Valokuvien ostajien ajatuksia.

Torstai 31.5.2012 klo 13:38 - Peter Forsgård

Photoshelter on tehnyt varsin laajan tutkimuksen siitä, mitä kuvien ostajat odottavat valokuvaajilta. Selvityksen englanninkielinen nimi on: What buyers want from Photographers? Linkistä pääset alkuperäisen lähteen äärelle.

Kysely oli lähetetty varsin laajalle joukolle, 90.000 valokuvien ostajalle. Tosin ainoastaan 1000 vastasi. Selvityksen tilastollista merkitsevyyttä en osaa sanoa, mutta silti on se on varsin mielenkiintoista luettavaa. Kysymyksissä oli rajattu kolmeen pääkategoriaan. Ensimmäisenä oli valokuvaajien markkinointi ostajien suuntaan, toisena verkkosivut ja video sekä vielä kolmantena millaista on tehdä yhteistyötä valokuvaajien kanssa.

Kuvapankeilla on vielä suuri osuus, kun etsitään valokuvia joita halutaan lisenssioidaan käyttöön. 93% vastanneista etsi niitä suurimmista kuvapankeista. Vastaavasti kun etsitään valokuvaaja kollegoiden suositukset ovat ykkösenä. Yllättävää minusta on, että toiseksi nousee emailit valokuvaajilta eli heidän oma markkinointi emailia käyttäen. Lähes yhtä suuri on suoraan valokuvaajien omat verkkosivut. Verkkonäkyvyys on siis hyvin merkittävä eli omien työnäytteiden näkyminen verkossa. Googlettaminen oli vain 23% ja tuosta selvityksestä ei käynyt ilmi miten valokuvaajien sivut löytyvät. Ilmeisesti kollegoiden suositusten ja mailien avulla?  Sosiaalinen media ei näissä kummassakaan ollut mitenkään merkittävä. Sen merkittävyys on varmaan välillinen ja liittyy siihen näkyvyyteen, verkossa ja somessa aktiiviset näkyvät hauissa paremmin. Näkyvyys esim. asiakkaiden silmissä sosiaalisessa mediassa helpottaa varmaan sitä suosittelemista, kun pysyy paremmin ostajan muistissa?

Kyselyssä kartoitettiin myös valokuva-alan trendejä tänä vuonna. Vastaukset joita selvityksessä nostettiin esiin eivät yllätä, valokuvan ja videon yhteys, sekä Instagramin kaltaiset applikaatiot.

Sosiaalisesta mediasta kyselen mukaan merkittävin on Facebook ja toisena tänä keväänä suureen suosioon noussut Pinterest. Mielenkiintoista on, että LinkedIn merkitys on viime vuodesta pienentynyt merkittävästi. Toisaalta sen ymmärtää, LinkedIn:in on korvannut sivustot, joissa visuaalisuus eli työnäytteet ovat suuremmassa roolissa. Toisin sanoen se mitä joskus on kertonut tehneensä ei merkitse niin paljon kuin oikeat kuvat, joita nyt esittää ratkaisee enemmän. Näinhän se on, että kuvaaja on juuri niin hyvä kuin hänen viimeisen kuvansa.

Verkosivuja koskevassa kysymysosiossa päällimmäiseksi nousee sivujen yksinkertaisuus eli toisin sanoen helppokäyttöisyys. Uusi asia on iPad yhteensopivuus eli ei Flashilla tehtyjä.

20% vastaajista piti tärkeänä videokuvauksen osaamista. Esille selvitykseen oli nostettu esimerkkinä kommentti: "I need someone with HD skills, editing capabilities and the ability to handle a project from beginning to end." Tämä ei välttämättä tarkoita, että pitää itse tehdä kaikki, vaan enemmänkin on oltava projektinhallintaan liittyviä taitoja. Mainoskuvaajille tämä tuskin on mikään iso haaste, mutta yksittäisille free-kuvaajille tuo voi olla hankalakin asia. Ei riiitä, että osaa kuvata videota vaan on hallittava koko tuotantoketju ja tarvittaessa johtaa koko prosessia. 

Vastaajilta kysyttiin myös mitkä asiat tekevät yhteistyöstä valokuvaajien kanssa positiivisen kokemuksen? Vastaukset tässäkin varsin odotettuja: postiivinen asenne, mukava tehdä työtä yhdessä, itsevarmuus ilman arroganssia. Mielenkiintoinen mainittu ominaisuus oli, että pitää olla hyvä kuuntelemaan. Hyvä kuuntelija on kohtelias ja ottaa muita huomioon. Vaikka kuvaajalla pitää ola oma näkemys miten kuvataan, täytyy kuitenkin osata kuunnella muita ja ottaa ne ajatukset huomioon. Uskoisin sen tarkoittavan juuri tuota. Myös liiketoimintataitoja ja niiden merkityksestä kyseltiin. Amerikkalainen valokuvaaja Chase Jarvis kirjoitti blogissaan liiketoimintataitojen osalta näin: "Because if you fail at the business part, if you can’t SUSTAIN this business, you’re not a pro." (lainaus täältä.) Kommentoin tuota Jarvisin blogausta Ohjeita Ison Veden takaa kuinka sinusta tulee valokuvaaja. Liiketoiminta osaamisen tai oikeastaan ei-osaamisen osalta nousi esiin mm. piilotetut kulut. Aika ymmärrettävää, että asiakas haluaa tietää tarkkaan mitä maksaa ja mitä siihen kuuluu. 

