My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Lisää vanhoja kuvia käyttöön!

Torstai 27.2.2014 klo 15:06 - Peter Forsgård

Tammikuussa Valokuvataiteen museo laittoi kokoelmistaan vanhoja valokuvia kaikkien käyttöön. Blogasin aiheesta 31.1.2014 otsikolla Kansallista kuvaperintöä esillä ja käytettävissä. Nyt myös Kaupunginmuseo osana Finna-projektia on laittanut vanhoja Helsinki-kuvia esille verkkoon kaikkien nähtäväksi ja käytettäväksi.

Kaupunginmuseon Finna-sivuilta löytyvät sekä Ivan Tirimiasew:in että Signe Branderin kuvaamia Helsinki-kuvia. Vuoden 1952 Helsingin Olympiakisoista löytyy myös kuvagalleria. Siinä on eri valokuvaajien valokuvia. Kuvat on lisensoitu (CC BY-ND 4.0) -lisenssillä (Nimeä-Ei muutoksia 4.0 Kansainvälinen). Tuo lisenssi mahdollistaa myös kaupallisen käytön, mutta kuvia ei saa muuttaa ja valokuvaaja on mainittava. 

On todella hienoa, että nämä julkisin varoin tuotetut/ostetut kuvat tulevat kaikkien käyttöön ja hyödynnettäväksi. Mielenkiintoista nähdä miten joku näitä hyödyntää. Itsellänikin on muutama ajatus, jota pitää kesään mennessä kehitellä ja katsoa olisiko niistä toteuttamiskelpoiseksi asti. Rajoituksena on toki, että nämä kuvat sellaisenaan eivät ole riittävän isoja painotöihin. Jos sellaisen tarvitsee, tulee se ostaa kaupungin museon kuva-arkistosta.

Ohessa muutamia satunnaisia poimintoja:

eduskuntatalo.png
Eduskuntatalo juhlaliputuksessa 1952, kuva: Olympia-kuva Oy (Valokuvaaja), Helsingin kaupunginmuseo

kauppatori.png
Kauppatoria siivotaan toriajan jälkeen. kuva: Ivan Tirimiasew, Helsingin kaupunginmuseo

heikinkatu.png
Itäinen Heikinkatu 5, 3, 1, kuva: Signe Brander, Helsingin Kaupunginmuseo


.

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Kaupunginmuseo, Valokuvataiteen museo, Timiriasew, Brander Signe, Olympiakuva Oy, Finna-projekti

Hurjia ISO-herkkyyksiä!

Tiistai 25.2.2014 klo 15:30 - Peter Forsgård

Nikon julkisti tänään uuden järkkärin, D4s:n. Ensimmäisenä pisti silmään maksimi ISO-arvo 409600, jota tuolla kameralla voi käyttää. Aivan käsittämättömän korkea arvo. Muistelin tuossa aamukahvilla, kun noita uutisia tuosta kamerasta luin, miten joskus vuonna Kodak kävin erikseen testaamassa korkeaherkkyyksistä värifilmiä hääkuvausta varten. Herkät filmit olivat siihen aikaan aika rakeisia. Kävin oikein ottamassa koekuvat parilla eri filmillä Saksalaisessa kirkossa. Asiakkaan kanssa sitten katsottiin koekuvia ja todettiin materiaali teknisesti riittävän hyväksi. Silloin kyse oli siis vain 1600 värinegafilmistä. Jos en väärin muista niin kyseessä oli Fujin Superia 1600 ASA:n filmi johon päädyttiin. Siihen aikaa herkkyydestä käytettiin tuota ASA merkintää, vaikka ISO oli jo otettu käytöön 1974. ASA 1600 oli korkea siihen aikaan, etenkin värifilmeillä. Kodakillahan oli mustavalkopuolella T-Max 3200, mutta tosiaan väri puolella oli haastavampaa. Konica teki myös 3200 ASA:n värifilmiä. Toinen varsin hyvä herkkä värifilmi oli Kodak Ektar 1000. Sitä muistan käyttäneeni jonkin verran. Muistikuvani mukaan sillä sai jo kohtuullisen rakeetonta kuvaa, mutta silti sen "kohina" olisi liikaa monelle digiin tottuneelle. 

