My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kameratestailua, Canon 1D C

Keskiviikko 11.6.2014 klo 11:55 - Peter Forsgård

Sain viime viikonloppuna mahdollisuuden testata Canon Cinema EOS-sarjaan kuuluvaa 1D C kameraa. Runko on versio toisesta 1-sarjalaisesta 1D X:stä. Suurin on ero on käytännössä se, että 1D C:llä voi kuvata videota 4K-resoluutiolla. Viime viikolla blogasinkin 4K:n tuomista hyödyistä yhden miehen "videoryhmälle." Toinen etu jota tuossa blogauksessani ei niin paljon tuotu esiin on stillien poimiminen videosta. 4K:n resoluutiohan on 4096X2000 eli megapikseleitä on noin 8 miljoonaa. Juuri eilen kuulin kuinka eräs suuri ruotsalainen vaateyritys on siirtynyt kokonaan kuvauksissa RED 6K kalustoon jolla sitten otetaan mainosvideot ja niistä videoista irrotetaan tarvittavat stillit. Minusta on jotenkin yllättävää, että tämä videosta stillit saa aina joillakin karvat nousemaan pystyyn. On vain niin, että näin tapahtuu ja tulee tapahtumaan pidetääns iitä valokuvaaajpiireissä tai ei. Joku sen sitten tekee jos ei valokuvaajat sitä tee, hyvin yksinkertaista. Toistaiseksi tätä jarruttaa tekniikka eli 4K:n kuvataajuus on aika yleisesti 24-25 fps. Tekniikan kehittyessä (lue: tullessaan edullisemmaksi), nousee tuo kuvataajuuskin varmasti ja silloin voidaan käyttää nopeampia suljinaikoja. Nopeampi suljiaikahan pysäyttää liikkeen paremmin. Irroitetut stilliä ovat terävämpiä. Videota käsitellessä voi sitten kuvataajudella ja freimien määrällä koittaa säätää liike myös videolla näyttämään siltä mihin olemme tottuneet. Tekniikka muuttaa kuvausta ja sitä tapaa jolla sitä harjoitetaan.

Takaisin tuohon Canoniin tai oikeastaan niihin kahteen optiikaan joita sain myös lainaan. Toinen oli peruszoomi EF 28-70 f2.8. Mitään muuta "perus" siinä putkessa ei ollutkaan. Optiikan tekemä jälki oli aivan loistavaa. Minusta optiikassa ei ole pelkästään tärkeää kuinka terävä se piirtää vaan miltä näyttää se epäteräväalue eli bokeh. Se on tärkeä osa valokuvaa ja ilmaisua. Tuossa optiikassa se epäterävä alue oli erittäin miellyttävää. Muutenkin optiikan tuntuma kädessä oli hyvä. Uusi design jossa optiikka on mahdollisimman "sileä" on minusta hyvä. Tätä samaa käyttää toki muutkin optiikanvalmistajat. 

Toinen lainassa ollut optiikka oli CN-E 50mm T1.3. Tuo objektiivi on osa Canonin elokuvaobjektiivien sarjaa. Erityistä noissa CN-E objektiiveissä on pykälätön aukon säätö ja muu optimointi nimenomaan liikkuvaa kuvaa ajatellen. Tarkentaessa kuvan rajaus pysyy samanlaisena ym. Sarjan optiikoissa kaikissa on samassa kohtaa ja samankokoisena follow focusta varten ratas tai pykälöinti. Etuosan halkaisija on kaikissa myös sama. Se helpottaa merkittävästi objektiivin vaihtamista, kun muita lisähärpäkkeitä ei tarvitse vaihtaa ja säätää. Objektiivin jälki oli aivan huikea ja erityisesti se epäterävä alue oli kermaisen ihanaa.

Valitettavasti tuon objektiivin ja 1D C:n hinta on sen verran suolainen ettei sen hankkimiseen ole mahdollisuuksia. Sen sijaan tuo 28-70mm zoom on harkinnan alla. Tuosta peruszoomista on myös olemassa F4-versio, jossa on myös kuvanvakaaja. Se soveltuu myös lähikuvaukseen, koska siinä lähikuvaustilassa 0,7X suurennos.  

Ohessa muutamia mallikuvia yllä mainituilla kombinaatioilla. Nämä kuvat ovat pienenettyjä tähän blogiin, joten niiden perusteella ei kannata isompia johtopäätöksiä tehdä suuntaan jos toisenkaan.

_56k0086.jpg
Canon 1C D, CN-E50mm T1.3 L F, 1/640 F1.2 ISO100

_56k0094.jpg
Canon 1C D, CN-E50mm T1.3 L F, 1/100 F1.2 ISO100

_56k0055.jpg
Canon 1C D, 28-70 F2.8 L II, 1/40 F5.6 ISO1600 (35mm)

  

4 kommenttia . Avainsanat: Valokuvaus, Canon, Cinema EOS

70 miljoonaa on aika paljon!

Perjantai 7.2.2014 klo 10:36 - Peter Forsgård

70_million_eos.jpg
kuva:Canon

Canon EOS-järjestelmäkameroita on valmistettu 70 miljoonaa kappaletta. Ensimmäinen EOS-kamera esiteltiin -87. Valmistustahti on viimeisen vuoden aikana ollut melkoinen. 60 miljoonas EOS valmistettiin lokakuussa 2012. Samalla tahdilla 100 miljoona rikkoutuu helmikuussa 2018 eli aika tasan neljän vuoden päästä.

Ensimmäisen kerran minulle EOS tuli vastaan -90 luvun alussa, kun eräs kollega oli ostanut EOS 650 -mallin. Uutta siinä oli erinomaisesti toimiva automaattitarkennus.  

