My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Historian havinaa: muistatko tämän?

Keskiviikko 26.9.2012 klo 11:44 - Peter Forsgård

kodakphotoguide_pieni.jpg

Filmiaikaan olivat monet asiat hiukan hankalampia kuin nykyään. Kodak julkaisi Professional Photoguidea monet vuodet. Löysin oman "Apinakirjan", kuten tuota nimitettiin, kirjahyllystäni etsiessäni erästä toista kirjaa. Photoguidessa on paljon tietoa valokuvauksesta, painotus toki Kodakin filmeissä ja niihin liittyvissä asioissa.

Harmaatasapaino ei nykyajan digikameroilla ole mitenkään ongelmallinen. Automaattivalkotasapaino toimii varsin hyvin tilanteessa kuin tilanteessa. Filmiaikaan tilanne oli aika tavalla toinen. Filmit olivat yleensä tasapainotettu päivänvalolle. Käytännössä se tarkoitti 5500 Kelviniä. Kodak teki myös keinovalolle tasapainotettua Tugsten-filmiä. Nämä olivat tasapainotettu siis joko 3200 Kelvinille tai 3400 Kelvinille.

Vallitsevan valon mukaan objektiivin eteen laitettiin suotimet, jotta värit toistuivat neutraaleina. Kirjassa on apuvälineenä varsin monimutkaisen näköinen kiekko, jolla oikean suodatuksen kuhunkin valotilanteeseen sai haluamakseen. Kiekosta näki myös suodatuksen vaikutuksen valotukseen eli kertoi paljonko valotuista tuli korjata.

colorbalance_pieni.jpg

Tuollaisia kiekkoja kirjassa on useita eri tarkotuksiin. Kätevin niistä oli kiekko syväterävyyden tarkistamista varten. Se voi tuntua turhalta, mutta siinä on mahdollisuus tarkistaa syväterävyydet eri filmikoille jne.

Yksi mielenkiintoinen filmin ominaisuus oli ns. resiprookki-ilmiö. Filmin  herkkyys on optimoitu 1/10s ja sitä nopeimmille suljinajoille. Sitä hitaampien suljinaikojen osalta piti valotusta pidentää ja sen lisäksi käyttää suodinta. Kirjasta löytyy jokaisen Kodakin filmin osalta valotuksen korjailun arvo. Esimerkkinä vaikka Ektachrome 100X. Sekunnin valotusjalla valotusta tuli pidentää 1/3 aukkoa ja suodatus oli CC05R eli aavistuksen punaista tarvitaan lisää. Muistaakseni tuo 05 viittasi Mired-arvoihin, mutta en muista. Kyseistä filmiä ei suositeltu tuota pitemmille valotusajoille. Mikäli useiden sekunnin valotuksia tarvittiin, käytettiin Tungsten-filmiä, erityisesti Ektachrome 64T:tä,  koska siinä resoprookki-ilmiö tuli esiin vasta 100 sekunnin valotuksen kohdalla. Paradoksihan tuossa on se, että 64T filmi oli aika hidasta ja se omiaan pidensi valotusaikaa. Väriläpötila ja sen hallinta oli siis merkittävästi haastavampaa kuin nykyään. Sen lisäksi väritasapainon onnistumisen sai tietää vasta viikon päästä kuvauksesta, kun filkat tulivat kehityksestä.

Käytännössä kuvaustilaiteissa mitattiin värilämpötilamittarilla tilan valot ja mittari antoi suodatusarvot kullekin filmille. Mittari antoi myös värivirhekorjaussuotimen arvot eli esim. jos tilassa oli vihreää valoa antavia loisteputkia. Ei se sen monimutkaisempaa kuitenkaan ollut. Piti vaan muistaa pitää suodinvalikoima riittävänä. Dian kun kerran valotti oli se juuri sen väristä kuin se oli. Toki painossa pystyttiin jotain korjaamaan, mutta harvoin asiakas katsoi hyvällä täysin vihreitä dioja.

