My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Charlie Rose haastattelee: Platon

Lauantai 11.9.2010 klo 18:00 - Peter Forsgård

Platon on yksi tämän hetken tunnetuimpia valokuvaajia. Hän on New Yorker -lehden staff-kuvaaja.

Charlie Rose haastatteli häntä liittyen hänen Civil Rights -liikkeen johtohahmoista tehtyyn muotokuvasarjaan. Videolla hän kertoo kuinka projekti tehtiin. On kiinnostavaa kuulla kuinka hän toimii kuvaustilanteessa ja miten hän luo ilmapiirin muotokuvaushetkeen. Haastattelu on videon alusta noin 8 ja puoli minuuttia. Valitettavasti en löytänyt kuvasarjaa veskosta. Se on ainoastaan nähtävissä New Yorker -lehden maksullisella osalla verkkosivuja. Videossa on onneksi muutama vaikuttava kuva muotokuvasarjasta.

(via the Fstop mag

Muita mielenkiintoisia Rosen haastattelemia valokuvaajia, joita pikaisella sivuilta löysin:

Roy DeCarava, Anton Corbijn, Herb Ritts, Larry Fink, Gordon Parks vuodelta 1998 ja in Memorian vuodelta 2006, Mary Ellen Mark, Lord Snowdon, Patrick McMullan, Richard Avedon ja John Szarkowski.

Muutama noista kuvaajista oli minulle entuudestaan tuntemattomia. Eiköhän noista taas riitä hetkeksi kuunneltavaa. Seuraavaksi voi sitten jatkaa samaisessa paikassa Art & Design -haulla.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Platon, FStop magazine, Carava Roy, Corbijn Anton, Ritts Herb, Fink Larry, Parks Gordon, Mark Mary Ellen, Snowdon Lord, Avedon Richard, Szarkowski John

Interaktiivinen portfolio

Torstai 3.12.2009 klo 14:41 - Peter Forsgård

Valokuvaaja Platon interaktiivinen portfolio Portraits of Power on esillä The New Yorker -lehden verkkosivuilla. Varsin mukava ja kiva tapa esitellä muotokuvat. Kuvaa klikkaamalla Plato kertoo lyhyesti kuvaustilanteesta. Joukossa on myös Tarja Halonen. Kuvat on otettu YK:n päämajassa, kun paikalla oli lähes kaikki valtioiden päämiehet. Kannatta kuunnella sarjan viimeisen kuvan mp3-äänite. Siinä Platon kertoo enemmän varsin massiivisesta projektista ja tavastaan kuvata.

Tuossa sarjassa Platon tyyli on ymmärrettävästi varsin yksinkertainen. Tyylistä tulee mieleen Richard Avedon ja Martin Schoeller, vaikka valaisu onkin hiukan erilainen. 

(via photokaboom-blogi)

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Plato, The New Yorker, audioslideshow, Avedon Richard, Schoeller Martin, linkki

Galleriakierros Berliinissä.

Torstai 27.11.2008 klo 17:59 - Peter Forsgård

Galleria kierroksen päätarkoituksena oli tavata ja tehdä haastattelu skotlantilaisesta valokuvaajasta Albert Watsonista. Haastattelu meni loistavasti. Watson osoittautui varsin mukavaksi ja mielenkiintoiseksi persoonaksi. Haastattelu ilmestyy myöhemmin painetussa muodossa Jukka Kolarin kirjoittamana, joten siitä ei sen enempää.

Näimme Watsonin näyttelyn Dusseldorfissa vajaa pari kuukautta sitten. Se näyttely oli hyvin laaja. Viime torstaina avattu näyttely Berliinissä Camera Work-galleriassa oli selkeästi pienempi. Osittain esillä oli samoja kuvia, mutta hiukan pienempinä. Edelleen p isti silmään Watsonin kyky hallita useita genrejä. On olem assa sanonta "Jack of all Trades, but Master of none.", mutta Watsonin kohdalla tämä ei päde vaan sen muoto on: "Jack of all Trades and Master of them all." Äänitin haastattelun ja saatan julkaista sen jutun ilmestymisen jälkeen. Katsotaan saanko editoitua äänitettä sopivasti, jotta se on julkaisukelpoinen myös tejknisesti.