Itse hommasin ensimmäisen EOS-kameran myös joskus 90-luvun alussa, malli oli EOS 10. Se oli siihen aikaan varsin edistyksellinen järkkäri. Uutuus siinä kamerassa oli usempi tarkennuspiste. Ennen tuota mallia tarkennuspisteitä oli vain yksi. Nykyisiin verrattuna 10:ssä olleet kolme tarkennuspistettä on aika vaatimaton määrä, mutta silloin se oli juhlaa.

Tuolla kameralla sitten kuvattiin tilanteet ja tapahtumat kuvat seuraavat reilut 10 vuotta. Valitsin EOS:n automaattitarkennuksella vuoksi. Se oli selkeästi edellä muita silloin. Siihen asti olin kuvannut Pentaxilla ja Nikon F3:sella.

Digiin siirtymisen aikaan valinta oli helppo. Vanhat EF-putket kävivät suoraan EOS D60:seen. Sillä kuvasin hetken aikaa eli siirtymävaiheen ajan filmistä digiin. Tuon ensimmäisen digijärkkärin ja totaalisen digiin siirtymisen jälkeen kuvasin ykkösarjalaisilla ja sitten myöhemmin 5D:n eri malleilla. Edelleen tuo 5-sarja on se mitä päivittäin käytän.

Yhden EOS-mallin olemassaoloa en muistanut. EOS IX oli APS filmiä käyttävä järjestelmäkamera eli oman aikansa "croppi"-malli.

Tarkemmin EOS-mallien historiaan voi tutustua mm. Canon Camera Museum -sivustolla.

 

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Canon, EOS

Muutama hajatelma kuvauskoulusta ja Canonin kameroista.

Keskiviikko 18.12.2013 klo 13:04 - Peter Forsgård

Koko syksyn pyörineet Kuvauskoulut ovat olleet todella mukavia tilaisuuksia vetää. Syksyn aikana niitä on pidetty useita eri puolella Suomea. Ihan kaikkiin kalenteriin merkittyihin koulutuksiin ei olla saatu riittävästi osallistujia, mutta ihan kivan määrän niitä silti on päässyt pitämään. 

Suurin osa osallistujista ovat olleet hiljattain ensimmäisen digitaalisen järjestelmäkameran ostaneita. Suurimmalla osalla kurssilaisista on ollut 100-sarjaan kuuluva kamera. Lähes kaikki ovat siirtyneet digipokkarista järjestelmäkameraan. Toki muutamia kokeneempiakin kuvaajia ollut mukana. 

Mielenkiintoista on ollut huomata, että kohtuullisen tarkkaan ja harkitsevasti kamera oli valittu. Ainakin kurssilaisista suurin osa oli punninnut vaihtoehtoja ja sopivan tarjouksen tai vastaavan sattuessa kohdalle päätyneet ostamaan kameransa. Varmasti tarjous sopivalla hetkellä saa tekemään sen lopullisen ostopäätöksen, sillä onhan hinta aina kamerahankinnoissa yksi vaikuttava tekijä. Toinen merkittävä asia valinnassa oli monella "tähän saa hyvin putkia käytettynäkin, jos innostun enemmänkin valokuvauksesta" kuten eräs kurssin käynyt asian ilmaisi. Laajennettavuus on monelle tärkeä vaikkei juuri sillä hetkellä olekaan kalustoa laajentamassa. Objektiiveihin ja salamalaitteesiin liittyen tulee aina kysymyksiä.

Sisältö kurssilla lähtee ihan perusteista. Ne perusteet pyritään käymään läpi kuvien kautta, jotta esim. aukon merkitys syväterävyydelle ei jää pelkästään teorian ja sanojen tasolle.  Ulottuvuutena on miksi jokin asiaa säädetään niin kuin säädetään. Aukon, suljinajan ja ISO-herkkyyden kolmiyhteys on minusta koko valokuvauksen perusta. Aikaa menee yllättävän paljon siihen, että käydään nuo kolme asiaa läpi erikseen. Sen jälkeen sitten katsotaan miten ne liittyvät toisiinsa. Tuon kolmiyhteyden hallinta on kokeneelle kuvaajalle itsestäänselvyys, mutta ensimmäisen järkkärin ostaneelle yllättävänkin haastava kokonaisuus.

Valikkojen läpikäyminen on olennainen osa omaan uuteen kameraan tutustumista. Noihin valikkohin syvällisemmin tutustuessani tuli väkisinkin mieleen miten ne voisi toteuttaa paremmin. Ongelmana on, että ominaisuuksia ja asetuksia tulee uusia aina kun uusi kameramalli julkistetaan. Ne ominaisuudet rakennetaan lähes aina vanhan päälle. Toki siinä on pointtinsa, koska mikään ei ole niin turhauttavaa kun kameraa vaihtaessa kokonaan uuden logiikan opettelu.

Yhtenä esimerkkinä näistä ominaisuuksista on mustavalkoisen kuvan ottaminen. Esimerkiksi 700D:ssä sen voi tehdä kolmella eri tavalla ja kaikki eri paikasta säädettynä. Kuvatyyleistä voi valita mustavalkoisen kuvan, peruskuvausohjelmien tunnelman valinnasta löytyy mustavalkoinen kuva. Kolmantena sitten suhteellisen uutena ominaisuutena olevat Luovat suotimet. Kaikilla noilla tavoilla on puolensa ja toimivat hiukan eri tilanteissa ja eri tavalla. Tavalliselle harrastajalle voi olla aika monimutkaista, jos vain satunnaisesti haluaa kuvata mustavalkokuvia. Toisaalta taas raw-kuvissa Lightroom näyttää kuvan värillisenä vaikka kamerassa asettaakin kuvatyylin mustavalkoiselle. MV-kuvatyylin käyttö voi olla perusteltua juuri tuosta syystä, kameran takanäyttöä saa käsityksen miltä kuva näyttää mustavalkoisena.

