My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Peilittömien myynti ohittaa perinteisten järkkärien myynnin tänä vuonna?

Perjantai 30.1.2015 klo 10:58 - Peter Forsgård

KOTEK on julkaissut elektroniikan ja kodinkoneiden myyntitilastot viime vuodelta. Minua kiinnostavimmat tiedot ovat luonnollisesti kameroiden myyntitilastot ja niiden kehitys. KOTEK ei tuossa viime vuoden katsauksessa ole tilastoinut eri merkkien välisiä eroja. Tilastoissa on kameratyypit.

Trendi joka tässä viime vuosina on näkynyt on aika selkeä edelleen. Kompaktikamerat ja perinteiset peilijärkkärit jatkavat syöksyään, peilittömät sen sijaan jatkavat kasvuaan. 

kameramyynti1.png

Kuten yllä olevasta kaaviosta näkee kompaktikameroiden myynti on lähes puolittunut. Vuonna 2012 niiitä myytiin vielä lähes 250.000. Peilittömien myynti on määrällisesti kasvanut 29% ja samalla perinteisten järjestelmien myyntimäärä on pudonnut peräti 44%. Kameroiden kokonaismyynti jäi miinukselle noin 30%. Muutokset ovat varsin isoja. Varsinkin kun kaksi suurinta merkkiä tekee käytännössä ainostaan perinteisiä peilijärkkäreitä ja haastajat taas peilittömiä. Peilijärkkäreiden valmistajilla on miettimisen paikka. Ihan varmasti tässä osa trendistä johtuu siitä, että peilittömät ovat edullisempia.

kameramyynti3.png

Yllä olevasta kaaviosta näkee, että peilijärkkäreiden keskihinta on hiukan noussut ja vastaavasti peilittömien hiukan laskenut. Karkealla laskutoimituksella perinteisiä peilijärkkäreitä on myyty noin 22, M€ ja peilittömiä hiukan yli 10M€. Vastaavat luvut vuodelta 2013 ovat n. 37,7M€ ja 8,2M€. Peilijärkkäreiden myynti on siis rahalliseti pienentynyt noin 15M€. Peilittömien myynti euroissa on samaan aikaan kasvanut 2M€ eli kasvua noin 24%.

kameramyynti2.png

Mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan mennään, jos talous kääntyy nousuun. Kuinka paljon se vaikuttaa kameramyynttin ja miten kehittyävät eri kameraluokat. Kompaktien lasku jatkuu, se on aika varmaa. Mobiilikuvaaminen on tullut tilalle. Perinteisten järkkäreiden myynti oli vuonna 2012 105.000 ja nyt ollaan 40.000 kappaleessa. Peilittömiä myyntiin 16.000 kappaletta vuonna 2012. Kasvua kappalemäärässä kahdessa vuodessa on 9.000. Nämä tiedot tästä hiukan pienestä talukosta.

Mikäli trendi jatkaa saman suuruisena peilittömien myynti kappalemäärissä on tänä vuonna suurempaa kuin peilijärkkäreiden. Samoilla prosenteilla kuin 2014 määrät olisivat: 22.400 ja 37.530 peilittömien eduksi. Tuo olisi jo melkoinen muutos. Toki asioihin vaikuttaa niin moni asia, että tuo ennustukseni ei varmaan ihan noin toteudu. Toisaalta jos vertaa vuoden 2012 ja 2013 lukuja niin perinteisten järkkäreiden lasku on kiihtynyt, 2012 -32% ja nyt -44% ja vastaavasti peilitömien nousu hiukan hidastunut, 2012 +32% ja nyt +29%. Kaikki luvut kuitenkin osoittavat, että käänne tapahtuu tänä vuonna. Pitääpä paremmalla ajalla kaivaa vähän tilastoja laajemmin eli muualta maailmasta. Euromääräinen myynti noilla omilla arvioillani olisi 13,3M€ ja 13,2M€ eli euromääräisesti ollaan aika tasoissa. Olen tuossa olettanut keskihinnan muutoksen samaksi kuin edellinen on ollut.    

Mielenkiintoista on sitten nähdä mitkä kameranvalmistaja ovat milläkin mallilla mukana.   