Muita valokuvaukseen liittyviä asioita kirjassa on mm. palkkikameraan liittyvät säädöt ja palkin vetämän vaikutus esim. valotukseen ym. Nuo asiat ovat edelleen ihan käypäsiä ohjeita, jos palkilla kuvaa.

Mielenkiintoinen ja hauska löytö tuo kirja. Se tuo mieleen monta kuvaustilannetta filmiajalta, kun noita suodatuksia pohdittiin. Tosin filmiä ei todellakaan tule ikävä, päinvastoin :)

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Kodak

Miksi Talbotin menetelmä menestyi?

Perjantai 27.1.2012 klo 13:51 - Peter Forsgård

Teema näyttää BBC:n tuottaman hienon valokuvauksen historiasta kertovan Valokuvauksen huiput -sarjan. Sen ensimäinen osa esitettiin viime sunnuntaina. Sarjassa on kaiken kaikkiaan kuusi osaa.

Valokuvauksen ensi askeleita ottivat sen "keksineet" Louis Daguerre ja Henry Fox Talbot suurinpiirtein yhtä aikaa, kumpikin omalla tahollaan. Toki Niepchellä oli oma osuutensa keksimisessä. Daquerren menetelmällä saatiin näyttäviä valokuvia, joiden sanottiin olevan peilejä joilla on muisti. Dagerrotyypit ovat positiivejä ja niistä ei saanut kopioita. Juuri tästä syystä Talbotin kehittämä menetelmä valtasi alaa. Hänen menetelmässään negatiivista saattoi tehdä kopioita. Olennaista tässä oli siis se, että näin kuvia pystyi jakamaan. Aivan samaan syyhyn perustuu kännykällä kuvaaminen, kuvien jakamisen helppouteen. Daguerren menetelmällä saatii näyttävämpiä ja "hienompia" kuvia, aivan kuten voidaan sanoa kameralla otetuista verrattuna kännyräpsyihin.

Toinen mielenkiintoinen yhtämäkohta nykyisyyteen oli Kodakin pienkameran markkinoille tulo. Silloin sanottiin ettei kukaan ole turvassa Kodak-räpsijöiltä. Kuvatulva oli valtava ja joka paikassa saattoi joutua kuvattavaksi. Samaa puhutaan taas, digikuvia räpsitään valtavasti. Toki nykyiset määrät ovat moninkertaisia, mutta tuolloin valokuvaus oli jotain uutta ihmeellistä. Kodakin kameran halpa hinta mahdollisti lähes kaikkille valokuvaamisen.

Valokuvaaja ja maalari Chuck Close totesi valokuvauksesta, että se on helpoin opittava ilmaisun keino. Hän myös totesi, että valokuvaus on ala, jossa on vaikeinta erottua omalla tyylillään. Toisin sanoen valokuvauys on ilmaisultaan sellaista, että oma tyyli on vaikea löytää. Molemmista noista asioista olen samaa mieltä. Kuten Close totesi valokuvan pinnassa ei näy esim. siveltimen jälkeä, josta tunnistaa tekijän. Toki muitakin erottavia tekijöitä on. Valokuvauksen osalta keinot ovat valossa, varjossa, väreissä, sommitelmassa jne. Noiden ominaisuuksien kautta erottuminen on haastavaa.

Ensimmäisäisten kaupallisten menestyjien joukossa oli Nadar. Hän brändäsi itsensä tukan värillään. Hänellä oli hyvin voimakkaan punainen hiusten väri. Hänen studionsa logo oli hänen nimikirjoitusensa ja nimenomaan punaisella kirjoitettuna. Pelkästään brändäys ei ollut hänen vahvuutensa, vaan hän uusi muotokuvan tyylin. Pois jäivät ylimääräinen rekvisiitta ja muotokuvat olivat varsin pelkistettyjä. Oman tyylin ja brändäämisen yhdistelmällä Nadar menestyi. Voisi sanoa, että aika pitkälle samoilla aineksilla pärjää edelleen.

Erittäin paljon mielenkiintoista sisältöä tuossa ensimmäisessä osassa. Odotan innolla mitä seuraavat osat tuovat tullessaan. 

