My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Scoopshot, free-kuvaajien mahdollisuus kiertää epäreilu sopimus?

Tiistai 30.8.2011 klo 15:05 - Peter Forsgård

Scoopshot on suomalainen palvelu, jonka kautta voi myydä kännykällä ottamiaan kuvia lehdille. Kuvaamiseen ja myyntiin käytetään mobiiliaplikaatioata, jonka saa iPhonelle ja Androidille. Olen kyseisestä start-upista blogannut aiemminkin. Firmasta oli hyvä kirjoitus Arctic Startup -sivustolla. Jutussa tuotiin hyviä pointteja esiin. Viitattiin mm. kuvaan pakkolaskun Hudson jokeen tehneestä lentokoneesta. Siitä kuvan tuotot menivät ihan muille kuin kuvaajalle. Scoopshotin kautta nuo rahat olisivat tulleet kuvaajalle. 

Merkittävin asia liittyen Scoopshottin ja kuvien myyntiin on niiden oikeudet. Ne jäävät kuvaajalle, koska kuva myydään vain kertajulkaisuoikeudella eikä valitettavan nykykäytännön mukaisesti "kaikki nyt ja tulevaisuudessa" -diilillä lehtitaloille. Myymättömät kuvat poistuvat myynnistä tietyn ajan päästä, joten niitä voi kuvaaja mahdollisesti hyödyntää muualla.

Voisiko tässä Scoopshotissa olla myös freekuvaajien tapa myydä kuvia lehdille ilman, että tarvitsee allekirjoittaa epäreiluja avustajasopimuksia? Scoopshottiin voivat lehtitalot laittaa kuvauspyyntöjä. Kuvaaja voi sitten ladata valokuvat palveluun ja lehti ostaa sieltä sitten ne kuvat, jotka se haluaa. Toki tuo aiheuttaa varsin kovaa kilpailua ja ei kaikissa tilanteissa luonnollisestikaan toimi. Kuvamäärät voivat nousta varsin suuriksi. Mutta jos kuvauspyynnöt rajataan vain muutamalle kuvaajalle, voisi tuo tilaus toimia hyvinkin tehokkaasti kaikkien kannalta. Ainakin se toisi tervettä kilpailua, ei ehkä pelkästään hinnoissa vaan myös laadussa ja nopeudessa.

Arctic Startupin jutun mukaan 48200 kuvaa on palvelun kautta jo myyty. Tosin hintataso on aika alhainen, jos tuloja on tulllut vain 120.000,-. Kuvaajia on listoilla 5200. Sitä kuinka moni noista sitten on kuviaan saanut myydyksi ei kerrota.

Scoopshot on yksi uusi mahdollisuus. En ole ihan varma ovatko he missä vaiheessa lanseeraamassa Pro-versiota tästä palvelusta? Muihin maihin tämä nykyinen versio on jo laajentunut. Jutussa myös vihjaistaan sopimuksesta jonkin ison  kansainvälisen mediatalon kanssa.

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Scoopshot, business, iPhone, Android, mobiilikuvaaminen

Keikkaa ilmaiseksi?

Maanantai 29.8.2011 klo 11:36 - Peter Forsgård

Google+ piireissäni oleva valokuvaaja Oliver Siedel jakoi Tony Sleepin blogikirjoituksen keikkapyynnöistä, jotka pitäisi tehdä ilmaiseksi. Postauksen kommenteissa käydään mielenkiintoista keskustelua aiheesta laajemminkin. (Enpä keksinyt miten tuohon keskusteluun saisi linkitettyä.) Se koskee myös monia muita luovia aloja, noh se tuskin oli mikään yllätys. Muusikot erityisesti saavata samansuuntaisia pyyntöjä.

Aika ajoin niitä tulee myös minulle. Yleensä niihin liittyy vielä maininta, että jos tämä ensimmäinen keikka menee hyvin, niin keikkoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. Vastaukseni on aina: "Hienoa voin tehdä sen viidennen keikan sitten ilmaiseksi." Jostain syystä pyytäjästä ei sitten kuulu mitään...

On jopa ollut tilanteita, joissa on isolla rahalla ostettu mainostilaa sanomalehdestä ja sitten valokuvat pitäisi ottaa ilmaiseksi. 

Toki pitää muistaa, että on myös olemassa hyväntkeväisyys ja joillekin järjestöille olen joskus tehnyt ilmaiseksi kuvauksia. Toki järjestön päämäärä ja kyseisen kampanjan pitää olla sellainen jonka itse olen valmis hyväksymään.

Onneksi kuitenkin suurin osa asiakkaistani ymmärtää, että kuvaustyöllä ja kuvien käytöllä on hinta. Joskus niistä normaalien käytäntöjen mukaan neuvotellaan. Yleensä päästään molempia tyydyttävään lopputulokseen.

Creative Commons License

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, Sleep Tony, Siedel Oliver, Google Plus

Freelancereista

Perjantai 12.8.2011 klo 14:40 - Peter Forsgård

Hymy-lehden entinen päätoimittaja Sami Lotila kirjoittaa varsin kärkevästi freelancereista Markkinointi&Mainonta-lehden verkkosivujen vierasblogissa.

Lotila sanoo freelancereiden olevan ruikuttajia, vaikka heidän pitäisi olla yrittäjiä. Lotila kirjoittaa varsin kärkeviä kommentteja. Vaikka juttu tosiaan onkin aika kärkevä ja osittain sanavalinnat ovat aavistuksen törkeitä, niin kyllä blogauksessa totta toinen puoli on.

Media on muuttunut varsin nopeasti alaksi, jossa vakituisten työsuhteiden määrä on pienentynyt ja freelancereilta ostettavien töiden määrä lisääntynyt. Moni valokuvaaja on joutunut uuden tilanteen eteen, kun ei olekaan vakituisessa työsuhteessa, vaan joutuukin toisella tavalla etsimään kuvaustöitä. Tilanne on aika toisenlainen kuin esim. lehtitalossa vakituisena kuvaajana olevalle jolle työt järjestää joku muu. Uudessa tilanteessa on sopeutumista ja se vaatii sitä Lotilankin mainitsemaa yrittäjyyttä. Yksi toinen varsin merkittävä asia on kouluttautuminen, myös se Lotila mainitsee. Suomessa on työelämässä ollut vallalla se käsitys, että koulutuksen järjestäminen on pelkästään työnantajan vastuulla. Eikös Suomessa pidä maksaa työntekijälle ylimääräistä rahaakin koulutupäivärahan muodossa, kun osallistutaan koulutukseen? Oman ammattitaidon kehittäminen on ilmeisesti asia, johon pitää erikseen houkutella? Etenkin valokuvaajilla harrastuneisuus on minusta tärkeä oman ammattaidon kehittämisessä ja se on jokaisen omalla vastuulla, aina. Se ei riipu siitä maksaako siitä joku ylimääräistä. Valokuvaaminen on minusta elämäntapa.