Kaavioiden lähde: KOTEK-Tilasto (dropbox ja pdf)    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, kamera

Kuvakilpailut ja kuvien jakaminen some-alustoilla

Torstai 22.1.2015 klo 13:28 - Peter Forsgård

Kuvakilpailuja on ollut niin kauan kuin muistan. Viime vuosina ne ovat lisääntyneet monestakin syystä. Niiden järjestäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa verkon ja sosiaalisen median avulla. Markkinointi on samoin helpottunut ja kanavat niiden markkinointiin ovat laajemmat. Kuvakilpailut ovat myös erinomainen tapa osallistaa asiakkita ja yleisöä. Kuvien ottaminen on helpottunut, koska lähes kaikilla on koko ajan kamera mukana. 

Ihan lähiaikoina olen käynyt Twitterissä muutaman kiinnostavan keskustelun aiheeseen liittyen. Hiukan ennen vuodenvaihdetta keskustelin YLE:n revontulikuvakampanjasta. Se ei varsinaisesti ollut kilpailu, mutta liittyy tähän samaan asiaan. YLE keräsi yleisöltä kuvia revontulista. Sinänsä asiakkaiden osallistaminen on ihan ok. Myös niiden kuvien näyttäminen siinä yhteydessä on aivan asiallista, ei siinä mitään. Se mihin tuossa asiassa puutuin ja kyselin toimittaja Miia Raiviolta (@miiaraivio) Twitterissä, miksi YLE tarvitse jatkuvan käyttöoikeuden revontulikuviin? Käytännössä nuo kuvat siis voisivat päätyä YLE:n kuva-arkistoon ja niitä voitaisi jatkossa käyttää veloituksetta kuvitukseen. Minusta tuo ei enää olisi asiallista. Pitäisi riittää, että lähetettyä kuvaa käytettään vain kerran ja siinä tarkoituksessa ja yhteydessä johon se kuvan kerääminen liittyy. Ne kuvat joita mahdollisesti halutaan käyttää jatkossakin pitäisi ostaa eli niistä tulisi maksaa. Hinta on sitten kokonaan toinen asia, koska yksittäisten kuvien hinta on aika alhainen. Kuvapankeista saa todella edullisesti kuvia ja se luonnollisesti vaikuttaa myös näiden kuvien hintaan. Eilen sitten sain vastauksen Terhi Upolalta (@terhiu), että se jatkuva käyttöoikeus oli YLE:ltä moka ja kuvat eivät päädy arkistoon. Minusta oikein asiallista toimintaa. Hyvä YLE. Ohessa kuvakaappaus osasta kyseisestä pitkästä keskustelusta.

revontulikilpailu.png

Toinen epäselvyys tuohon YLE:n revontulikuvakampanjaan mikä aiheutti aluksi kysymyksiä oli se käsitys, että jakamalla kuva #revontulet -häsällä esim. Twitterissä, siirtyisi kuvien oikeudet YLE:lle. Sen väärinkäsityksen YLE on tuossa linkittämässäni jutussa korjasi ja asiaa selvennettiin tuolta osin. Tuo ei siis pitänyt paikkansa, hyvä niin. 

Toinen mielenkiintoinen Twitter-keskustelu lähti Piritta Seppälän blogauksesta aiheena Matkamessujen näytteilleasettajien kuvakilpailuista. Hän antaa blogauksessaan yrityksille vinkkejä miten noita kilpailuja kannattaa järjestää. Blogaus oli minusta erinomainen, mutta siitä puuttui yksi tärkeä asia eli kuvien oikeudet. Keskustelusa kävi ilmi, ettei yksikään näistä kuvakilpailujen järjestäjistä ollut kertonut miten kuvia tullaan mahdollisesti hyödyntämään tai mitkä oikeudet kenelläkin on kuviin. Se on kuitenkin puolin ja toisin tärkeä asia. Osallistujan on hyvä tietää miten ja minne kuvat mahdollisesti päätyvät. Järjestäjän osalta on hyvä olla ymmärrys siitä, että osaa kertoa ohjeissa mitä oikeuksia kuviin kilpailun järjestäjä saa. Näin vältytään ongelmilta ja harmilta. Näissä Matkamessujen kuvauskilpailuissa oli ymmärtääkseni tarkoitus kuvata selfejä ja vastaavia sekä postata ne esimerkiksi kuvaajan omalle Instagram-tilille, jollain tietyllä hashtagilla. Kuva päätyy siis käytännössä mainokseksi. Uskoisin tämän jokaisen keskivertokuluttajan ymmärtävän. Jos tuo asia haittaa, niin ei osallistu.

