My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Hyperlapsen ihmeellinen maailma osa 1: kuvaaminen

Maanantai 24.3.2014 klo 16:06 - Peter Forsgård

Timelapset ovat olleet jo pitkään varsin suosittuja. Varmasti moni lukija tietää mikä timelapse on, mutta selvitetään se nyt kuitenkin tässä yksinkertaisesti. Timelapsessä otetaan tietyn väliajoin kuva kameraa liikuttamatta ja sitten editointi ohjelmassa valokuvat yhdistetään kuvasekvenssinä videoksi. Kuvataajuus on kuten videossakin eli esim. 25 kuvaa sekunnissa eli se tarkoittaa, että 10 sekunnin videoon tarvitaan siis 250 valokuvaa. Aikaa vievää puuhaa siis. Timelapsessä ei ole mitään uutta sinänsä. Niitä on tehty jo yli sata vuotta. Ensimmäinen hidastuksilla ja kuvataajuuksilla leikki Georges Méliès elokuvassaan Carrefour De L'Opera.

Suosio on viime aikoina ollut sen verran suurta, että ne ovat jo minusta kokeneet inflaation. Monet niistä ovat toki visuaalisesti näyttäviä ja kuvattu upeissa maisemissa, mutta siinäpä se onkin, ei juuri muuta sisältöä. Silti niitä on aika ajoin mukava katsella.

Viime aikoina on yhä enemmän näkynyt ns. hyperlapsejä. Niissä kamera liikkuu pitemmän matkan ja maisema "pysyy" paikallaan. Muuten kuvaus on aika lähellä timelapsen kuvaamista. Toki eroja on ja kuvaaminen on jonkin verran haastavampaa, koska kovin helposti lopullisessa videossa kameran liikkeet näkyvät nykimisinä ym. Huolellinen kuvaaminen on siis erittäin tärkeää ja helpottaa jälkikäsittelyä. 

Olen viimeisten viikojen ajan ottanut ja tutkinut hyperlapsejä. Sen sijaan, että menisin käymään kaffella keikkojen välissä, olen käyttänyt ajan hyperlapse kuvien ottamiseen. 

Työnkulku on kutakuinkin seuraava. Kun aihe tai maisema on löytynyt, kannattaa ennakkoon katsoa alku ja loppupiste. Se väli on hyvä kävellä ensin ja katsoa miten kohde näkyy reitiltä. Kuvaamista ja jälkityötä helpottaa huomattavasti, jos kohteesta katsoo jonkin kohdan johon valitun tarkennuspisteen kohdistaa joka kuvassa. Helpointa on jos se kohdistuspaikka näkyy koko ajan, mutta ei se välttämätöntä ole. Siitä kohdasta tulee se piste jonka ympäri pyöritään. Kuvaamista helpottaa myös jos maassa on säännöllisin välein jokin merkki. Esimerkkinä olevan Suurkirkon (linkki Instagramiin) osalta oli varsin helppo valita maasta kohdat joista kuvat otetaan. Kivetyksessä on selkeät ruudut tasaisin väliajoin. Tasainen välimatka kuvien ottamisessa helpottaa ja saa liikkeen näkymään tasaisempana. Tasainen väli kuvienotossa helpottaa myös, etenkin jos taivaalla on pilviä. Niiden liike on tasaisempaa. Itse olen toistaiseksi ottanut kuvat ilman jalustaa, mutta sen käyttö voi helpottaa. Toisaalta jalustan siirtäminen on oma haasteensa ja kameran kohdistaminen voi olla käsivaralta nopeampaa. Kaikki mahdolliset säädöt kannattaa asettaa manuaalille, jotta kuvien sävyt ja valotus pysyy mahdollisimman tasaisena. Jos valotuksessa on heittoja saa ne tasattua LRtimelapse softalla. Itse olen kuvannut nämä raw-muodossa ja säätänyt Lightroomilla sävyt halumakseni. Mikään ei toki estä kuvaamasta suoraan JPG-muodossa. Se nopeuttaa prosessia. Tarkennuksen olen pitänyt automaatilla ja valinnut tarkennuspisteen siitä kohdasta missä se osuu valitsemaani kohdistuspisteeseen. Jos jotain on tullut kameran ja kohdistuspisteeseen väliin, olen napsauttanut tarkennuksen manuaalille jotta tarkennus pysyy samassa kuin edellisessä kuvassa. Kuvanvakaajan olen pitänyt pois päältä, koska sen aiheuttama kuvien siirtymä on mahdollinen eli rajaus ei välttämättä ole sama kuin edellisessä kuvassa kun vakaaja korjaa kameran liikettä.