Noihin filmiherkkyyksiin nähden ISO 409600 on aivan käsittämättömään korkea. En ole vielä nähnyt sillä herkkyydellä otettuja kuvia, mutta eivätköhän niitä lähiaikoina ilmesty verkkoon. Mielenkiintoista nähdä miltä ne näyttävät. Yleensä nämä suurimmat herkkyydet eivät oikeasti ole käyttökelpoisia, mutta tekniikka kehittyy.

Minusta juuri tuo suurten herkkyyden käyttämisen mahdollisuus on yksi monista hyvistä ellei se merkittävin digitaalikuvauksen ominaisuuksista. Pystymme kuvaamaan paikoissa joissa aiemmin tarvittiin salamaa tai muuta valoa. Mikäli haluaa käyttää lisävalo ei niiden tehon tarvitse olla samaa luokkaa kuin aiemmin. Kalusto siinä suhteessa pienenee ja keventyy. Osittain myös halpenee, kun salamassa ei välttämättä tarvitse olla niin paljon tehoja kuin ennen. Liikkuvan kuvan puolella ihan sama juttu. Tuotannot halpenevat, kun valoarsenaalia ei tarvita läheskään niin paljon kuin ennen.

 

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Nikon, kamera

Vuoden lehtikuva 2013 äänestys on alkanut.

Maanantai 24.2.2014 klo 14:58 - Peter Forsgård

Vuoden lehtikuva 2013 yleisöäänestys on alkanut. Äänestää voi raadin valitsemista viidestä ehdokkaista 4.3. asti. Kuvistaan tuttuja ehdokkaita näyttää olevan valittu. Yleisöäänestyksen, kuten muidenkin sarjojen, tulokset julkistetaan Kuva & Kameran ammattilaisaikana 7.3. Messukeskuksessa.

Ensimmäisenä silmiin pisti iso painotus ulkomailla otettuihin kuviin. Toinen asia kuvien hajanaisuus. Kuvaajien kuvat ovat varmaankin poimittu eri sarjoista ja koottu yhteen. Käsitellään ensimmäisenä tuo painotus ulkomailla otettuihin kuviin. Markus Jokela oli tässä suhteessa poikkeus. Hänen kymmenestä kuvastaan 7 oli kotimaasta, kun muilla oli suurempi ja osalla kaikki kuvat ulkmailta. Minusta se on hyvin kaksipiippuinen juttu. Itse ainakin näkisin mielelläni enemmän reppareita ja kuvia kotimaasta. Ihan varmasti meillä kotimaassakin riittäisi aiheita, joista kuvareppareita voisi tehdä. Toisaalta taas on hyvä, että suomalainen kuvaaja lähtee välillä pois tutuista ympyröistä ja kuvaa ulkomailla. Saadessaan kuvia myös ulkomaisiin medioihin nostaa se samalla koko suomalaisen valokuvan tunnettavuutta. Esimerkkinä tästä vaikka Koutaniemen kuvasarja Time-lehdessä. Samalla saamme nähdä suomalaisen kuvaajan näkemyksiä tapahtumista ulkomailla. Sekin on minusta tärkeää, että saamme tietää mitä muualla tapahtuu myös suomalaisten tallentamana.  

Toinen asia oli ehdokkaiden kuvien hajanaisuus. Sarjoissa on yksittäisiä kuvia sieltä täältä. Osittain jopa näyttää etteivät ne tyylillisesti oikein sovi peräkkäin näytettäväksi. Nyt toki täytyy sanoa, etteivät ne varmaan ole tarkoitettukaan? Jotenkin sitä odottaisi, että tässä valttaisiin kokonaisuus kuvia, eikä yksittäisi kuvia. Haasteellinen asia joka tapauksessa, koska tehtäsiin mitä vain niin siitä tulisi kritiikkiä.

Itse ajattelin äänestää Kaisa Rautaheimoa. Hänellä oi kuvia myös kotimaasta ja päivän politiikkaan liittyviä kuvia oli myös muutama mukana. Rautaheimon tyylistä pidän myös. Minusta siinä sopiva ripaus kansainvälisyyttä, mutta sopivasti suomalaisuutta mukana. Nämä ovat vaikeita selittäää ja pitkälti myös maku- ja tunne asioita. Markus Jokelan kuvista myös pidin ja hänellä oli myös paljon kuvia Suomesta. Tässä kuvassa Niinistöstä, on nähty hyvin tilanne ja kuva on oikealla hetkellä otettu. Kuva on humoristinen ja kuvastaa ironisesti presidentti-instituutiota tai mahdollisesti presidenttiä itseään?