Avajaisissa galleria oli aika täynnä väkeä. Aivan selvästi huomasi, että liikkeellä oli keräilijöitä, jotka olivat valmita maksamaan pyydetyn hinnan Watsonin kuvista. Hinnat pyörivät siellä 10.000 euron molemmin puolin, osa kuvista reilusti ylikin.

Muita kiinnostava kohteita oli mm. Helmut Newtonin säätiön kokoelma, Agnes B:n kokoelma c/o Berlin-galleriassa, sekä herkullisimpana Richard Avedonin Retropektiivi. Newtonin-säätiön museossa ei ollut varsinaista näyttelyä juuri menossa. Esillä on vain pysyväisnäyttely Newtonin urasta. Näyttelystä löytyy Newtonin Monacon kodin olohuoneen replika, Newtonin käyttämät kamerat, näyttelyjulisteita, muistivihkoja, kalentereita ym. Paikka on ehdottomasti vierailun arvoinen paikka.

c/o Berlin -galleriassa oli esill,ä muotimaailmassa vaikuttaneen Agnes B:n valokuvakokoelma. Se on yksi tunnetuimmista yksityiskokoelmista Ranskassa. Kokelmassa oli kuvia Henri Cartier-Bressonilta, Diane Arbukselta, Martin Parrilta, Andy Warholilta ym.

Martin-Gropius-Baussa oli Richard Avedonin Retropektiivi. Kuvat ovat varsin tuttuja, mutta Retropektiivin näkeminen oli huikaiseva kokemus. Esillä oli luonnollisesti lähes kaikki tunnetuimmat kuvat. Aivan uran alkuvaiheen kuvat Harpers Bazaar-lehteen ja aivan loppuajan kuvat. Myöhäisin kuva taisi olla kuva islantilaisesta laulajasta Björkistä. Berliinin näyttelyyn oli lisätty Avedonin ottamat reparikuvat muurin murtumisesta Brandenburgilla.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, valokuvaus, Berliini, Martin-Gropius-Bau, Watson Albert, Agnes B., c/o, Avedon Richard, Camera Work-galleria, Newton Helmut

Kuvat jotka haluaisin nähdä.

Lauantai 1.12.2007 klo 21:00 - Peter Forsgård

Valokuvaajalegendat tunnetaan tietyistä kuvistaan tai tarkemmin ottaen tyylistään. Esimerkiksi Avedon tunnetaan valkoisella taustalla otetuista muotokuvistaan, jotka on valaistu tietyllä tavalla. Karsh tunnetaan kovilla valoilla tehdyistä lowkey-kuvistaan. Molemmilla on ns. signature-style ja heidän kuvistaan ei voi erehtyä.

Molemmat kuvaajat ovat kuitenkin ottaneet kuvia, joita ei tietääkseni ole koskaan julkaistu. Nyt en suinkaan tarkoita heidän eri projektiensa töitä, vaan kuvauksia, jotka eivät ole niitä joista heidät tunnemme.

Avedon kuvasi paljon yhdessä Diane Arbusin kanssa erilaisissa juhlissa. Arbus tukeutui Avedoniin ja sai häneltä paljon apua. Näitä heidän samoissa juhlissa ottamiaan kuvia ei tietääkseni ole julkaistu koskaan. Toisaalta tuo ei nyt sinällään ole mitenkään yllättävää, olihan Avedon aikansa suurimpia muotikuvaajia ja varmasti haluttu vieras erilaisissa kissanristiäisissä. Arbus oli luonteva seuralainen, olivathan heidän vanhemmat kauppiaina samalla kadulla.

Paljon yllättävämpää on se, että Yosuf Karsh kuvasi katukuvaa. Aivan hiljattain näin eräässä kirjassa yhden hänen ottaman katukuvan. Kuva ei mitenkään ollut erikoinen, mutta olisi silti mukava nähdä niitä lisää, kokonaisuus on aina eriasia kuin yksi kuva. Karshia ei oikein voi mieltää katukuvaajaksi ja olin aika yllättynyt, että hän sellaista on tehnyt. 

Molempien kuvaajien osalta perikunta päättää julkaistaanko noita kuvia koskaan, jos negat ovat edes olemassa.