Kohdistamista ja kameran suorassa pitämistä helpottaa, jos saat etsimeen ristikon. Olen kuvannut näitä sekä Olympuksen OM-D EM-5:sella, että Canon 5D MKIII:sella. Molemmissa saa näppärästi ristikon etsimeen. Mikäli ristikkoa ei saa näkymään etsimeen voi kuvata myös takanäytön avulla. Sen huono puoli on hankaluus pitää kamera liikkumatta kuvanottohetkellä. Toki jos kuvaa jalustalla tätä ongelmaa ei ole. 

Varsinaisesti mitään kaupallista ajatusta ei minulla näiden hyperlapsien suhteen vielä ole ja tuskin kukaan niitä tilaa, mutta hauskaa niiden tekeminen on. Muutama oma projekti toki on mielessä ja katsotaan mihin se mahdollisesti johtaa.

Toistaiseksi olen julkaisut hyperlaseni Instagramissa ja Vine:ssa. Esimerkkejä löytyy näiden linkkien takaa: Sillan alla, Kolme Seppää ja Steissi. Vine-palvelusta löytyy myös Sillan alla hiukan lyhyempänä versiona.

Seuraavassa osassa käyn läpi editointia.

  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, videokuvaus, timelapse, hyperlapse, Melies Georges, LRTimelapse

Työ"kokemus" vs. kokemus.

Torstai 20.3.2014 klo 15:14 - Peter Forsgård

YLE:n verkkosivuilla oli hyvin ajankohtainen kirjoitus työ"kokemusesta" vs. kokemuksesta. Jutussa haastateltu Matti Henttinen kysyy varsin aiheellisen kysymyksen tai oikeastaan toteaa seuraavasti:

"- Jos on 25 vuoden kokemus, niin onko se oikeasti sen mittainen vai onko se yhden vuoden kokemus, jota on pyörittänyt 25 vuotta peräkkäin,..." 

Henttinen jatkaa: "- Ihmisen kaikkea toimintaa ohjaa pelko. Pelon taustalla on hallinnan menettämisen pelko. Jos joutuu hankkimaan uutta tietoa ja osaamista, niin helposti käy niin, että sitten sitä palaa siihen aikaisempaan turvalliseen. Niin käy, vaikka se vanha ei toimisikaan. Se on kuitenkin jotakin, joka on tuttua,..."

Noissa kahdessa lainauksessa on kiteytetty hyvin paljon asioita, jotka koskevat myös valokuvausta ammattina ja toimialana. Kaikilla toimialoilla on tapahtunut isoja muutoksia, niin myös valokuvausalalla. Suurimpia muutoksia ovat mm. ovat yrittäjyyden kasvu, digitalisoituminen, sähköinen julkaiseminen ym. Ei toki välttämättä tuossa järjestyksessä, mutta minusta nuo ovat ne olennaisimmat asiat, jotka sitten johtavat tai niiden pitäisi johtaa erilaisiin asioihin joiden vuoksi toimintamalleihin on tehtävä muutoksia. Nuo muutokset tapahtuivat pidimme siitä tai emme. Kyse ei todellakaan ole siitä onko tuo hyvä vai huono asia, vaan siitä mitä ja miten niihin pitää reagoida. Vaikka noille muutoksille voimme kovin vähän, mutta se mille jokainen voi jotain on se miten muuttaa toimintatapaansa. Silloin tullaa juuri siihen josta olen täss blogissa paljon kirjoittanut. Uutta etsivällä on keskimäärin paremmat mahdollisuudet selviytyä. Samalla omalla toimialalla on paremmat mahdollisuudet selvitä. Pitää myls muistaa ettei se muuttuminen tähän lopu. Muutosnopeus kasvaa ja robotit jo kurkkivat nurkan takana...   