    

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Daguerre Louis, Talbot Henry Fox, Close Chuck, Niepche, Nadar, Kodak

Kodak moment on kohta historiaa.

Sunnuntai 8.1.2012 klo 9:00 - Peter Forsgård

Kodak on hyvin todenäköisesti menossa konkurssiin. He ovat myymässä isoa patenttisalkkua välttääkseen konkussin. Ilmeisesti salkun myyminen ei tule onnistumaan. On varsin surullista, että digitaalisen kuvauksen keksinyt yritys kaatui juuri siihen omaan keksintöönsä. He todellakin kannibalisoivat liiketoimintansa.

Uskon kuitenkin, että Kodakin alamäki alkoi jo ennen digitaalista murrosta. 90-luvulla se nuorempi valokuvaaja sukupolvi käytti huomattavasti enemmän Fujin filmiä. Itsekin siirryin Kodakista Fujiin paremman laadun vuoksi. Olin siihen asti kuvannut Kodakchromella ja Ektacolorilla. Kodachromen kehitys hankaloitui jonkin verran ja samaan aikaan Fuji tarjosi värikylläisempiä vaihtoehtoja diafilmeillään. Jos en ihan väärin muista niin taisi hienoinen hintaetukin olla Fujilla. Mustavalkokuvaus oli myös ammattipiireissä hiipuva trendi. Siellähän Kodak oli Tri-X:lään aika vahva. 

Ammattidigitaalikameroissa Kodakilla oli vahva ote vielä 90-luvun lopulla. Nikonin ja Canon bajoneteilla olevat järkkärit olivat markkinoiden ykköskamerat ammattipuolella. Hinnat taisivat olla yli 100.000 markkaa eli lähemmäs 20.000 euroa. Kodak yritti vielä samaa 2000-luvun alussa ja teki täyden kennon järkkäreitä sekä Nikonin, että Canonin bajonetilla, DCS Pro. Muutama muukin järkkäri heillä oli samaan aikaan. Olin itse tuota DCS Pro:ta hankkimassa, mutta onneksi päädyin Canonin 1DMKII:seen. Kodakin kamera osoittautui varsin heikoksi.

Nykynuorelle Kodak ei ole mitenkään tuttu merkki samoin kuin se oli vanhemmilleen ja etenkin iso-vanhemmilleen. On siinä mielessä ymmärettävää, että Kodak hiipui unholaan. On mielenkiintoista nähdä miten nykynuoret käyttäytyvät jatkossa. Kameramaailmassa voi taas käydä merkkien suhteen iso mullistus. Olen aiemmin veikannut, että Sony nousee. Playstation sukupolvi pitää sitä hyvänä brändinä. Toistaiseksi ainakin Canon ja Nikon ovat pitäneet pintansa, samoin Olympus ellei nyt sitten taloussotkut kaada sitä.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, Kodak, Fuji, Canon, Nikon, Sony

Kodachrome ja viimeinen rulla

Lauantai 24.7.2010 klo 12:33 - Peter Forsgård

Suomessa käydessään valokuvaaja Steve McCurry kertoi saaneensa Kodakilta viimeisen Kodachrome-rullan. Hän kertoi projektistaan, jonka hän kuvaa juuri tuolla viimeisellä rullalla. Blogasin hänen yleisöluennostaan 24.3.2010. Sielt ä on myös kuunneltavissa audio osasta hänen luennostaan.

Nyt kuvat on otettu ja filmi kehitetty. Filmi kehitti Dwayne´s Photo Parsonsissa Kansasissa. Google Mapsistä voi kurkata missä päin maailma labra sijaitsee. Se ainoa labra, jossa Kodachromea voi vielä kehittää. Viimeinen päivä saada filmi kehitetyksi on 30.12.2010. Euroopasta voi prepaid-kehitysmaksun sisältävän filmin laittaa kehityksen marraskuun 30, 2010. Kenenköhän filmi viimeisenä menee prosessin läpi? Amerikkalaiseen tyylin sopien siellä on varmasti häppeninki, kun tuo hetki koittaa. Filmin kehityksestä uutisointiin myös The Wichita Eagle -lehdessä.