Koutaniemen tyyli on minusta noista ehdokkaista kaikkein kansainvälisin, jotenkin ne kuvat eivät näytä suomalaisilta. Onko se hyvä vai huono asia on sitten toinen asia. Rautaheimon kuvista erityisesti pidin tästä. Asia on jotenkin niin absurdi ja hetki on tallennettu erinomaisesti. Pidän myös kuvan sävymaailmasta ja sen luomasta tunnelmasta.

Tänä vuonnahan kilpailu oli avoimempi kuin aiemmin. Uutiskuvasarja on avoin kaikille eikä vain Lehtikuvaajien jäsenille. Mielenkiintoista nähdä miten se näkyy. Blogasin tuosta aiheesta viime elokuussa.

Kannattaa käydä äänestämässä!  

 

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Vuoden lehtikuva, kuvajournalismi, Rautaheimo Kaisa, Jokela Markus, Koutaniemi Meeri,

Drone kiinnostaa...

Torstai 20.2.2014 klo 14:50 - Peter Forsgård

Viime syksynä katselin sillä silmällä Droneja eli pieniä ilmakuvauskoptereita. Osassa niistä on oma kamera, mutta itse olen ajatellut sellaista johon saa GoPron kiinni. Yksi vaihtoehto voisi olla vaikka tämä DJI Phantom. Jos haluaa mennä asiassa syvemmälle ja hankkia ammattimaisemman kopterin, löytyvät ne Videovarusteesta. Harkitsen vakavasti Dronen hankkimista ensi kesänä. Pitää vain tutustua niihin ensin tarkemmin. Hinnatkin ovat jo tulleet siedettävälle tasolle. Tuosta aiheesta lisää, kun olen tai siis jos olen sellaisen hankkinut.

Mikä noissa noin laajemmin minua myös kiinnostaa on se, että mitä näiden yleistyminen vaikuttaa elokuvan tekemiseen? Voin kuvitella kuinka Dronella pystyy joissakin tilanteissa korvaamaan Steady Cam -kuvaajan. Hehän ovat ammattilaisia ja nimenomaan Steady Camin erikoisosaajia ja sen vuoksi aika kalliita. Laitetaanko kadulla kävelevän kahden ihmisen dialogia kuvaamaan edessä lentävällä Dronella? GPS:llä varustettu Drone on "helppo" laittaa lentämään ennakkoon suunniteltu reitti. Tosin en tiedä ovatko ne jo ohjelmoitavissa lentämään GPS-koordinaattien mukaan paikasta A paikkaan B. Jos eivät ole vielä, niin kohta ovat. Uskoisin, että kopterin lennättäminen etenkin GPS:n helpottamana on helpompi opetella kuin Steady Camin käyttö.

Kameroiden pienentyessä ei kopterinkaan tarvitse olla niin iso ja GPS helpottaa merkittävästi niiden lennättämistä. GoPro pystyy mm. lähettämään langattomasti kuvaa älypuhelimeen ja sen avulla sitä voi myös ohjata.

Mikään ei myöskään estäisi käyttämästä noita valokuvaukseen. Ihan yhtä hyvin ne soveltuisivat rakennusten valokuvaamisen helpottamiseksi. Lennättämällä sopivalle korkeudelle ei tarvitse esim. kiivetä auton katolle, kuten silloi tällöin tulee tehtyä. Tosin isomman järkkärin kiinnittämisessä voi olla omat haasteensa. Toisekseen ihan halvimmat eivät taida olla riittävän tehokkaita, jotta jaksaisivat lennättää isompaa järkkäriä. Pieni peilitön kamera jollain sopivalla suojakuorella voisi tulla kysymykseen. Pitää tuokin asia selvittää, kun hankinta mahdollisesti tulee ajankohtaiseksi.