Freelancerit joutuvat itse koko ajan pitämään yllä ja kehittämään omaa ammattitaitoaan. Kuinka moni tätä blogia lukevista ammattivalokuvaajista on perehtynyt esim. hybridin tekemiseen, niiden julkaisualustoihin ta uusiin sosiaalisen media tuomiin markkinointi mahdollisuuksiin? Turhan harva veikkaan. Toivottavasti olen tässä kohtaa väärässä. Toki tiedän sekä kirjoittavia toimittajia että valokuvaajia, jotka pyrkivät pysymään ajantasalla. Uskon näiden freelancereiden pärjäävän keskimäärin paremmin kuin ne, jotka ottaneet kouluttautumisen asenteensa sieltä vakkariduunista. 

Toinen puoli asiassa on tietysti mediatalojen tarjoamat kohtuuttomat sopimukset. Ne ovat toki omiaan asettamaan freelancerit hankalaan tilanteeseen. Toisin sanoen missään tapauksessa sopan ainoa syyllinen ei ole freelancer, vaan kyllä mediatalot ovat kovasti sahaamassa omaa oksaansa.

Kuvatoimisto Magnum aikoinaan perustettiin turvaamaan valokuvaajien oikeuksia. Olisiko samantyylisestä ratkaisusta hyötyä myös nykyaikana? Uskoisin, että olisi.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, Lotila Sami, Markkinointi&Mainonta, koulutus, free-lance

Koulukuvaukseen uusia ohjeistuksia

Keskiviikko 22.6.2011 klo 15:00 - Peter Forsgård

Koulukuvaus on Suomessa keskittynyt aika vahvasti kahdelle isolle yritykselle. Sinänsä siinä asiassa ei ole mitään ongelmaa mikäli markkina-asema on saavutettu reilusti kilpailemalla. Parempi toki olisi, jos pienet paikalliset valokuvayrittäjät voisivat kuvata paikalliset koulunsa. 

Koulukuvaukseen on liittynyt epäilyjä korruptiosta eli opettajat, rehtorit ja koulut ovat saaneet kynnysrahaa kuvausyritykseltä. Rahaa on kutsuttu ns. järjestelykorvaukseksi. Ainakin siihen aikaan kun itse kouluja kuvasin, vuonna filmi ja metallinen järkkäri, saivat opettajat kuvansa ilmaiseksi. Todennäköisesti näin on edelleen, sillä eihän Suomessa saavutettuista eduista yleensä luovuta.

Opetushallitus on antanut uusia ohjeita kuvausten järjestämiseen kouluissa. Aika pitkälle samansuuntaisia ohjeita kuin ennenkin. Ohjeistuksessa suositetaan avointa tarjouskilpailua ja se on omiaan vähentämään tiskin alta tapahtuvaa "lahjontaa". Varsinaista järjestelykorvausta ei saisi enää olla, mutta koulu voi periä esim. vuokraa sen tilojen käytöstä jne. 

Ison asia tuossa on tarkennukset tarjouskilpailuun ja miten niiden tarjousten kanssa toimitaan.

Onko tämä uusi menettely omiaan helpottamaan pienten kuvaamoiden mahdollisuuksia? Siinä mielessä kyllä, että avoimuus toivottavasti lisääntyy. Tieto myös siitä millä perusteilla ja painotuksilla koulu valitseen kuvaajan selkiytyy. Toki on muistettava, että säädökset ja ohjeet ovat eri asia kuin käytäntö.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, koulukuvaus, business

Sanoma News kiristänyt silmukkaa...

Perjantai 17.6.2011 klo 9:32 - Peter Forsgård

Sanoma News ja muutamat muut isot lehtitalot (A-lehdet ja Aller) ovat ottaneet järeämmän otteen free tekijöistä. Tällä hetkellä Sanoma News ei tilaa töitä freeltä, joka ei ole allekirjoittanut heidän tarjoamaansa sopimusta.

Sopimus on freen kannalta varsin hankala, koska siinä halutaan kaikki oikeudet kaikkiin mahdollisiin käyttöihin. Oikeuksista maksetaan kertakorvaus. Vastuut kuitenkin jää kuvaajalle. Toisin sanoen uutisjuttuun otettu kuva voisi päätyä mainokseen. Mikäli kuvassa oleva henkilö tätä moittii on kuvaaja vastuussa. Kuvaaja siis vastaa mahdollisista oikeuden määräämistä korvauksista. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy free porukan tekemästä avoimesta kirjeestä. (kokeile täältä tai täältä, jos tuo ensimmäinen linkki ei toimi. Liikennettä ollut sen verran tuolla, että välillä linkit eivät aina toimi.)

Todellakin näyttää siltä, että Hesarissa kuvat ottaa joko lehtikuva tai HS:n oma väki. Viime päivinä ei hirveästi ole näkynyt free-kuvaajien kuvia Hesarissa. Ilta-Sanomista en tiedä, koska sitä sontaa en lue. Aika hankala tilanne monelle free-kuvaajalle, jos duunit loppuvat kuin seinään. Saa nähdä myös miten Hesari tulee pärjäämään. Yksi minulle ennestään tuntematon valokuvaaja sanoi, että vakikuvaaja tekevät selkeästi vähemmän keikkoja kuin freet. Vakikuvaajat "suostuvat" max. kolmeen keikkaan päivässä ja freet sitten painavat viittä kuutta keikaa per päivä. Tämä viimeinen oli toisen käden tietoa ja sen paikkansa pitävyydestä en ole aivan varma, mutta näin tosiaan kerrottiin.

Minun on vaikea ymmärtää miten tämä on esim. Hesarin etu. Kuvittellanko siellä tosiaan, että säästämällä voidaan kehittää? Uudet media esim. iPad-lehdet ja vastaat muut tabletti ratkaisut perustuvat varsin pitkälle visuaaliseen materiaaliin. Tosin Hesarin iPad-versio on varsin onneton tässä suhteessa. Monimuotoiset multimediat, hybridit ym. ovat tabletti-lehdille se ominainen tapa esittää materiaalia. Sen tuottamiseen jos mihin tarvitaan ammattitaitoisia visuaalisen sisällöntuottajia. Kuvien laatuvaatimus iPadillä on korkeampi kuin painetussa lehdessä. Hankaloittamalla freen mahdollisuuksia tehdä työtään sahaavat Hesarin päättäjät omaa oksaansa tai siis ainakin Hesarin oksaa. Nyt pitäisi nimenomaan satsata hyvin visuaaliseen materiaaliin, jotta kilpailukyky säilyy. Uskallan väittää, että freet ovat kuitenkin niitä, jotka kehittävät omaa työtään ja miettivät uusia ratkaisuja. He kokeilevat uusia juttuja herkemmin kuin kuukausipalkkaiset "olen vain täällä töissä" -tyypit. 

Minun ennustukseni on, että pian eli muutaman vuoden sisällä syntyy lisää Teknarin kaltaisia julkaisuja ja ne eivät välttämättä synny isojen lehtitalojen tekeminä. Teknarikin on televisiotaustaisten ihmisten aloittama. Parhaassa/pahimmassa (valitse itse) tapauksessa näemme indie-lehtien renesanssin. Tässä voi vielä käydä kuten musiikissa, täysin ulkopuolinen peluri pistää koko pelin uusiksi ja lehtitalot ihmettelevät mikä iski?

