My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kansallista kuvaperintöä esillä ja käytettävissä.

Perjantai 31.1.2014 klo 17:41 - Peter Forsgård

Huomasin tänään Valokuvataiteen museon twiittauksen, että ovat laittaneet kokoelmastaan pienen määrän kuvia esille Flickriin ja Kuvia kaikille -sivustolle. Flickrissä olevat kuvat ovat kaikkien vapaasti katsottavissa ja käytettävissä myös kaupallisesti. Kuvat Flickerissä ovat Creative Commons Attribution 2.0 Generic -lisenssillä. Ainoa rajoite on, että kuvaajan nimi on mainittava. Lisenssi muuttu vielä public domainiksi, kunhan he pääsevät Flickerin Commons-ryhmän. (Museon twiitti)

Kuvia kaikille -sivuilla kuvat ovat Uuden Suomen kokoelmasta, joka on lahjoitettu museolle. Esillä olevat kuvat ovat 50-luvulta ja -60 -luvun alusta eli ne ovat yli 50 vuotta vanhoja. Nämä kuvat ovat julkaistu Creative Commons Attribution-NonCommercial 4.0. International -lisensillä. Näitä kuvia voi käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Tuolta kannattaa käydä katsomassa miltä lehtikuva näytti 50- ja 60-luvulla. Poimin tuosta muutaman kuvan 60-luvun Helsingistä.

d2204.png

Kuvassa jo toista kesää Rautatientorin kulmalla työtään tekevä 14-vuotias

kengänkiillottaja. Kesän jälkeen nuori kengänkiillottaja palaa koulun penkille

yhteiskoulun kolmannelle luokalle. Helsinki 28.8.1961. 

Valokuvaaja tuntematon/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/

Uuden Suomen kokoelma 

d2004.png

Liikennepoliisi lumipyryn keskellä Helsingin keskustassa joulukuun lopussa 1961. Jouluvalot loistavat vielä. Helsinki 29.12.1961.

Valokuvaaja tuntematon/Suomen valokuvataiteen museo/Alma Media/Uuden Suomen kokoelma

 

Kuvaperinnön avoimuudesta ja sen taustoista kerrotaan Museon blogissa TERÄVYYSALUE. Ideaa pohjustettiin Purku-klubilla järjestetystä keskustelusta jossa käsiteltiin kuvallisen kulttuuriperinnön avaamiseen liittyviä kysymyksiä. Tuosta tilaisuudesta oli kirjoitus Purkuklubin-ohjelmasivuilla reilu vuosi sitten.

Minusta erittäin hienoa, että näitä kokoelmien kuvia saadaan näytille. Hienoa on myös, että noita kuvia voi käyttää suhteellisen vapaasti.

Puolustusvoimat on myös hiljattain avannut kuva-arkiston kuvat kaikkien käyttöön verkon kautta. SA-kuva-arkistossa on 3000 kuvaa vuoden -39 alusta aina vuoden -45 loppuun asti. Kannattaa tutustua myös näihin.

    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Valokuvataiteen museo, SA-kuva

Olympukselta uutta

Keskiviikko 29.1.2014 klo 12:30 - Peter Forsgård

Olympus julkaisi tänään muutamia uutuuksia. Kameroita julkaistiin kolme ja objektiivejä neljä. Mielenkiintoisin julkistuksista oli OM-D -sarjan täydentyminen kolmannella rungolla. Uutuuden mallimerkintä on E-M10 ja se sijoittuu nykyisten OM-D mallien alapuolelle. E-M10 tulee siis kilpailemaan esim. Canon 700D:n kanssa. Kaksi muuta kamerajulkistusta olivat Stylus -sarjaan. Neljäs julkistus oli OM-D E-M5:sen pieni faceliftaus.

Pääsin noita uutuuksia hypistelemään viime keskiviikkona Munchenissä tilaisuudessa, johon Olympus oli minut kutsunut ja kustantanut. Visiitti oli hyvin pikainen, aamulla paikalle ja illalla takaisin. Ihan mukava saada kutsuja näihin, vaikka en olekaan profiloitunut laitteista blogaavana. Näissä tilaisuuksissa yksi parhaista puolista on tuttujen näkeminen. 

om-d_e-m10_0001.jpg
OM-D E-M10 ja ECG-1 otekahva                      kuva: PeterF

Mielenkiintoista uudessa M10:ssä on sen koko. Kamera on pienempi kuin esim. E-M5:nen, mutta silti se tuntuu kädessä isommalta. Se on siis suunniteltu ja muotoiltu paremmin käteen sopivaksi. M10:iin saa myös erillisen kahvan, joka entisestään saa kameran tuntumaan kädessä tukevammalta. Kahvassa ei ole tilaa akuille tai laukaisunapille se siis vain parantaa hiukan otetta. Vasemmalla olevassa kuvassa M10:stä se on kiinni.

Olympuksen OM-D:t ovat peilittömiä eli niissä on elektroninen etsin. Se on yhdessä asiassa erityisesti kätevämpi kuin pelkkä optinen etsin. Kuvaaja voi asettaa valotuksen uudella tavalla. Asetuksista voi laittaa päälle etsimessä näkyvät yli- ja alivalotusta varoittavat värit. Asetuksista voi myös määrittää missä kohdassa haluaa varoituksen meneävän päälle. Olympuksessa ne voi asettaa perinteisellä 0-255 asteikolla. Olympuksessa kuva-alalla olevat ylivalotukset näkyvät punaisella ja alivalottuneet sinisellä. Kuvataessa esim. aukon esivalinnalla valitaan haluttu aukko normaalisti. Suljinaika hoituu luonnollisesti automaatilla. Valotuksen korjailulla sitten säädetään valotusta niin, että mikään kuvaajan haluama kohta ei pala puhki tai vastaavasti ole tukossa. Onko valotuksen korjailu sitten +2 tai -2 ei sinänsä ole merkitystä, etsin näyttää onko asiat kohdallaan. 