Kuvauskoulun myötä olen testaillut ja kokeillut monia 100-sarjalaista ja noiden lisäksi vielä 1100D:tä sekä 70D:tä. Samoin peilitön EOS-M on ollut kokeilussa. Noista oikeastaan eniten viehätti 100D ja vielä kun siinä oli kiinni 40mm pannukakkuobjektiivi. 100D:llä kuvaaminen tuon pienen objektiivin kanssa oli todella miellyttävää. Vaikka 100D on todella pieni on se kuitenkin riittävän iso, jotta sillä sai hyvän ja tukevan kuvausasennon. Se olisi harkinnan arvoinen ehdottomasti, jos olisin ostamassa koko ajan mukana pidetävää kameraa. Ainoa mitä se kaipaisi on wifi-yhteys kuvien jakamista varten.

70D taas olisi varteenotettava vaihtoehto videokuvaukseen ja siinä mielessä ehkä itselleni nyt juuri se järkevämpi vaihtoehto. Siinä on erinomaisesti toimiva automaattitarkennus myös videokuvauksessa. Itseasiassa sekä 100D että 700D:ssä toimii myös videokuvauksen automaattitarkennus varsin hyvin, mutta se vaatii uusimpia STM-objektiivejä toimiakseen kunnolla. Kokeilussa ollut 18-135mm STM toimi oikein hyvin erästä esitystä kuvatessani videolle. Kasvojen seuraaminen automaattisesti oli toimiva ratkaisu tuossa tilanteessa. Muutamia kertoja tilanteissa, joissa puhuja meni aivan kuva-alan reunaan, tarkennus tarttui takaseinään. Useammalla kameralla videoidessa se ei haitannut, koska niissä kohdissa kuvan pystyi leikkaamaan joko toisen kameran kuvaan tai esityskalvoihin. Tarkennuksen sai taas näppärästi kohdalleen koskettamalla 700D:n kosketusnäyttöä kohdasta johon halusi kameran tarkentavan.

EOS-M on myös ollut kokeiltavana, mutta se kamera ei minusta ole kovin onnistunut kokonaisuus. Ensituntuma on kyllä hyvä ja se varmaan johtuu siitä, että sen valikot ja käyttäminen on tuttua Canonilla pitkään kuvanneella. Samaten kuvanlaatu on erinomainen. Käytännössä EOS-M on peilitön 650D. Eniten siinä häiritsee tarkennuksen hitaus, vaikka uusi ohjelmistopäivitys sitä merkittävästi paransikin. Etsimen puute, varsinkin kun takanäyttöä on kiinteä, häiritsee myös. Toivottavasti EOS-M3 toisi mukaan kunnollisen elektronisen etsimen ja kennoksi laitetaan 70D:stä tuttu DualPixel-kenno. Noiden kahden lisäksi muutama hyvä valovoimainen prime-lasi, niin se olisi kovin houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi katukuvauskameraksi.

Kuvauskoulut jatkuvat taas ensi keväänä heti tammikuun puolesta välistä eteenpäin. Näin kouluja tarjotaan ainakin maaliskuun lopulle. Koulun saa kaupan päälle ostaessaan Canon järkkärin. Jos olet kameraa hankkimassa ja koulutus kiinnostaa niin tarkista mitkä kameroita myyvät liikkeet tuota tarjoavat. 

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, koulutus, Canon, 700D, 100D, EOS-M, 70D

Kameran hypistelyä - Canon EOS-M

Maanantai 19.11.2012 klo 20:36 - Peter Forsgård

Sain viime viikonloppuna mahdollisuuden testata Canonin peilitöntä EOS-M kameraa. Minusta koko peilittömien kehitys on varsin mielenkiintoinen ja itse pidän sitä järkkäreiden tulevaisuutena. Ennukstukseni on, että peili on jäämässä historiaan ainakin suurimmasta osasta järkkäreitä. 

canon_eosm.png

Monella muulla valmistajalla on jo pitkään ollut valikoimassa peilittömiä järkkäreitä. Canon lähti hiukan eri suuntaan ja myös myöhemmin kuin muut. Canon sai laitettua harrastajajärkkereistään tutun APS-C kokoisen kennon omaan peilittömäänsä. Sen kenno on siis suurempi kuin muiden peilittömien kenno. (korjaus 20.11.12 klo 11:35: Myös Sonyn Nex-malleissa on APS-C kokoinen kenno) Sillä on vaikutusta kuvanlaatuun jonkin verran, vaikka sitä tuskin esim. verkossa katseltavissa kuvissa huomaa. Merkittävin ero suuremmasta kennosta on luonnollisesti parempi syväterävyyden hallinta. Samalla kuvakulmalla ja aukolla isommalla kennolla syntyy pienempi syväterävyys kuin pienemmällä kennolla.

EOS-M kameran ensituntuma oli varsin hyvä. Se on erinomaisesti tehty ja se tuntui hyvältä kädessä. Jonkin verran vierastan takanäytöltä kuvaamista, vaikka siihenkin tottuu kun kännykällä tulee aika paljon kuvattua. Missään tapauksessa se ei minusta ole kuitenkaan se optimaalinen tapa kuvata. Kaipaisin hyvä laatuista elektronista etsintä. 