Kuvat viimeiselle Kodachrome rullalle McCurry otti mm. New Yorkissa ja Intiassa. Joukossa on myös oma kuva. Siinä kuvassa on mielenkiintoinen yksityiskohta. Kuva otettiin Yellow Cabin edessä ja kyseisen taksin rekisteri oli PKR-36 (Professional Kodak 36-film). Varmasti monelle vain digille kuvanneelle aika mielenkiintoista, jokaiselle aiheelle vain yksi "ruutu". Kokeilkaa joskus ihan harjoituksen vuoksi samaa metodia. 

Kuvat ilmeisesti julkaistaan ensi keväänä National Geographic -lehdessä keväällä 2011. Aikomuksena on julkaista 6 kuvaa. Koko filmi kokonaisuudessan menee luonnollisesti Eastman House:n haltuun eli Kodakin pääkonttoriin.

Kodachomesta ja sen historiasta voi lukea Kodachrome Project -sivuilta.

Kodachrome oli mielenkiintoinen filmi. Käytin sitä paljon 80-luvulla. Siirryin 90-luvulla käyttämään Fujin dia-filmejä, koska Kodachromen kehitys oli hankalaa. Filmit taisivat lähteä Saksaan ja kehitysmatka kesti kuukauden. Normi E6:sen eli sen perusdian sai tunnissa. Useimmat kuvat piti saada "heti".

Tälläkin voi fiilistellä: Paul Simon and Kodachrome in Spotify

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, McCurry Steve, Kodachrome, Kodak, Dwaynes Photo

Tekniikan suhde sisältöön tai sisällön suhde tekniikkaan, ihan kuinka vaan.

Sunnuntai 4.4.2010 klo 10:16 - Peter Forsgård

Aina kun kaksi valokuvaajaa kohtaa ja valokuvauksesta puhutaan, keskustelu sivuaa myös tekniikkaa. Kameraharrastajien kohdatessa keskustelu sivuaa valokuvausta.

Tekniikka on osa valokuvausta. Ilmaisu ja kerronta syntyy myös teknisten valintojen kautta. Teknisillä valinnoilla tarkoitan materiaalivalintaa, syväterävyyden valintaa, valaisua tai valon näkemistä ym.. Ilmaisuun toki kuuluu myös se perusidea ja sanoma, joka halutaan välittää katsojalle.

Valokuvaajien kanssa keskustellessa tai heitä esim. yleisöluennoilla kunnnellessa vääjäämättä tulee mieleen myös ne tekniset valinnat, jotka kuvaaja on tehnyt kuvatessaan. Joskus myös kaluston osalta. Yleisöluennoilla lähes poikkeuksetta kysytään myös kalustosta. Vaikka tuo kysymys saattaa kuulostaa kameraharrastaja kiinnostukseksi välineestä, on siinä kuitenkin pointtia tai no siis se pointti syntyy vastauksesta.  

Muutama viikko sitten Magnum kuvaaja Steve McCurryltä kysyttiin yleisöluennolla mitä kalustoa hän käyttää. Vastaus kertoi paljon hänen tavastaan kuvata. Hän käyttää yhtä digirunkoa ja 28-70mm zoomia. Se sopii hänen ilmaisuunsa hyvin: helppo liikkua, ei herätä liikaa huomiota, pääsee lähelle ja sisään tilanteisiin ym. Hän myös totesi, että ne kuvat, joita yhdistelmällä ei saa, jää ottamatta. Tuon kaluston lisäksi hänellä on toki varaoptiikka, 50mm laukun pohjalla.

Erik Lindahlilla taas Tri-X 400 valinta filmimateriaaliksi tarjosi mahdollisuuden kuvata niissä olosuhteissa, joissa hän kuvasi. Kodakin Tri-X 400 oli varsin hyvä filmi, kun tarvittiin prässäysominaisuuksia. Prässäämistä on, kun valottaa esim. ISO400 vaikka ISO1600 mukaan ja ottaa tuo herkkyyden muutos huomioon filmin kehityksessä.