Koko pelikenttä on muuttunut. Valokuvaajat ja hybridien tuottajat ovat perustaneet omia yhteenliittymiään. Esimerkkeinä vaikka Luceo, Mediastorm jne. En tiedä kuinka hyvin noilla taloudellisesti menee, mutta loistavia esimerkkejä yrityksestä tehdä asiota hiukan uudella tavalla. Croudfunding on myös verkon yhteisöllisyyden kautta kehittynyt uusi tapa saada rahoitusta projekteilleen. Kickstarter, Emphas.is ovat muutamia esimerkkejä tästä. Nämä kaikki ovat niitä jotka ehkä tulevaisuudessa ovat free-kuvaajien mahdollisuuksia.

Nykyisellä menolla Sanoma News menettää parhaat free-tekijänsä ja laatu sen kun huononee. Jos Sanoma Newsin touhu on sinusta syvältä, niin ainahan voit Erota Erkosta.  

(edit 17.6.2011: Lisäsin avoimeen kirjeeseen -linkkiin pari vaihtoehtoista linkkiä samaan dokumenttiin)

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, SanomaNews, tekijanoikeus, croudfunding, Luceo, Kickstarter, Emphas.is, Mediastorm

Tässäkö valokuvauksen tulevaisuus: RED Epic?

Keskiviikko 8.6.2011 klo 11:18 - Peter Forsgård

RED on esitellyt uuden DSMC-kameran, Epic:in. (DSMC=Digital Still and Motion Camera). Epic kuvaa liikkuvaa kuvaa 5K resoluutiolla 120fps sekunnissa. Toisin sanoen 14 megapikselin kuvaa 120 kuvaa sekunnissa 13 aukon dynamiikalla. Pienentämällä pikselimäärää päästään jopa 300fps:n. Melkoinen monsteri tuo Epic.

Kuten Vincent LaForet pohtii blogauksessaan Epic:istä: onko tässä uusi suunta valokuvaukselle? Minä ainakin uskon, että on. Nyt Epic maksaa 30.000 - 50.000 dollaria eli tuskin ihan vielä valokuvaajat ryntäävät kauppaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että noin reilu kymmenen vuotta sitten parin megapikselin digijärkkärit maksoivat lähes tuon verran. Hinnat putovat yllättävän nopeasti. Kuvamäärät saattavat olla aika isot, jos tuolla Epicillä päästelee menemään. Kuvan valinta voi olla aika mielenkiintoista. :)

Videokuvasta stillin poimiminen ei suinkaan ole mitään uutta. Itsekin kuvasin 90-luvun puolivälissä matrikkelikuvia videonauhalle, josta asiakas poimi stillit ja printtasi ne kulkukortteihin. Laatu ei teknisesti tosin päätä huimannut, mutta kelpasi tarkoitukseensa. 

Mielenkiintoisia teknisiä kehityksiä taas. Videon opetteleminen on entistä olennaisempaa valokuvaajalle.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, RED, videokuvaus, LaForet Vincent, DSMC

Kuvauskielto lakkiaisissa?

Maanantai 6.6.2011 klo 7:45 - Peter Forsgård

Digikamera netin uutisista bongasin linkin Ilta-Sanomien uutiseen, jossa kerrottiin otsikolla "Lakkiaisten kuvausrajoitukset närästävät Tikkurilassa" kuvausohjeista Tikkurilan lukion lakkiasista. Se pidettiin Valtti Areenalla, koska lakittettavien määrä on niin suuri. Koulun tilat ovat siihen liian pienet.

Rehtori oli ilmoittanut, että kuvata saa ainoastaan omita paikoilta katsomosta ja kaukalon alue on pyhitetty ainoastaan lakitettaville, opettajille ja kutsuvieraille. En oikein ymmärrä mikä tässä valkolakin saajien vanhempia närästää? Saattaisi olla aika tungosta ja tilaisuutta häiritsevää, jos katsomosta siirryttäisiin kaukaloon ottamaan niitä kuvia. Ihan normaali käytäntö on, että kuvia saa ottaa omalta paikalta. Samalla tavalla se meni oman tyttären lakkiaisissa eräässä toisessa koulussa ja en kuullut että se ketään olisi närästänyt.

Jutun perusteella ongelma tuolla Tikkurilassa taisi olla se yritys, mikä kuvasi tilaisuuden videolle ja samalla striimasi sen. Jutun mukaan yritys ei saanut varsinaisesta kuvaamisesta rahaa, vaan he sitten myyvät tilaisuudesta tehty videota. Isolla riskillä tekevät työtä. Rehtoria syytetttiin jutun mukaan kaupallisen yrityksen suosimisesta. Mitä suosimista se on, että järjestää palvelun, jonka avulla katsojat näkevät tilaisuuden screeniltä ja voivat myöhemmin ostaa tallenteen?  Mikäs muu kuin kaupallinen yritys tuon olisi voinut tehdä? Tuota kaupallista yritystä siis syytettiin siitä, ettei katsomosta voinut mennä lakitettavien lähelle kuvaamaan. Syy kuitenkin on tuo aiemmin manitsemani syy.

Käsittämätöntä suhtautumista kaupalliseen yritykseen ja uutisen aiheena aika erikoinen. Ei meillä hirveän hyvin tule tulevaisuudessa menemään täällä Suomessa, jos suhtautuminen kaupalliseen yritykseen on tuollaista ja sitten vielä uutisoidaan tällä tasolla. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business

Kuvien jakaminen ja niiden julkaiseminen - varkaus vai ei?

Torstai 26.5.2011 klo 17:00 - peter Forsgård

Stephanie Gordon kuvasi 16.5.2011 lentokoneesta viimeisen sukkulan nousun. Hän jakoi kuvan Twitterin kautta ja valokuva luonnollisesti levisi kuin kulovalkean tavoin. Kuvaa käytettiin luvatta ja ilmaiseksi myös uutisissa ja muissa online-medioissa. Koko tarinan ja siihen liittyvät asiat voi lukea Red Tape -blogista.

Se että kuvan jakaa somessa ei tarkoita, että sitä voi kuka tahansa hyödyntää, oikeudet ovat silti kuvaajalla. Twitpic, jonka kautta kuva jaettiin, on oikeutettu omien käyttöehtojensa mukaan kuvan myymään. Minusta ei ole mitään ongelmaa, että yksityishenkilöt jakavat esim. tuota kuvaa retweettamalla tai jakamalla linkkiä Facebookissa. Pitäisi kuitenkin muistaa, että heti jos kyseessä on kaupalllinen tai journalistinen taho, olisi kuvasta maksettava.

Linkkaamassani jutussa on monta mielenkiintoista pointtia. Yksi erinomainen tapa on suojata valokuva vesileimalla. Sen poistaminen on esim. USA:ssa jo selkeästi rikos. Sellaisessa tapauksessa korvauksen saaminen on helpompaa.

Mielenkiintoista voisi olla, että kuvanjakopalvelut toimisivat kuten kuvapankit ja maksaisivat osan mahdollisista myynneistä kuvaajalle. Suomessa tälläinen mahdollisuus on jo olemassa. Scoophotin kautta voi tarjota kännykkäkuviaan medialle. Blogasin aiheesta aiemmin ja sieltä voi lukea asiasta enemmän.