EVF:n huonoina puolina pidetään sen “hitautta” eli se ei näytä aivan reaaliaikaista kuvaa. Toisin sanoen esim. urheilukuvaukseen se ei soveltuisi. M10:ssä EVF:n viive on etsimen normaaliasetuksella (60fps) 0,027 sekunttia ja nopealla asetuksella (120fps) viive on 0,007 sekunttia. Nopealla asetuksella etsimen tarkkuus hiukan putoaa. EVF:n päivittymisen nopeuden ongelma on yksi niistä väistyvistä ongelmista, joita uudessa teknologioissa alussa usein on.  

Muita kuvauksen kannalta olennaisia asioita uutuudessa ovat mm. timelapse, wifi ja sen myötä kameran ohjausmahdollisuus älypuhelimella jne. Olympus on toteuttanut wifi-asetusten säätämisen varsin kätevästi. Kameran takanäytöltä luetaan älypuhelimella QR-koodi ja laitteet on samantien paritettu.

Yksi erittäin mielenkiintoinen uusi ominaisuus on Livebulb, jossa laukaisinta painetaessa suljin aukeaa ja pysyy auki kunnes sitä painetaan uudestaan. Se miten tuo eroaa tavallisesta bulb-asennosta on siinä, että livebulb näyttää näytöltä kuvan “kehittymisen”. Toisin sanoen valotuksen voi lopettaa, kun kuva näyttää siltä miltä kuvaaja haluaa. Tässäkin on taas hyödynnetty digitaalisen mahdollisuuksia. Käsittääkseni myös tavallinen bulb löytyy.

Videokuvausominaisuudet ovat aina tärkeitä, ainakin minulle. M10:ssä on samat videokuvausominaisuudet kuin M5:ssa eli kuvataajuus on 30fps. M10:ssä on kuitenkin yksi merkittävä ero, videota kuvatessa voi ottaa stillejä videokuvauksen katkeamatta ja niitä voi ottaa 5 kuvaa sekunnissa. Kuvien koko on silloin 3200X1800 eli kuvasuhde on 16:9. Tuo ominaisuus tuo mielenkiintoisia mahdollisuuksia kerrontaan. Tulevaisuudessa nämä videokuvausominaisuudet tulisi parantua OM-D -sarjassa, sillä monille ne ovat yhtä tärkeitä kuin stillkuvausominaisuudet. Toiveina varmasti monella on, että ainakin siinä vaiheessa kun OM-D -sarjan pro-versio M1 päivittyy siinä olisi 24, 25fps ja mielellään vielä 50fps täydellä fullHD-laadulla. Olympuksella kuitenkin on videokuvaamisosaamista ylinkyllin. Onhan heillä i-SPEED huippunopeuskamerat. 

M10:n kanssa samaan aikaan esiteltiin uusi pannarizoom eli hyvin pienikokoinen 14-42mm f3.5 - f5.6 zoom (kinovastaavuus 28-84mm). Se on ns. kokoontaittuva eli kun kamerassa ei ole virtaa päällä se menee kasaan. Kokonaisuus on taskukokoinen. Toki linssi voisi olla hiukan valoisampi eli parempi valovoimainen, mutta sitten se taas vastaavasti olisi isompi. Zoomaus on sähköinen ja sitä säädetään objektiivin zoomausrenkaasta. Se varmasti vaatii hiukan totuttelua, jotta zoomaus on tarkkaa. 

 Samaan aikaan tuon E10:n kanssa julkistettiin M5:sta PRO-kit, jossa rungon kanssa yhdessä myydään 12-40 f2.8 Pro zoom-objektiivi. (kinovastaavuus 24-80mm). Mielenkiintoista tuossa on, että M5:seen on tehtyä pieniä käytettävyyttä parantavia ulkoisia muutoksia. Kyse ei kuitenkaan ole uudesta mallista vaan pienestä face-liftistä. Säätökiekkojen paikkaa on aavistuksen muutettu, jotta ne ovat vieläkin paremmassa asennossa ja korkeudella. Myös kameran pintaa on hiukan parannettu jotta siinä on parempi tuntuma. Kamerassa on myös uusi firmware, jossa on kaksi selkeää parannusta. Ohjelmistopäivitys tulee luonnolisesti myös muihin M5:siin. Päivitys tuo pinpoint-tarkennuspisteen mahdollisuuden eli tarkennuksen voi tehdä pienemmältä alueelta kuin aiemmin. Nykyisessä versiossa välillä tarkennus ei pieniin kohteisiin onnistu. Ohjelmistopäivitys tuo myös mahdollisuuden käyttää ISO100-arvoa. Tähän asti pienin herkkyys on ollut ISO200. Tuo parannus tuo yhden aukon helpotuksen kirkkaalla ilmalla kuvaamiseen. Olen aiemminkin blogauksissani maininnut, että minulla on ollut jo jonkin aikaa lainassa Olympukselta OM-D E-M5:nen ja siihen muutama kiinteä objektiivi. Tuosta kamerasta tulee erillinen blogaus lähipäivinä.

Tuon pannarinzoomin kanssa julkistettiin myös kaksi muuta objektiivia, 25mm f1.8 eli hyvä valovoimainen normaaliobjektiivi (kinovastaavuus on 50mm). Kolmas objektiivijulkistus on 9mm kalansilmäobjektiivi. Tässä ns. runkotulppaobjektiivissä on kiinteä aukko f8.

