Interaktiivinen portfolioTorstai 3.12.2009 klo 14:41 - Peter Forsgård Valokuvaaja Platon interaktiivinen portfolio Portraits of Power on esillä The New Yorker -lehden verkkosivuilla. Varsin mukava ja kiva tapa esitellä muotokuvat. Kuvaa klikkaamalla Plato kertoo lyhyesti kuvaustilanteesta. Joukossa on myös Tarja Halonen. Kuvat on otettu YK:n päämajassa, kun paikalla oli lähes kaikki valtioiden päämiehet. Kannatta kuunnella sarjan viimeisen kuvan mp3-äänite. Siinä Platon kertoo enemmän varsin massiivisesta projektista ja tavastaan kuvata. Tuossa sarjassa Platon tyyli on ymmärrettävästi varsin yksinkertainen. Tyylistä tulee mieleen Richard Avedon ja Martin Schoeller, vaikka valaisu onkin hiukan erilainen. (via photokaboom-blogi) ![]() ![]() ![]() |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Plato, The New Yorker, audioslideshow, Avedon Richard, Schoeller Martin, linkki |
Portrait NowSunnuntai 8.2.2009 klo 10:26 - Peter Forsgård The New Yorkerin kuvaajat Martin Schoeller ja Steve Pyke kertovat muotokuvistaan audioslideshown muodossa. Kuvat ovat niitä, jotka ovat parhaillaan esillä Portraiture Now-näyttelyssä National Portrait Galleryssä Washington DC:ssä. Muita valokuvaajia näyttelyssä ovat Katy Grannan, Jocelyn Lee, Ryan McGinley ja .com/">Alec Soth. Portrait Now on mielenkiintoinen näyttely, joka olisi ehdottomasti hieno nähdä. Pitäisi varmaan keksiä joku lisäsyy lähteä USA:han.
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Schoeller Martin, Pyke Steve, The New Yorker, Grannan Katy, Lee Jocelyn, McGinley Ryan, Soth Alec |
Muotokuvan valaisusta.Maanantai 28.1.2008 klo 22:33 - Peter Forsgård Viime aikoina olen pohtinut ja tutkinut muotokuvauksen valaisua laajemmin. Klassinen valaisu lähtee perinteisestä pohjoisikkunavalosta, jossa pehmeältä pinnalta valo lankeaa noin 45 asteen kulmassa kasvoihin. Siinä kasvot saavat hienon kolmiulotteisen muodon. Tämän tavan kuvaajia, siis niitä tunnetuimpia, ovat olleet mm. Irving Penn, osittain Edward Steichen (klassisella aikakaudellaan) ym. Onhan niitä maailman sivu ollut valtavasti muitakin, mutta nuo kaksi nyt tulivat ensimmäiseksi mieleen. Sama valaisun periaate on edelleen toimiva. Nykytekniikkana tosin salamavalot. Tyylilaji saadaan muuttumaan käytettävien valojen suhteita muuttamalla, mutta periaate on sama. Tosin viime aikoina tämä klassinen tapa valaista ei välttämättä olekaan ollut se kiinnostavin. Aivan hiljattain American Photo, muistaakseni juuri tuo lehti, valitsi parhaaksi muotokuvaajaksi Martin Schoellerin. Kuvia löytyy Clare Agengyn sivuilta. Hänen muotokuvissaan, etenkin sarjasssa Close Up, on klassisesta tyylistä poikkeava valaisu. Kameran molemmin puolin on strip-light. Mallien silmät silmät näyttävät minusta demonisilta ja eivät tuo mallia kovin edukseen esille. Minusta tuo tyyli ei ole suurimmalle osalle Schoellerin malleista paras mahdollinen. Paras tuon sarjan kuvista on ehdottomasti kuva Jack Nichollsonista. Hänen roolihahmojensa kautta tullut mielikuva hänestä on juuri kuvan kaltainen. Ei ihme, että juuri kyseinen kuva on Schoellerin Close Up -kirjan kansikuvana. Toinen tämän hetken hottis on Jill Greenberg. Hän myös valaisee aavistuksen klassisesta poikkeavalla tavalla. Tosin hänen viimeisimmät kuvat ovat lähentyneet klassista tapaa valaista. Toki nykyhetken mausteilla. Hänen verkkosivuilleen on tullut paljon uutta materiaalia viime aikoina. Se on selkeästi lähestynyt klassista tapaa valaista. Toki mukana on mausteena ne makeat kiillot. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Penn Irving, Steichen Edward, Schoeller Martin, Greenberg Jill, American Photo |