Kuten Red Tapen blogauksessa mainitaan hankalia tilanteita ovat ne, joissa digitaalisesta aineistosta tulee itsessään uutinen. Miten silloin esim. valokuvaa voidaan käyttää.

Jos itse epäilee, että omia kuvia on käytetty luvatta voi testata löytääkö ilmainen TinEye sen. TinEyesta blogasin myös aiemmin.

(blogaus pohjautuu linkkaamaani Red Tape -blogin juttuun.) 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, tekijanoikeus, some, Scoopshot, Facebook, Twitter, Twitpic, TinEye

Puhekeikalla Tallinnassa.

Keskiviikko 25.5.2011 klo 10:11 - Peter Forsgård

Kävin viime viikolla Tallinnassa puhumassa Tieken järjestämässä 55. eBusiness Forumissa. Aiheenani oli Kuvitella, elävästi - kuvaa liiketoimintasi edistämiseksi, näy eduksesi ja anna parempi kuva yrityksestäsi. Kävin läpi valokuvan merkitystä osana yrityksen brändiä. Pääpointtinani oli, että valokuvalla on väliä ja niitä ei pidä jättää kenen tahansa otettaviksi.

Nostin muutamia esimerkkejä journalisminhistoriasta, mm. Jakob Riisin. Mainoskuvan historiaa sivusin myös esimerkkeinä kuvan vahvasta vaikuttamisesta.

Myös sosiaalista mediaa ja sen merkitystä tuli myös sivuttua. Kannattaisiko yritysten miettiä digitaalista jalanjälkeään myös kuvien muodossa? Mitä kuvia yrityksestä tai siihen liittyen löytyy verkosta. Ovatko kuvat yrityksen hallinnassa jne. oli niitä aiheita tähän liittyen.

Esitykseni kirvoitti jonkin verran keskustelua ja etenkin tekijanoikeusasiat kiinnostivat. Mielenkiintoinen oli myös eräs kommentti yleisöstä, jossa hänn kertoi yrityksensä tulleen varovaisemmaksi kuvien käytössä, jos ei ole täyttä varmuutta sen käyttöoikeuksista. Tämä oli minusta hyvä tieto. Vaikka kuvia aika villisti käytetään välittämättä niiden käyttöoikeuksista, niin tuo kommentti antaa ymmärtää että jossain ainakin asiaa mietitään. Onko tämä niitä hiljaisia signaaleja, joista voidaan ennustaa asian muuttuvan?

Muutenkin on viime aikoina ollut mielenkiintoisia koulutuskeikkoja yrityksissä kuvan käytöstä ja niiden hyödyntämisestä. Erittäin paljon kysellään nimenomaan videosta ja sen hyödyntämisestä yrityksen viestinnässä.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, tekijanoikeus, business

Valokuvaajan CV?

Maanantai 9.5.2011 klo 12:00 - Peter Forsgård

Valokuvaajan CV tuli puheeksi, kun eräs tuttuni (ei valokuvaukseen liittyvällä alalla) on vaihtamassa työpaikkaa ja päivitti CV:tään. Hän kysyi kuinka paljon valokuvaajat käyttävät perinteistä kirjoitettua "listaa" osaamisestaan ja tekemisestään. Oikeastaan voisi kysyä kuinka moni yleensäkään? 

En tuohon osaa ihan varmasti vastata, mutta voisi kuvitella työnäytteiden eli niiden valokuvien olevan se mitä näytetään. Ihan samalla tavalla, kun keikkojen tarjouskilpailuissa. Toisaalta valokuvaajan paikkoja tai siis niitä kuukausipalkkaisia ei juurikaan ole tarjolla eli kysymys on aika hypoteettinen siinä mielessä.

Kuvien ohella toinen tärkeä asia on digitaalinen jalanjälki. Se on varsin merkittävä. Vaikka esimerkiksi ns. googlettaminen ei työnhaussa olekaan sallittua, on silti iso merkitys sillä mitä verkosta itsestään on. Kontaktit ja yhteydet ovat koko ajan olemassa ja oman alan tekijä voi olla "tuttu" vaikkei häntä ole koskaan kohdannut kuin verkossa. Tämä toimii niin hyvässä kuin pahassakin. Nimi voi siis olla mahdolliselle työnantajalle jo tuttu, jos on ollut aktiivinen oman alan verkostoissa. Tärkein verkossa ammattimielessä on varmastikin LinkedIn. Se toimii hyvänä CV:nä ja sieltä myös näkee ihmisten kontaktit ym. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, business

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Aaltoes, business

Videointeja

Keskiviikko 16.3.2011 klo 10:10 - Peter Forsgård

Aalto Entrepreneurship Society järjestää paneelikeskustelun maanantaina 21.3. klo 19.00 alkaen Finlandiatalolla. Panelisteina varsin kovia nimiä mm. Jorma Ollila, Risto Siilasmaa ja Björn Wahlroos. Mukana on myös nuoremmanpolven yrittäjiä ja työpaikkojen luojia. Teemana on Suomi hyvinvoinnin jälkeen.

Mahtavaa nähdä kuinka nuoret kantavat vastuuta huomisen työpaikoista. Työpaikat eivät synny itsestään. Tulevaisuuden turvaamiseksi tarvitsemme enemmän työpaikanluojia eli yrittäjiä. 

Kuvasin Aaltoes:n tiimille muutamia videoita, jolla voivat promota tilaisuuttaan. Ohessa ensimmäinen video.

 

Suomi hyvinvoinnin jälkeen: Odotukset from Aaltoes on Vimeo.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Aaltoes, business

Valokuvauksen taloudesta...

Tiistai 15.2.2011 klo 19:00 - Peter Forsgård

Digicamera.net uutisista bongasin linkin Tilastokeskuksen tilastoon, jossa käydään läpi valokuvauksen taloutta digimurroksen jälkeen.

Osittain tiedot yllättivät minut. Valokuvaamot ovat vahvassa kasvussa. Se on ainoa valokuvaklusterin kasvava ala. Liikevaihto per työntekijä on myös kasvanut hiukan. Olisi voinut kuvitella, että juuri valokuvaamot ovat kärsineet digitaalisen murroksen jälkeen. Jopa lama-aikaan oli kasvua. Se tosin saattaa selittyä lama-ajan arvojen muutoksesta. Inhimilliset arvot nousevat laman aikaan muita arvoja tärkeämmiksi. Valokuvaamotoiminta on kasvanut suunnilleen saman verran kuin BKT, mutta esim. muu kulttuuriala selkeästi vähemmän. Tuossa tilastossa valokuvataide on mukana valokuvaamotoiminnassa. Onko taide se tekijä, joka nostaa valokuvaamotoiminnan kasvuun?

Kiinnostavaa tietoa kuitenkin, vaikka tilastot ovatkin aina hiukan vaikeita tulkita.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business

Ennustuksia ja ajatuksia valokuvauksesta vuonna 2011

Perjantai 31.12.2010 klo 12:00 - Peter Forsgård

Vuoden vaihtuessa ja tässä tapauksessa myös vuosikymmenen vaihtuessa on tapana katsella taaksepäin. Itse mielummin katselen eteenpäin, mutta nyt ajattelin kuitenkin muutaman huomion menneestä kirjoittaa.

