Kansalaiskuvajournalismia aplikaation avulla....

Keskiviikko 16.2.2011 - Peter Forsgård

Scoopshot on aplikaatio älypuhelimeen, jonka avulla voi lähettää uutiskuvaa lehdille ostettavaksi. Toistaiseksi se näyttää olevan tarjolla vain iPhoneen. Muut alustata näyttävät olevan tulossa.

Kuvat otetaan aplikaaton avulla ja ladataan siitä suoraan palveluun myyntiin. Kuvaaja hinnoittelee kuvansa itse. Kuvat ovat myynnissä 48 tuntia ja jos kukaan ei osta, palautuvat ne kuvaajalle. Lehdille myytävissä kuvissa on aina oltava tarkkana oikeuksien suhteen. Scoopshootissa ne näyttivät olevan suhteellisen kohdallaan. 

"Kun lähetät kuvan Scoopshotin verkkokauppaan, luovutat Scoopshotille oikeuden näyttää kuva journalisteille verkkokaupassa. Kuva suojataan vesileimalla, jotta sitä ei voi käyttää ostamatta julkaisuoikeuksia. Jos kuvasi ostetaan, siirtyvät oikeudet kuvan tekijänoikeuksien edelleenluovutukseen yksinoikeudella Scoopshotille. Scoopshot huolehtii siitä, että saat aina määrittämäsi korvauksen kuvan julkaisuoikeuksista. Jos kuvaasi ei osteta 48:n tunnin aikana, palautuvat kaikki kuvan oikeudet sinulle." (kopio Scoopshotin sivuilta)

Toinen lainaus käyttäehdoista:

"Journalisti voi ostaa lisenssioikeudet kuvaan. Se tarkoittaa sitä, että journalisti voi julkaista kuvasi sanomalehdessään ja/tai verkkosivuillaan. Lisenssi ei kuitenkaan oikeuta tekemään kuvalla muuta. Jos journalisti ostaa yksinoikeuden kuvaasi, kaikki kuvan oikeudet siirtyvät ostajalle eikä kukaan muu voi ostaa kuvan julkaisuoikeuksia. Yksinoikeudella myydyn kuvan hinta on kymmenkertainen määrittämääsi hintapyyntöön nähden."

Minusta nuo ehdot ovat varsin hyvin rakennettu. Se jää sitten nähtäväksi ostavatko lehdet tätä kautta kuvia ja näillä ehdoilla. Lehdillähän on kaikki heille ja mielummin vielä kaikki entisetkin kuvat nyt ja heti - ehdot.

Ainoa asia joka sivuilla oli se hupaisajuttu oli lause: "Scoopshot-sovellus tekee sinusta uutiskuvaajan..." Jep jep, sovellushan riittää...

 

HS:n kansalaisjournalismista

Lauantai 19.5.2007 klo 8:46 - Peter Forsgård

Vaikka pidän kansalaisjournalismin tuomista mahdollisuuksista uutistuotannon lisänä hyvänä asiana. Tarkoitan nyt siis esim. HS:n uutta kuvan lähetyspalvelua. En kuitenkaan katso, että HS toimii tässä tilanteessa kovinkaan reilusti. Kuvien käyttöehdot ovat suorastaan törkeät. Missään nimessä ei kannata lähettää yhtään kuvaa tuohon palveluun.

HS maksaa kyllä uutiskäytöstä, mutta SanomaWSOY-konserni voi sen jälkeen käyttää kuvaa täysin ilmaiseksi parhaalla katsomallaan tavalla. Kuvan ottanut vielä vastaa kuvan juridisista vastuista. Jos esimerkiksi joku kuva sattuisi päätymään vaikka WSOY:n mainokseen ja joku kuvassa oleva haa staisi k uvan perusteella jonkun oikeuteen. Se joku olisi kuvanottaja, ei WSOY. Mahdollinen langettava tuomio kohdistuisi siis nimenomaan kuvaajaan. Voisi tulla aika kalliiksi se kuvan lähettäminen.

