Videokuvaamisesta ja valokuvauksen muuttumisesta.

Lauantai 1.9.2012 klo 8:00 - Peter Forsgård

Rajala Proshop järjesti kaksi Philip Bloomin luentoa tällä viikolla. Olin torstaina iltapäivällä kuuntelemassa hänen luentoaan. Se oli sisällöltään rakennettu aika vapaaksi ja ohjelma muotoutui vasta lopulliseen muotoonsa kuulijoiden toiveiden mukaan. Oma toiveeni oli saada vinkkejä millainen voisi olla seuraava askel kaluston suhteen. Mikäli siis sellaisen tarve tulee. Pystyn tällä hetkellä tuottamaan sen mitä pitääkin nykyisillä välineilläni. Järkkärivideo on tällä hetkellä toimiva ratkaisu niihin videoprojekteihin joita teen. 

Mielenkiintoisin osa luennosta oli osuus, jossa Bloom kävi läpi oman tuotantonsa prosessia eli työnkulkua. Kaikessa kuvauksessa työnkulku on yksi erittäin merkittävä osuus lopputuloksen kannalta. Työnkulku korostuu erityisesti videoiden kuvaamisessa. Asia käytiin läpi nimenomaan pienen tuotantoryhmän näkökulmasta ja pieni tarkoittaa tässä yhteydessä lähes yhden miehen orkesteria. Se jos mikä on ollut parasta laitteiden kehittymisen kannalta, että se on mahdollistanut pienemmät tuotantoryhmät. Se avaa ihan uusia mahdollisuuksia videoiden tekoon.

Toinen osa joka erityisesti kiinnosti oli osuus äänestä. Sehän on se ratkaiseva kuitenkin. Ihan sama millainen kuva, jos ääni ei toimi tai on surkean laatuista, video on kuraa. Se on tietysti se haastavin ja hankalin osuus videon teossa, koska itse ainakin olen kovin vähän ollut sen kanssa aiemmin tekemisissä.

Kaluston osalta kiinnostava on uusi Canon EOS C100. Lähinnä sen vuoksi, että siihen käy jo olemassa olevat objektiivini. Muiden merkkien osalta kustannukset voivat nousta liiaksi. Philip Bloomin blogista voi hän kommenttinsa lukea C100:sta. Suurimpana miinuksena on hidastusten puute eli kamera kuvaa ainoastaan 24 ja 25fps nopeuksilla. Se voi vaikuttaa merkittävästi monen ostopäätökseen. Hintaero tosin esim. C300:seen on varsin suuri.

Toinen hyvin mielenkiintoinen on Blackmagic Cinema Camera. Bloomilla oli sellainen mukana. Hänellä se on koekäytössä testausta varten. Se mikä tekee Blackmagicin kameratsa mielenkiintoisen on sen kyky kuvata RAW-videota. Käytännössä se tarkoittaa 25 DNG-tiedostoa sekunnissa. Nopein stillkamera? RAW-videon värimäärittely ja muu käsittely on valokuvaajalle tuttua. Kuvaan voi tehdä kaiken sen minkä valokuvaankin ja se mikä parasta valokuvaajille tutuilla ohjelmilla. Vaikka kyseisen kameran hinta on suhteellisen edullinen ominaisuuksiin nähden, ei se ihan pidä paikkansa. Sen ergonomia on varsin surkea ja vaatii ehdottomasti rigin ympärilleen. Se tietysti merkitsee lisää hintaa. Mielenkiintoinen käyttö tuolle kameralle voisi olla tilanteet, joissa tarvitaan sekä stillkuvat, että videokuvat. Nopeasti ajateltuna vaikka tabletti-lehti ja sen printti-versio. Itse omalta kohdalta mietin miten tuo soveltuisi muotokuvauseen? Antaisi kameran kuvata ja ihmisen poseerata. Voisi tosin olla kuvattavalle aavistuksen outoa, kun se perinteinen hetken vangitseminen ei ole niin konkreettista. Lapsikuvauksessa taas tuo voisi toimia. Anatiais kameran rullata ja lapsen leikkiä. Tosin pitää muistaa, että Blackmagic Cinema Camerassa on pikseitä vain 3,3 miljonaa eli suuren suurta printtiä tuosta ei saa. Muita stillkuvauksen mahdollisuuksia varmaan löytyy, kun kuvausnopeus RAW:na on 25 kuvaa sekunnissa. Tuolla hinnalla tuo on varsin kilpailukykyinen laite. Lisä plussana tuossa on vielä Canon EF-bajonetti eli optiikoista ei tulisi lisäkustannuksia. Paitsi ehkä laajakulmien osalta, sillä polttovälikerroin on noin 2,4.

Minä ja Blackmagic Cinema Camera. kuva: Jukka Kolari

En usko, että menee kovin kauan kun järkkärillä voi myös kuvata raw-videota. Canonin EOS 1D C kuvaa 4K-videokuvaa eli resoluutiolla n. 8milj pikseliä. Kuvausnopeus on tuolloin 24 kuvaa sekunnissa. Ne eivät toki ole stillkuvia, mutta tuosta on mahdollista kaapata tuon kokoisia still-kuvia. Hintaa tuolla monsterilla on aika runsaasti.

On todella mielenkiintoista seurata miten tuo tulee muuttamaan valokuvausta. Vaikka aina puhutaan ettei väline vaikuta, niin se ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Välineiden kehityksellä on aina ollut suuri merkitys siihen mitä ja miten ilmaistaan. Kehitys vaikuttaa aina ja edelleen pätee sama kuin aina ennekin. Ne jotka se omaksuvat ja hyödyntävät, menestyvät. Ne jotka pitäytyvät vanhassa, todennäköisemmin eivät.

Parasta minusta näissä luennoissa ja työpajoissa on omien ajatusten herääminen ja jäsentyminen. Vaikka sisällössä ei mitään varsinaista mullistuvaa uutta ole, niin minulla ainakin tulee aina hirveä ajatusmyrsky. Minulle ainakin nuo luennot toimivat.

Edellisen kerran olin kuuntelemassa Bloomia Tukholmassa Fotomässanilla 2010.