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Avedon Richard, Arbus Diane, Karsh Yosuf

Kirjaston kätköistä osa 3: Photography is a secret about a secret - Diane Arbus

Lauantai 25.8.2007 klo 10:46 - Peter Forsgård

Diane Arbus oli varsin kiehtova valokuvaaja. "Photographer of the freaks" kuten hänestä on sanottu. Aivan varauksettomasti hän itse ei tuosta määritelmästä pitänyt. Maine haittasi hänen kaupallista kuvaamistaan eli toimeentuloaan.

Patricia Bosworthin kirjoittama Diane Arbusin elämäkerta (ISBN 9780099470366) on innostavaa ja mielenkiintoista luettavaa. Diane Arbus oli rikkaan turkiskauppiaan tytär. Kirjan alussa kerrotaan Dianen lapsuudesta New Yorkissa. Neljätoistav uotiaana hän tapasi isänsä turkistavaratalossa tulevan miehensä Allan Arbusin. Vanhempiensa vastustuksesta huolimatta he menivät kihloihin heti, kun Diane täytti 18.

Allan ja Diane aloittivat muotikuvaajina. He olivat tiimi, jossa Dianen loistavaa silmää ja näkemystä käytettiin mallien valinnassa ja stylistinä. Allan rohkaisi Diane myös kuvaamaan enemmän ja myöhemmin he kuvasivat muotisessioita vuoron perään. Arbus Studios oli varsin merkittävä muotikuvauksen alalla. He tekivät kuvauksia mm. Glamour, Seventeen, Life ja Look -lehtiin. Heidän ongelmansa tosin oli silloin molempien vetäytyvä luonne. Vaikka he pitivät illalliskutsuja kotonaan, muotimaailman guruille, eivät he oikein hallinneet sosiaalista elämää. He olivat kuitenkin suhteellisen menestyneitä.

Diane oli aika levoton sielu ja luonnollisesti hän halusi kokeilla siipiään itsenäisenä kuvaajana. Allan rohkaisi häntä siihen. Aluksi Diane käytti omissa projekteissaan Studio Arbus -nimeä, koska se oli saavuttanut mainetta ja siihen oli hyvä tukeutua.

Arbusien avioliitto rakoili ja Diane muutti pois yhteisestä asunnosta. Varsinaisesti avioero astui voimaan vasta paljon myöhemmin, vuonna 1969.

Tästä alkaa oikeastaan kirjan mielenkiintoisin osa, Dianen omasta valokuvaus urasta kertova osuus. Osalla on kuvaava nimi, The Dark World. Hänellä oli suuri määrä mentoreita, Lisette Model, Marvin Israel, Richard Avedon, Edvard Weston ym. Kaikki, Israelia, lukuun ottamatta olivat suuria valokuvaajia. Israel oli art director eri lehdissä, mm. Harpers Bazaar-lehdessä. Kaikki he pitivät Dianea suurena lahjakkuutena ja potkivat häntä eteenpäin. Kirjassa on myös paljon tekstiä ja tarinaa näistä kuvaajista. Varsinkin Avedonin tavasta tehdä työtä oli mielenkiintoista lukea.

Koko ajan omien projektien ohella hän teki, tai yritti tehdä, kaupallisia töitä lehdille. Ongelma kaupallisissa töissä oli hänen tyylinsä, se ei aina miellyttänyt. Diane osallistui yhteisnäyttelyyn " New Documents" MoMAssa vuona 1967. Näyttely oli Arbusille varsin merkittävä. Näyttelyn oi tarkoitus esitellä Arbus maailmalla, kuten Avedonin sanoi. Vastaanotto oli upea. Edellisessä MoMA:n näyttelyssä 1965, "Recent Acquisitions", oli ollut esillä kolme Arbusin alkuvuosien tuotantoa. Silloin vastaanotto oli aavistuksen tyrmäävämpi, printit piti puhdistaa joka aamu syljestä.