Samassa jutussa Henttinen toteaa: "- Vanha tieto on vaarallista ja vanhat tavat ovat vaarallisia. Hirveän monet asiat, mitä teemme, ovat kyllä syntyneet oikeaan tarpeeseen. Me vaan teemme niitä edelleen, vaikka tarve on kadonnut." En nyt sanoisi vanhaa tietoa vaaralliseksi sinänsä, jos sen tuomaa kokemusta osaa hyödyntää. Silloin vanha tieto on vaarallista, jos tekee asioita kuin ennen ja samalla muu maailma ympärillä muuttuu.

Yksi hyvä esimerkki on huhtikuussa aloittava journalismin joukkorahoitus saitti Rapport. Tuota joukkorahoitusasiaa pohdin blogissani loppukesästä 2008. Osa noista silloin mainitsemistani ovat jo lopettaneet. Joukkorahoitus sinänsä elää vahvana esim. Kickstarterissa ja Indigogo:ssa. Noiden valokuvaan liittyvät rahoitushankkeet näyttävät saavan rahoitusta. Pitänee tutustua tarkemmin mitä siellä on ja palata blogauksen muodossa asiaan. Tämä joukkorahoitus on hyvä esimerkki taas miten uutta kokeillaan ja haetaan niitä selviytymisen toimintamalleja. Toivottavasti Rapport saa tuulta alleen eli tekijöitä ja rahoittajia, koska mikää ei ole varmaa paitsi epävarma. Pidetään peukkuja ettei meidän auttamattomasti vanhentunut rahankeräyslaki kaada tätäkin mainiota yritystä...

  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, croudfunding, Indiegogo, Kickstarter, Rapport

F5.6 ja Vuoden lehtikuvat

Keskiviikko 19.3.2014 klo 13:00 - Peter Forsgård

Viikko sitten keskiviikona Lavaklubilla oli mielenkiintoinen f5.6:n järjestämä keskustelutilaisuus vasta valituista Vuoden lehtikuvista. Paikalla oli 9 kilpailussa palkittua kuvaajaa sekä kolme kilpailun tuomaristosta. Tuomareista paikalla olivat Sami Kero, Anna-Kaisa Rastenberger ja Caj Bremer. He kertoivat valintojen taustoja ja luonnollisesti myös tuomareiden työskentelystä. Keskustelu oli minusta erinomaista. Hyvä että näitä keskusteluja käydään. Siinä tuli hyvin esiin kuinka monet valinnat olivat varsin tiukkoja ja raati ei suinkaan ollut yksimielinen. 

Kukin mukana ollut palkittu kuvaaja kertoi omasta kuvastaan ja sen taustoista. Keskustelu luonnolisesti sivusi myös vahvasti lehtikuvan tilaa ja tulevaisuutta. Muutaman mielenkiintoisen pointin ajattelin tuosta nostaa esiin.

Maija Tammi kertoi miten isommista kokonaisuuksista eli isoista kuvareppareista ollaan valmiita maksamaan. Minusta tuo kuulosti hyvältä. Olen joskus tässä blogissani ehdottanut, että antaa sen joka päiväisen peruskuvan olla vaikka amatöörien heinää ja oikeat valokuvaajat voisivat keskittyä tekemään kunnon uutiskuvia ja kuvareppareita. Ilmeisesti tähän suuntaan ollaan menossa? Se olisi hyvä asia valokuvaajan kannalta, parasta tietysti olisi jos kaikki kuva olisi ammattilaisten tekemää. Se voisi myös olla se millä saadaan valokuvaajan arvostusta ylös. Toisin en usko, että ihan lähiaikoina ainakaan lehtitalot tätä tekevät, vaan kuvaajien pitää ottaa itse tilanne haltuun.