Takanäyttö on kosketusnäyttö ja se toimi kyllä hyvin ja oikeastaan oli ihan näppärä käyttää. Tarkennuspisteen saa kivasti sormea näpäyttämällä siihen kohtaan kuva-alaa kuin haluaa. Tietenkään nopeissa tilanteissa se ei välttämättä oel toimiva tapa, mutta silloin voi toimia kuten tähänkin asti. 

Tarkennusnopeus oli minusta aavistuksen hidas, mutta on aivan riittävä satunnaiseen harrastajan kuvaamiseen. Ratkaisevan hetken katukuvissa toki ongelma tarkennusken hitaus voi olla. Riippuu siis kokonaan siitä mitä kuvaa. Kokeiltavassa kamerassa oli mukana adapteri, jolla sai EF-sarjan objektiivit kiinni M-sarjan bajonettiin. Se on erinomainen lisä, vaikka itse sitä tuskin tulisi kovi usein käytettyä. Sitä käyttäessä tarkennus hidastui entisestään.

Verkossa liikkuu huhuja (yllätys), että ensi vuoden alkupuolella tulisi toinen malli EOS-M -sarjaan. Canon rumors -verkkosivulla näitä huhuja on. Huhuihin pitää aina suhtautua huhuina, mutta tuolla saitilla on varsin hyvä track record noiden huhujen suhteen. Toiveissa tosiaan olisi, että seuraavasta M-mallista löytyy etsin ja tarkennusta olisi hiukan fiksattu nopeammaksi. Kamera kaipaa myös muutamia hyviä valovoimaisia prime-objektiivejä. Nyt primeista saatavilla on vain 22mm f2 pannukakku. Noilla parannuksilla kamera on oikein houkutteleva vaihtoehto esim. katukuvauskameraksi.

Sen verran täytyy loppuun laittaa, että olen itse kuvannut vuosikausia Canon kameroilla ja minulla on siihen myös suhde Parempia kuvia -kirjasarjan kautta. Se voi olla omiaan vaikuttamaan mielipiteeseeni kyseisestä kamerasta. Toki olen kirjoittanut siitä niin objektiivisen arvion kuin mahdollista. Muutenkaan en ole mikää varsinainen kameratestaaja siinä mielessä, että voisin suoraan vertailla eri kameroiden ominaisuuksia. En tähän myöskään laita esille kuvia, joita sillä kuvasin. Testikuvani eivät ole laajemmin kiinnostavia. Verkko on muutenkin pullollaan eri tilanteissa otettuja vertailukuvia. Toisekseen en epäile minkään tunnetun valmistajan kameran kuvanlaatua. Kaikilla saa osaavissa käsissä "hyviä" valokuvia. Olennaisempaa on käytettävyys omassa käytössä. Jokaisella meistä on omat tavat kuvata ja mikään niistä ei lähtökohtaisesti ole väärä. Kuvat ratkaisevat, ei millä ja miten ne on kuvattu.

Lisätietoja kamerasta löytyy esim. DPReviewn hands on previewsta.

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kamera, Canon, EOS-M

Videokuvaamisesta ja valokuvauksen muuttumisesta.

Lauantai 1.9.2012 klo 8:00 - Peter Forsgård

Rajala Proshop järjesti kaksi Philip Bloomin luentoa tällä viikolla. Olin torstaina iltapäivällä kuuntelemassa hänen luentoaan. Se oli sisällöltään rakennettu aika vapaaksi ja ohjelma muotoutui vasta lopulliseen muotoonsa kuulijoiden toiveiden mukaan. Oma toiveeni oli saada vinkkejä millainen voisi olla seuraava askel kaluston suhteen. Mikäli siis sellaisen tarve tulee. Pystyn tällä hetkellä tuottamaan sen mitä pitääkin nykyisillä välineilläni. Järkkärivideo on tällä hetkellä toimiva ratkaisu niihin videoprojekteihin joita teen. 

Mielenkiintoisin osa luennosta oli osuus, jossa Bloom kävi läpi oman tuotantonsa prosessia eli työnkulkua. Kaikessa kuvauksessa työnkulku on yksi erittäin merkittävä osuus lopputuloksen kannalta. Työnkulku korostuu erityisesti videoiden kuvaamisessa. Asia käytiin läpi nimenomaan pienen tuotantoryhmän näkökulmasta ja pieni tarkoittaa tässä yhteydessä lähes yhden miehen orkesteria. Se jos mikä on ollut parasta laitteiden kehittymisen kannalta, että se on mahdollistanut pienemmät tuotantoryhmät. Se avaa ihan uusia mahdollisuuksia videoiden tekoon.

Toinen osa joka erityisesti kiinnosti oli osuus äänestä. Sehän on se ratkaiseva kuitenkin. Ihan sama millainen kuva, jos ääni ei toimi tai on surkean laatuista, video on kuraa. Se on tietysti se haastavin ja hankalin osuus videon teossa, koska itse ainakin olen kovin vähän ollut sen kanssa aiemmin tekemisissä.

Kaluston osalta kiinnostava on uusi Canon EOS C100. Lähinnä sen vuoksi, että siihen käy jo olemassa olevat objektiivini. Muiden merkkien osalta kustannukset voivat nousta liiaksi. Philip Bloomin blogista voi hän kommenttinsa lukea C100:sta. Suurimpana miinuksena on hidastusten puute eli kamera kuvaa ainoastaan 24 ja 25fps nopeuksilla. Se voi vaikuttaa merkittävästi monen ostopäätökseen. Hintaero tosin esim. C300:seen on varsin suuri.