Vuosikymmenen lopussa Dianen elämä käy yhä hurjemmaksi. Hänen elämänsä käy vaaralliseksi ja ongelmat toimeentulon kanssa käy välillä ylitsepääsemättömäksi. Vuonna 1969 Allan Arbus menee uusiin naimisiin ja muuttaa Hollywoodin toteuttaakseen toista unelmaansa, ruveta näyttelijäksi. Silloin vasta virallisesti loppuu Arbus Studion tarina. Diane on tukeutunut siihen asti Arbus Studion pimiöön ja Allaniin taloudellisesti. Uskoisin, että tuo Allanin muutto kauas oli lähtölaskenta Dianen kohtalolle.

Diane kuvasi lähes tulkoon koko ajan. Hän kulki kamera kainalossa minne tahansa menikin. Hänen intohimonsa olivat kummajaiset, freaks. Niitä hän kuvasi loputtomiin ja monia hänen kuvausideoitaan ei voitu toteuttaa, koska kuvauslupaa ei saatu. Toisinaan hän teki isoja projekteja, joita ei voinut julkaista, koska ei saanut malleilta julkaisulupaa.

Hänen kuolemansa jälkeen MoMA:ssa oli suuri Arbusin retrospektiivinen näyttely, joka oli lopullinen läpimurto.

Kirjasta jäi jotenkin sellainen fiilis, että Arbus ei koskaan oikein itse ollut täysin tyytyväinen saavutuksiinsa. Ikään kuin häneltä olisi jäänyt ottamatta se valokuva, joka olisi lopullisesti nostanut hänet omasta mielestään suureksi. Sitä kuvastavat muutamat kuvasprojektit, jotka kestivät vuosia. Useiden vuosien jälkeen hän vihdoin sai jonkin kuvan pitkään kuvaamastaan aiheestaan, joka miellytti. Sen jälkeen hän siirtyi eteenpäin. Vai oliko hän lopultakin saavuttanut jotain ja päätti itse siirtyä eteenpäin…

Diane Arbus - epävirallinen verkkosivusto

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston katkoista, Arbus Diane, Model Lisette, Israel Marvin, Avedon Richard, Weston Edward

Kirjaston kätköistä osa 1

Perjantai 6.7.2007 klo 13:26 - Peter Forsgård

aep.jpgOlen jo pitempään ajatellut bloggailla valokuvaus- ja siihen jollain tavalla liittyvistä kirjoista. Kuten olen aikaisemminin todennut on minulla aika suuri valikoima valokuvauskirjoja. Kirjoja noin yleensäkin on kotiin kertynyt aika tavalla. Toki monta merkittävän valokuvaajan teoksia uupuu, mutta eihän sitä kaikkea voi hankkia.... :)

Valokuvauksen historiaan liittyviä kirjoja on muutamia. Toisaalta aika monet tietystä valokuvaajasta kertovat kirjat ovat toki historiaa, mutta nyt tarkoitan enemmänkin yleisteoksia. Yksi näistä on The Abrams Encyclopedia of Photography (ISBN 0-8109-5609-8). Löysin kirjan joitakin vuosia sitten Ateneumin kirjakaupasta. Kirjan rakenne poikkeaa aavistuksen muista yleisteoksista. Kirja etenee toki kronologisesti, mutta on jaettu tietokirjamaisesti lyhyisiin lukuihin. Kirjan nimenkin mukaan kirjassa on encyclopedian keinoin käyty asiat läpi. 

Kirjan mielenkiintoisimmat luvut ovat nykyaikaa koskettavat osat. Kirjan toisen osan nimi on "The world in images. Photography since the 1960s". Minua luonnollisesti kiinnostaa eniten luku muotokuvan historiasta. Nadar mainitaan ensimmäisenä, ikään kuin muotokuvauksen "isänä". Lähestymistapa on yksilö ja hänen psykologinen olemuksena. Kuva oli ihmisestä itsestään. August Sanderin lähtökohta oli toisenlainen. Kohde eli ihminen oli ikään kuin anonyymi, osana jotain koneistoa tai oli jonkin asian representaatio.

