselblad, Leica, Project1709, Ut Nick, Rankin, Erwitt Elliot, Araki, Sobol, Jakob aue, Platon, McCurry Steve, Ewans Walker

Lumiaa tupaan

Keskiviikko 5.9.2012 klo 23:21 - Peter Forsgård

Nokia julkisti tänään kaksi uutta Lumiaa. En hirveän tarkkaan niiden ominaisuuksiin ole tutustunut, mutta toki piti katsoa millainen kamera niissä on. Nokia mainostaa Lumia 920 puhelinta Pureview kameralla. No voihan se olla, mutta eri Pureviewstä on kysymys kuin N808:ssa. Harmi sinänsä sillä N808:ssa on todella hyvä kamera. Voihan se olla tuossa uutukaisessakin hyvä, mutta en usko sen yltävän N808:n tasolle. Todennäköisesti Pureview ei vain mahtanut tuohon uutuuteen. 

Syy miksi blogasin on Nokian mainosvideo, jossa mainostetaan puhelimessa olevaa kuvanvakaajaa. Nappasin videosta muutaman pysäytyskuvan kohdassa, jossa sitä OIS:ää hehkutetaan stillikuvauksessa.

lumia_ei_ois.jpg
lumia_ois.jpg

Kuvat siis kaapattu tästä videosta.

OIS varmaan toimii ihan hyvin, mutta miksi valotus muuttuu ja meneekö salama myös päälle? Mallin silmästä ja valon suunnasta jo näkee, että alemmassa kuvassa on käytetty salamaa sivusta vahvistamaan miljöössä olevaa valoa. Toisin sanoen, kun OIS:n laittaa päälle ilmestyy jostain suhteellisen pehmeää valoa antava salamalaite sopivasti valaisemaan ja muotoilemaan kasvoja. Melkein Rembrantin kolmiota pukkaa. Kätevää, eikö? Jos tuo valo tulisi puhelimen salamasta olisi valo tasaisempi kasvoilla ja silmän valopiste suhteellisen keskellä silmää. Ihan oikeasti tämä näyttää huijaukselta. Ei kait Nokialla todella uskota tämän menevän läpi :D

Creative Commons License

28 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, mobiilikuvaaminen, Nokia, Pureview

Videokuvaamisesta ja valokuvauksen muuttumisesta.

Lauantai 1.9.2012 klo 8:00 - Peter Forsgård

Rajala Proshop järjesti kaksi Philip Bloomin luentoa tällä viikolla. Olin torstaina iltapäivällä kuuntelemassa hänen luentoaan. Se oli sisällöltään rakennettu aika vapaaksi ja ohjelma muotoutui vasta lopulliseen muotoonsa kuulijoiden toiveiden mukaan. Oma toiveeni oli saada vinkkejä millainen voisi olla seuraava askel kaluston suhteen. Mikäli siis sellaisen tarve tulee. Pystyn tällä hetkellä tuottamaan sen mitä pitääkin nykyisillä välineilläni. Järkkärivideo on tällä hetkellä toimiva ratkaisu niihin videoprojekteihin joita teen. 

Mielenkiintoisin osa luennosta oli osuus, jossa Bloom kävi läpi oman tuotantonsa prosessia eli työnkulkua. Kaikessa kuvauksessa työnkulku on yksi erittäin merkittävä osuus lopputuloksen kannalta. Työnkulku korostuu erityisesti videoiden kuvaamisessa. Asia käytiin läpi nimenomaan pienen tuotantoryhmän näkökulmasta ja pieni tarkoittaa tässä yhteydessä lähes yhden miehen orkesteria. Se jos mikä on ollut parasta laitteiden kehittymisen kannalta, että se on mahdollistanut pienemmät tuotantoryhmät. Se avaa ihan uusia mahdollisuuksia videoiden tekoon.

Toinen osa joka erityisesti kiinnosti oli osuus äänestä. Sehän on se ratkaiseva kuitenkin. Ihan sama millainen kuva, jos ääni ei toimi tai on surkean laatuista, video on kuraa. Se on tietysti se haastavin ja hankalin osuus videon teossa, koska itse ainakin olen kovin vähän ollut sen kanssa aiemmin tekemisissä.