Käyttöoikeuksien merkitys tulee tärkeäksi niissä tilanteissa, joissa näitä kuvia on tarkoitus hyödyntää jatkossakin. Mieleen ensimmäisenä tulee seuraavat Matkamessut ja nyt otettujen kuvien käyttö. Mitä jos ottamasi selfie mainostaa seuraavilla messuilla maata tai yritystä, jonka maine on syystä tai toisesta mennyt? Some aktiivin kasvot mainostamasta maata, joka yrittää rajoittaa somen käyttöä lainsäädännöllä? Tämä esimerkki ei edes ole kovin kaukaa haettu. Yksi ongelma on myös tilanne jossa kuvassa on muita ihmisiä. Ovatko he tietoisia mihin kuva voi päätyä? Valokuvan käyttäminen mainonnassa ilman kuvassa olevan lupaa on kielletty. Järjestäjähän pääsee vastuustan helposti laittamalla kuvaussääntöihin vaatimuksen, jossa tuo luvan kysyminen on kuvaajan vastuulla.  

Lähtökohtaisesti some on jakamista, kommentoimista ja reagoimista sisältöön. Kun kuvan tai muun sisällön julkaisee jollakin some-alustalla, sen on tarkoituskin tulla jaetuksi. Olennaista minusta jakamisessa on, että yhteys alkuperäiseen säilyy eli sisällön alkuperäisen tekijän tieto säilyy jaetun kuvan tai sisällön mukana. Yleensä näin onkin, mutta esimerkiksi regrammaaminen eli Instagram-kuvan jakaminen omalla Instagram-tilillä saattaa aiheuttaa alkuperäisen tekijän tiedon hämärtymisen. Uudelleen jaettu Instagramkuva näkyy jakajan kuvavirrassa ja sen erottaminen jakajan omista kuvista ei ole täysin selvää. Muutaman kerran on minun omia Insta-kuvia uudelleen jaettu Instagramissa ja niissä jaoissa alkupeäinen tieto on ollut kommenteissa. Minusta tuo tapa ei ole ihan asiallinen. Kuvaa ei voi kait voi klikata ja päästä alkuperäiseen kuvaan. Tästä samasta tai samankaltaisesta ongelmasta johtuen Pinterest joutui muuttamaan omaa palveluaan. Nykyään pinnauksesta ja uudelleenpinnauksesta pääsee suoraan alkuperäiseen sisältöön.

Ohessa kuvakaappauksia liittyen tuohon toisen ottaman Instagram-kuvan jakamiseen omalle Instagaram-tilille.

regram1.png regram2.png
regram3.png regram4.png

Ylemmällä rivillä on LuxHelsingin regrammaama kuvani, jonka otin LuxHelsinki tapahtumassa ja jaoin Instagramissa. Kun kuva (vasen yläkulma) ilmestyy näkyviin niin, siinä ei selkeästi heti näy kuka kuvan on ottanut. Vasta skrollaamalla (oikea yläkulma) näkyy kommentissa kuvaajan Instagram nickki. Sitä klikkaamalla pääsee kuvan ottaneen tilille. Alemmassa rivissä näkyy kuvakaappaukset kokeilusta, jossa itse testasin miten Regram toimii. Kyseisessä applikaatiossa voi valita mihin kohtaan haluaa näkymään kuvan ottajan tiedot eli vesileiman. Allakuva tuosta kohdasta Regram aplikaatiossa

regram5.png

Applikaatio ottaa automaattisesti mukaan myös kuvan kuvatekstin. Sen saa myös deletoitua ja silloin ainoa tieto ottajasta on tuo vesileima. Tämä Regram ainakin toimii asiallisesti, mutta markkinoilla on muitakin vastaavia sovelluksia, jotka eivät näin selkeästi jätä tietoa alkuperästä. 