Kaksi muuta julkistettua kameraa olivat Touch-sarjan pokkari Stylus TG-850 ja Ultrazoom-kamera Stylus SP-100EE. Tough-sarja kamerat ovat veden ja iskunkestäviä. Uutuudessa merkittävää on kääntyvänäyttö, mutta silti on säilytetty veden ja iskunkestävyys.

di_sp-100ee_nature__mood_001.jpg di_tg-850_lcd__mood_001.jpg
Kuvat: Olympus                                        Stylus SP-100EE  Stylus TG-850                            

SP-100EE:ssä on objektiivina 24-1200mm zoom. Kuvaamista pitkillä polttoväleillä helpottaakseen on kamerassa kätevä “urheiluetsin”. Oheisessa kuvassa se näkyy salaman alla. Etsimessä on myös punainen kohdistuspiste. Kokeilin tuota paikanpäällä ja kohteen löytäminen 1200mm:llä oli erittäin helppoa, samoin kohteen seuraaminen.

Kaiken kaikkiaan etenkin tuon OM-D -sarjan täydentyminen on hienoa asia Olympuksen kannalta. Objektiivivalikoima on heillä myös varsin kattava. Muistetaan myös, että bajonetti on sama kuin Panasonicilla eli sieltä puolelta löytyy kiinnostavia objektiivejä.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, OM-D

Talkoista

Tiistai 28.1.2014 klo 10:49 - Peter Forsgård

Varmasti kaikki jotka harrastavat tai kuvaavat ammatikseen saavat pyyntöjä tehdä kuvauksia ilmaiseksi eli ns. talkoo-hengellä. Ei talkoissa sinänsä mitään ongelmaa ole, jos asiassa kaikki ovat talkoilla mukana. Monet yhdistykset ym. järjestävät tapahtumia ja tempauksia, jotka toimivat juuri noin. Sellaiseen voisin aivan hyvin osallistua kuvaajana myös talkoo-hengessä, jos yhdistys ja tapahtuma on sellainen jota voin kannattaa.

Mutta sitten on paljon tilanteita jossa pitäisi kuvata tilaisuudessa talkoo-hengellä, jossa on kuitenkin kaupallinenkin ulottuvuus. Minusta silloin mennään rajan yli. Jos tilaiussu on puhtaasti kaupallinen ilmaiseksi pyytäminen on suorastaan törkeää. Usein noissa ilmaiskeikoissa luvataan näkyvyyttä, saa nimensä näkyviin jne. Jossain tilanteessa tuo voi olla aloittevalle ammattilaiselle mahdollisesti tuntuakin hyvältä asialta, mutta silti noita ilmaisia kuvauksia kannattaa välttää. Eniten siinä kärsii itse, koska jatkossa on vaikeampi tehdä samoja asioita kaupallisesti. Suomessa valitettavasti ilmainen tekeminen ei johda usein  tilauksiin vaan uuden ilmasen tekijän etsimiseen, jos edellinen haluaakin korvauksen seuraavista kerroista.

Viimeisen tapaus on Jukolan Viesti. He hakevat 5-7 valokuvaajaa dokumentoimaan ensi kesän viestiä. Kuvaus pitäisi tehdä talkoo-hengessä. Vaikka Jukolassa tehdään paljon vaapaehtoistyötä on tuo pyyntö aika ikävä. Harva siellä kuitenkaan tekee juuri sitä leipätyötään vapaaehtoisena. Työt usein liittyvät johonkin muuhun tehtävään kuin se oma leipätyö jne. Monet vapaaehtoisista saavata samaan aikaan palkkaa jostain muualta.  Vapaaehtoistoiminta voi olla harrastuksena ja se on sinänsä ihan ok.

Piti tarkemmin tutkia miten tuo Jukola toimii. Löysin verkosta ihan mielenkiintoisen artikkelin, jossa käsitellään vapaaehtoistoimintaa Jukolassa. Samassa artikkelissa on yleisempääkin taustatietoa vapaaehtoistoiminnasta juuri urheilutapahtumissa. Artikkelissa ei ole ihan viimeisimpiä lukuja. Artikkeli on vuodelta 2010.

90% Jukolan tehtävistä ovat vapaaehtoisten harteilla. Se on aika iso määrä, mutta silti siellä on myös ihan palkattua väkeä tekemässä tapahtumaa. Linkittämässäni Tero Viljakaisen artikkelissa mainutaan muun muassa muonituksessa käytettävän ammattilaisia, samoin karttojen tekeminen on nykyään ammattilaisten asia jne. Esimerkiksi juuri tuo muonitus on kuvausta vastaava esimerkki. Tuskin siellä ne vastuussa olevat ovat kaikki siella vapaaehtoisina. Osa saa ihan varmasti korvauksen. Toki muonitusryhmään kuuluu paljon myös vapaaehtoisia. Kartat tuskin ovat ilmaisia, jos ammatilaiset ne tekevät. Artikkelissa mainitaan myös, että lääkintäpalvelut perinteisesti ostetaan SPR:ltä. Vaikka SPR:llä on sitten vapaaehtoiset tuota tekemässä, niin tuon artikkelin mukaan Jukolan järjestäjä maksaa SPR:lle noista palveluista.

Vuoden 2014 Jukolan budjetti 1,8 miljoonaa ja sen arvellaan tuottavan noin 8 miljoonan euron tulot Kuopion seudulle. Veikkaanpa, että Jukola on myös merkittävä tulonlähde järjestävälle seuralle.