Kaluston osalta kiinnostava on uusi Canon EOS C100. Lähinnä sen vuoksi, että siihen käy jo olemassa olevat objektiivini. Muiden merkkien osalta kustannukset voivat nousta liiaksi. Philip Bloomin blogista voi hän kommenttinsa lukea C100:sta. Suurimpana miinuksena on hidastusten puute eli kamera kuvaa ainoastaan 24 ja 25fps nopeuksilla. Se voi vaikuttaa merkittävästi monen ostopäätökseen. Hintaero tosin esim. C300:seen on varsin suuri.

Toinen hyvin mielenkiintoinen on Blackmagic Cinema Camera. Bloomilla oli sellainen mukana. Hänellä se on koekäytössä testausta varten. Se mikä tekee Blackmagicin kameratsa mielenkiintoisen on sen kyky kuvata RAW-videota. Käytännössä se tarkoittaa 25 DNG-tiedostoa sekunnissa. Nopein stillkamera? RAW-videon värimäärittely ja muu käsittely on valokuvaajalle tuttua. Kuvaan voi tehdä kaiken sen minkä valokuvaankin ja se mikä parasta valokuvaajille tutuilla ohjelmilla. Vaikka kyseisen kameran hinta on suhteellisen edullinen ominaisuuksiin nähden, ei se ihan pidä paikkansa. Sen ergonomia on varsin surkea ja vaatii ehdottomasti rigin ympärilleen. Se tietysti merkitsee lisää hintaa. Mielenkiintoinen käyttö tuolle kameralle voisi olla tilanteet, joissa tarvitaan sekä stillkuvat, että videokuvat. Nopeasti ajateltuna vaikka tabletti-lehti ja sen printti-versio. Itse omalta kohdalta mietin miten tuo soveltuisi muotokuvauseen? Antaisi kameran kuvata ja ihmisen poseerata. Voisi tosin olla kuvattavalle aavistuksen outoa, kun se perinteinen hetken vangitseminen ei ole niin konkreettista. Lapsikuvauksessa taas tuo voisi toimia. Anatiais kameran rullata ja lapsen leikkiä. Tosin pitää muistaa, että Blackmagic Cinema Camerassa on pikseitä vain 3,3 miljonaa eli suuren suurta printtiä tuosta ei saa. Muita stillkuvauksen mahdollisuuksia varmaan löytyy, kun kuvausnopeus RAW:na on 25 kuvaa sekunnissa. Tuolla hinnalla tuo on varsin kilpailukykyinen laite. Lisä plussana tuossa on vielä Canon EF-bajonetti eli optiikoista ei tulisi lisäkustannuksia. Paitsi ehkä laajakulmien osalta, sillä polttovälikerroin on noin 2,4.

blackmagic_pf.jpg
Minä ja Blackmagic Cinema Camera. kuva: Jukka Kolari

En usko, että menee kovin kauan kun järkkärillä voi myös kuvata raw-videota. Canonin EOS 1D C kuvaa 4K-videokuvaa eli resoluutiolla n. 8milj pikseliä. Kuvausnopeus on tuolloin 24 kuvaa sekunnissa. Ne eivät toki ole stillkuvia, mutta tuosta on mahdollista kaapata tuon kokoisia still-kuvia. Hintaa tuolla monsterilla on aika runsaasti.

On todella mielenkiintoista seurata miten tuo tulee muuttamaan valokuvausta. Vaikka aina puhutaan ettei väline vaikuta, niin se ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Välineiden kehityksellä on aina ollut suuri merkitys siihen mitä ja miten ilmaistaan. Kehitys vaikuttaa aina ja edelleen pätee sama kuin aina ennekin. Ne jotka se omaksuvat ja hyödyntävät, menestyvät. Ne jotka pitäytyvät vanhassa, todennäköisemmin eivät.

Parasta minusta näissä luennoissa ja työpajoissa on omien ajatusten herääminen ja jäsentyminen. Vaikka sisällössä ei mitään varsinaista mullistuvaa uutta ole, niin minulla ainakin tulee aina hirveä ajatusmyrsky. Minulle ainakin nuo luennot toimivat.

Edellisen kerran olin kuuntelemassa Bloomia Tukholmassa Fotomässanilla 2010.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Bloom Philip, Canon EOS C100, Canon, Blackmagic Cinema Camera