Yleensä nämä sosiaalisen median kuvapalvelut ottavat mahdollisimman laajan oikeuden palveluun ladattuihin kuviin. Suurin syy tähän on saada mahdollisimman laajat oikeudet kuvien jakamisen mahdollisuuksiin. Toistaiseksi ei ole vielä mikään kuvanjakopalvelu aloittanut kuvapankkitoimintaa, ainakaan tietääkseni. Oikeudet siihen kyllä olisi, jos näin haluttaisiin tehdä.

Aihepiiri on varsin laaja ja tähänkin blogaukseen tuli aika paljon asiaa. Toisaalta hyvä niin. Jakaminen on lisääntymässä ja on hyvä tuntea asialliset tavat tehdä se, jotta tieto alkuperäisestä sisällöntekijästä ei katoa ketjussa.    

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, some, kuvakilpailut, Instagram, Regram

Valokuva videokuvasta?

Perjantai 16.1.2015 klo 10:39 - Peter Forsgård

Videokuvan resoluution kasvaessa tulee yhä ajankohtaisemmaksi ja mahdollisemmaksi ottaa valokuvia "irti" videokuvasta. Muotikuvauksessa tuo on jo osittain arkipäivää. Painettavat valokuvat aatetaan ottaa suoraan videokuvasta. Tämä on erityisesti silloin käyttökelpoista kun samasta materiaalista tarvitaan sekä liikkuvaa kuvaa esim. TV-mainokseen, sähköisen lehden kanteen tai videota sisältävään katumainokseen sekä kuva printtimainokseen. Tuotannot halpenevat, kun kuvaus voidaan järjestää yhdellä ja samalla kerralla ja tilannetta ei tarvitse uusia tai tehdä kahteen kertaan.

Photokina-blogauksessa mainitsin RED-kameran käytöstä yllämainituissa tilanteissa. Siellä katselin demoa aiheesta. Videosta tehdyt valokuvaprintit olivat todella laadukkaita. Muistettava on, että tuo kyseinen RED teki kuvaa 75fps ja 6K-laadulla eli ihan kaikkien ulottuvilla se ei ole. Ainakin Annie Liebovitz on käyttänyt RED-kameraa Vanity Fair -kuvauksissa jo 2009 eli mistään uudesta asiasta ei ole kysymys.

Olen tästä aiemminkin kirjoittanut ja puhunut. Yleensä vastauksena ja kommentteina olen saanut, että "joo ei, koska valo-ja videokuvaus ovat erilaisia asioita". Niin ovatkin ja ei se kaikkeen varmaan sovikaan, mutta kysymys on taas siitä miten joku sitä silti soveltaa omaan työhönsä. Kaikki eivät välitä esteistä ja muiden sanomisista vaan kokeilevat asioita ja jotkut jopa onnistuvat kokeiluissaan. Minusta tuo on äärimmäisen mielenkiintoista. 

Itsekin olen jo 90-luvun puolivälissä kuvannut henkilökorttikuvia videolla. Silloin käytössä oli DV-nauhuri. Kuvat henkilöistä poimittiin tuosta nauhalla olevasta videosta ja tulostettiin kulkukortteihin. Se oli äärimmäisen nopea ja tehokas tapa kuvata niitä kuvia. Laatu riitti siihen mihin pitikin.

Ajankohtainen asia tämä on nyt siksi, että 4K-tallennus yleistyy myös kuluttajakameroissa. Esimerkiksi noin 1000€ maksava Panasonic LX100 kuvaa 4K-videota 30fps nopeudella. Toisin sanoen kameralla voi ottaa 3840X2160px kokoisia kuvia 30 kuvaa sekunnissa. Aivan suoraan tuota ei voi verrata "moottoriperään", jolla saisi 30 kuvaa sekunnissa. Eroja ovat kuvan pikselimäärät ja suljinajan asettamat haasteet sekä se, että kuva on jpg. Kuluttajamalleissa varmaan menee hetki ennekuin pystyvät tallentamaan raw-videota tuossa koossa. Videolla suljinaika on puolet fps-nopeudesta eli aika usein 1/50s. Tuolla ajalla liike näyttää sellaiselta kuin olemme siihen liikkuvassa kuvassa tottuneet. Valokuvaan tuo suljinnopeus ei välttämättä kuitenkaan riitä. Nopeita liikkeitä voi ja kannattaakin kuvata 60fps ja silloin suljinaika 1/125s on parempi tallentamaan liikettä. Mikäli on tarkoitus ottaa videosta "irti" ainoastaan valokuvia eli videota ei ole tarkoituskaan tehdä, voi suljinaikaa lyhentää sopivaksi suhteessa kohteen liikkeeseen. En usko, että kauaa menee kun vanhemmat kuvaavat lapsensa urheiluharrastuksia lyhyinä videopätkinä ja irrottaa siitä haluamansa valokuvat.

