My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

5. Magazine Symposium - hajatelmiani.

Tiistai 2.12.2014 klo 19:34 - Peter Forsgård

Tänään oli taas jo perinteiseksi käyvä Magazine Symposium. Taisi olla jo viides kerta. Muistaakseni olen pari kertaa aiemminkin käynyt kuuntelemassa luentoja tässä Symposiumissa. Tänään oli mahdollisuus olla paikalla lähes koko päivän. Ruokatunti venyi hiukan, kun piti käydä konttorilla tarkistamassa, että kaupalliset harjoitteet olivat menneet linjoja pitkin asiakkaalle katsottavaksi.

Symposiumin sisältö oli varsin kattava. Mielenkiintoisimpia omalta kannaltani olivat Tuomo Mannisen, Hanna Weseliuksen, Jesper Vuoren ja Nando Malmelinin esitykset.

Etenkin Tuomo Mannisen katsaus siitä missä nyt ollaan valokuvan osalta oli erinomainen. Hän kävi nykytilannetta läpi valokuvauksessa tällä hetkellä vallitsevien trendien kautta.

Mannisen mukaan trendit ovat: kansainvälisyys, amatööriys, horisonttaaliasiakkaat, ylikoulutus, projektityöskentely, monimediallisuus ja yhteenliittymät.

Kansainvälisyydellä hän tarkoitti kansainvälistä näkyvyyttä. Manninen oli nopealla haulla löytänyt kymmenen suomalaisen valokuvaajan tuotannon/projektien esittelyjä Time-Life -lehden verkkosivuilta. Allekirjoitan myös tuon kansainvälisyys trendin. Nyt on ensimmäinen valokuvaaja sukupolvi, joka on kansainvälinen laajemmassa mitassa. Toki aiemminkin yksittäisiä kuvaajia on maailma ollut, mutta nyt se on laajempaa.

Amatööriys on mielenkiintoinen trendi. Se kauhistuttaa monia valokuvaajia. Kyse on ajan ilmiöstä, jossa kuka tahansa voi nousta kuvineen tunnetuksi, vaikka Instagramin kautta. Me kaikki olemme mediota. Omalla tavalla minusta tässä palataan valokuvauksen alkujuurille, aikaan ennen muodollista koulutusta. Itse en näe tätä mitenkään pahana ilmiönä sinänsä, se nostaa kuvaa keskiöön ja auttaa ymmärtämään kuvan merkitystä.

Horisontaaliasiakkaat taas tarkoitaa sitä miten asiakaskunta on laajemmalla sektorilla kuin aiemmin. Selkeät kuvaajien skene ja genre -rajat ovat hämärtyneet. Kuvaaja tekee paljon laajempaa kirjoa kuin aiemmin, lehtikuvaaja voi olla samana päivänä myös mainoskuvaaja jne. Kuten Manninen toi esiin, ei tämä luonnollisestikaan ole journalismin kannalta aivan ongelmatonta.

Ylikoulutus on varmaankin aika monelle tuttua ja valokuvauksen osalta se tarkoittaa tässä yhteydessä määrää. Meillä koulutetaan liikaa valokuvaajia. Vaikka minusta valokuvaaja ammattina pitää olla vapaa ja sitä pidä saada harjoitaa jos siltä tuntuu, on edesvastuutonta kouluttaa Suomeen vuosittain 500 uutta valokuvaajaa.

Projektityöskentelyllä Manninen tarkoitti pitkien kuvausprojektien lisääntymisen. Myös kuvajournalismissa on siis nykyään hidasta journalismia. Monimediallisuus on vahva trendi. Tämä tuli esiin myös monessa muussa esutyksessä liittyen uusiin julkaisualustoihin. Nando Malmelin sanoi omassa esityksessään mm.  näin: "Emme tee lehteä, vaan brändiä, jossa lehti on vain yksi tärkeä osa isompaa tuoteperhettä." 

Yhteenliittymät ovat myös merkittävä nykytrendi. Yhteistyö on aina ollut tärkeää, mutta sen muoto muuttuu. Suuret ikäluokat tekivät yhteistyötä keskusjohtoisen järjestön kautta. Se oli sitä aikaa ja se sopi siihen suljettuun maailmaan. Nykynuoret muodostavat vapaampia yhteenliittymiä ja ottavat itse enemmän vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Manninen toi esiin esimerkkinä yhteenliittymistä 11. kollektiivin.