Selvityksessä viimeisenä mainittiin 9 estettä oikean valokuvan tai valokuvaaja löytymiseen. Kuvien löytymisen osalta hakusanoituksen heikkous on yksi syy miksi kuvia on hankala löytää. Valokuvaajien kannalta hankala haaste on lisenssointi, ostajat arvostavat niitä jotka ovat tässä suhteessa joustavia. Toisin sanoen se ainakin Suomessa tarkoittaa laajempia käyttöoikeuksia, mutta ei enempää rahaa. Ymmärrän toki ostajan näkökulman kuvan käyttöön liittyen. Onhan se selvä, että kuvaa jonka käytöstä ei joka kerta erikseen tarvitse sopia on kätevämpi tapa, mutta....

Kannattaa tutustua tuohon selvitykseen, se on varsinki kiintoisaa luettavaa. (linkki blogauksen alussa.) Toki on muistettava, että todennäköisesti vastaajista suurin osa on USA:sta ja tulokset eivät ole suoraan käypiä esim. Suomessa. Suuntaa antavia asiota varmasti löytyy ja osa noista on varmasti yleismaailmallisia.

Valokuvaaja ja itsensä brändääminen?

Tiistai 9.11.2010 klo 19:41 - Peter Forsgård

 

Toissa viikon lopulla ilmestyi Tuija Aallon ja Marylka Yoe Uusisaaren kirjoittama Löydy - Brändää itsesi verkossa -kirja. En ole ihan saanut sitä loppuun asti luettua, mutta se ehti herättää jo paljon ajatuksia liittyen valokuvaajien brändäämiseen. 

Valokuvaus toimialana on muuttunut viime vuosina rajusti. Aika nopealla syklillä kuukausipalkkaisesta ammatista on tullut free-pohjainen ammatti. Vielä 90-luvulla oli paljon kuukausipalkkaisia valokuvaajia nyt 15-20 vuotta myöhemmin suuri osa valokuvaajista on freelancereitä. Samaan aikaan tämän kehityksen aikana digitaalisuus löi läpi. Toisaalta voidaan sanoa, että digitaalisuus ihan varmasti nopeutti tätä kehitystä. 

Brändäämisestä on tullut myös valokuvaajille yhä tärkeämpi tapa näkyä ja sen myötä löytyä. Ennen vanhaan muotokuvaajat näkyivät kaduilla näyteikkunoissa olevien valokuvien kautta ja ihmiset löysivät valokuvaajat. Sittemmin rinnalle on tullut virtuaalinen näyteikkuna eli verkkosivut. Verkkosivujen merkitys löytymisen kannalta vähenee. Toki ne ovat se paikka, josta näkyy kädenjälki. Löytymispaikkana sosiaalinen media on yhä merkittävämpi. Mille tahansa luovan ja vapaan ammattin harjoittajille somen hyödyntäminen on mahdollisuus. Hakeminen ja löytyminen tapahtuu pääsääntöisesti verkon kautta. Vielä joitakin vuosia sitten Google oli pääsääntöinen tapa hakea. Osittain se on sitä vieläkin. Muutama vuosi sitten maksetuilla Google-mainoksilla sai hyvin kontakteja. Niitä eivät juuri suomalaiset valokuvaajat käyttäneet eli hinta oli todella alhainen. Nykyään ne ovat Google mainonnan löytäneet ja hinnat hiukan nousseet ja teho laskenut. Yhä enemmän kuitenkin suositusten kautta löytyy ne kontaktit. Tämän vuoksi osallistuminen verkossa erilaisiin yhteisöihin on kannattavaa. Digitaalinen jalanjälki suurenee ja löytyminen helpottuu.

Jokaisella valokuvaajalle on tärkeää kasvattaa sitä omaa digitaalista jalanjälkeään, jotta tulee helpommin löydetyksi. Nykytrendi ei suinkaan ole yksisuuntaista vaan nimenomaan kaksisuuntaista ja vuorovaikuttamista. Hiukan offtopikkia tähän kohtaan. Tässä kaksisuuntaisuudessa on juuri se haaste monelle. Mainosmaailma on ihmeissään somen kanssa, koska ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikointiin. Samoin ihmeissään ovat journalistit. He myös ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikaatioon. Toisekseeen heillä ei olekaan välttämättä sitä viimeistä sanaa. Keskustelua ja ajatuksia vaihdetaan eri somen alustoilla ja julkisen keskustelun monopoli on lehdiltä kadonnut. Lehdistö on saanut somesta oman vahtikoiran. Samalla siis on mennyt se viimeisen sanan valtti.