Panasonicin GH4:seen tuli hiljattain ohjelmistopäivitys, jossa lisäyksenä oli 4KPhoto-mode ja loop-tallennus. 4KPhoto-modesta saa Panan omalla softalla helposti irroitettua valokuvan. Kuvaan tulee mukaan exif-tiedot. Kuvan irrottaminen ei toki vaadi tuota ohjelmaa, mutta tuo ominaisuuden lähemmäs kuluttajaa, kun ohjelma tulee kameran mukana. Kuvanirrottamiseen ei vaadita kalliita videoeditointiohjelmia. On vain ajan kysymys milloin nämä samat ominaisuudet tulevat kuluttajamalleihin. Toinen ominaisuus uudessa firmiksessä oli loop-tallennus. Sillä kamera tallentaa ja säilyttää vain 5 viimeistä kahden minuutin pätkää. Voi siis kuvata huoletta ja ei tarvitse pelätä, että muistikorti loppuu. Toimii mainiosti juuri vaikka tuossa mainitsemassani lasten urheilun kuvaamisessa.

iPhoneen saatava Vhoto tekee kuvan irrottamisen videosta automaattisesti. Applikaatiolla kuvataan video ja se automaattisesti analysoi sen ja poimii omasta mielestään parhaat stillit. Videot voi myös kuvata jollain muulla applikaatiolla ja tuoda Vhotoon. En ihmettelisi vaikka tuo ominaisuus tulisi vakiona kaikkiin kännyköihin tulevaisuudessa. Helpottaa tilannekuvien ottamista merkittävästi. Tosin pitää muistaa, että kuvatessa heiluva kamera ei välttämättä tallenna yhtään terävää kuvaa. 

Tekniikka auttaa meitä ja varsinkin tuo Panasonicin loop-ominaisuus mahdollistaa helpommin sen oikein laukaisuhetken valitsemisen. Täytyy toki muistaa ettei kamera kuitenkaan osaa valita sitä parasta kuvauspaikkaa tai muita asetuksia, saati ilmaisua ja valoa. Toinen asia pitää myös muistaa on, ettei 30 kuvaa sekunnissakaan takaa sitä täydellistä laukaisuhetkeä. Sen voi saada vain kokemuksen kautta ja ottamalla se kuva perinteisesti valokuvaamalla. Tietysti framenopeuksien kasvaessa tilanne muuttuu. Osittain tämä on toteuttukin jo Panasonicissa, sen nopein "mottoriperä" kuvaa 40 kuvaa sekunnissa. Nopeus on saavutettu käyttämällä elektronista suljinta. Maksimi kuvamäärä tuolla on 120 kuvaa eli kolmen sekunnin ajan. Rajoituksena tuossa on, että tiedostomuoto on .jpg. 

Väitän, että tuskin menee kovin monta vuotta kun kuluttajakamerat ottavat kuvia vielä suuremmilla nopeuksilla. Mielenkiintoista miten tekniikka muutta tapaa jolla kuvaamme. Mobiilikuvaaminen oli edellinen mullistus. Onko tämä kuvien kaappaminen videolta seuraava iso mullistus? 

Toistaiseksi omassa työssäni tuskin ihan heti tarvitsee kuvia tehdä irroittamalla ne videosta. Mielenkiintoinen asia se kuitenkin on ja kokeilemisen arvoinen. Sitten tietää miten hyvin sillä metodilla kuvat onnistuvat. Tarkoitus onkin tuota menetelmää testata ja katsoa miten se soveltuu omiin kuvauksiin, jos ei ihan juuri nyt niin tulevaisuudessa. Tuohon liittyen on myös muutama tuon tekniikan soveltaminen mielessä. Palataan näihin kuviin ja kokemuksiin kunhan saan tuota kunnolla testattua.   