Multimediasta myös keskusteltiin ja sen vähäisyyttä ihmeteltiin. Itsekin olen tuota ihmetellyt. Liikkuvan kuvan merkitys tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Siihen on olemassa ihan selkeät merkit. YouTube on alle 30-vuotiailla yleisin hakukone. Toki multimedia ei ole pelkkää videota eikä se ole sitä mitä joskus tehtiin diaprojektoreilla ja häivelaitteilla, se on paljon laajempaa ja se on myös interaktiivista. Mediankuluttaja ei ole pelkästään passiivinen seuraaja vaan myös osallistuja jolla on oma tahto. Luonnollisesti multimedia tekeminen vaatii uusia taitoja vanhojen taitojen rinnalle ja niiden lisäksi. Julkaisualustat ovat lähes kaikkien ulottuvilla. Ainutlaatuinen tilaisuus saada äänensä kuuluville.

Yleisöstä eräs lehtikuvaaja, jonka nimi meni minulta ohi, kertoi miten nykyään keikalle lähtiessä ohjeistetaan kuvaajaa turhan paljon. Aiemmin annettiin enemmän tilaa kuvaajalle toimia ja nähdä. Kuulostaa varsin harmittavalta kuvaajan kannalta. Omalta osaltaan se voi kaventaa näkemystä ja kuvien monipuolisuutta. Luonnollisesti raamit pitää olla, mutta minusta on hyvä jättää myös kuvaajalle vapauksia, jotta niitä yllätyksiä ja helmiä syntyy. Tuo on varmaan osa syy miksi lehdissä olevat kuvat koetaan heikoiksi. 

Tänä vuonnahan Vuoden lehtikuvakilpailu oli joidenkin sarjojen osalta avoin eli kuka tahansa saattoi osallistua. Palkittujen joukkoon pääsi yksi "ulkopuolinen", Kim Öhman. Hän sain kunniamaininnan urheilukuvasarjassa. En ole nähnyt missään sen tarkempaa tietoa kuinka paljon ulkopuolisten lähettämiä kuvia kilpailuun osallistui. Mielenkiintoista nähdä miten ensi vuoden kilpailussa toimitaan. Kategoria jossa valittaisiin Vuoden aukeama tai Vuoden juttu taiton ja visuaalisuuden kannalta voisi olla myös hyvä kategoria. Kuvajournalismin liittyy aina aihe ja usein myös teksti. Tämän korostaminen ja tuominen esiin voisi nostaa tätä yhteyttä paremminkin myös lukijoille.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Vuoden lehtikuvaaja, Lavaklubi

Hajatelmia Kuva & Kamera messuista 2014

Maanantai 10.3.2014 klo 11:32 - Peter Forsgård

Tämän vuotiset Kuva & Kamera -messut olivat minusta varsin onnistuneet. Toki siellä olisi voinut olla enemmän laitevalmistajia ja maahantuojia. Isoista kameramerkeistä poissa olivat mm. Nikon ja Olympus. Näiden isojen poissaolo vähentää aina yleistä kiinnostusta. Itse vierailin messuilla perjantaina ja sunnuntaina. Molempina päivinä oli aika vähän väkeä, mutta lauantai oli kuulemma ollut varsin vilkas päivä. Jostain olin lukevinani, että kävijöitä olisi ollut lauantaina selkeästi enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Se mikä minusta noista messuista teki onnistuneet oli painotus kuvaan. Valokuvanäyttelyitä oli runsaasti ja minusta ne olivat laadukkaita. Toinen erinomainen asia oli ohjelman runsaus.

Kävin sunnuntaina kuuntelemassa Lauri Laukkasen esitystä videoblogaamisesta. Kyseinen nuori kuvaaja on varsin mielenkiintoinen kaveri ja myönnettävä on, että ei ole aiemmin tullut vastaan. Vasta 21-vuotias kuvaaja on jo luonut varsin merkittävän kansainvälisenkin uran. Hänen tutoriaalejaan valokuvauksesta ja kuvankäsittelystä voi seurata mm. SLR Loundge -saitilta. Fiksuja ja hyviä pointteja sain videoblogaamisesta ja eri alustoista. Vaikka monet asiat olivatkin tuttuja, tuo hyvä esiintyjä esiin aina uusia näkökulmia ja ajatuksia, jos vain itse pitää mielen avoimena.

Toinen esitys jonka kuuntelin oli Vuoden muotokuvaajan Sami Reivisen esitys. Lauantain esitys oli myös kuvattu ja se löytyy YouTubesta. Kannattaa katsoa, jos Reivisen live-esitys jäi näkemättä.

Kolmas esitys josta ehdin tosin kuunnella vain osan oli Tiina Puputin uuden Pose-kirjan esittely tai siis tekeillä olevan kirjan. Kirjan sisältö tulee varmasti monelle tarpeen, sillä onhan ihmiskuvaajalle se kuvattavan ohjaaminen yksi hankalimmista asioista.

Perjantain kilpailuista blogasin aiemmin. Jos et vielä lukenut Sulantoblogin messublogausta tai oikeastaan katsonut niin käy kurkkaamassa. Hyvän tuulisen videon ovat parivaljakko Matti Sulanto ja Aki Joensuu tehneet.

Twiittejä messuilta löytyy häsällä #kuvamessut.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kuva & Kamera

Palkituista

Maanantai 10.3.2014 klo 10:59 - Peter Forsgård

Kuva & Kamera -messuilla palkittiin perjantaina useampi valokuvaaja eri kilpailuissa. Suurimpana ja suurimman yleisön kerännyt oli Fotofinlandian voittajan julkistus. Kuten tiedämme voittaja on Perttu Saksan Echo. Itse laitoin myös tuon omissa arveluissani niiden joukkoon joista voittaja mahdollisesti löytyy. Kuten tuosta blogauksestani selviää en kuitenkaan mitään syvällistä pohdintaa noista ehdokkaista tehnyt. 

Ennen palkinnonjakoa keskustelin muutamien kollegoiden kanssa siitä mitä ajatuksia herättää kun valokuva-alan palkinnon jakajana on alan ulkopuolelta tuleva. Ajatuksia oli puolesta ja vastaan. Itse olen sitä mieltä, että on hyvä kun päätuomari tulee alan ulkopuolelta. Perusteena on se, että kuvat otetaan alan ulkopuolisille eikä toisille valokuvaajille. Tämä ei tietenkään tarkoita, että alan sisäinen palkitseminen olisi huono asia. Aina on tärkeää myös jakaa tunnustusta alan sisällä. Alan ulkopuolinen päätuomari tuo kuitenkin aina uusia ajatuksia ja he näkevät kuvan eritavalla ilman alan omaa konventiota ja vanhoja rasitteita. Ulkopuolisen valitisijan valintojen perustelut antavat usein aihetta ajatteluun ja mahdollisesti jopa oman kuvakäsityksen hiomista. Muutenkin on mielenkiintoista kuulla mitä ajatuksia valokuva herättää ulkopuolisessa. Ulkopuolisella tässä tarkoitan henkilöä joka ei ole mukana tekemässä valokuvaa. Minusta vaatimusta kuvaamisen taidosta ei myöskään pitäisi olla, harva taidekriitikkokaan on itse taiteilija. 

Valitettavasti Vuoden lehtikuvaaja -palkintojenjako oli varsin surullista katseltavaa. Se ei pelkästään liittynyt osaan niistä kuvista joita pidettiin parhaana vaan itse palkintojenjakoon. Se oli noista palkintojen jaoista viimeisenä ja keräsi vähiten yleisöä. Juurikaan jännitystä ei ollut, koska kuvat olivat esillä jo ennen jakoa tietoineen kuka oli voittanut. Valtaosa palkinnonsaajista ei ollut paikalla mm. Vuoden lehtikuvaajaksi valittu Meeri Koutaniemi. Toisaalta on hyvä, että olivat työtehtävissä mikä tietysti kertoo siitä, että keikkaakin on. Palkintojenjakopaikalla oli valtava tykki jolla palkitut kuvat olisi voitu heijastaa isolle screenille. Miksi näin ei tehty en ymmärrä. Nyt tämän palkinnonjaon sinänsä ihan hyvin juontanut Marco Bjurström tyytyi vain näyttämään kädellä missä kuvat messualueella ovat. Vuoden lehtikuvaksi valittiin Heidi Piiroisen muotokuva maahanmuuttajataustaisesta tytöstä. Kuvaa ei ole vielä julkaistu missään. Se on osa pidempää kuvausprojektia, jossa hän on kuvannut useampaa maahanmuuttajataustaista tyttöä. Koska kilpailun nimi on Vuoden LEHTIkuva, olisi minusta ihan asiallista jos palkitut kuvat olisivat oikeasti julkaistu jossain. Julkaisualusta voi minusta olla mikä tahansa, perinteinen lehti, näyttely tai sähköinen alusta, mutta jotenkin tuntuu oudolta että vielä keskeneräisen projektin yksi kuva valitaan. Tämä ei ole kannanotto tuosta kuvasta ja sen tasosta sinänsä. Tuomaristossa mukana ollut Caj Bremer kertoi ennen valintoja ajatuksiaan kuvista ja hän piti tasoa erinomaisena. Yksi valinta kuitenkin minua hämmästytti suuresti, Vuoden urheilukuva. Ihan rehellisesti sanottuna en ymmärrä tuota valintaa. Kuva on varmaan joidenkin mielestä humoristinen ja varmaan valittiin juuri siksi. Tuota huumoria taisi Caj Bremerkin kaivata. Huumori on aina hyväksi, mutta ei se minusta tuosta valitusta kuvasta minulle auennut. Urheilussa on minusta muustakin kyse kuin ihmisistä jotka ovat hassuissa asennoissa. Urheilusta löytyy muutakin huumoria ja myös suuria tunteita ja dramatiikkaa. No, ehkä vain ajattelun urheilusta liian perinteisesti? Vaikea sanoa mitä muuta kuvaa oli tarjolla, jotta voisi syvemmin ottaa kantaa. Sami Kero avaa tuomariston tuntoja Vuoden lehtikuvat -sivustolla. Sieltä pistää silmään muutama asia. Kero pitää myös parhaimmistoa erinomaisina, mutta kärki on kapea. Muutos on tapahtunut myös siinä, että fokus on siirtynyt yksittäisistä kuvista kuvakertomuksiin. Tuohan on ihan selkeästi arvattava suunta, perinteinen printti on alamaissa ja uudenlaiset julkaisualustat nostavat päätään. Tarve kerto tarinoita on kasvanut, näkyminen perustuu tarinoihin ja niitä pitää luoda. Multimedia ei ole vielä nostanut päätään. Sinänsä harmi, koska itse näen sen osana tulevaisuutta. Tavalla tai toisella ne tulevat vielä keskiöön. Toinen asia on sitten tekee niitä kuvajournalistit vai jotkut muut on minusta se kysymys.