Toki täytyy muistaa, että pelkät tekniset valinnat ei vielä tee valokuvaa. Pitää olla visio tai sanoma päässä, jonka haluaa ilmaista. Parempi tietysti niin päin, että on ajatus siitä mitä haluaa ilmaista ja sen mukaan valitsee tekniikan eikä toisin päin.

Ajatus tästä bloggauksesta heräsi, kun luin EOSHD.com saitin artikkelin elokuvailmaisun ja tekniikan yhteydestä. Ihan samoista asioista on kyse kuin valokuvassakin.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, tekniikka, ilmaisu, McCurry Steve, Lindahl Erik, Kodak

Kameroiden tekninen kehitys muuttaa kuvausta?

Keskiviikko 17.9.2008 klo 17:41 - Peter Forsgård

Vaikka sanotaan, että kameralla ei ole merkitystä, koska kuvaaja tekee kuvan. Kameralla on kuitenkin oma osuutensa onnistuneessa kuvassa. Tietyt askeleet kameroissa ovat muuttaneet valokuvausta. Joku voisi sitä sanoa kehitykseksi, mutta yleensä aikalaiset ovat olleet muutoksista kauhuissaan. Valokuvaus on kuollut jo monta kertaa.

1800-luvun lopulla syntyi Kodakin "pikkukamera" ja tarvitsi vain kuvata ja Kodak hoiti loput. Se muutti valokuvausta, kun se oli mahdollista suurille massoille. Kuvien määrä räjähti verrattuna siihen astiseen. Ko lmijalkamiehet olivat kauhuissaan.

Seuraava mullistus oli kinokoonfilmi ja sitä käyttävät kamerat, Leica siinä etunenässä. Mahdollisuudet kuvajournalismissa ja dokumenttikuvauksessa moninkertaistuivat. Sitäkin pidettiin eräissä piireissä pahana, että oikeat valokuvat eivät olleetkaan enää kiinnostavia. Oikeita valokuvia nimittäin otettiin vain isolla kameralla.

Sen jälkeen kehitys oli maltillisempaa, vaikka koko ajan kehitystä toki tapahtui. Seuraava iso askel oli siirtyminen digitaaliseen kuvaan. Se taas muutti fundamentteja nopeudellaan. Kansalaisjournalismin nousu on myös osittain tämän ansioita tai syytä, ihan kuinka sen haluaa nähdä.

Seuraava mullistus on mahdollisuus kuvata ISO25600 asetuksella riittävällä laadulla olevaa kuvaa. Se mullistaa varsin paljon kuvajournalismia ja dokumentaarista kuvaa. Mahdollisuudet kuvata eri paikoissa, olosuhteista ja valosta riippumatta paranevat merkittävästi.

Kuvajournalismin kannalta varmaan vielä suurempi mullistus on videokuvaamisen mahdollisuus järkkärillä. Yhä enemmän on suurten lehtien verkkosivuilla näkynyt videomateriaalia. Uusien kameramallien myötä se tulee aivan varmasti tuntuvasti lisääntymään. Lehtikuvaajasta tulee yhä enemmän myös videokuvaaja. Se on varmaankin joidenki mielestä negatiivinen juttu, mutta taas kerran jos haluaa pysyä mukana, on sopeuduttava. 

Mielenkiintoista videokuvaamisessa järkkärillä on syväterävyyden hallinnan mahdollisuus. Tähän asti on vaatinut varsin kalliit vermeet jotta syväterävyytä on voitu liikkuvassa kuvassa hallita. Aluksi ajattelin, että tuo videokuvaus on turhake, mutta mitä enemmän sitä ajattelee tuntuu se kiinnostavammalta. Pidän videokuvaamisesta, mutta sitä tulee aika harvoin harrastettua, koska kahta kameraa ei oikein viitsi kantaa mukanaan. Katsotaan miten sen asian kanssa edetään, kunhan minun tapauksessa se valinta eli 5DMkII tulee markkinoille.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kamerat, Kodak, kuvajournalismi, video, Canon 5D Mark II, kinofilmi