 

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Panasonic iPhone, applikaatio, Vhoto

Nelikoptereista eli droneista

Torstai 15.1.2015 klo 15:53 - Peter Forsgård

Kuten edellisessä blogauksessani mainitsin ovat dronet eli nelikopterit yksi tämän vuoden trendeistä. Niiden määrä tulee lisääntymään valtavasti. Markkinoille on tullut suuri määrä erilaisia droneja, isoja ja pieniä. Valo- ja videokuvaukseen nämä liittyvät siinä, että suurimmalla osalla droneista voi kuvata. Uskoisin niiden olevan niitä seuraavia action-kameroita.

Itse olen jo pitkään noita tutkiskellut ja miettinyt sellaisen hankintaa. Vihdoin ennen joulua sain  hankinnan tehtyä. Pitkään mietin, että hommaan samantien sellaisen, jolla voi tarvittaessa tehdä kuvauksia myös ammattimaisesti. Onneksi en kuitenkaan tässä vaiheessa päätynyt sellaiseen, vaan ostin edullisemman. Päädyin valitsemaan Parrot AR Drone 2.0:aan. Parrot on drone, jossaa on riittävän monipuoliset lentämisen harjoitteluun liittyvät ominaisuudet.

drone.png

Parrotin kamera ei missään nimessä ole laadukas, mutta toimii tässä vaiheessa oikein hyvin treenatessa. Parrotia ohjataan älypuhelimella. Siinä on varsin laajat ominaisuudet, jotka helpottavat oppimista. Dronen valmistajan oman aplikaation lisäksi on saatavana myös kolmannen osapuolen tekemiä aplikaatiota. Lisävarusteena hankin myös GPS Flight Trackerin, jonka avulla voi lentää automaattisesti pisteestä toiseen. Applikaatiossa on toiminto, jossa voin karttaa napauttamalla kertoa mihin drone lentää. Valittavissa on myös korkeus, jolla sinne valittuun paikkaan lennetään. Valmistajan omassa applikaatiossa ei voi tehdä lentosuunnitelmaa ja/tai reittejä vaan se lentää ainoastaan yhteen pisteeseen. Kun drone on saavuttanut määränpään voi toki laittaa käskyn minne seuraavaksi. Niillä kolmannen osapuolen aplikaatiolla on näitä reittejä mahdollisuus tehdä. En ole tuota vielä kokeillut. Fligt Tracker myös tallentaa lennon tiedot pilveen ja luonnollisesti niitä voi jälkeen päin tarkastella.

Ennakkoon tehty reitti on varsin toimiva vaikka kiinteistöjen ilmakuvaamisessa. Tuossa automaattilentämisessä on vain haasteena se, että se ei ole laillista. Tavallaan ihan ymmärettävistä syistä, koska miehittämätön ilma-alus on aina väistämisvelvollinen. Todellisuudessa tuo on aika hypoteettinen tilanne, jossa drone kohtaisi lentokoneen. Ei toki mahdoton skenaario, mutta aika kaukaa haettu kuitenkin. Suurempi ongelma tuossa itsenäisessä lentämisessä ovat muut esteet, kuten sähkölinjat, puut ja pensaat ym. Muutenkin turvallisuus lennättäessä on tärkeää. Missään tapauksessa ihmisjoukkojen yläpuolella lentämistä ei pidä tehdä kuin vasta siinä vaiheessa, kun lentämisen todella hallitsee täydellisesti. Silloinkin suurta varovaisuutta nuodattaen. Putoava kopteri saa pahaa jälkeä aikaan.

Lentäminen on toistaiseksi sujunut varsin mallikkaasti. Dronesta on vaihdettu kaksi propellia, ne saivat hiukan siipeensä putoamisessa ja seuraavalla lennolla toinen niistä halkesi. Osa syy varmaan oli kova pakkanen. Tuo putoaminen sattui aika korkealta. Akku loppui 100 metrin korkeudessa ja drone tuli aika suoraan alas.

viikki_100m.png

Kuvattu Viikin pelloilla 100 metrin korkeudesta. Ruutukaappaus videosta jossa drone panoroi maisemaa eli huonon peruslaadun lisäksi kuvassa on liike-epäterävyyttä.