Vuoden muotokuvaajakilpailussa voiton vei Valokuvaamo Klikin Sami Reivinen ja Klikin menestystä säesti saman studion Peero Lakanen sijoittumalla toiseksi. Finalistien kuvien nähtyäni ei voittajasta ollut mitään epäselvää. Ihan viime vuosina on tuossa kilpailussa ainakin voittajien osalta nähtävissä tason nousua. Jotenkin on ollut sellainen tunne, että Vuoden muotokuvaajakilpailun sisältö on laahannut paikoillaan. Johtuisiko se siitä, että muotokuvaajien sukupolvenvaihdos on saavuttanut loppunsa ja nyt menestyvät ne jotka seuraavia vuosia tulevat hallitsemaan tällä saralla. Toivottavasti Reivinen osallistuu johonkin kansainväliseen muotokuvakilpailuun. Olisi todella hienoa nähdä miten esim. palkittu Harry Potter -henkinen lapsikuva pärjäisi vähän isommilla areenoilla. Sami Reivisen ja Peero Lakasen ajatuksia voi kuunnella messuilla kuvatusta videosta, jossa he yleisölle kertovat kuvistaan ja ajatuksistaan.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Vuoden muotokuvaaja, Vuoden lehtikuvaaja, Piiroinen Heidi, Koutaniemi Meeri, Saksa Perttu, Reivinen Sami, Lakanen Peero, Fotofinlandia

Kuvapankki rintamalta kuuluu kummia!

Torstai 6.3.2014 klo 16:23 - Peter Forsgård

Viimeaikoina on auennut monta kuva-arkistoa kuluttajien käyttöön. Kansallimuseo, Valokuvataiteen museo ym. Viimeisimpänä hiukan hämmästystä aiheuttanut Getty Images. 

Getty Images antaa embedata eli upottaa pankissaan olevia kuvia esim. blogeihin ym. Kuvien käyttö nimenomaan upotettuna on sallittua ei-kaupallisessa käytössä sen hiukan laajennetussa muodossa. Laajennettu muoto tarkoittaa, että blogillaan voi esim. Google Adsin kautta tienata, mutta silti ei-kaupallisuus säilyy. Upottaminen tehdään samaan tapaan kuin YouTube-videot. Aivan vapaasti niitä siis ei voi käyttää. Myöskään kaikkia kuvia ei voi käyttää. Käyttetävissä olevissa kuvissa on alalaidassa nappi, josta saa koodin jolla kuva esim. blogiinsa upottaa.

Alla olevassa ruutukaappauksessa Gettyn Imagesin hausta (Helsinki) näkyy nappi, josta sen koodin saa. (olen ympyröinyt napin punaisella.)

embed_getty.png

Tuo esimerkkinä oleva kuva näyttää tältä upotettuna:

Vaikka kuvan upottaminen käy kätevästi on siinä muutama ongelma. Kuvan kokoa ei voi suoraan muuttaa, vaan se pitää tehdä koodista. Kuvan leveys on ilman muutosta 594px ja korkeus 465px. Tähän sen muutin koska se asettuu paremmin tuon levyisenä. Somenapit ohjaavat jaon tapahtumaan Gettyn sivuilta jne. Puutteistaan huolimatta mielenkiintoinen ratkaisu Getty Imagesiltä. Hyvää on myös se, että kuvaajan nimi tulee näkyviin.

Miksi maailman suurin kuvapankki haluaa jakaa kuviaan ilmaiseksi käyttöön? Taustalla on se, että kuvia käytetään joka tapauksessa luvatta. Mahdollistamalla kuvien upottamisen Getty Images pystyy kontroloimaan kuvien käyttöä. Tarvittaessa kuva voidaan poistaa ja se ei  upotuksissa enää näy. Toisekseen näitä kuvia tulevat varmasti käyttämään blogaajat ym. ja he eivät ole tähänkään asti kuvia ostaneet eli myynti ei välttämättä vähene. Jos ja kun näitä kuvia ahkerasti käytetään, on Gettyllä mainos aika monessa paikassa- Kuviin voidaan jatkossa mahdollisesti laittaa mainoksia YouTube -videoiden tapaan? Näihin sopisi hienosti esim. Kioskedin Kiskat? Näissä kahdessa asiassa on se jutun juoni. Maailma muuttuu ja samalla muuttuvat ansaintalogiikat. Getty Images kokeilee uutta ja on todella mielenkiinotista nähdä mihin tämä johtaa. Uskon, että tämä tulee ainakin muuttamaan kuvapankkiliiketointaa aika tavalla. 