Avedonin kuvat ihmisistä jatkoivat molempien perinnettä. Avedon kuvasi anonyymejä yksilöitä. Vaikka he olivatkin osittain representaatiota jostain suuremmasta, olivat he kuvissa kuitenkin yksilöinä. Ainakin minä koen niin. Seuraava vaihe on asetellut muotokuvat. Yksinkertaisuuden estetiikasta mentiin laajempiin kokonaisuuksiin. Tavallaan muotokuvaan tuli mukaan miljöö ja alettiin puhua miljöömuotokuvasta, kuten se nykyään mielletään. Siitä esimerkkinä esim. Arnold Newman. Toisena esimerkkinä oli latvialainen Philippe Halsman ja hänen "jumpology". Kirjaansa "Jump Book" (1959) hän kuvannut ihmisiä hyppäämässä ilmaan. Hän ikään kuin aukaisi ihmisyyden ja näytti sen ollennaisen mitä ihmiset ovat. Hän on mm. ottanut sen surrealistisen kuvan Dalista, jossa Dali hyppää sivellin kädessä kolmen kissan ja tuolin kanssa ilmaan. Ihan vaan ns. turhan tiedon triviana: Halsmanilla on muuten ennätysmäärä, yli sata, Life-lehden kansikuva potretteja.

Kirjassa nykyaika etenee virallisen muotokuvan kautta muotikuvaan ja sitten taidekuvaan. Loppuosa kirjasta käy läpi nykytaidevalokuvausta ja sen suuntauksia. Sieltä löytyy myös mielenkiintoinen luku: A "good" photograhy. Vaihtoehtoinen lähestymistapa valokuvaan on ns. "pilattu valokuva" (spoiled photo). Esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi Helmut Newtonin suoralla salamalla otetut kuvat, joissa salama on saanut aikaan punaiset silmät. Samoin tähän kategoriaan kuuluvat Boris Mikhailovin hyvän maun ylittävät valokuvat. Samaan kategoriaan kuuluu myös esimerkiksi ranskalainen Antoine D´Agata, jolle valokuvaus on yhtä kuin elämä ja sen kokeminen. Osittain hänen kuvansa ovat täysin samaa skeneä kuin Mikhailovin. D´Agatan kuvat haastavat myös hyvän maun.

Oikean ja perinteinen tapa on Henri Cartier-Bressonin täydellisyyttä hipova tapa sommitella. Taidekuvaa käydään läpi pyrkimällä määrittelemään se. Kirjassa selkeästi erotellaan 80-luku ja uusi sukupolvi. Suuri valokuvataide buumi lähti Dusseldorf schoolin kautta ja sillä nimellä. Se muuten on nimen Helsinki School esikuva. Nimen jonka kansainvälinen lehdistö on luonut. Uusi sukupolvi taasen mielletään enemmänkin taiteilijoiksi, jotka ovat ottaneet valokuvan ilmaisukeinokseen kuin valokuvaajiksi, jotka luovat taidetta. Tämä seikka on jollain tavalla aiheuttanut ainakin minussa hämmennystä, koska nämä uuden sukupolven valokuvat ovat kovin erilaisia kuin mihin perinteisesti on totuttu. Niissä ilmaisukeinot eivät välttämättä ole niitä, joita valokuvassa on perinteisesti käytetty. Uutta on helpo vastaustaa vetoamalla vanhaan tapaan tehdä. Siitä on paljon esimerkkejä. Tavallaan tämä lähestyistapa on saanut minut ainakin jotenkin ymmärtämään nykytaidevalokuvausta, vaikka en siitä aina välttämättä pidäkään.

Kirjan lopussa on pienet elämäkertatiedot lukuisista valokuvaajista.

Kirja antaa varsin hyvän ja kattavan tiedon valokuvauksen historiasta sen suuntauksista ja valokuvaajista. Kirja on myös helppolukuinen, koska asiat on tietokirjamaisesti saatettu varsin kompakteiksi kokonaisuuksiksi. Kirja antaa myös valtavasti lähtökohtia ja inspiraatiota laajalle verkkosurffailulle ja uusille löydöille. Kirja soveltuu myös mainiosti pieneksi hakuteokseksi, jos tarvitsee nopeasti tiedon jostain kuvaajasta.

Jatketaan sitten sarjaa jossain vaiheessa, kun inspiraatio iskee.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjaston katkoista, Avedon Richard, Newman Arnold, Halsman Philippe, Newton Helmut, Mikhailow Boris, dAgata Antoine, Cartier-Bresson Henri, Dusseldorff school