Tosiaan mitään muuta vauriota ei tullut kuin tuo propellivaurio. Erittäin kestävä drone siis. Tämä kyseinen drone on myös siitä mainio, että siihen saa helposti varaosia ja pienimmät vauriot ovat suhteellisen helppoja itse korjata. Varaosien hinnatkaan eivät päätä huimaa. Esimerkiksi propellisarjan saa alta 10 euron.

Lentäminen täysin itse ohjaten on aika haastaava. Tässä huomaan sen, etten ole koskaan kovin paljoa pelannut konsolipelejä. Niistä olisi ollut paljon hyötyä. Oppimiskäyrä itsellä on onneksi aika nopea ja GPS avusteisesti lentäminen on huomattavasti helpompaa. Yksi lentämistä haittaava on tuuli. Parrot on aika kevyt ja näin ollen kovin herkkä tuulelle. Varsinkin alkuvaiheessa on välillä vaikea huomata tekikö ohjatessa jonkun virheen vai nappasiko tuuli droneen kunnolla. Myös tuon tuuliherkkyyden vuoksi lentäminen ahtaissa paikoissa ei ole järkevää. 

Tässäkin asiassa on hyvä muistaa, että kuvaamistaidoilla ei tee mitään jos ei osaa hallita kopteria eli hankimmalla dronen ei tule ilmakuvaajaksi. Oppimiskäyrän ilmakuvaajaksi on nopeampi, jos jo hallitsee lentämisen. Vasta molempien asioiden ollessa hallinassa voi harkita ammattimaista ilmakuvausta, siihen asti ollaan harrastajia sen varsinaisessa merkityksessä.

Katsotaan mihin tämä omalla kohdalla johtaa ja jos taitoja kertyy riittävästi, niin kesällä täytyy harkita parempikameraisen dronen hankintaa. Sopiva varmaan löytyy DJI:n valikoimista. 

 

  

4 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, drone, nelikopteri, Parrot, Dji

Ennustuksia vuodelle 2015 ja vähän hajatelmia menneestä vuodesta.

Keskiviikko 14.1.2015 klo 9:42 - Peter Forsgård

Taas on se aika vuodesta jolloin miettitään hiukan mennyttä vuotta, mutta ennen kaikkea katsotaan eteenpäin.

Ennen kuin mietitään tulevaa, katsotaan hiukan mennyttä vuotta. Suurin muutos omalla kohdalla oli varmaan siirtyminen CSC:hen, Olympukseen valokuvauksen osalta ja videotyön osalta Panasoniciin. Se ei vaikuta kuvien sisältöön sinänsä, mutta muuttaa hiukan kuvaamisen kulkua ja tapaa miten kuvaan. Tapa liittyy lähinnä siihen uudenlaiseen ajatukseen kuvan valottamisesta. Siitä kirjoitin enemmän syyskuussa blogauksessani aiheesta.

Viime vuosi oli ammattilisesti taas oikein hyvä. Ainahan sitä toki ehtisi enemmänkin jne, mutta ei tässä tilanteessa ole valittamista. Samaan aikaa valokuvaus tai tarkemmin sanottuna valokuva elää parasta aikaansa ja samalla valokuvaus on ammattina haastava ja koko valokuvaajan ammatti on päätoimena yleisesti kuihtumassa tai ainakin uhattuna. Toisaalta haasteet ovat hyviä, se pitää mielen virkeänä. Ainahan se on historian saatossa ollut niin, että haastavat ajat synnyttävät uutta. Toki osa vanhasta katoaa ja se on tietysti ikävää, jos se sattuu omalle kohdalle. Tosin siihen omalle kohdalle sattumista voi yrittää pehmentää tekemällä asioita uudella tavalla ja luomalla itselleen jotain uutta valokuvauksen saralla.