En missään tapauksessa pidä vapaaehtoistyötä huonona asiana. Minusta kuitenkin tämä kuvausasia olisi voitu järjestää toisinkin. Palkkaamalla muutamia ammattilaisia hoitamaan kuvauksen. Heillä sitten apunaan muutama nuori vapaaehtoinen esim. alan opiskelija. Näin järjestely olisi merkittävästi parempi. Toinen vaihtoehto voisi olla vapaaehtoisten osalta samankaltainen järjestely kuin SPR:n kanssa. Miksei Jukola maksa esim. jollekin alan oppilaitokselle ja kuvaus on sitten osa opiskelua. Tämäkin järjestely olisi parempi kuin heidän nyt käyttämä. Entä jos joku mediatalo sponsoroisi kuvaajta paikalle, Savon Sanomat? Paras tapa toki olisi maksaa kaikille kuvaajille korvaus, mutta kuten todettua suuret tapahtumat tehdään pitkälti vapaaehtoistyöllä, niin miksei osa kuvaajistakin voisi olla vapaaehtoisia? Tuskin kuitenkaan olisi mahdollisuutta maksaa täyttä korvausta, joten ei tämä välttämättä ole pois mistään kuvaajiltakaan.

Vaihtoehtoja on siis lukuisia hoitaa tämä asia tyylikkäämmin.  

 

Creative Commons License

5 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, Jukolan Viesti

Adoben Creative Cloud

Perjantai 24.1.2014 klo 10:47 - Peter Forsgård

cc.png
kuva: Adobe

Adobe muutti vähän aikaa sitten, muistaakseni joskus viime kesänä, ohjelmistojensa myyntitapaa varsin merkittävästi. He luopuivat kokonaan myynnin perinteisellä tavalla. Nyt kaikki ohjelmistot ovat käytössä kuukausimaksulla ja ladattavissa suoraan Adoben verkkosivuilta. Laatikossa niitä ei enää saa. Toisin sanoen asiakas voi ladata koneelleen vain ne ohjelmat joita tarvitsee. Minusta tuo muutos oli hyvä. On ollut usein tilanteita, että tarvitsee vain hetken yksittäistä ohjelmaa. Videotuotannoissa saattaa tulla joskus asiakkaalta esim. Illustrator-muodossa jotain materiaalia. Muuten en juurikaan Illustratoria ole tarvinnut, mutta nyt on mahdollista avata nekin tiedostot ja muuttaa ne helposti lopulliseen käytettävään muotoon.

Muutos sai minut siirtymään kokonaan Adobe-ohjelmien käyttöön. Editoin videot nykyään siis Premiere Pro CC:llä. Aiemmin tein sen Final Cutilla ja sen oheisohjelmilla. Aiemminkin toki kuvankäsittelyssä on ollut Lightroom ja jonkin verran Photoshop käytössä.

Nyt kun on ollut mahdollisuus paremmin tutustua muihinkin ohjelmiin, niin on oppinut paljon. Creative Cloudiin kuuluu myös työkalut sähköiseen julkaisemiseen. Digital Editionilla voi tehdä eKirjoja ja vastaavia. Jopa pienimuotoisten mobiilisovellusten teko on ymmärtääkseni mahdollista.

Jonkin verran malli on saanut kritiikkiä. Sinänsä se ei ole yllättävää, sillä aina muutos aiheuttaa vastarintaa. Ohjelmat ovat käytössä niin kauan kuin maksaa kuukausimaksunsa. Kuten kaikki free-lancerit hyvin tietävät on tilanteita, että maksujen kanssa voi tulla haasteita. Maksamatta jättäminen tarkoittaa ettei ohjelmia voi käyttää. Onneksi ei vielä kantapään kautta saanut selville meneekö käyttöoikeus samantien poikki, jos maksua ei maksa vai onko siinä hiukan aikaa hoitaa asia. Toivottavasti jälkimmäinen on mahdollista sillä olisihan se hankalaa, jos kesken työalla olevan projektin aikana ohjelmistojen käyttöoikeus katkeaisi. Tiedostot toki ovat käytössä vaikka ohjelmien käyttöoikeus katkeaa. Siinä mielessä ei hätää.

Minusta tässä kokonaisuudessa kuitenkin positiiviset asiat voittavat. Hienointa on ollut huomata ohjelmistojen päivitystahti. Lokakuussa otin CC:n käyttöön ja jo nyt on tullut useita merkittäviä päivityksiä moneen ohjelmaan. Sovelluskehittäjä voi päivittää ohjelmaa sitä mukaan kuin niitä tehdään ja saada sen myös samantien käyttäjille käyttöön. Varmasti myös motivoivaa koodareille. Ei tarvitse odottaa seuraavan vuoden päivitystä, vaan saa homman valmiiksi ja voi keskittyä jo seuraavaan uutuuteen. Kokonaiskustannusta aiempaan on hiukan hankala laskea, koska nyt ei ole saatavilla aikaisempia hintoja. Muistaakseni eri pakettien hinnat olivat siinä 2000-3000 euron paikkeilla. Omasta päivitystahdista riippuen sitten kustannus per vuosi oli 1000 euroa. Äkkiä laskettuna eivät kustannukset ainakaan kovin paljoa ole noussut. Vuosisopimuksella alvillinen hinta kuukaudessa koko paketille on tällä hetkellä 61,49€. Yksittäinen kuukaisu ilman sitoutumista on alvillisena 92,24€. Hinta taso ei ole nyt ongelma, mutta jos sitä ruvetaan hitaasti hinaamaan ylöspäin kun on saatu riittävä määrä käyttäjiä tilanne toki muuttuu. Mahdollisuus on myös hankkia ohjelmia yksittäin.

Kaikki valokuvaajat eivät suinkaan tarvitse koko settiä ohjelmia. Adobe tarjoaakin valokuvaajille varsin edullisesti Photoshop, Lightroon ja Bridge -yhdistelmää 12,29€ per kuukausi. Varsin edullisesti saa todella kovan setin kuvien muokkaamiseen. 

Yksi merkittävä asia CC:ssä on sen eri ohjelmien yhteensopivuus. Dynaaminen sisältö ohjelmien välillä on kehittynt valtavasti. Esimerkkinä vaikka verkkosivujen teko. Elementejä, kuvia ja logoja, joita esim. verkkosivuille laittaa Muse CC:ssä, voidaa Photoshopissa käsitellä ja ne päivittyvät reaaliaikaisesti (tallennettaessa siis) Muse-projektissa olevaan lay-outtiin. Samankaltaiset dynaamiset yhteydet toimivat monien muidenkin ohjelmien välillä. Äänen käsittely ja värikorjailut videotyössä toimii saumattomasti Premieren, Auditionin ja SpeedGraden välillä.