Mitenhän tuo mahtaa olla edes laillista? Eikös laissa ole pykälä kohtuuttomista sopimuksista. Kukahan olisi se rohkea kansanedustaja, joka uskaltaisi lähteä ajamaan Lex-HS:ää. Kuinkahan paljon positiivista julkisuutta tulisi kyseiselle kansanedustajlle sen jälkeen Hesarissa... 

Katselin Reutersin vastaavan palvelun, You Witness Newsin, käyttöehtoja. Siellä on saman suuntaisia käyttöehtoja, mutta jos oikein ymmärsin niin sieltä puuttui tuo ratkaiseva oikeus käyttää muuhun kuin uutiskuvaan. Reutersille laitettu kuva voi toki päätyä mihin tahansa heidän kuvanvälityksen kautta. Kuvan käytöstä maksetaan, Ratkaisevaa tässä on tuo muu käyttö. Samoin Reuters ei vaadi ns. model releasea, koska kyseessä on uutiskuva ja uutiskäyttö. Uutiskuvaanhan ei sitä model releasea tarvitakaan.

Harmittavaa, kun HS ja SanomaWSOY pilaavat hyvän asian.

Kansalaisjournalismia Hesariin....

Perjantai 18.5.2007 klo 8:54 - Peter Forsgård

Helsingin Sanomat kirjoitti tänään etusivullaan, kuinka se on  tehostanut valmiuksiaan ottaa vastaan lukijoiden kuvia ja videoita uutistensa kuvitukseen. Linkki verkkossa olevaan juttuun aiheesta.

Joku voi nähdä kehityksessä huolestuttavia piirteitä, koska se nähdään uhkana esim. lehtikuvaajille. Joissain tapauksissa näin voikin olla. Siitä oli myös jutussa Hannu Vanhasen kommentti koskien journalismin tasoa. Häne mukaansa lehtikuvaajat pystyvät hahmottamaan ja näyttämään asiat visuaalisesti paremmin kuin kansalaisjournalistit. Eihän kansalaisjournalismi välttämättä olekaan korvaamassa lehtikuvaajia kokonaan.

Minä näen tuon kehityksen ennemminkin positiivisena, koska uutiskuva monipuolistuu. Hesarissakin oli esimerkkinä jokin aikaa sitten Ruoholahdessa kaatuneen rekan tapaus. Ilman kansalaisjournalismin helppoutta ei tuo kuva koskaan olisi päätynyt Hesarin sivuille.

Mielenkiintoisen kommentin asiasta lausui professori Merja Salo. Häntä suoraan Hesarista lainaten: "Se jättää tilaa myös sille, että lehtien ammattikuvaajat voivat rauhassa keskityä ottamaan ennakoiduista ja rituaalisemmista uutistapahtumista entistä parempia kuvia" Sinänsä tuossa ajatuksessa ei ole mitään sen ihmeellisempää, se kuvastaa vain sitä ajattelua, että asioissa voi nähdä myös mahdollisuuksia eikä pelkästään uhkakuvia. Asioita on hyvä katsella laajemmin ja käsitellä myös suurempia kokonaisuuksia objektiivisesti.

Toisekseen lausunto muistuttaa kovasti 9.12.2006 kirjoittamaani tekstiä kansalaisjournalismista. Lainaus bloggauksestani 9.12. "Tulevaisuudessa kansalaisjournalismi kattaa omalla tuotannollaan skandaalit, suuret onnettomuudet ja paparazzikuvat julkkiksista. Kuvajournalistit voivat taas keskittyä kuvaamaan taustottavia ja syventäviä reportaaseja oikeista asioista ja ongelmista. Tämä kehityshän on kuvajournalisteille loistava mahdollisuus."

 

 

edit (18.5.07 klo 11.55): Tuomo Björksten ottaa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan kuvien käytöstä. Jos kuvia käytetään vain Käy lukemassa HS sysää juridisen vastuun kuvaajalle. Jos kuvia käytetään vain journalistisiin tarkoituksiin ja kuvaan liittyvän tapahtuman uutisoinnissa ei tuossa käyttöluvassa ole mitään ongelmaa, sitä ei tarvita. Ilmeisesti HS:llä on kuitenkin tarkoitus antaa kuvia mahdollisesti koko konsernin käyttöön ja silloin tilanne on luonnollisesti aivan toinen.