Toinen kiinnostava asia on näissä yksityisyyden suoja ym. Lentämällä ja kuvaamalla asuinalueella voi syyllistyä salakatseluun. USA:ssa dronen kaupallinen käyttö kuvauksissa on kielletty, ainoastaan ei-kaupalliset filmintekijät voivat niitä rajoitetusti lennättää ja kuvata niiden avulla. Rolling Stone -lehdessä oli aiheesta juttua viime vuoden lokakuun lopussa. Iso business nuo tulevaisuudessa tulevat ilmeisesti olemaan, jos tuo ennustus niiden määrästä pitää paikkansa. Niiden käyttö ei luonnollisestikaan rajoitu filmin tekoon vaan niitä on esim. Amazon jo kokeillut tavarantoimittamiseen. Minnesotassa joku keksi kuljettaa niillä olutta pilkkijöille. :) 

Parhaillaan käynnissä olevissa talviolympialaisissa Dronet ovat myös käytössä ja varmasti osittain korvanneet jonkun kraanan käyttäjän. Niistä tarkemmin mm. ABC Newsin jutusta ja Voice of Russia -sivustolta. Suomeksi aiheesta voi lukea Tekniikka & Talous -lehdestä.  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Drone, ilmakuvaus, GoPro, DJI Phantom

Instagrammailusta ravintolassa

Tiistai 18.2.2014 klo 12:26 - Peter Forsgård

Helsingin Sanomien verkkosivuilla oli juttu, jossa kerrotaan miten osa kokeista ei pidä kun heidän tekemiään annoksiaan kuvataan ravintolassa. Jutussa kyse oli ranskalaisista kokeista. Minun on todella vaikea tajuta miten ymmärtämätön joku voi olla kieltämällä/paheksumalla tuota kuvaamista. Ihmisethän haluavat jakaa kokemuksensa kuvaamalla annoksensa. Samalla jakaessaan kuvan he mainostavat ravintolaa ja vieläpä ilmaiseksi. Luulisi noiden kokkien ymmärtävän, että suositukset sosiaalisessa mediassa ovat varsin tehokkaita. Selkeästi on nähtävissä miten ihmiset tykkäävät hyvien asioiden jakamisesta. Ulkona syöminen on muutakin kuin se ruoka, se on ilmapiiri, tunnelma jne. Sen tunteen jakaminen on myös osa kokemusta.

skumppa.png
kuva: PeterF 

Mitä jos tämän annosten kuvaamisen kääntäisi niin, että ravintolassa olisikin ruokalistan yhteydessä ohjeistusta annosten kuvaamiseen? Pienillä vinkeillä ravintolassa kuvaavat saisivat hiukan parempia niistä annoskuvistaan. Ravintola voisi myös kertoa mitä hashtageja se haluaisi käytettävän ravintolastaan. Annoksilla voisi olla omat häsät. Vuorossa olevan pääkokin/keittiömestarin Twitter-nicki voisi olla mainittuna jne.

Hesarin jutussa mainittu salaman käyttö on luonnollisesti häiritsevää, mutta entä jos tarjoilijoilla olisikin pienet led-taskulamput joita voisi lainata ja sillä valaista annoksensa? Toisaalta mikseivät ne lamput voisi olla jokaisessa pöydässä juuri tuota kuvaamista varten? Voin vakuuttaa, että tuollainen järjestely toisi asiakkaita. Aktiiviset somen käyttäjät ja instagrammailijat aivan varmasti haluaisivat käydä tuollaisessa ravintolassa syömässä ja jakamassa kuvan annoksestaan.

Vielä pitemmälle vietynä ravintolahan voisi järjestää ihan kuvaustapahtuman, jossa ammattilainen antaisi opastusta ruokien kuvaamiseen ruokailun yhteydessä.

Onneksi niitäkin on, jotka ovat tämän Instagram-mahdollisuuden huomanneet. Muutamia niistä löytyy Huffpostin Taste osiosta jutussa, jossa on useampi linkki ravintoloiden Instagram-tileihin.

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, Instagram, ruokakuvaus, some

Disruptiosta

Perjantai 14.2.2014 klo 11:38 - Peter Forsgård

Lensrental.comin blogissa oli erittäin hyvä kirjoitus disruptiosta ja innovaatioista valokuvauksen alalla. Vaikka tuo blogaus pääasiassa koskeekin valokuvausta enemmän kojeiden kautta, niin myös valokuvauksen liiketoiminta on kokenut disruption. Toisaalta ei nuo kaksi asiaa toisistaan riippumattomia ole. Teknisillä innovaatioilla on aina vaikutusta myös valokuvauksen liiketoimintana. Ne myös vaikuttavat mahdollisuuksiin toimia, niin hyvässä kuin pahassakin. Tätä yhteyttä eivät kaikki oivalla. Kyseessä ei ole kysymys uuden innovaation hyvyydestä tai huonoudesta, vaan innovaation vaikutuksesta tilannekuvaan ja sen ymmärtämisestä. Tietyt asiat muuttuvat ja niille emme voi mitään. Sitten on asioita jolle voimme jotain ja se on juuri se ratkaiseva tekijä pärjäämisen ja ei-pärjäämisen välillä. Aina löytyy niitä, jotka osaavat hyödyntää uuden ja sitten ovat ne jotka eivät ja näkevät uuden uhkana omalla tavalleen toimia.

Valokuvaajan ovat nykyään suurimmaksi osaksi yrittäjiä. Tämä muutos palkkatyöstä yrittäjyyteen on iso muutos ja vaatii ihan erilaisia taitoja kuin aikaisemmin. Tietysti niiden vanhojen taitojen lisäksi. Yrittäjyyteen kuuluu aina riski siitä, ettei töitä olekaan. Takavuosina sitä mahdollisuutta, että töitä ei olisikaan ei käytännössä ollut. Jos hoidit hommat edes jotenkuten, palkka juoksi. On hyvä muistaa, että ei ole olemassa mitään mekanismia, joka pakottaisi ketään ostamaan valokuvauspalveluita free-kuvaajilta, vain siksi että he ovat olemassa.

On päivän selvää, että yrittäjyyteen kuuluu myös toiminnan ja palveluiden muuttamista markkinoilla olevan tilanteen mukaan. Tekijän kannalta huonot avustajasopimukset ovat yksi esimerkki. Toimintaympäristö muuttuu eli myös toiminnan pitää muuttua. Tilanteessa jossa ostaja haluaa ostaa ehdoilla, joita myyjä ei voi hyväksyä, pitää yrittää myydä jollekin muulle. Toinen vaihtoehto on myydä jotain muuta palvelua, jonka ostaja on valmis ostamaan myyjän haluamilla ehdoilla.

Ostaja taas toimii tässä niin, että etsii itselleen myyjän, joka suostuu myymään. Vapaassa maassa voivat yritykset kuitenkin aika vapaasti tehdä kauppaa. Onko tämä ostajan kannalta sitten esimerkiksi lehtitalo skenessä hyvä asia, on sitten kokonaan toinen asia.

Jännä on myös se, että kun tästä asiasta mainitsen jollekin pidetään minua heti nykyisen tilan kannattajana. Kyse ei suinkaan ole siitä, vaan tilanteen tulkinnasta ja pohdiskelusta miten tulisi edetä. Vanhat toimintamallit eivät toimi. Se on jo nähty ja erikoista on se, että se toimimattomuus on tullut joillekin yllätyksenä. Onneksi on niitäkin, jotka oivaltavat ja jatkavat eteenpäin kehittämällä ja miettimällä uusia ratkaisuja. Sitä kautta voi löytyä se tie jota pitkin kulkemalla kaikki hyötyvät.

 

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, business

70 miljoonaa on aika paljon!

Perjantai 7.2.2014 klo 10:36 - Peter Forsgård

70_million_eos.jpg
kuva:Canon

Canon EOS-järjestelmäkameroita on valmistettu 70 miljoonaa kappaletta. Ensimmäinen EOS-kamera esiteltiin -87. Valmistustahti on viimeisen vuoden aikana ollut melkoinen. 60 miljoonas EOS valmistettiin lokakuussa 2012. Samalla tahdilla 100 miljoona rikkoutuu helmikuussa 2018 eli aika tasan neljän vuoden päästä.

Ensimmäisen kerran minulle EOS tuli vastaan -90 luvun alussa, kun eräs kollega oli ostanut EOS 650 -mallin. Uutta siinä oli erinomaisesti toimiva automaattitarkennus.  