Kannattaa lukea mitä The Verge ja Nieman Lab aiheesta kirjoittaa. Tuskin tulevat jäämään viimeisiksi kannanotoiksi. British Journal of Photography -lehden verkkosivuilla on myös hyvä koonti ohjeista ja mitä tuo merkitsee.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvapankki, Getty Images

Ajatelmia ennakkoon Kuva & Kamera 2014 -messuista

Torstai 6.3.2014 klo 15:36 - Peter Forsgård

Huomenna alkavat Kuva & Kamera-messut. Ne taitavat olla suurimmat valokuvausalan messut Suomessa. Onneksi voidaan sanoa valokuvausalan, sillä messuilla on paljon muutakin kuin vain välineitä. Messuja on kehitetty viime vuosien ajan yhä enemmän pois pelkästään kameramessuista. Valokuvanäyttelyitä on tänä vuonna useita. Ammattilaisaamun aikana perjantaina julkistetaan myös kolmen valokuvauskilpailun voittajat. Niistä tietysti suurimpana Fotofinlandia. Kaksi muuta ovat Vuoden lehtikuvat ja Vuoden muotokuvaaja. Neljäs huomionosoitus on Finnfotopalkinto.

Kommentoin jo viime vuoden osalta tuota palkintojenjakoa ammatilaisaamun aikana. Hyvä kun valinnat tuodaan yleisön eteen, mutta voisiko se yleisö olla kuluttajat? Olisiko launatai parempi päivä? Hyvää myös on, että eri valokuvajärjestöt järjestävät nämä ikään yhdessä, eikä kukin omassa porukassaan keskenään. Fotofinlandiassa ja Vuoden lehtikuvakilpailussa on myös yleisöäänestys. Vuoden muotokuvaaja kilpailussa sitä ei ole. Tavallaan se on hiukan outoa koska yleensä nuo kuvat ovat nimenomaan kuluttajista eli siitä suuresta yleisöstä, jotka muotokuvaajien asiakkaina ovat. Yleisöäänestyksestä saattaisi olla iloa myös SAV:lle näkyvyyden lisääntymisenä.  

Viime keväänä minulta jäi nämä messut väliin. Olin pohjoisessa lomalla ja sunnuntaina piti pitää pari luentoa, mutta olin sairaana. Odotan innolla mitä kaikkea messuilta löytyy.

Näyttelyt kuuluvat tämän tyylisiin messuihin ja onneksi niitä nykyään on jo aika runsaasti. Mainittujen kilpailujen parhaimmisto on esillä, Krister Löfrothin Anti-Gravity Women, Meri ja  Purjeet, Metro Photo Challenge -valokuvauskilpailun kootut parhaat kuvat, Mikko Lagerstedtin Edge sekä Arktinen paratiisi - Jääkarhun valtakunta.

Ohjelmalavoja on useampi ja myös osastoilla on ohjelmaa. Poimin noista ohjelmista muutamia kiinnostavia luentoja. Lauri Laukkanen puhuu videoblogaamisesta useampana päivinä, Timanttien tekijät on kolmen valokuvaajan Jere Hietalan, Toni Härkösen ja Krista Keltasen keskustelua valokuvasta ja heidän töittensä esittelyä. Myös tuo niin kuin moni muukin ohjelma on useampana päivänä. Docendon lavalla mm. Tiina Puputti antaa poseerausvinkkejä henkilökuvaajalle ja Pekka Punkari puhuu mobilikuvauksesta. Tuossa tosiaan vain muutama poiminta viikolopun ohjelmasta messuilla. 

Palataan blogauksen muodossa messuihin ensi viikon alussa.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Kuva & Kamera, Fotofinlandia, Vuoden muotokuvaaja, Vuoden lehtikuva