Voisi kuvitella tämän myös vähentävän piratismia. Joku voi tarvita ohjelmistoja vain hetken tai yhteen projektiin. Pienellä sijoituksella saa ohjelmat käyttöön ja kun projekti on valmis voi sopimuksen irtisanoa. Kätevää on myös silloin, jos projektiin tarvitaan yksi tai useampi väliaikainen ohjelmalisenssi lisää.

CC:hen kuuluu myös visuaalisten tekijöiden yhteisö, Behance. Sen jäsenyys kuuluu myös hintaan. Siellä voi esitellä töitään ja saada alan ammattilaisten kommentteja. Tuosta minulla ei ole omaa kokemusta, joten en osaa sanoa miten tuo oikeasti toimii. Voi olla tuo voisi toimia hyvänä portfoliona ja nimenomaan suunnattuna alan ammattilaisille. Tosin sanoen valokuvaaja voi esitellä töitään suoraan vaikka graafikoille jne. Kuten totesin en osaa tuosta toimivuudesta tarkemmin sanoa. Behancen tuli juuri eilen kunnollinen päivitys myös iPadille. Tuo on se osa CC:tä johon pitää ehdottomasti tutustua tarkemmin.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, video, Adobe, kuvankasittely

DocImagesilta iPad-sovellus

Maanantai 20.1.2014 klo 16:51 - Peter Forsgård

Kari Kuukan DocImages julkaisi viikonloppuna iPad-sovelluksen, jonka kautta voi ostaa heidän tuottamaansa sisältöä. Tarkempaa tietoa sovelluksesta löydät DocImagesin blogista.

docimages.png
kuva: Arttu Muukkonen, DocImages verkkosivut


Olen jo useita vuosi ollut sitä mieltä, että tälläiset sovellukset ovat kuvajournalismin yksi mahdollinen tulevaisuus. Vaikka tämä kyseinen sovellus ei kantaisikaan pitkälle tulevaisuuteen on tässä aivan varmasti siemen uusille mahdollisuuksille. Hukkaan tuo ei tule menemään missään tapauksessa. Onneksi näitä on ruvennut syntymään. Longplay on varmaan ollut yksi merkittävä tienraivaaja ja saanut uskomaan, että sisältöä voi myydä näinkin. Positiivista tässä on, että kuvajournalistit ottavat ohjat omiin käsiinsä. Jokainen osaava voi olla myös jakelija. 11-kollektiivin äskettäinen julkaisu on toinen esimerkki. Sovelluksen voi ladata ilmaiseksi ja sisältö on sitten maksullista. Ensimmäisenä ostettavissa on Arttu Muukkosen Tervetuloa pahan valtakuntaan. Vaikka tämä sovellus onkin tehty vain iPadille, niin myynnissä on myös versio joka toimii millä tahansa selaimella. Fiksua myydä eri alustoille. Varmasti jossain vaiheessa on ajankohtaista tehdä sovellus myös Androidille. Sisällön hinnoittelu on maltillista ja kuten Kari Kuukka kirjoittaa: "Tyypil­lisesti hinta vastaa luultavasti yhden cappuccino-kupin hintaa paikallisessa kahvilassa — allekir­joit­taneen ajatus on, että lukija voisi mielessään tarjota tämän kahvin tekijöille ostamalla julkaisun." (lähde: DocImages-blogausSisältöä voi lukea ilman verkkoyhteyttä. 

Ensimmäinen julkaisu on kertomus Arttu Muukkosen matkasta Iraniin. Se on siitä mielenkiintoinen kertomus, että siinä on käytetty hyväksi myös hänen matkan aikana tekemiään Facebook-statuksiaan ja siihen saatuja kommentteja. Ajatukset ovat siis juuri siinä hetkessä tehtyjä, eivät jälkeen päin tulkittuja ajatuksia. Mukana on myös vuorovaikutusta. Vaikka kuvat tai siis osa niistä on jo jaettu ilmaiseksi nähtäville niin siitä huolimatta tai oikeastaan juuri siitä syystä tämä julkaisu voi monia kiinnostaa. Liiallinen piilottaminen ja sisällön itsellään pitäminen ei herätä kiinnostusta. Mikään ei sinänsä ole muuttunut, freen tulee pitää itsensä näkyvillä ja löydetyksi tulevana. Välineet vaan ovat erilaiset. Sopivasti jakamalla tiisereitä ja pitämällä itsensä mielenkiintoisena, niin tämän kaltaisella sisällönmyynnillä on mahdollisuus. Kuvien jakaminen on siis se ydinkysymys.

Minusta iPad on erinomainen laite tämän kaltaisen sisällön esittämiseen. Kuvat ovat näyttäviä ja värikylläitä. Läpivalaistuna ja koko ruudun kokoiset kuvat vaativat kuvilta myös teknistä tasoa. Kuvat ovat paljon näyttävämpiä kuin painettuna sanomalehdessä. Ipad tarjoaa myös mahdollisuuden interaktiiviseen sisältöön. Tarinoilla on useita ilmenemismahdollisuuksia.

Iso käsi Kuukalle ja koko DocImagesin tiimille. Tälle projektille toivoo todellakin menestystä. Käy ostamassa ensimmäinen julkaisu ja tarjoa Muukkoselle Cappuccino.