Uskoisin tämän vuoden yksi trendeistä olevan valokuvan poimimisen videosta. 4K kameroiden yleistyminen ja halpeneminen mahdollistaa tämän. Panasonic julkaisi CES-messuilla Las Vegasissa kuluttajatason videokameroita, joilla voi kuvata 4K-resoluutiolla. Niissä myös ns. 4K Photo ominaisuus, jossa heidän omalla softalla voi poimia helposti kuvia videosta. Tosin en usko, että se perinteisen videokameroiden kautta vielä tapahtuu. Ennemminkin se tulee tapahtumaan kännyköiden avulla. Nyt on jo ainakin iPhoneen saatavissa VPhoto-applikaatio, jolla voi kuvata videota niin, että applikaatio poimii kuvatusta videosta valmiiksi stillkuvia joista voi sitten valita mieleisensä. Videosta poimittavat stillkuvat ovat jo arkipäivää myös osalle ammattilaisia. Mainoskuvaajat maailmalla ovat jo jonkin aikaa käyttäneet RED-kameroita esim. muotikuvauksissa. Valtavirtaa se ei taida ihan joka paikassa olla, mutta ihan varmasti yleistymässä. Yhä enemmän tullaan tarvitsemaan samasta kuvauksesta sekä valokuvia, että liikkuvaa kuvaa. 

Toinen trendi tulee olemaan dronet. Osittain tuo koskettaa myös ammattivalokuvaajia, koska niiden yleistyessä myös asiakkaiden vaatimukset voivat kasvaa. Dronella lentäminen ja sillä kuvaaminen on taas yksi lisämahdollisuus valokuvaajille. Tälläkin saralla harrastajat ovat jo ottaneet isoja askeleita. Toisaalta osasta heistä tulee tuon alan ammattilaisia tekemällä. Kaikkeen ei tarvitse virallista koulutusta ollakseen ammattilainen. Tavoitteellinen ja pitkäjänteinen opettelu voi johtaa ammattilaisuuteen. 

Kameroiden osalta jo viime vuonna näki trendin, jossa ollaan menossa kohti pienempiä ja kompaktisempia järjestelmäkameroita. Perinteisen peilijärjestelmäkameran myynti laski ja samaan aikaan CSC-kameroiden myynti kasvoi. Tämä ei tarkoita, että kuvaajat olisivat hylänneet perinteisen peilikameran, vaan aika moni on sen rinnalle ostanut pienemmän kompaktimman järkkärin. Uskon tuon suunnan jatkuvan myös tänä vuonna. Tulevaisuudessa peili tulee katoamaan suurimmasta osasta kameroista. Toistaiseksi vielä on tilanteita joissa peili on hyödyllinen, urheilukuvaus ja muut nopeat tilanteet tulevat ensimmäiseksi mieleen. Tämäkin tilanne voi muuttua ja etsin voi olla täysin hybridi, jossa on yhdistetty optinen ja sähköinen etsin.

Kuten tuossa ylempänä totesin ovat ajat haastavia valokuvaajalle ja se on tarkoittanut uusien tapojen, työnkulkujen ja toimintamallien keksimistä ja kehittämistä. Ilahduttavasti jotkut ovat jo käyttäneet joukkorahoitusta projektiensa rahoittamiseen. Esimerkkeinä vaikka Uusi Inari ja Uuden Maan Sanomat. Aiemmin blogasin Carl Bremerin kirjaprojektista, jossa käytettiin myös Mesenaattia kirjan rahoittamiseen. Minusta nämä kolme projektia ovat rohkaisevia ja uskoin vahvasti näiden lisääntyvän jo tänä vuonna. Nämä ovat hyviä esimerkkejä uudesta tavasta tehdä. Erityisen iloinen olen tuosta Caj Bremerin projektista. Yksi parhaista, ellei paras, lehtikuvaajamme on avoin uudelle tavalle tehdä kirjoja.

Omalta osaltani vuosi alkanut hiljaisissa merkeissä kuten vuodet yleensäkin. Ensi viikolla alkaa yksi erittäin kiinnostava valokuvausprojekti ja katsotaan mihin se johtaa. Siitä sitten myöhemmin lisää, kunhan homma lähtee käyntiin.

Oikein hyvää alkanutta Vuotta 2015 ja hyviä ja menestyksellisiä kuvauksia koko vuodelle.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Olympus, Panasonic, VPhoto, Mesenaatti, croudfunding