00-luvulla valokuvauksen suurin mullistus oli digitaalisuuteen siirtyminen. Se on ollut lähes totaalista ja esimerkiksi jo suhteellisen pitkään ei filmillä ole ollut mitään tekemistä vakavasti otettavassa ammattikuvauksessa. En missään tapauksessa tarkoita, että filmille kuvaamisessa olisi jotain vikaa. Digitaalisuus on laadullisesti ja käytännöllisyydessään kuitenkin filmiä parempi. Digitaalisuus valokuvauksessa on listattuna 00-luvun suurimpien mullistusten joukkoon.

Kymmenen vuoden päästä uskon, että still ja videokamerat ovat yhtä. Still-kamera kuvaa 20 megapikselin raakakuvia 24 ruutua sekunnissa. Näitä käytetään sitten sähköisten lehtien kuvituksessa eli ns. rich-contentina. Rich-content on jo tätä päivää ja sen käyttö tulee vahvistumaan. Perinteinen valokuva on toki olemassa siinä rinnalla ja on edelleen vahva on visuaalisuutta. Videoiden lomassa sen asema voi jopa vahvistua. Jos lehdet eivät tartu tähän ja tarjoa lukijoilleen rich-contenttia voi olla, että se haetaan muualta. Itse luen paljon enemmän ulkolaisia lehtiä, koska ne tarjoavat uudenlaista näkemystä visuaalisesti. Suomessa ainoastaan Teknari on sillä tasolla. HS julkaisi iPad versionsa lehdestään. Siihen sai muutaman viikon ilmaisen tilauksen. Edes ilmaiseksi sitä ei ole viitsinyt lukea, koska toteutus on minusta surkea. Mitään lisäarvoa en ole kokenut saavani. Ainoa missä sitä voisi käyttää on reissussa, mutta silloin pitää lukea ilman kuvia. Kuvat latautuvat verkon yli ja eivät offlinessa näy.

En tiedä miten mikromaksuilla rahoitetut kuvajournalismi projektit ovat edenneet. Blogasin aiheesta lokakuussa. Siinä voisi myös olla 10-luvun trendi. Onko se hyvä vai huono asia on sitten toinen juttu.  Tuo voi olla yksi tapa ratkaista ansaintalogiikan ongelmat. Itse en välttämättä usko, että mikromaksuista löytyy sitä viisasten kiveä. Yksi uusi  mahdollisuus lisää saada asiaansa eteenpäin se toki on. Yksi esimerkki mikromaksuilla osittain rahoitetusta on Thomas van Houtryven kuvareppari Pohjois-Koreasta.

Laitteissa tuskin mitään aivan mullistavaa ensi vuoden aikana tapahtuu. Ellei sitten peilittömien järkkäreiden oletettu lisääntyminen ole mullistus. Uskoisin, että Canon ja Nikon esittelevät omat versionsa ensi vuoden aikana. Laitteista tekee mielenkiintoista se kuinka ne muuttavat valokuvausta. Suurimmat muutokset ovat lähes aina liittyneet laitteiden kehitykseen. Nimenomaan siihen kuinka jotkut ovat ottaneet ne käyttöön ja käyttäneet niitä uusilla tavoilla. Esimerkkinä vaikka kuvajournalismin synnyn mahdollistaneet pienkamerat. Digitaalikamerat ovat demokratisoineet valokuvauksen yhdessä verkon julkaisumahdolisuuksien kanssa jne. Peilittömien kameroiden avulla videon ja stiilin kuvaaminen samalla kertaa helpottuu. Etsin on sama, kun peiliä ei tarvitse nostaa. Videolisävarusteiden merkitys vähenee, koska kamera voidaan tukea helpommin myös videokuvauksessa. Tämä taas antaa useamalle mahdollisuuden kuvata videota. 

Yksi isoimpia muutoksia viime vuosina on ollut herkkyyksien kasvu ja laadun paraneminen. Muutamia vuosia sitten ei voitu kuvitellakaan kuvaamista yli 100.000 ISOn herkkyyksillä. Uskon, että tämä kehitys tulee jatkumaan. No tuossa edellisessä "ennustuksessa" ei varmaan ollut mitään yllättävää. :) Kuvaamisen kannalta se merkitsee salamavalon käytön vähenemistä. Valon näkeminen korostuu entisestään. Tämän kautta sitten rikastuttaa ilmaisua.

Kolmas mielenkiintoinen kehityssuunta on 3D. Milloin näemme ensimmäiset 3D aikakausilehdet, vai joko sellainen löytyy?

Kaiken tämän mielenkiintoisen keskellä on helppo lainata esim. Chase Jarvisia, kun hän toteaa tämän hetken olevan mielenkiintoista aikaa valokuvaajille. Saman on todennut muutama muukin valokuvaaja. Opettelemista valokuvaajalle riittää, jos meinaa pysyä mukana.

Hyvää Uutta Vuotta 2011 ja kiitokset lukijoille vuodesta 2010. Teitä on paljon paljon enemmän kuin 2009. Kiitos myös siitä.

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, ennustus, business

Valokuvaajan työn vaatimuksista tulevaisuudessa tai siis nyt!

Keskiviikko 29.12.2010 klo 13:00 - Peter Forsgård

KobreChannel-blogissa on blogaus Detroit Free Pressin ja Detroit Newsin työhakemuksesta. Lehti hakee vakikuvaajaa toimitukseensa. Oikeammin voisi sanoa, kuten kyseisessä blogauksessa, videojournalistia.

Ilmoituksesta saa hyvän käsityksen siitä mitä valokuvaajalta tänä päivänä vaaditaan.

Huomioita taidoista, jotka minusta ovat merkittävimpiä tuossa:

Hakijalta vaaditaan kykyä käsikirjoittaa eli hyvää kirjoitustaitoa. Videoeditointi kykyä, luovaa suhtautumista ja käsitystä sosiaalisesta mediasta.

Tekijää ei suinkaan haeta pelkästään valokuvaajien joukosta vaan taustana voi olla mikä tahansa media-ala eli myös TV.

Careerbuilder-saitilla on varsinainen ilmoitus. Mielenkiintoista on ettei ilmoituksessa ole määritelty koulutusvaatimuksia. Ilmeisesti sitä ei pidetä niin tärkeänä, vaan tärkeintä ovat ne työnäytteet joita vaaditaan. 

Varmasti noita samankaltaisia ilmoituksia on ollut aiemminkin, mutta tuosta ainakin saa erinomaisen käsityksen mitä valokuvaajalta nykyään vaaditaan.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, koulutus

Portfolioon laajasti osaamista vai se erikoisosaaminen?

Torstai 16.12.2010 klo 12:00 - Peter Forsgård

Portfolio on valokuvaajalle tärkeä työkalu töiden esittelyyn. Portfolion formaatti riippuu mielestäni aika pitkälle siitä kenelle kuvia ja missä muodossa myy.