   

17 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Docimages, Kuukka Kari

Sony testissä

Maanantai 20.1.2014 klo 16:34 - Peter Forsgård

Sony on viime aikoina tuonut markkinoille varsin mielenkiintoisia uutuuksia. Se taitaa olla tällä hetkellä innovatiivisin kameranvalmistaja.

sony.png

Sain toissa viikonloppuna mahdollisuuden testata A7r peilitöntä täydenkoon järkkäriä. Muutaman päivän kokeilun jälkeen kamera tuntui todella hyvältä. Kuvanlaadusta en niinkään ollut huolissani. Tiesin sen olevan aivan huippuluokkaa. Kamerassa on muitakin erittäin tärkeitä asioita, jotta se tuntuu oikealta. Kuvauskokemus ja tuntuma kameraan ovat molemmat äärimmäisen tärkeitä asioita. Kameran on tunnuttava ajatuksen jatkeelta ja toki myös istuttava käteen. Molemmat noista täyttyivät A7r:n osalta. 

Ensimmäinen asia mikä kiinnitti huomiota oli kameran kompakti koko, mutta silti se oli erittäin jämäkän tuntuinen. Kokeilemassani kamerassa oli akkukahva mukana ja se teki siitä hiukan isomman. Objektiivia on Zeiss 35mm f2.8 eli katukuvaajan perusputki.

Kuvauskokemus oli erittäin positiivinen kuten tuossa jo ylempänä totesin. Kuvasin Sonylla kahtena päivänä ja lähinnä katukuvausta muiden asioiden lomassa. Jos jotain pientä voi kritisoida käytettävyyden kannalta niin valotuksenkorjailukiekko on hiukan hankalassa paikassa ja se oli hiukan jäykkä. Toki se oli peukalon ulottuvilla ilman, että liipaisinsormea piti ottaa pois laukaisimelta. Silti se jotenkin tuntui hankalalta säätää. Tuohonkin aivan varmasti tottuu. Toinen häiritsevä asia oli akkukahvan pystykuvauksen laukaisimen erilainen tuntuma kuin rungossa olevan laukaiseman tuntuma. Se voi olla vain laitekohtainen juttu ja varmasti säädettävissä huollossa. Kolmas hankala asia oli ja näistä oikeastaan se suurin puute oli kuvanvakaajan puute. Sen puute pääsi muutaman kerran yllättämään. Olen siihen niin tottunut. Vanha nyrkkisääntö polttovälin ja suljinajan yhteydestä näyttää edelleen pitävänsä paikkaansa.

sony_dsc0688.jpg

Olen jo pitkään sanonut, että peili tulee katoamaan suurimasta osasta järkkäreitä. Se tulee jäämään vain yksittäisiin kameramalleihin. Elektronisessa etsimessä on yksi täysin ylivoimainen ominaisuus peilietsimeen verrattuna. Kuvaaja näkee kuvan kuten kamera, eikä kuten silmä. Sonyssa etsimeen saa zebrat eli varotuksen ylivaloituksesta videokameroiden tapaan. Etsimessä näkyy myös histogrammi. Molemmat yhdessä antava valotuksen säätöön merkittävästi paremmat työkalut kuin pelkkä valotusmittarin lukema. Valottaminen EVF:n tietojen mukaan on digitaalisen ajan tapa valottaa. Valotusmittarin lukemat ovat filmiajalta. Peilittömiä on toki muitakin, mutta olen vain ihastunut täyden kennon kameraan. Minulla on ollut myös Olympuksen OM-D EM-5 testissä jo pitemmän aikaa, mutta siinä ei ole täyttä kennoa, vaikka muuten onkin aivan fantastinen kamera. Palataan tuohon kameraan toisessa blogauksessa tarkemmin.

sony_dsc0789.jpg

Luonnollisesti videokuvausominaisuus on minulle äärimmäisen tärkeä. Sitä myös Sonylla testasin. Peilittömät etuna videokuvauksessa on ettei etsimenä ole pakko käyttää takanäyttöä vaan perinteinen etsin käy yhtä hyvin. Se ominaisuus helpottaa videokuvausta merkittävästi. Välttämättä ei tarvitse hankkia erillistä luuppia takanäyttöön. Sonylla voi myös kuvata 50fps täydellä fullHD-laadulla. Vaikka hidastuksia aika vähän tarvitsenkin voisi tämä ominaisuus oikeasti olla varsin hyödyllinen. Mahdollisuus luo tarpeen. :) 

sony_dsc0783.jpgSony on tehnyt varsin rohkean vedon, koska A7 ja A7r käyttävät omaa bajonettia. Toki NEX-sarjan objektiivin käytävät, mutta silloin kamera käyttää "vain" APS-C kokoista osaa kennosta. Pikseleitä on silloin käytössä 15 miljoonaa. Riittävästi toki moneen kuvaan, mutta hiukan tuhlausta, koska kamera pystyy tallentamaan 36 miljoonaa pikseliä. Toistaiseksi tarjolla on vain kolme objektiivia FE-kiinnityksellä. Sovitella toisaalta saa Sony SAL-kiinnitteiset objektiivin käyttöön. Aika monen muun valmistajan objektiivit saa myös kiinni sovitteella. Metabones on tehnyt ison määrän erilaisia sovitteita, joilla esim. Canon EF-objektiivit saa kiinni Sonyn FE-bajonettiin. Automaattitarkennus tosin kuuleman mukaan hidastuu merkittävästi.

sony_dsc0900.jpg

Olen Canonilla kuvannut 90-luvun alusta ja tämä Sony on oikeasti ensimmäinen kokeilemani kamera joka voisi nykyisen kamerani haastaa työvälineenä.

Blogauksen kuvat ovat kaikki, luonnollisesti kamerakuvaa lukuunottamatta, kuvattu muutaman päivän aikana A7r-kameralla. Ne ovat jonkin verran käsiteltyjä ja pieneksi konvertoitu. Näiden kuvien perusteella ei kannata tehdä mitään johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen kuvanlaadusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Sony, kamerat

Valokuvanäyttelyiden ihmeellinen maailma. Prokudin-Gorskyn värivalokuvia Tarvaspäässä

Keskiviikko 15.1.2014 klo 12:00 - Peter Forsgård

Ihan sattumalta huomasin (kiitos Suvi Korhosen Facebook statuksen), että Gallen-Kallelan museossa on esillä Sergei Prokudin-Gorskyn värivalokuvia 1900-luvun alusta. Näyttely on avattu jo 7.9.13 ja se oli mennä minulta kokonaan ohi. Onneksi ehdin siellä käydä viime sunnuntaina. 

Valokuvat ovat ajalta jolloin värivalokuvausta ei oltu vielä varsinaisesti edes keksitty. Prokudin-Gursky kehitti ja hyödynsi jo osittain kehitettyä nerokkasta tapaa ottaa värikuvia. Hän kuvasi saman maiseman kolmelle eri negativille käyttäen hyväkseen punaista, vihreää ja sinistä suodatinta. Menetelmä on selostettu syvemmin Prokudin-Gorskysta kertovalla wikipedia-sivulla.

Meillä on kuvien kautta mielikuva, että tuohon aikaan kaikki oli harmaata ja ankeaa. Prokudin-Gorskin kuvien avulla näemme ettei niin suinkaan ollut. Vaatteet saattoivat olla hyvinkin värikkäitä. Kuvausmenetelmä toki tuottaa hyvin saturoituneet värit ja se entisestään korostaa niitä.

Yhdysvaltain Kongressin kirjasto osti kyseiset kuvat Ranskasta vuonna 1948. Kuvien käyttöoikeudet ovat suhteellisen vapaat, mutta kaupallinen käyttö on rajattu pois. Noilta Kongressin Kirjaston sivuilta löytyy paljon lisätietoja kuvaajasta. Kuvia voi myös katsella Prokudin-Gorskyn Flickr-sivuilla.  

Näyttely on auki vielä muutaman viikon. Viimeinen päivä on 2.2 (edit: Aiemmin mainitsin päiväksi 26.1., mutta ovat ilmeisesti pidentäneet aukioloa tai sitten olin laittanut alunperin väärän ajan tähän.) Vielä siis ehtii nähdä todella mielenkiintoisia värikuvia viime vuosisadan alusta. Gallen-Kallelan museo on muutenkin kiinnostava paikka, vaikkei museon pihapiiri tähän vuodenaikaan ihan parhaimmillaan olekaan.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, Prokudin-Gorsky Sergei, valokuvanayttely

Walter Mitty, valokuvauksen ja median murroksen ihmeellinen maailma.

Sunnuntai 12.1.2014 - Peter Forsgård

Kävin katsomassa muutama päivä sitten elokuvan Walter Mittyn ihmeellinen elämä. (korjattu elokuvan nimi). En tiennyt elokuvasta juuri mitään ennen teatteriin menoa. Yleensä on jonkinlainen käsitys siitä mistä elokuvassa, jota on menossa katsomaan, on kysymys. Nyt elokuvan juoni ja sisältö pääsi täysin yllättämään, onneksi positiivisesti.

Walter Mitty on LIFE-lehden negatiiviarkiston vastaava. Hän on myös daydreamer ja pysähtyy aika ajoin omiin pään sisällä oleviin seikkailuihin, joissa hän on supersankari. Elokuva kertoo myös oman tarinansa medianmurroksesta. Osa elokuvan juonta on LIFE-lehden muuttuminen vain sähköiseksi mediaksi. Walter Mitty ei elokuvassa jää vain haaveilemaan seikkailuista vaan erään kadonneet negatiivinen arvoitus vie hänet oikeisiin seikkailuihin. Tämän enempää en viitsi kertoa mistä tarkemmin on kysymys, jottei juoni paljastuisi liikaa ja elokuvan katsomisesta menisi maku.

Sen verran paljon juoni pyörii valokuvan ja medianmurroksen ympärillä, että jos nuo asiat vähänkään kiinnostavat niin kannattaa mennä katsomaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, elokuva

Ennustuksia vuodelle 2014 ja vähän kurkkimista taakse päin.

Torstai 2.1.2014 klo 15:30 - Peter Forsgård

Ennen kuin "ennustan" taas tulevaisuutta kurkkaan hiukan menneeseen vuoteen.

Vuosi 2013 oli ammatillisesti varsin kaksijakoinen. Alkuvuosi ei ollut mitenkään erityisen hyvä, mutta sitten vastaavasti syksyllä tilanne muuttui merkittävästi parempaan. On sitten toinen asia indikoisiko se jotain tulevasta. Työtilanne menee aika paljon sykleissä. Alkuvuoden suhteen on optimistinen tunne, muutama suhteellisen isoon tarjouspyyntön on vastattu ja toteutuessaan työllistäisivät mukavasti.

Viime keväänä päätin myös luopua kiinteästä studiotilasta. Olin tilasta luopumista pitkään jo suunnittelut, mutta keväällä sen päätöksen vihdoin tein. Päätös oli hyvä. Moni asia on muuttunut sinä aikana kun käytin sitä työhuoneena ja kuvausstudiona. Videokuvaaminen on lisääntynyt valtavasti ja studioni ei tilana oikein ollut siihen soveltuva. Katutasossa olevan tilaan ulkoa tuleva meteli oli äänen kannalta haastavaa. Varsinkin kun studion edusta on koululaisten kulkureitti ja kolinaa oli sen mukainen. Tottakai myös taloudellisesti oli järkevää luopua kalliista varastosta, jolaiseksi se oikeastaan jäi. Samaan aikaan kotona asuvien lapsien määrä väheni nollaan, niin tyhjiä huoneitakin oli tarjolla työhuoneeksi. Katsotaan mitä tämä vuosi tuo tältä osin tullessaan. Sopivan tilan löytyessä oikeasta paikasta, niin harkitaan.

Toinen koko alaa positiivisesti koskeva asia on selkeä piristyminen kuvajournalismin alalla. Näyttää ainakin että ollaan päästy pahimman yli siinä mielessä, että parhaimmille näyttäisi töitä riittävän. Monet heistä ovat ottaneet ohjat omiin käsiin, mm. 11-ryhmä jne. Se on juuri sitä mitä valokuvaus kaipaa, uutta tekemisen meininkiä.

Kuvajournalismi on myös jotain muuta kuin painettu kuva lehdessä. Nyt en ota kantaa onko asia hyvä vai huono asia. Sen ymmärtäminen on olennaista, jos sitä haluaa työkseen tehdä ja saada siitä elantonsa. Jotenkin on sellainen tunne siitä mitä on nähnyt, että tunnelin päässä oleva valo ei ole vastaan tuleva juna. Osasyynä tähän voi olla myös se, että nuorempi sukupolvi on tottunut freetyöhön ja omaksunut sen tavan tehdä. Nykytilanne ei sinänsä ole muutos heille, onhan tätä jo kestänyt useita vuosia. Vanhemmalle kuukausipalkkaan ja vakityöhön tottuneelle kuvaajalle ja vain kuvausta tehneelle muutos on ollut raju. Vaikka jokaiselle asiasta kärsineelle muutos on aivan varmasti henkilökohtainen tragedia, niin koko allalle muutos tekee hyvää. Vanhat ummehtuneen käytännöt ovat tuulettuneet?

Toivottavasti tuo positiivinen vire jatkuu.

Omalta osaltani on paljon kiinni itsestäni miten asiat lähtevät alkuvuonna luistamaan, kuten aiemmin totesin on mielenkiintoisia mahdollisuuksia edessä. Jos ei juuri noita, niin sitten jotain muuta mielenkiintoista. Kuvauskoulut ovat edelleen keväällä ohjelmassa ja vedän niitä sekä täällä Helsingissä että Lahdessa. Muille paikkakunnille on hommattu eri kouluttajat. Toisin sanoen Kuvauskoulut ovat laajentuneet merkittävästi. Kiinnostava kokonaisuus kaikenkaikkiaan. Niistä tunnelmista ja kuvauskoulusta noin yleensäkin blogasin aiemmin joulukuussa.

Videokuvausten osalta tuntuu, että olen tienhaarassa ja päätöksiä suunnasta pitäisi tehdä. Toki samaa polkua voi jatkaa, mutta se on aina vähän riskaabelia pitäytyä vanhassa. Jotain uutta pitää aina keksiä. Jännää tosin, että siinäkin on oma riskinsä. Osa siitä uudesta voi vaatia kalustoinvestointeja jne. Siinäkin on paljon vaihtoehtoja. Tänä vuonna nähdään alkusoitto siitä miten 4K tulee lisääntymään, vai tuleeko? Monet kamerat tallentavat kuvaa jo 4K resoluutiolla, mutta kuinka yleiseksi se tulee on sitten toinen juttu. Mielenkiintoinen tuohon liittyvä asia H.265 -pakkaustavan kehittäminen. Se pystyy pakkaamaan 4K kokoista ja Prores 4444 laatuista kuvaa merkittävästi paremmin kuin tähän asti. Koko on ollut 1% siitä mitä ProRes 4444 laatu nyt vaatii. Käytännössä se tarkoittaa, että ei mene kauaa kun kännykät kuvaavat 4K-videota ilman merkittävää laadun heikentymistä. Netflixistä aloittaa ensi vuonna näyttämään 4K tasoista kuvaa. Suosittu House of Cardsin toinen tuotantokausi on myös tarjolla 4K-versiona. Toinen asia on sitten kuinka monella on siihen kykenevä näyttö. Se indikoi kuitenkin tulevaa. 

Ensi syksynä on taas Photokina ja se saa laitevalmistajat esittelemäänjotain uutta. Suurin kiinnostus kohdistuu kahteen suureen, Canoniin ja Nikoniin. Tuleeko näiltä kahdelta peilittömät kamerat vastaamaan Sonyn ja Olympuksen haasteeseen? Toistaiseksi  C ja N ovat olet tässä luokassa haastajia. Viime vuodet ovat varmasti olleet taloudellisesti haastavia kaikille perinteisille kameranvalmistajile. Haastajia on tullut useasta suunnasta. Kännykät ovat haastaneet sekä halvimmat pokkarit, että halvimmat videokamerat. Actioncamit, GoPro etunenässä, ovat myös hämmentäneet markkinoita. Suhteellisen uudet pelurit kuten Samsung ja Sony ovat myös ottaneet omansa markkinoista. Viime aikaisten tietojen mukaan Olympus on saanut kamerapuolen kannattavaksi. Syynä varmaankin varsin onnistuneet micro4/3 kamerat. Sony taas innovoi hyvin mielenkiintoisia tuotteita ja saa ne myös myyntiin. Nähtäväksi tosin jää miten ne oikeasti otetaan vastaan markkinoilla eli myydänkö niitä riittävästi. Canonilla selkänojana taitaa olla videokamerat, siis lähinnä Cinema-EOS -sarja. Mielenkiintoisin tilanne on Nikonilla. Miten pärjäävät kovenevilla markkinoilla? Veikkaan Nikonin ja Panasonicin olevan suurimmissa haasteissa. Onko näillä kahdella takataskussa jotain mullistavaa esiteltäväksi Photokinassa? Toivotaan niin, koska muuten voi olla vaarana jäädä jalkoihin. 

Oikein Hyvää ja Kuvauksellista Uutta Vuotta 2014! Tehdään siitä yhdessä hyvä vuosi!

4 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, ennustus