Toinen hyvin mielenkiintoinen on Blackmagic Cinema Camera. Bloomilla oli sellainen mukana. Hänellä se on koekäytössä testausta varten. Se mikä tekee Blackmagicin kameratsa mielenkiintoisen on sen kyky kuvata RAW-videota. Käytännössä se tarkoittaa 25 DNG-tiedostoa sekunnissa. Nopein stillkamera? RAW-videon värimäärittely ja muu käsittely on valokuvaajalle tuttua. Kuvaan voi tehdä kaiken sen minkä valokuvaankin ja se mikä parasta valokuvaajille tutuilla ohjelmilla. Vaikka kyseisen kameran hinta on suhteellisen edullinen ominaisuuksiin nähden, ei se ihan pidä paikkansa. Sen ergonomia on varsin surkea ja vaatii ehdottomasti rigin ympärilleen. Se tietysti merkitsee lisää hintaa. Mielenkiintoinen käyttö tuolle kameralle voisi olla tilanteet, joissa tarvitaan sekä stillkuvat, että videokuvat. Nopeasti ajateltuna vaikka tabletti-lehti ja sen printti-versio. Itse omalta kohdalta mietin miten tuo soveltuisi muotokuvauseen? Antaisi kameran kuvata ja ihmisen poseerata. Voisi tosin olla kuvattavalle aavistuksen outoa, kun se perinteinen hetken vangitseminen ei ole niin konkreettista. Lapsikuvauksessa taas tuo voisi toimia. Anatiais kameran rullata ja lapsen leikkiä. Tosin pitää muistaa, että Blackmagic Cinema Camerassa on pikseitä vain 3,3 miljonaa eli suuren suurta printtiä tuosta ei saa. Muita stillkuvauksen mahdollisuuksia varmaan löytyy, kun kuvausnopeus RAW:na on 25 kuvaa sekunnissa. Tuolla hinnalla tuo on varsin kilpailukykyinen laite. Lisä plussana tuossa on vielä Canon EF-bajonetti eli optiikoista ei tulisi lisäkustannuksia. Paitsi ehkä laajakulmien osalta, sillä polttovälikerroin on noin 2,4.

blackmagic_pf.jpg
Minä ja Blackmagic Cinema Camera. kuva: Jukka Kolari

En usko, että menee kovin kauan kun järkkärillä voi myös kuvata raw-videota. Canonin EOS 1D C kuvaa 4K-videokuvaa eli resoluutiolla n. 8milj pikseliä. Kuvausnopeus on tuolloin 24 kuvaa sekunnissa. Ne eivät toki ole stillkuvia, mutta tuosta on mahdollista kaapata tuon kokoisia still-kuvia. Hintaa tuolla monsterilla on aika runsaasti.

On todella mielenkiintoista seurata miten tuo tulee muuttamaan valokuvausta. Vaikka aina puhutaan ettei väline vaikuta, niin se ei todellisuudessa pidä paikkaansa. Välineiden kehityksellä on aina ollut suuri merkitys siihen mitä ja miten ilmaistaan. Kehitys vaikuttaa aina ja edelleen pätee sama kuin aina ennekin. Ne jotka se omaksuvat ja hyödyntävät, menestyvät. Ne jotka pitäytyvät vanhassa, todennäköisemmin eivät.

Parasta minusta näissä luennoissa ja työpajoissa on omien ajatusten herääminen ja jäsentyminen. Vaikka sisällössä ei mitään varsinaista mullistuvaa uutta ole, niin minulla ainakin tulee aina hirveä ajatusmyrsky. Minulle ainakin nuo luennot toimivat.

Edellisen kerran olin kuuntelemassa Bloomia Tukholmassa Fotomässanilla 2010.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Bloom Philip, Canon EOS C100, Canon, Blackmagic Cinema Camera

Peilittömistä ja vähän muutenkin kameroista

Maanantai 23.7.2012 klo 10:37 - Peter Forsgård

Canon on julkaissut vihdoin oman version peilittömästä järkkäristä. Uusi malli kantaa nimeä EOS-M. Tuosta uutuudesta löytyy esittely esim. DPReviewn verkkosivuilta. 

Muutama asia pisti tuossa uutukaisessa silmään, kun noita esittelyjä ja testejä katselin. Itse odotin, että markkinoille olisi tullut high-end malli. Nyt tämä EOS-M on enemmänkin satunnaisten harrastajien kamera. EOS HD-blogissa on analysoitu tätä asiaa tarkemmin. Loistavaa että tuossa uutuudessa on APS-C kenno. Se takaa, että kuvanlaatu on loistava. Hyvää on myös vanhojen salamalaitteiden yhteensopivuus. Samaan aikaan lanseerattiin myös adapteri jolla EOS-M runkoon saa kiinni EF-objektiivit. Kiinnostava uutuus tämä toki on, mutta ei varmaan ole minua varten. Turhan automaattiselta vaikuttaa, vaikka siitä löytyykin erivalotustavat. Epäselväksi jäi miten esim. aukkoa säädetään? Jos se säädetään kosketusnäytöstä, on se käytännössä aika hankalaa kuvaustilanteessa. Jos se on takana olevasta kiekosta, on tilanne toinen. Peukalolla pyörittämällä takakiekosta olisi hyvä toimiva ratkaisu. Toivotaan, että se on niin.

Aika näyttää tuleeko tästä EOS-M kamerasta high end versio. Uskoisin, että tulee. Katukuvauksessa sellainen olisi varsin namu. Tarvittaessa olisi paljon laadukkaita käytössä, vaikka katukuvauksessa usein selviääkin yhdellä hyvällä prime-lasilla.