Yksityishenkilöille muotokuvia myyvälle perinteinen printattu portfolio varmaan toimii parhaiten. Kuvat ovat siinä muodossa, kun ne asiakkaalle menevät. Kuvissa on sama tuntu ja tunne kuin niissä joita asiakas ostaa. Mainostoimistoille palvelujaan myyvälle iPad tai vastaava sähköinen portfolio on varmaan paikallaan.

Erittäin kätevä on myös kerätä ne ehdottomat helmet omasta tuotannostaan älypuhelimeen. Niiden näytöt ovat erinomaisia ja portfolio kulkee kätevästi mukana. Älypuhelimesta on helppo näyttää kuvia satunnaiselle kiinnostuneelle.

Verkkosivuilla oleva portfolio sitten laajentaa mukana kulkevia työnäytteitä. Blogit, Facebook fani-sivut ja twiittailut sitten kertovat kuvaajasta ihmisenä henkilökohtaisemmin. 

Kokonaan toinen kysymys on sitten portfolion sisältö. Siinäkin on monta ulottuvuutta. Yksi tärkeä päätös on esitteleekö laajasti erilaista osaamistaan vai keskittyykö johonkin erityisosaamiseen tai tiukasti johonkin tyyliin sidottuna? Molempiin tapoihin on hyvät perustelut, joten oma valinta pitää aina erikseen miettiä.

Suomessa laajasti uskotaan monipuoliseen ja kaikein kattavaan portfolioon. Perusteena on, että näytetään laajasti oma osaaminen. Muualla maailmassa on tapana näyttää oma tyylilajinsa. Jaotteluni tässä on toki kärjistävä, mutta asiaa havainnollistava.

Laaja-alaisuus on toki hyvästä pienillä markkinoilla. Tästä johtuen meillä Suomessa laajasti osaamistaan esittely on perusteltua. Silti minusta kuvaajan tyyli tulisi olla yhtenäinen. Toki sekin riippuu paljon porfolion rakenteesta. Niitä voi olla useita ja jaettu aina sen mukaan kenelle kuviaan esittää.

Isommilla markkinoilla oman tyylin esittäminen selkeämmin voi olla perusteltua. Ostajat hakevat tiettyä tyyliä ja tekevät päätöksensä sen mukaan. Toki nämä kaksi tapaa menevät osittain ristiin ja asia ei ole aivan näin yksinkertainen.

Kansainvälisesti laajasta osaamisen näyttämisestä portfoliossaan saa helposti kommentin: "Jack of all trades, but master of none." Toisin sanoen kansainvälisillä markkinoilla kannattaa miettiä mitä ja miten portfolionsa esittää.

Yhteytenä tähän voi verrata Ammattikuvaajien Mestariarvoa ja FEP:n QEP:tä. Mestariarvoa haetaan portfoliolla, joka ilmentää kuvaajan monipuolisuutta. QEP:tä haetaan portfoliolla, jolla ilmennetään kuvaajan omaa tyyliä. Samalla kuvakokonaisuudella ei siis pääse molemmista hauista läpi. Molemmissa toki ammattitaito tulee näkyä, vaikkakin hiukan eri tavalla.

Portfolion sisältö ja kuva-aiheet toki liittyvät siihen mitä kuvaa. Toinen yhtä tärkeä osa ovat sellaiset kuvat joita haluaisi myydä. Ne ovat kuvia, joita pitää tehdä omina projekteinaan.

Yksi merkittävä osa portfoliota on myös ne kuvat jota ottaa huvikseen ilman sen kummenpaa kaupallista tausta-ajatusta. Enkä nyt välttämättä tarkoita kotialbumiin meneviä kuvia. Henkilökohtaiset kuvat kertovat kuvaajasta ihmisenä. Jokainen toki itse määrittää kuinka paljon henkilökohtaista haluaa itsestään kertoa omassa portfoliossaan. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, portfolio, business

Valokuvaaja ja itsensä brändääminen?

Tiistai 9.11.2010 klo 19:41 - Peter Forsgård

 

Toissa viikon lopulla ilmestyi Tuija Aallon ja Marylka Yoe Uusisaaren kirjoittama Löydy - Brändää itsesi verkossa -kirja. En ole ihan saanut sitä loppuun asti luettua, mutta se ehti herättää jo paljon ajatuksia liittyen valokuvaajien brändäämiseen. 

Valokuvaus toimialana on muuttunut viime vuosina rajusti. Aika nopealla syklillä kuukausipalkkaisesta ammatista on tullut free-pohjainen ammatti. Vielä 90-luvulla oli paljon kuukausipalkkaisia valokuvaajia nyt 15-20 vuotta myöhemmin suuri osa valokuvaajista on freelancereitä. Samaan aikaan tämän kehityksen aikana digitaalisuus löi läpi. Toisaalta voidaan sanoa, että digitaalisuus ihan varmasti nopeutti tätä kehitystä. 

Brändäämisestä on tullut myös valokuvaajille yhä tärkeämpi tapa näkyä ja sen myötä löytyä. Ennen vanhaan muotokuvaajat näkyivät kaduilla näyteikkunoissa olevien valokuvien kautta ja ihmiset löysivät valokuvaajat. Sittemmin rinnalle on tullut virtuaalinen näyteikkuna eli verkkosivut. Verkkosivujen merkitys löytymisen kannalta vähenee. Toki ne ovat se paikka, josta näkyy kädenjälki. Löytymispaikkana sosiaalinen media on yhä merkittävämpi. Mille tahansa luovan ja vapaan ammattin harjoittajille somen hyödyntäminen on mahdollisuus. Hakeminen ja löytyminen tapahtuu pääsääntöisesti verkon kautta. Vielä joitakin vuosia sitten Google oli pääsääntöinen tapa hakea. Osittain se on sitä vieläkin. Muutama vuosi sitten maksetuilla Google-mainoksilla sai hyvin kontakteja. Niitä eivät juuri suomalaiset valokuvaajat käyttäneet eli hinta oli todella alhainen. Nykyään ne ovat Google mainonnan löytäneet ja hinnat hiukan nousseet ja teho laskenut. Yhä enemmän kuitenkin suositusten kautta löytyy ne kontaktit. Tämän vuoksi osallistuminen verkossa erilaisiin yhteisöihin on kannattavaa. Digitaalinen jalanjälki suurenee ja löytyminen helpottuu.

Jokaisella valokuvaajalle on tärkeää kasvattaa sitä omaa digitaalista jalanjälkeään, jotta tulee helpommin löydetyksi. Nykytrendi ei suinkaan ole yksisuuntaista vaan nimenomaan kaksisuuntaista ja vuorovaikuttamista. Hiukan offtopikkia tähän kohtaan. Tässä kaksisuuntaisuudessa on juuri se haaste monelle. Mainosmaailma on ihmeissään somen kanssa, koska ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikointiin. Samoin ihmeissään ovat journalistit. He myös ovat tottuneet yhdensuuntaiseen kommunikaatioon. Toisekseeen heillä ei olekaan välttämättä sitä viimeistä sanaa. Keskustelua ja ajatuksia vaihdetaan eri somen alustoilla ja julkisen keskustelun monopoli on lehdiltä kadonnut. Lehdistö on saanut somesta oman vahtikoiran. Samalla siis on mennyt se viimeisen sanan valtti.