Mitä alustoja ja mekanismeja valokuvaajan sitten kannattaa käyttää? Blogi on varsin hyvä paikka jakaa ajatuksia, tietoja ja kokemuksia. Varsinaisista sosiaalisen median alustoista Twitter on varsin tehokas keräämään lukijoita blogiin. Twitterillä on helppo jakaa myös muihin tiedon lähteisiin, retweetata muiden tweettejä jne. Varsinainen eskustelu on kuitenkin parempi käydä blogien kommenteissa tai alan forumeissa. Forumeista blogasin tuossa jokin aikaa siten. Niiden teho ja järkevyys on minusta kadonnut. Kuten aiemmassa blogauksessa mainitsin yksi iso syy ovat nimimerkit. Vaikka ne ovat rekisteröityjä, niin siitä huolimatta. Brändäämisen kannalta nimimerkki on myös varsin huono. Niiden perusteella sinua ei löydy. Facebookin fanisivut ovat myös hyvä tapa näkyä. Omaa tuotantoaan on hyvä sitä kautta esitellä. Facebookia puoltaa myös se, että "kaikki" ovat jo siellä valmiiksi. Henkilökohtainen sivu on sitten oma juttunsa ja ei välttämättä liity itsensä brändäämiseen ammattissa.

LinkedIn on varmasti tulevaisuudessa yhä merkittävämpi paikka löytymisen kannalta. Siellä on verkostuneina kymmeniä miljoonia ammattilaisia eri aloilta. LinkedInissä on myös valtavasti ryhmiä, joiden kautta voi keskustella omaan alaansa liittyvistä asioista. Sieltä minä ainakin olen löytänyt ne parhaat keskustelut. Kaikki omalla nimellään. 

Vaikka tuolla aiemmin mainitsin Googlen merkityksen vähenemisestä tiedonhaussa, on sillä toki vielä varsin merkittävä rooli. Sosiaalisen median alustat indeksoituvat varsin hyvin Googlessa. Tämäkin asia puoltaa, että mukana olo kannattaa. Muutenkin kannattaa miettiä ja tutkia miten Google indeksoi sivuja, jotta voit optimoida omat verkkosivusi.

Valokuvauksen harrastajat ovat monessa suhteessa oivaltaneet tämän jakamisen merkityksen. Ehkä on turha sanoa, että ovat oivaltaneet. Harrastajat ovat enemminkin olleet avoimempia ja eivät ole niin tiukasti pitäneet kiinni omista oikeuksistaan. Tämä on juuri se hankala paikka valokuvaajalle. Miten pitkälle pitää mennä omien kuvaoikeuksien suojelemisessa? Jaanko kuviani Flickerissä, Facebookissa ym., koska vaarana on niiden joutuminen vääriin käsiin? Toisin sanoen niitä voi joku käyttää luvatta. Onko kuvien jakopalveluiden käyttöehdot sellaisia, että annan kuvien oikeudet pois ja mahdollistan esim. Facebookin käyttää kuvia vapaasti omaan tarkoitukseensa. Ihan ymmärrettäviä asioita miettiä. Kannattaako kuitenkaan näkymistään uhrata ja olla näkymätön vain siksi, että jollain on mahdollisuus varastaa materiaaliasi? Voi myös miettiä mitä kuvia ja videoita jakaa. Osa kopiosuojauksista toimii myös varsin hyvin.

Digitaalinen jalanjälki näkyy pitkään, joten kannattaa miettiä mitä itsestään haluaa näkyvän. Pelkkä näkyminen ei vielä välttämättä ole se ainoa asia. Löytymisen jälkeen ratkaisee tuotettu sisältö sen kuka sieltä poimitaan. On myös hyvä tajuta, että sinusta näkyy myös se mitä muut ovat sinusta tuottaneet. Hyvä seuraa hyvää, joten muiden sanomisista voi olla paljonkin hyötyä.   

Tämän blogauksen ei ole tarkoitus olla mitenkään kattava opastus vaan enemmänkin selkiytän omia ajatuksia, jotka inspiroivaa kirja sai aikaan. Samalla jaan ajatuksiani. Itse olen kaikkia noita mainitsemiani alustoja hyödyntänyt jo jonkin aikaa. Eipä voi sanoa, että olisi aika mennyt hukkaan. Monia muitakin palveluita on ollut ja on käytössä, mutta nuo ehkä ne tunnetuimmat ja käytetyimmät tällä hetkellä.

Kuvasin Kirjamessuilla Tuija Aallon vetämän keskustelun kirjaan ja aiheeseen liittyen. Videolla poimintoja keskustelusta.

 

Katso video Vimeossa.