Yleisesti ottaen kamerat soisi kehittyvän peilittömien suuntaan. Itse uskon, että peili tulee katoamaan lähitulevaisuudessa harrastajille, niin normi- kuin aktiiviharrastajillekin, suunnatuista kameroista. Etsimen korvaa elektroninen etsin. Tekniikka on kehittynyt niin paljon noiden osalta, että peili käy tarpeettomaksi. Isoimmissa ja ammattikäyttöön tarkoitetuissa rungoissa peili varmaan säilyy pitempään. Niistäkin se katoaa siinä vaiheessa, kun kuvataan käytännössä liikkuvaa kuvaa josta sitten ne stillit sitten otetaan. Tarkoitan siis tilannetta, jossa kuvausnopeudet ovat yli sata kuvaa sekunnissa ja isoilla resoluutiolla. Tätähän jo jonkin verran esim. muotikuvauksissa on tehty RED-kameroilla. Samasta setistä saadaan printtiin stillit ja tabletti-lehteen videot.

 

Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Canon, RED, Canon EOS-M

Kuvapankkikuvista ja bisneksestä niiden ympärillä

Maanantai 6.9.2010 klo 6:00 - Peter Forsgård

Olen aiemminkin kirjoittanut kuvapankkibisneksestä ja siinä piilevässä paradoksissa. Kuvamäärän kasvaessa kuvien hinnat putoavat. Toisin sanoen kuvaajan tulee lisätä kuvamäärää merkittävästi, jotta laskevat hinnat tuottavat saman tulon kuin aikaisemmin. Yksi yhtälön tekijä tosin on vielä kuvien tuotantokustannukset. 

Black Star Rising -blogissa on kirjoitus siitä, kuinka kuvapankeilla on vaikeuksia saada hyviä valokuvaajia kuvaamaan heille. Syy on juuri tuo mainitsemani hintojen putoaminen. Tulot putoavat ja eivät välttämättä ole lähelläkään tuotantokustannuksia. 

Getty Images on yrittänyt ratkaista ongelmaa kuvauttamalla itse eli tilaamalla kiinteällä hinnalla kysyttyjä kuvia. He lopettivat sen, koska tuloja ei tullut riittävästi. Samoin kävi Flickr -yhteistyön kanssa. Kuvien hakusanottaminen on kallista ja taas tuotantokustannukset karkasivat käsistä.

Huonolta siis näyttää kuvapankkikuvaamisen tulevaisuus. Se tie tuntuu olevan kaluttu loppuun. Joku innovatiivinen valokuvaaja voi sieltä toki löytää jonkin uudenlaisen tavan tienata. Se ajattelu vaatii laatikosta ulos tulemista ja asioiden näkemistä ihan uudesta näkökulmasta. Yksi ajatus voisi olla videoclippien kuvaaminen stokkiin. Se business voi vielä olla jonkin aikaa järkevä, mutta uskon siinä käyvän samoin kuin stillkuvan kanssa. Tosin videoclippien tuotantokustannukset ovat stillkuvan kustannuksia suuremmat.

(via Digicamera.net uutiset 5.9.2010)

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, kuvapankki, videostock

Digiexpossa nähtyä

Sunnuntai 2.11.2008 klo 10:13 - Peter Forsgård

digiexpo.jpgOmalta osaltani Digiexpon kohokohta oli torstaina, kun saimme Kolarin Jukan kanssa uuden kirjamme käteen. Tuntui hienolta nähdä se valmiina loppukesän ja syksyn vääntämisen jälkeen. Tällä hetkellä kirjaa saa vain kylkiäisenä ostaessaan Digiexposta Rajalan myyntipisteestä Canonin osastolta EOS-digijärkkärin tai Canon optiikkaa. Myöhemmin se tulee my ös yleiseen myyntiin kirjakauppoihin.

Printtereitä katselin vähän tarkemmin. Suunnitelmissa on jonkinlaisen A3+ tulostimen hankinta studiolle. Vaihtoehtoina tällä hetkellä ovat Canon 9500 ja Epsonin R2880. Canonin testaamisesta sain jo sovittuakin. Aika paljon ovat tulostimet menneet eteenpäin muutamassa vuodessa. Kuvanlaatu ja tulostusmateriaalien laajuus on parantunut. Printtien kestävyys on ollut jo pitkään huomattavasti parempaa kuin hopeamenetemällä tehtyjen kuvien. Pigmenttimuisteilla ja happovapailla arkistokelpoisilla papereilla päästään jopa 200v säilyvyyteen. Museostandardi taitaa olla 150v. Kestävyys on yksi erittäin tärkeä ominaisuus, kun toimittaa printtejä asiakkaalle. Myös omissa näyttelyprojekteissa tuo ominaisuus on tärkeä.

Kameroita en hirveästi hypistellyt. Canonin uudet olen jo nähnyt ja hiukan testaillutkin. Kovasti tuntui uusi 5D Mark II yleisöä kiinnostavan. Samoin Nikonin uutuuksien ympärillä kävi porukkaa. Nikonilla on myös näppärä kennonputsauspalvelu. Sony on myös vahvasti tullut kameramarkkinoille. Ihmettelin vain miksei Panasonicia näkynyt uuen G1:sensä kanssa. 

Ohjelmaa noilla messuilla saisi olla enemmän. Kaipaan pieniä demoja eri valmistajien osastoilla. Viime vuonna taisi ainakin Nikonilla olla langattomien flässien esittelyä ja demoja ym. Vaikka Digiexpo onkin pääasiassa härpäkemessut, niin luulisi niihin härpäkkeisiin liittyvien demojen olevan yleisöä kiinnostavia.

Kameralehdellä on kansikuvakilpailu (huom. linkki johtaa pdf:ään). Se oli hauska idea. Voit viedä ottamasi kuvan Kameralehden osastolle ja he tulostavat sen Kameralehden kanneksi. Sen yhteydessä on myös kansikuvakilpailu. Lukijat voivat Kameralehden nettisivuilla äänestää Joulukuun numeron kannen.