Mitä alustoja ja mekanismeja valokuvaajan sitten kannattaa käyttää? Blogi on varsin hyvä paikka jakaa ajatuksia, tietoja ja kokemuksia. Varsinaisista sosiaalisen median alustoista Twitter on varsin tehokas keräämään lukijoita blogiin. Twitterillä on helppo jakaa myös muihin tiedon lähteisiin, retweetata muiden tweettejä jne. Varsinainen eskustelu on kuitenkin parempi käydä blogien kommenteissa tai alan forumeissa. Forumeista blogasin tuossa jokin aikaa siten. Niiden teho ja järkevyys on minusta kadonnut. Kuten aiemmassa blogauksessa mainitsin yksi iso syy ovat nimimerkit. Vaikka ne ovat rekisteröityjä, niin siitä huolimatta. Brändäämisen kannalta nimimerkki on myös varsin huono. Niiden perusteella sinua ei löydy. Facebookin fanisivut ovat myös hyvä tapa näkyä. Omaa tuotantoaan on hyvä sitä kautta esitellä. Facebookia puoltaa myös se, että "kaikki" ovat jo siellä valmiiksi. Henkilökohtainen sivu on sitten oma juttunsa ja ei välttämättä liity itsensä brändäämiseen ammattissa.

LinkedIn on varmasti tulevaisuudessa yhä merkittävämpi paikka löytymisen kannalta. Siellä on verkostuneina kymmeniä miljoonia ammattilaisia eri aloilta. LinkedInissä on myös valtavasti ryhmiä, joiden kautta voi keskustella omaan alaansa liittyvistä asioista. Sieltä minä ainakin olen löytänyt ne parhaat keskustelut. Kaikki omalla nimellään. 

Vaikka tuolla aiemmin mainitsin Googlen merkityksen vähenemisestä tiedonhaussa, on sillä toki vielä varsin merkittävä rooli. Sosiaalisen median alustat indeksoituvat varsin hyvin Googlessa. Tämäkin asia puoltaa, että mukana olo kannattaa. Muutenkin kannattaa miettiä ja tutkia miten Google indeksoi sivuja, jotta voit optimoida omat verkkosivusi.

Valokuvauksen harrastajat ovat monessa suhteessa oivaltaneet tämän jakamisen merkityksen. Ehkä on turha sanoa, että ovat oivaltaneet. Harrastajat ovat enemminkin olleet avoimempia ja eivät ole niin tiukasti pitäneet kiinni omista oikeuksistaan. Tämä on juuri se hankala paikka valokuvaajalle. Miten pitkälle pitää mennä omien kuvaoikeuksien suojelemisessa? Jaanko kuviani Flickerissä, Facebookissa ym., koska vaarana on niiden joutuminen vääriin käsiin? Toisin sanoen niitä voi joku käyttää luvatta. Onko kuvien jakopalveluiden käyttöehdot sellaisia, että annan kuvien oikeudet pois ja mahdollistan esim. Facebookin käyttää kuvia vapaasti omaan tarkoitukseensa. Ihan ymmärrettäviä asioita miettiä. Kannattaako kuitenkaan näkymistään uhrata ja olla näkymätön vain siksi, että jollain on mahdollisuus varastaa materiaaliasi? Voi myös miettiä mitä kuvia ja videoita jakaa. Osa kopiosuojauksista toimii myös varsin hyvin.

Digitaalinen jalanjälki näkyy pitkään, joten kannattaa miettiä mitä itsestään haluaa näkyvän. Pelkkä näkyminen ei vielä välttämättä ole se ainoa asia. Löytymisen jälkeen ratkaisee tuotettu sisältö sen kuka sieltä poimitaan. On myös hyvä tajuta, että sinusta näkyy myös se mitä muut ovat sinusta tuottaneet. Hyvä seuraa hyvää, joten muiden sanomisista voi olla paljonkin hyötyä.   

Tämän blogauksen ei ole tarkoitus olla mitenkään kattava opastus vaan enemmänkin selkiytän omia ajatuksia, jotka inspiroivaa kirja sai aikaan. Samalla jaan ajatuksiani. Itse olen kaikkia noita mainitsemiani alustoja hyödyntänyt jo jonkin aikaa. Eipä voi sanoa, että olisi aika mennyt hukkaan. Monia muitakin palveluita on ollut ja on käytössä, mutta nuo ehkä ne tunnetuimmat ja käytetyimmät tällä hetkellä.

Kuvasin Kirjamessuilla Tuija Aallon vetämän keskustelun kirjaan ja aiheeseen liittyen. Videolla poimintoja keskustelusta.

 

Katso video Vimeossa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, some, business, Facebook, Twitter, LinkedIn, Aalto Tuija, Yoe Uusisaari Marylka

Inspiroiva puhe Chase Jarvisilta

Lauantai 6.11.2010 klo 20:02 - Peter Forsgård

Vincent Laforet blogaa tai oikeastaan linkittää Photo Plus NY:ssä pidettyyn paneelikeskustelusta tehtyyn videoon. Reilun tunnin pituisessa videossa keskustellaan valokuvauksesta toimialana, sen nykyisestä tilasta ja siihen miten kukin osallistuja on alalle päätynyt.

Video alkaa Jarvisin noin 25 minuutin key-note puheella. Chase Jarvis on yksi inspiroivimmista puhujista valokuvauksen alalla. Hän on aina jakanut auliisti tietojaan. Osa alalla olevista ei ole tästä pitänyt ja syyttänyt Jarvisia ammattisalaisuuksien paljastamisesta. Videolla hän myös sanoo, että hänen markkinointiaan on kaiken jakaminen. Hänellä se on toiminut loistavasti. Mekanismi on muuttunut. Kaikki jakoon ja puhelin soi, kuten Jarvis asian ilmaisee. Se joka tiukasti pitää kiinni vanhoista periaatteista, jottei kukaan vaan varasta verkossa olevaa materiaalia, putoaa kelkasta. Jakamisella en välttämättä tarkoita niitä asiakkaalle meneviä kuvia tai kuvia joista mahdollisesti voi jotain tienata. Jälkikäteen toki niitäkin voi jakaa, jos mahdollista. Jakamisella tarkoitan tässä esim. making of videoita ja tarinoita, valaisukaavioita ym. Se kaikki luo digitaalista jalanjälkeä jolla sinut löydetään. Tähän digitaaliseen jalanjälkeen liittyen olen tekemässä laajempaa blogausta lähipäivinä.

Jarviksen tapa esiintyä on toki peruspositiivinen amerikkalainen tapa. Kannattaa ehdottomasti katso koko video läpi. Tuon tunnin aikana saa enemmän oppia miten tämän hetkinen mekanismi toimii, kuin miltään työpajalta. Yksi parhaiten käytetty tunti pitkään aikaan oppimisen ja inspiraation kannalta. Tuo PhotoPlus konferenssi voisi olla sellainen paikka, johon kannattaisi osallistua. Aika kalliiksi se kyllä tulisi. Pitää kuitenkin harkita vakavasti ensi syksynä tuota....