Itse hommasin ensimmäisen EOS-kameran myös joskus 90-luvun alussa, malli oli EOS 10. Se oli siihen aikaan varsin edistyksellinen järkkäri. Uutuus siinä kamerassa oli usempi tarkennuspiste. Ennen tuota mallia tarkennuspisteitä oli vain yksi. Nykyisiin verrattuna 10:ssä olleet kolme tarkennuspistettä on aika vaatimaton määrä, mutta silloin se oli juhlaa.

Tuolla kameralla sitten kuvattiin tilanteet ja tapahtumat kuvat seuraavat reilut 10 vuotta. Valitsin EOS:n automaattitarkennuksella vuoksi. Se oli selkeästi edellä muita silloin. Siihen asti olin kuvannut Pentaxilla ja Nikon F3:sella.

Digiin siirtymisen aikaan valinta oli helppo. Vanhat EF-putket kävivät suoraan EOS D60:seen. Sillä kuvasin hetken aikaa eli siirtymävaiheen ajan filmistä digiin. Tuon ensimmäisen digijärkkärin ja totaalisen digiin siirtymisen jälkeen kuvasin ykkösarjalaisilla ja sitten myöhemmin 5D:n eri malleilla. Edelleen tuo 5-sarja on se mitä päivittäin käytän.

Yhden EOS-mallin olemassaoloa en muistanut. EOS IX oli APS filmiä käyttävä järjestelmäkamera eli oman aikansa "croppi"-malli.

Tarkemmin EOS-mallien historiaan voi tutustua mm. Canon Camera Museum -sivustolla.

 

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Canon, EOS

Hajatelmia Fotofinlandia 2014 finalisteista.

Keskiviikko 5.2.2014 klo 14:06 - Peter Forsgård

fotofinlandia_logo.png

Fotofinlandia 2014 finalistit on julkistettu. Finalisteja on 20. Minusta asiantuntijaraati on valinnut aika monta finaaliin, vähempikin olisi riittänyt. Sääntöjen mukaan tuo kai noin menee. Kilpailu oli tällä kertaa tauon jälkeen kaikille avoin ja osallistuneita valokuvaajia oli yhteensä 430 eli siinä mielessä 20 voi olla ehkä perusteltu. Kuvasarjat ovat nähtävillä Fotofinlandian-sivuilla ja siellä voi myös äänestää omaa suosikkiaan.

Lopullisen valinnan tekee Stefan Lindfors. Voittaja julkistetaan Kuva & Kamera -messuilla 7.3. klo 11.30. Voittaja julkaistaan siis ammattilaisaamupäivän aikana. Miksi? Miksi ei silloin kun siellä on myös muuta yleisöä? Lauantai olisi paljon parempi ajankohta. Kuvathan ei ole toisille kuvaajille otettuja? vaan suurelle yleisölle. Onneksi sentään kuvat ovat koko messujen ajan näytteillä.

Itse katsoin nuo vain pikaisesti läpi. Kohtuullisen monipuolista kuvaa on esillä ja kilpailun avoimuus on selkeästi hyvä asia. Avoimuudesta tai oikeastaan sen puutteesta muutamaa aikaisempaa kilpailua on moitittu. Oma näkemys on ollut, että vain Finnfoton jäsenjärjestöjen jäsenille tarkoitettu malli on myös ihan toimiva ja miksei järjestö voi pitää omalle jäsenistölle kilpailua? Erinomaisesti toimii siis näinkin, kaikille avoimena.

Syventymättä laajemmin kuvasarjoihin esille nousivat minun mielestä Marina Ekroosin Kuvareseptit, Juha Arvid Helmisen Näkymätön Valtakunta, Markus Henttosen Silent Night, Perttu Saksan Echo ja neljäntenä Tiina Itkosen Avannaa. Kokonaisuutena ihan piristävä kattaus suomalaista valokuvaa.

Perusteluja ja tarkempia ajatuksiani mahdollisesti myöhemmin, kun olen kuvasarjat ajan kanssa käynyt kunnolla läpi.

(edit 5.2.2014 klo 16:10: Kuva & Kamera - messujen linkki muutettu juuri avatuille uusille sivuille.) 

 

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, fotofinlandia