Ainoa häiritsevä tekijä messuilla ovat ne karmivat kuraåke- ei kun siis karaoke-pelit. Liian suurella volyymillä karmeaa laulua....

edit (2.11.2008 klo 10.35):

Meinasikin kokonaan unohtua, että mukaan tarttui Docendon kustantama "2000-luvun Hedgecoen" Michael Freemanin uusin kirja, Mestarikuvaajan 101 digikuvausvinkkiä. Siihen on kerätty erilaisia vinkkejä valokuvaamisesta hyvin selkeisiin aukeaman tai sivun mittaisiin ohjeisiin. Kirjaan kannattaa ehdottomasti tutustua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, valokuvausmessut, Digiexpo, Canon EOS, Canon 5D Mark II, Epson, Panasonic G1, Panasonic, Nikon, Kamera-lehti, Docendo, Freeman Michael, Parempia kuvia, Kolari Jukka

Parempia kuvia...

Torstai 30.10.2008 klo 21:39 - Peter Forsgård

eos_kansi.jpg...Canon EOS järjestelmäkameralla -kirja julkistettiin tänään Digiexpossa. Se on Jukka Kolarin ja minun kirjoittama kirja Canon EOS-kameroiden käytöstä. Kirjassa on toki paljon yleistä valokuvauksesta, joten sen lukeminen voi olla hyödyllistä myös niille jotka eivät kuvaa Canonilla. Kirja on alunperin tehty Venäjän markkinoille, mutta siitä tulee myös suomenkielinen painos täällä myyntin. Venäjällä kirja ei ole myynnissä, vaan se annetaan kaikille 450D ja 1000D:n ostajille.

Kirjantekoprosessi on ollut mielenkiintoinen. Yh teistyö y stäväni Jukka Kolarin, erittäin kokeneen tietokirjailijan, kanssa on ollut hienoa. Olen oppinut paljon kirjatekoprosessin aikana. Erityisen tyytyväinen olen kirjan taittoon. Heikki Pälviä on tehnyt loistavan työn taittaessaan kirjan. Kirjan koko on sellainen, että taitto on ollut todellinen haaste. Kirja on raikkaan ja ilmavan oloinen. Painojälki on myös erinomainen, Saarijärvi offset on tehnyt hyvää työtä.

Digiexpossa kirja annetaan Canon messuosastolla olevalta Rajalan myyntipisteestä EOS-järkkärin tai Canon-objektiivin ostaville. Ihan tarkkaan en osaa sanoa mitä runkoja ja objektiiveja se koskee, mutta Digixposta kannattaa Rajalalta kysellä. Myöhemmin kirja tulee myös kirjakauppoihin myyntiin.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirja, Canon EOS, Parempia kuvia, Digiexpo, Kolari Jukka

Tekijänoikeudesta osa 2

Torstai 4.1.2007 klo 21:03 - Peter Forsgård

Edellisessä kirjoituksessani kirjoitin musiikin tekijänoikeuksista liittyen slideshow-esitykseen ww-sivuilla. Musiikin laittaminen tosiaan osoittautuu aika kimurantiksi jutuksi.

Sain myös lisätietoa Teostolta siitä synkronisointimaksusta. Maksu perustuu ajatukseen, että säveltäjä on tehnyt teoksen musiikiksi ei yhdistelmäksi kuvien kanssa. Siinä se yksinkertainen peruste synkronointimaksulle. Mikäli yhden kuvan taustalla soi musiikki ei synkronointimaksua tarvitse maksaa. Minusta hiukan epälooginen tulkinta. Eihän säveltäjä luonut teosta myöskään yhden kuvan kanssa toimimaan yhteen.

Miksei synkronisointi maksua makseta valokuvavasta? Oletetaan, että kuvat o vat otettu ripustettavaksi seinälle ja niistä on maksettu sovittu korvaus. Samoja kuvia halutaan myöhemmin käyttää vaikka kirjassa tekstin kuvitukseen. Luonnollisesti käyttöoikeudesta kirjaan tulee maksaa erikseen sovittava maksu, mutta miten olisi lisäksi kuvien ja tekstin synkronisointi maksu? Kuvahan on alunperin otettu itsenäisenä kuvana ei yhdessä tekstin kanssa. Valokuvan synkronisointi tekstiin kirjan kuvituksena pitäisi olla myös käytössä... :). Toki tekstikin on kirjoitettu ilman niitä kuvia, joten siitäkin voisi vielä maksaa synkronisointimaksua... Koko prosessia varten tarvitaisiin synkronisointimaksuvirasto valvomaan synkronisointimaksua saavien etuja.

Tapahtuman äänimaailman nauhoittaminen slideshown mukaan aiheuttaa myös haasteen. Taustalla soiva pelikatkon aikana soittettavat lyhyet musiikin pätkät ovat siis myös slideshown tekijälle maksullisia. Samalla logiikalla esimerkiksi miljöökuvassa näkyvästä valokuvasta pitäisi maksaa tekijänoikeuskorvauksia kuvassa näkyvän valokuvan ottajalle.

Jos haluaa laittaa slideshow-esitykseen tapahtuman äänimaailman, tulee jokainen taustalla kuuluvan biisin levy-yhtiö selvittää. Sen jälkeen on oltava niihin yhteydessä ja neuvoteltava kullekin musiikkipätkälle hinta käytöstä. Näistä kun on päästy sopuun pitää olla yhteydessä Teostoon ja sopia hinta musiikin esittämiselle netissä ja hoitaa se synkronointimaksu. Aika moinen työ selvittää ne biisit ja esittäjät ja levy-yhtiöt...   