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Jarvis Chase, business, Laforet Vincent

Samaan aikaan muualla: iPadistä yksi linkki

Tiistai 2.11.2010 klo 13:00 - Peter Forsgård

Jim Pickerell ennustaa Black Star Rising blogissa iPadin vaikutusta valokuvausbusinekseen.

Blogauksen alussa taustoitetaan iPad-julkaisuihin. Esimerkkinä on Wired-lehden iPad-versio. Lukijamäärät lehdillä ovat nousseet. Wired lehteä myytiin 105.000 kappaletta iPad-versiona, kun se ilmestyi kesäkuussa. Se on Pickerellin mukaan 25.000 kappaletta enemmän kuin saman lehden printtiversiota. Varmasti tässä määrässä on sitä uutuuden viehätystä ja määrät tulevat tasaantumaan. Merkittävintä tuossa on se, että sähköisen lehden on hyvin helppo olla maailmanlaajuinen. Jakelu on varsin vaivatonta. Se avaa uusia mahdollisuuksia lehdille. Luonnollisesti se on myös uhka suomalaisille lehdille, jos jäävät vanhoihin rakenteisiin kiinni.

Pickerellin blogauksen lopussa käydään läpi mahdollisuuksia ja uhkia valokuvaajan kannalta.

Seuraavat numeroidut kohdat ovat sovelletusti lainattuja kohtia kyseessä olevan blogin loppuosasta. Kunkin kohdan perässä ovat omat kommenttini ja pohdinnat.

 

1: Visuaalisuus lehdissä kasvaa. Tarvitaan sen alan tuottajia, mutta se lisäys ei välttämättä ole valokuva, vaan video ja muu multimedia.

Kuten olen blogissani useampaan kertaan kirjoittanut, joku ne videot tekee ja miksei valokuvaaja laajentaisi osaamistaan siihen suuntaan? Ei pelkästään journalistinen sisältö vaan myös mainokset ja henkilö"kuvat" voivat olla videoita.

 

2: Visuaalisuuden parantuminen tarkoittaa lisää työpaikkoja sille sektorille.

Tarvitaan niitä videoiden editoijia, uuden median taittajia/koodareita jne.

 

3: Vaikka kysyntä kasvaa ei Pickerell näe, että yksittäisen kuvan hinnan lasku kääntyisi.

Tämä on yksi sudenkuoppa valokuvauksessa tällä hetkellä. Yksittäisen stillin hinta on pudonnut varsin alas. Osa syynä royalty-free stock -markkinoiden luoma hinta mielikuva. Osittain myös perustuu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan lakiin: tarjontaa sen verran paljon, että hinnat laskevat.

 

4: Valokuvaajilta vaaditaan yhä kovempaa työntekoa. Suhtautumista hinnoitteluun tulee miettiä. Onko kannattavampaa myydä kaikki oikeudet, yksittäisten oikeuksien sijaan?

Tämä on se hankala kysymys mitä tulee miettiä. Jokainen valokuvaaja joutuu tuon asian pohtimaan ja päättämään omasta ratkaisusta.

 

5: Strategian pohdintaa liittyen tuohon edelliseen kohtaan. Pitäsisikö saada lisämaksua sähköisestä käytöstä? Siinäkin on oma sudenkuoppansa suhteessa mistä luovutaan ja kuinka paljosta ja korvaako se lisämaksu siitä mistä joudutan luopumaan.

Tulevaisuuden kysymys on enemminkin se, että pitääkö printissä käytöstä maksaa lisää sähköisen käytön lisäksi.

 

Oli miten oli, niin kaikki tämä nykyinen kehitys vaatii tarkkaa seuraamista ja tutustumista uusiin laitteisiin ja mahdollisuuksiin. Tulee miettiä ja toivottavasti keksiä uusia toimintamalleja jne. Pickerell kehottaakin kaikkia valokuvaajia tutustumaan tablet-laitteisiin, jotta oppivat ymmärtämään millaista visuaalista sisältöä niissä voidaan näyttää.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Black Star Rising, iPad, business

Thinglink - kuvia tägäämään?

Maanantai 4.10.2010 klo 5:00 - Peter Forsgård

Thinglink on suhteellisen uusi beta vaiheessa oleva palvelu. Sillä voi kuvista tehdä interaktiivisia. Palvelun avulla voi tehdä tägejä omiin valokuviin. Tägin voi tehdä esim. kuvassa olevaan tuotteeseen ja se toimii linkkinä esimerkiksi tuotteen kotisivuille. 

Esimerkki tägäämisestä löytyy Sisustusblogista. Kun blogauksessa olevan kuvan päälle vie kursorin, tulee kuvaan tägejä. Ne kertovat tuotteesta ja niitä klikkaamalla pääsee valmistajan kotisivuille.

Muoti-, tyyli- ja sisustusblogaajille tuo antaa mielenkiintoisen tavan kerätä rahaa blogin avulla. Tägejä kuviin myymällä voi blogilla tienata.

Yritykset voisivat tarjota tägättyjä kuvia kuvistuskuviksi jne. Tägäyksellä on varmasti myös käyttöä sähköisissä julkaisuissa. Interaktiiviset kuvat ja videot ovat kosketusnäyttöisillä tableteilla luettavissa julkaisuissa se tulevaisuuden juttu.

Aina kun uusia innovaatioita tulee liittyen valokuviin, sitä miettii oisko tästä valokuvaajille jotain hyötyä. Ensimmäiseksi tulee mieleen miten tuo voisi taipua vaikka omien kuvien seurantaan verkossa. Thinglinkin avulla tägättyjä kuvia voisi seurata eli kontroloida niiden käyttöä. Exif-tiedon voi poistaa kuvasta, mutta Thinglinkin kaltaisen palvelun kautta embedatut kuvat ja niiden tägit eivät katoaisi.

Tuollainen julkaisumalli voisi toimia sähköisen julkaisun maailmassa. Kuvia ei upoteta julkaisuun vaan ne embedataan kuvaajan käyttämästä palvelusta. Kuvat ovat ovat kuvaajan hallussa ja niitä ei sellaisenaan myydä julkaisijalle. Myynnin kohteena on pelkästään julkaisuoikeus. Haaste tässä tietysti on kuvien säilyminen palvelussa, josta kuvat embedataan. Mainoskuvilla ihan sama juttu. Kuvan käyttöoikeus voidaan rajata tietylle ajalle jne. Noista asioista varmaan löytyy miljoona ongelmaa, mutta ajatuksen varsin mielenkiintoinen. Kuvaaja pystyisi hallitsemaan omia kuviaan hyvin. Sama systeemi voisi toimia videoidenkin osalta.

Ihan suoraan kaupallisia juttujakin voi keksiä ilman blogiakin. Miksei voisi ajatella myyvänsä vaikka kaupunkikuvagalleriansa niin, että tägää siinä olevat liikkeet, kaupat ja paikat. Kuvaaja saa tägätyistä kuvista tuloja klikkausten mukaan. Periaate vähän sama kuin Googlen kautta tulevat mainokset blogeissa.

Thinglinkistä löytyy lisää tietoa Wikipediasta. (englanninkielinen)

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »