Kirjaston kätköistä osa jotain

Lauantai 13.9.2008 klo 9:46 - Peter Forsgård

Löysin mielenkintoisen kirjan Ateneumin kirjakaupasta käydessäni katsomassa siellä esillä olevaa Mustaa ja Valkoista Japanilaisen valokuvan klassikoita. Taschenin kustantama Stieglitzin Camera Work, The complete Photographs (Taschen 2008, ISBN 978-3-8228-3784-9 ).

Kirja kertoo Alfred Stiglitzin perustaman Camera Workin historian. Parasta kirjassa on se, että siinä on painettuna kaikki parhaat Camera Workissä olleet valokuvat. Kirjasta löytyy monet tutut klassikot ja paljon sellaisia kuvia, jotka eivät ole kantaneet ihan klassikoiksi asti. Kiinnostavimpina kuvina pidän niitä lukuisia muotokuvia, joita Camera Worksissä oli.

Olen aina pitänyt Edward Steichenin ottamista muotokuvista. Niitä kirjassa on varsin paljon mm. suosikkini JP Morganin muotokuva ja Solitude, molemmat vuodelta 1906. Steichenin tyyli on tunnistettavissa. Tummia tyylikkäästi valaistuja kuvia, joissa mallin läsnäolo tuntuu. Niistä kuvista tulee mieleen Yosuf Karshin kuvat. Gertrude Käsebierin muotokuvia löytyy myös mukavan paljon.

Stiglitzin Camera Work oli hänen vastaiskunsa aiemmin perustamalleen Camera Notes lehdelle. Hän jätti riitojen vuoksi Camera Notesin. Camera Work edusti Pictorialismia, joka pyrki luomaan valokuvavalle omaa ilmaisua. Pictorialistissa kuvissa käytettiin paljon kuvankäsittelyä, niin kuvatessa kuin vedostaessa. Erilaiset uudet vedostustyylit tulivat käyttöön, softsuotimet linssin edessä ym. Pictorialismissa pyrittiin pois valokuvan realistisuudesta. Ajatuksena oli tuottaa kuvaajan mielikuvia, eikä suoraa representaatioita todellisuudesta. Kamera nähtiin vain välineenä tuottaa se ajatus ja tunne.Tekniikka oli siis renki ei isäntä. Osittain saman suuntaista on ollut meneillään nytkin, digitaalisen kuvan osalta. Voidaanko puhua digitaalisesti vahvasti käistellyssä muotokuvassa nykyajan pictorialismista? Samansuuntaisia pirteitä joka tapauksessa on, koska nykymuotokuvaa on syytetty mm. epärealistisuudesta ym. Toisaalta totta toinen puoli, koska välttämättä se länsäolon tuntu ei aina ole se juttu, vaan ennemminkin näyttävä pinta. Osittain tekniikka on isäntänä ja kuvaaja renkinä. Toki tämä on asetelma on keventynyt ja nykyisessä "pictorialismissa" tekniikkaa pyritään käyttämään apuvälineenä.

Tutustumisen arvoinen kirja kaikenkaikkiaan ja kuuluu ehdottomasti jokaisen valokuvauksen historiasta kiinnostuneen kokoelmiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kirjaston katkoista, Camera Work, Stieglitz Alfred, Steichen Edward, piktorialismi, historia, Ateneum

Muotokuvan valaisusta.

Maanantai 28.1.2008 klo 22:33 - Peter Forsgård

Viime aikoina olen pohtinut ja tutkinut muotokuvauksen valaisua laajemmin. Klassinen valaisu lähtee perinteisestä pohjoisikkunavalosta, jossa pehmeältä pinnalta valo lankeaa noin 45 asteen kulmassa kasvoihin. Siinä kasvot saavat hienon kolmiulotteisen muodon. Tämän tavan kuvaajia, siis niitä tunnetuimpia, ovat olleet mm. Irving Penn, osittain Edward Steichen (klassisella aikakaudellaan) ym. Onhan niitä maailman sivu ollut valtavasti muitakin, mutta nuo kaksi nyt tulivat ensimmäiseksi mieleen.

Sama valaisun periaate on edelleen toimiva. Nykytekniikkana tosin salamavalot. Tyylilaji saadaan muuttumaan käytettävien valojen suhteita muuttamalla, mutta periaate on sama.

Tosin viime aikoina tämä klassinen tapa valaista ei välttämättä olekaan ollut se kiinnostavin.

Aivan hiljattain American Photo, muistaakseni juuri tuo lehti, valitsi parhaaksi muotokuvaajaksi Martin Schoellerin. Kuvia löytyy Clare Agengyn sivuilta. Hänen muotokuvissaan, etenkin sarjasssa Close Up, on klassisesta tyylistä poikkeava valaisu. Kameran molemmin puolin on strip-light. Mallien silmät silmät näyttävät minusta demonisilta ja eivät tuo mallia kovin edukseen esille. Minusta tuo tyyli ei ole suurimmalle osalle Schoellerin malleista paras mahdollinen. Paras tuon sarjan kuvista on ehdottomasti kuva Jack Nichollsonista. Hänen roolihahmojensa kautta tullut mielikuva hänestä on juuri kuvan kaltainen. Ei ihme, että juuri kyseinen kuva on Schoellerin Close Up -kirjan kansikuvana.

Toinen tämän hetken hottis on Jill Greenberg. Hän myös valaisee aavistuksen klassisesta poikkeavalla tavalla. Tosin hänen viimeisimmät kuvat ovat lähentyneet klassista tapaa valaista. Toki nykyhetken mausteilla. Hänen verkkosivuilleen on tullut paljon uutta materiaalia viime aikoina. Se on selkeästi lähestynyt klassista tapaa valaista. Toki mukana on mausteena ne makeat kiillot.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Penn Irving, Steichen Edward, Schoeller Martin, Greenberg Jill, American Photo

My Instagram feed:

My favorite tweets:

Arkisto

Avainsanat

Kirjaston kätköistä osa jotain

Muotokuvan valaisusta.