Ihan ei taida olla tekijänoikeuslaki samanarvoinen musiikin ja valokuvan osalta. No sehän toki on tiedetty, ei siinä sinänsä mitään uutta. Kysehän on ongelmasta valokuvan määrittämisestä teokseksi. Valokuvan pitää olla jotenkin luovuuden ja ilmaisun kannalta ainutkertainen. Monet päätökset esim. oikeusasteissa eivät useinkaan katso, että valokuva täytää näitä kriteerejä. Minusta valokuva täyttää nämä kriteeri, koska jokainen valokuva on omalla tavallaan ainutkertainen.

Täytyy vielä mainita, että hyvin auliisti jakavat tietoa asiasta Teostosta ja Gramexista. Vastaukset toki ovat aika virallisen oloisia. Se on toki ymmärrettävää, ettei vaan lipsahda mitään epävirallista ja omaa mielipidettä.

Mielenkiintoinen vaihtoehto on Magnatune. Palaan tuohon saittiin ja asiaan kunhan ehdin tutustua siihen kunnolla. Vinkin saitista sain eräältä lukijalta emaililla, kiitokset siitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekijanoikeus, kirja, Finnfoto, Musta Taide, Teosto, audioslideshow

Tekijänoikeuksista

Keskiviikko 3.1.2007 klo 17:17 - Peter Forsgård

Tällä kertaa kyse on musiikin tekijänoikeuksista. Selvittelin tänään mailitse Teostosta slideshow:n taustamusiikin hintoja ja käyttölupia. Sain varsin mielenkiintoisia vastauksia. 

Jos slideshowssa käyttää vain yhtä kappaletta katsotaan se mainos/markkinointikäytöksi ja luvat ja hinnat määrittelee kustantaja. Hinta on varmaan aika korkea, niin yleensä kun puhutaan mainoksista. Halvemmalla todennäköisesti pääsee, jos käyttää useita kappaleita, aika mielenkiintoista sinänsä. Silloin hinta riippuu suoraan musiikin kestosta. Siihen on olemassa hinnasto. Tässä tapauksessa hinnaksi tulee 50€ per kolme kuukautta. Yksi musiikkikappale saa kestää vain 60sek ja maksimissaan 1/3 kokonaiskestosta. Maksimissaan kokonaispituus voi olla 10 min. Yksityishenkilöllä tuo 50€ pienenee 25€. Ihan kohtuullista sinänsä. Maksuja tosin kertyy, jos on useampi slideshow pitkään esillä verkossa. Esimerkkinä vaikka 5 slideshowta vuoden verran maksaa 1000€. Nyt voi tietysti miettiä onko tuo kohtuullista, no musiikintekijöille varmaankin.

Jotta asia olisi vielä mielenkiintoisempi on ensimmäisestä kuvan ja musiikin yhdistämisestä maksettava synkronisointimaksu. Käsittämättömän, en saanut vielä vastausta Teostolta mihin tuo maksu perustuu, synkronointimaksun hinta on 0,34€ sekunnilta. Tuolta 10 minuutin maksimi esitykseltä se on 204€!  

Vaikka kaikki nuo asiat saadaan sovittua ja luvat ovat kunnossa ei se vielä riitä. Seuraavaksi on kysyttävä samat luvat ja hinnat Gramexilta. Sieltä selvisi ettei Gramexilta saa lupaa slideshow musiikille, vaan ne on neuvoteltava suoraan musiikin kustantajan kanssa. Hinta voi olla taas aika kova ja neuvottelukin on hankalaa jos kustantajia on useita.

Hiukan erikoinen yksityiskohta on se, että musiikista pitää maksaa myös siinä tapauksessa, että nauhoittaa tapahtuman äänimaailmaa itse ja tapahtumassa soiva musiikki kuuluu äänitteessä. Samalla tavalla kuvataiteilijan, esim. valokuvaajan, tulisi saada korvauksia muiden ootamissa kuvissa näkyvistä teoksistaan. Näinhän tavallaan onkin, jos kuva on hallitsevana osana kuvassa. Nyt kuitenkin musiikki ei ole hallitseva osa vaan osa tilanteen äänimaailmaa, jossa on seassa tapahtuman muuta hälyä. Tässä vielä huomiona, että siihen lupaa tuli siis kysä musiikin kustantajalta.

Olen ehdottomasti tekijänoikeuksien puolesta, mutta minusta tässä mennään monessa kohtaa aika pitkälle. Maksuja ja lupia pitää hoitaa kahden instanssin kanssa, miksi ihmeessä? Synkronointimaksu on minusta täysin käsittämätön, samoin se tapahtuman äänimaailman mukana tulevan muun hälinän seassa olevan musiikin maksullisuus.

Aika hankalaa on siis käytännössä esimerkiksi tehdä salibandyottelusta tapahtumaa vastaava äänimaailma slideshow:n. Tapahtumissa soitetaan pelitaukojen aikana musiikkia, samoin esim. kotijoukkueen tekemien maalien jälkeen. Eihän tämä ongelma toki poista mahdollisuutta tehdä kyseistä tapahtumista äänellisiä slideshow:ta, mutta aika tarkkana pitää olla ettei musiikkia kuulu taustalta kun äänimaailmaa proggikseen rakentaa.

Nämä ovat minun saamia käsityksiä käymistäni mailien vaihdoista Teoston ja Gramexin kanssa. Jos joku huomaa virheitä tai epäselvyyksiä käsityksissäni, niin laittakaa mailia osoitteeseen peter(ät)peterforsgard.com.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekijanoikeus, kirja, Finnfoto, Musta Taide, Teosto, audioslideshow