Kirjaston kätköihin: Hyvä Kuva 2.0 tekeillä

Keskiviikko 25.9.2013 klo 12:02 - Peter Forsgård

Vuonna 2004 ilmestyi ensimmäinen kirjani Hyvä kuva - viestijän valokuvausopas. Sen kustantaja Infor on nykyään MIF ja he ovat luopuneet kirjojen kustantamisesta. Sinänsä harmi, että MIF luopui kustannustoiminnasta sillä heillä oli paljon hyviä tietokirjoja nimenomaan viestinnän alalta. Tosin ymmärrettävää, sillä tieto ei enää välttämättä ole painetussa kirjassa. Tiedon saa nykyään niin monella muullakin tavalla. Hyvä puoli tässä on se, että Hyvä kuva -kirjan oikeudet palautuivat minulle.

Hyvä Kuva -kirjan kansi vuodelta 2004.

Nyt olen uudistamassa tuota kirjaa. Se on jo monilta osin vanhentunut, koska siinä painotetaan lehdentekoa ja siihen liittyvää valokuvan käyttöä. Viestinnän välineet ovat nykyään paljon laajemmat ja monipuolisemmat kuin vain ne silloin merkittävämmässä asemassa olleet yrityksen julkaisemat henkilöstö- ja asiakaslehdet. Julkaisukin on siirtynyt merkittäviltä osin sähköisiin lehtiin ja julkaisuihin, kuten esim. yritysten blogeihin. Muitakin uusia viestinnän alustoja on syntynyt useita. Valokuva on muutenkin noussut uuteen kukoistukseen ja sitä myös yritykset voivat hyödyntää.

Alkuperäisessä versiossa kameroista ja niiden rajoituksista piti myös jonkin verran kirjoittaa. On muistettava, että vuonna 2004 ammattitasonkin järkkäreissä pikselimäärät olivat alle 10 miljoonaa ja kennojen maksimiherkkyys oli merkittävästi alhaisempi kuin nykyään. Toisekseen hinnat olivat aivan eri luokkaa kuin nykyään. Rajoituksia oli paljon ja siihen aikaan yrityksissä oman työn ohella kuvaavat kuvasivat vielä osittain filmille ja digitaaliset kamerat olivat pääasiassa pokkareita. Uudessakin versiossa kirjoitetaan kameroista, mutta ei tarvitse erikseen mainita mitään digitaalisuudesta sinänsä ja verrata miten asiat ovat filmikameroiden osalta.

Myös mobiilikuvaamisesta tulee paljon enemmän, koska sen antamat mahdollisuudet ovat merkittävästi kasvaneet. Alkuperäisessä versiossa lähinnä kirjoitin mobiilikuvauksen tulevaisuudesta ja sen mahdollisesta tulevasta merkittävyydestä. Osittain se osuus kirjassa oli varsin oivallinen, vaikka itse sanonkin. Mobiilikuvaamisesta kirjoitin vuonna 2004 mm. näin: "

"Kännykkäkameroiden myötä ihmisten tavallinen arki nousee uudeksi kiinnostavaksi kuvauskohteeksi ja yhteisen ”kaukokokemisen” piiriin. Pieniä iloja ja suruja napakasti ja reaaliaikaisesti kuvaava visuaalinen viestintä tulee lisääntymään räjähdysmäisesti seuraavien vuosien aikana." (Hyvä Kuva, 2004) 

Varsin kohdalleen tuo meni; no toisaalta ei tuon aavistamiseen nyt mikään ihmeellinen ennustajaeukko tarvinnut olla. Selvät merkit siihen oli jo silloin.

Myös ihan mielenkiintoinen kirjassa mainittu asia oli videokuvaamiseen liittyvä: 

"Osalla kännykkäkameroista voi myös videokuvata. Lähes reaaliaikainen liikkuva kuva on todella suuri lisä värittömille intranet-sivuille." (Hyvä Kuva, 2004)

Videokuva on tullut yhä merkittävämmäksi osaksi yritysten visuaalista viestintää ja sitä ei ole mahdollista nykyään ohittaa. Aivan varmasti myös siitä uuteen versioon tulee. Mitä se käytännössä tulee pitämään sisällään on vielä hahmotus vaiheessa. 

Kirja ei suinkaan tule keskittymään vain valokuvan merkitykseen ja kuvaamisen opastamiseen, vaan kuten siinä alkuperäisessäkin on, sisältöön tulee paljon kuvan ostamisesta ja valokuvaajan tilaamisesta. Ostamiseen kuuluu myös kuvapankit, joita aiemmin käytettiin yrityksissä merkittävästi vähemmän.

Viime vuosina ovat valitettavasti yleistyneet yritysten ja yhteisöjen järjestämät valokuvauskilpailut. Oikeastaan ne kilpailut sinänsä eivät ole ongelma, vaan niiden kohtuuttomat säännöt liittyen kuvien oikeuksiin. Niistä pitänee myös kirjoittaa, jos sillä vaikka olisi edes pieni vaikutus niiden sääntöjen järkevöitymiseen.

Tavoitteena on myös tehdä uudesta versiosta visuaalisempi eli käyttää enemmän ja parempia valokuvia. Mahdollisesti tekstimassa vähenee ja asioita tuodaan esiin kuvien kautta.

Vuonna 2004 käytännössä kirjan saattoi julkaista, jos oli kirjalleen kustantaja. Tänä päivänä mahdollisuuksia on useita, kirjankustantajilla ei ole enää monopolia. Omakustanne on merkittävästi mahdollisempi ratkaisu verrattuna vuoteen 2004. Print-on-demand -palveluita on useita ja markkinointi mahdollisuudet sosiaalisen median kautta merkittävästi edullisempaa kuin perinteinen mainonta. Formaatillekin on olemassa vaihtoehtoja. Hyvin todennäköisesti teen useammalle eri alustalle sähköisen version uudesta kirjasta. Haaveena olisi pystyä varioimaan kirjaa sen verran, että voin hyödyntää kunkin erilaisen julkaisuformaatin mahdollisuuksia. Sähköisessä alustassa ns. rikkaan sisällön lisääminen olisi mahtavaa. Vaikka nyt puhutaan, että tekijät ovat huonommassa asemassa kuin ennen, niin se pitää vain osittain paikkansa. Julkaisualustoja on enemmän ja vapaammin valittavissa. Vielä kun tuo lisätään joukkorahoituksen mahdollisuus, niin aina vaan paranee.

Monet noista yllä mainituista asioista hahmottuvat projektin edetessä. Nyt keskityn lähinnä teksti- ja asiasisältöön. Mietin noita muita asioita myöhemmin. Tavoitteena on saada uusi, nyt työnimellä Hyvä Kuva 2.0 kulkeva, kokonaisuus valmiiksi ensi keväänä, koska silloin Hyvä Kuva täyttää kymmenen vuotta.

Tulen kirjoittamisen edetessä twiittaamaan kirjasta lauseita. Jos haluat pysyä mukana ja seurata mitä tuleman pitää niin pistä minut twitterissa seurantaan. Kirjaan liittyvissä twiiteissä käytän häsää #hyvakuva. 

  

Kännykameroista kirjoitin seuraavaa....

Torstai 14.10.2010 klo 14:00 - Peter Forsgård

... vuonna 2003 eli aikaa ennen blogiani. Teksti on vuonna 2004 ilmestyneessä kirjastani Hyvä Kuva. Tekstissä oli joitakin ennustuksia ja näkemyksiä miten kännykyvaaminen muuttaa ajatteluamme kuvaamisesta ja kuvista.

 

"Kännykameroiden myötä ihmisen tavallinen arki nuosee uudestaan kiinnostavaksi kuvauskohteeksi ja yhteisen "kaukokokemisen" piiriin. Pieniä iloja ja suruja napakasti ja reaaliaikaisesti kuvaavavisuaalinen viestintä tulee lisääntymään räjähdysmäisesti seuraavien vuosien aikana."

En tiedä onko tuo tapahtunut kännykameroiden mahdollistama. Osittain ehkä, mutta varmaan suurempi mahdollistaja on ollut Flickr, Irc-galleria, Facebook ja muut sosiaalisen median alustat.

 

"Tulevaisuuden viestit "mä oon täällä" ja "parturi vähän sössi" kerrotaan kavereille kuvalla, koska se on nopeampaa, vaikuttavampaa, hauslempaa ja ehkä myös uskottavampaa."

Ainakaan Tilastokeskuksen tilaston mukaan multimediaviestit ei ole kovin suurta. Tekstiviestein määrä on moninkertainen verrattuna kuvaviesteihin. Osittain synä on varmaan niiden hinta ja tekstiviestit on useinmiten paketoitu paremmin liittymänmyynnissä. Toinen syy voi olla digipokkarikameroiden yleistyminen ja kännykameroiden huonolaatu.

 

Mielenkiintoinen osa tekstistäni oli videokuvaamisesta kännyllä.

"Osalla kännykameroista voi myös videokuvata. Lähes reaaliaikainen liikkuvakuva on todella suuri lisä värittämille internet-sivuille" 

Ihan viime vuosina video on lisääntynyt verkkosivujen sisältönä, siis noin laajamittaisemmin. Osa syynä on varmaan ollut videoiden jakopalvelut You Tube ja Vimeo esimerkiksi. Se tekniikka ja web 2.0 oli vasta 2003 tuloillaan. Videoiden jakaminen verkossa on tullut niin paljon helpommaksi.

"Osa kännyköistä pystyy vastaanottamaan streaming-tekniikalla tehtyä videokuvaa. Esimerkiksi toimitusjohtajan uudenvuodentervehdys voidaan jakaa liikkkuvana kuvanatyöntekijöiden kännykkään."

Streamaus on yleistynyt, mutta kännystä verkkosivuille päin. Qik, Bambuser ja muut vastaavat palvelut mahdollistavat suorat lähetykset kännystä verkkoon. Toki niitä streamauksia voi katsella kännystäkin, mutta kaistan leveys voi tulla äkkiä vastaa ja katselukokemus ei ole paras mahdollinen.

Oi ihan hauska lukea omaa vanhaa tekstiäni vuodelta 2003. Ennustaminen on suhteellisen hankalaa, mutta jäljillä olin sentään joten kuten.