Mennyttä, olevaa ja tulevaaTorstai 27.12.2007 klo 17:25 - Peter Forsgård Vuoden vaihtuessa eri saiteilla esitellään Vuoden parhaita kuvia. Oikeastaan pitäisi kuitenkin puhua parhaista julkaistuista kuvista. American Photo ja Popular Photography esittelevät saitillaan myös Vuoden parhaita. 83 kuvaa eri kategorioista pyörii slideshowna. Kannattaa katsoa läpi. Kunkin kategorian parhaista on myös selostukset kuvista ja kuvaajista. Muotokuvauksen paras on mielenkintoinen. Martin Schoellerin Close-up -sarjan muotokuvat ovat poikkeuksia muotokuvan valtavirrasta. Itse en niistä kovin paljoa pidä, mutta muutamaan persoonaan tuollainen valaisu kieltämättä sopii. Kahdella strip-boxilla valaistuna katseesta tulee minusta aavistuksen erikoinen. Tosin voi olla, että kuvat ovat valaistu isolla softboxilla suoraan kameran suunnasta. Boxi sijoitettuna niin, että kuvaaja itse on boxin edessä. Mallin silmistä katsottuna näin näyttäisi olevan. Clare-agencyn sivuilta löytyy lisää Schoellerin kuvia. Lisää vuoden parhaita varmasti tulossa. Palataan niihin kunhan niitä tulee lisää. Joulupukki toi Magnum Magnum -kirjan. Kirja on Magnumin 60-vuotis juhlajulkaisu. Siihen on kerätty lähes kaikkilta Magnum-kuvaajilta 6 kuvaa. Äkkipäätä katsottuna Sebastioa Salgado on ainakin poissa. Yksi suomalainenkin löytyy, Ilkka Uimonen. Kunkin kuvaajan kuvat on kerännyt kolleega Magnumista eli kuvaajat ovat keränneet toistensa kuvista 6 itselleen merkittävää kuvaa. He ovat myös kirjottaneet lyhyen selostuksen kuvavalinnan taustoista. Kirjassa on myös kunkin kuvaajan kohdalla lyhyesti kirjoitettu elämäkertatietoja. Kirjan on painanut saksalainen Steidl. Se on tunnettu ja käsittääkseni arvostetuin valokuvakirjoja painava painolaitos ja kustantamo. Magnum Magnum on ihan ehdoton must jokaisen valokuvaajan hyllyssä. Ensi vuonna Helsingissä on taas kohtuullisen monta varsin mielenkiintoista valokuvanäyttelyä. Valokuvataiteen museossa on lehtikuvauksen teemavuosi. Keväällä Hannes Heikuralla on suuri yksityisnäyttely, Markus Jokelan kuvia on esillä kesällä. Syksyllä on Ismo Höltön ja Mikko Savolaisen Retrospektiivi. Teemanäyttelysitä mainittakoon kesällä esillä oleva New Generation - kuvajournalismin nuoret näkijät. Se on varsin mielenkiintoinen, onhan kuvajournalismin tasoa viime vuosina moitittu. Toinen mielenkiintoinen teemanäyttely on Vuosi 1918: Valokuvat ja muisti. Kaksi muuta mainittavaa näyttelyä ovat Uusi Suomi ja Arno Rafael Minkkisen työpajassa syntyneiden kuvien näyttely, MEXICOAXACA. Valokuvataiteen museossa on siis paljon nähtävää ensi vuonna. Eräs vuoden kohokohdista on helmikuun alussa avattava Nan Goldinin näyttely Kiasmassa. Nan Golding tuli tunnetuksi alunperin klubeilla esittämästään diashowsta The Ballad of Sexual Depency. Siitä on myös painettu kirja. Mielenkiintoisia näyttelyitä vuonna 2008 tulee myös tarjoamaan Galleria Luova.fi. Näyttelyohjelma ei vielä ihan ole valmis, mutta julkaistaneen ainakin kevään osalta pikapuolin. Mikäli joku on muuten kiinnostunut hakemaan näyttelyä kyseiseen galleriaan, löytyy ohjeet täältä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, American Photo, Schoeller Martin, Steidl, Goldin Nan, Luova, Minkkinen, Valokuvataiteen museo, Magnum |