Itse lisäisin näihin trendeihin vielä yrittäjyyden. Valokuva-ammatista on tullut yrittäjäammatti vai pitäisikö mielummin sanoa valokuvaajat ovat itsensä työllistäjiä. Joka tapauksessa kuukausipalkkainen toisen palveluksessa oleva valokuvaaja on harvinaisuus.

Nämä kaikki trendit muuttavat sitä tapaa jolla työtä tehdään ja miten valokuvaus alalla  ansaitaan. 

Hanna Weselius toi esiin valokuvaa hiukan toisesta näkökulmasta. Hän toi esiin näkemyksiään aikakausilehtien henkilökuvista eli aiheesta josta hän on tehnyt väitöskirjan. Valokuvaajan roolin muuttuminen oli keskiössä hänen esityksessään. Aikaisemmin AD oli alisteinen valokuvaajalle, hiukan kärjistäen sanottuna, ja nyt rooli on toisin päin. Valokuvaajalta kuitenkin odotetaan omia luovia ratkaisuja, mutta sitten samalla niitä ei kuitenkaan anneta tehdä. Tilaa luovuudelle ei ole, josta Nando Malmelin puhui omassa esityksessään. Valokuvaajan liikkumatila on siis kaventunut. Sanoisin sen johtuvan lehtien vahvasti konseptoitumisesta. Kuten Weselius totesi: "Aikakausilehden valokuvaaja ei tallenna ratkaisevaa hetkeä, vaan hän tallentaa suunnitellun hetken." Minusta tuo lainaus kertoo aika paljon roolin muuttumisesta.

Jesper Vuori toi esiin AD:n näkemyksiä printin siirtämisestä verkkoon. Oikeastaan sieltä voisi nostaa yhden lauseen, joka taas kuvaa tätä asiaa aika hyvin: "Printin kopioiminen sellaisenaan verkkolehdeksi on dorkaa." Tuon pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta valitettavasti se ei käytännössä kuitenkaan aivan selvää oel ollut. Esimerkkinä verkkolehti toteutuksesta Vuori esitteli RAY:n Raymond-lehden. Tuohon kannataa tutustua. Etenkin juttuun The Strip. Vinkki: klikkaa myös alussa olevaa kolikkoa, jotta näet sen toisenkin puolen. Hyvä esimerkki verkon mahdollisuudesta. Hakkaa tässä kohdassa minusta printin sata-nolla.

En blogausen alussa maininnut LongPlay:n päätoimittajan Anu Silfverbergin esitystä ja tarinaa miten Long Play syntyi. Kaikessa lyhykäisyydessään se syntyi halusta tehdä toisin. Hieno motiivi! Ensimmäinen versio julkaisualustasta tai oikeammin e-kirjojen jakelu maksoi 500 euroa. Kovin pienellä pääsee alkuun, kun on intohimoa, tahtoa ja taitoa. Luonnollisesti myöhemmin alustan kehitttämiseen tarvittiin rahaa. Pääoma tuohon kehittämiseen tuli Uutisraivaajan pääpalkinnosta, joka oli 250.000 euroa. Tuskin Long Play olisi sitä mitä se on nyt ilman tuota pääomaa.

Seminaarin lopuksi näytettiin 22 minuutin elokuva Image-lehden tarinasta. Se koostui lähinnä keskeisten tekijöiden haastatteluista. Sen synnyssä taustalla oli myös halu tehdä jotain uutta. Niistä haastatteluista nostan yhden lauseen: "Image-lehden tekijöillä ei ollut rasitteena alan konventioita, kun lehteä alettiin tekemään." Tuossa kitetyy hyvin se voima josta uusi usein syntyy. Uudet asiat harvoin lähtevät alan sisältä sinänsä, vaan tarvitaan jokin alan ulkopuolinen kyseenalaistaja, joka rikkoo vanhat rakenteet. 

Vaikka resursseja tarvitaan niin on hyvä muistaa Nando Malmelinin sanat: "Liiat resurssit johtavat vain resurssien käyttöön, ei luovaan lopputulokseen."

Kehoitan katsomaan myös Maria Lassila-Merisalon esityksen materiaalin. Linkki materiaaliin löytyy hänen twiitistään. Muutenkin kannattaa käydä lukemassa mitä seminaarista twiitattiin. Suurin osa twiiteistä löytyy #magsymp14 -häsällä, mutta myös #magsymp2014 oli käytössä.

    

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, media, visuaalinen tarinankerronta, Manninen Tuomo, Weselius Hanna, Vuori Jesper,

Visuaalisessa tarinankerronnassako tulevaisuus?

Maanantai 10.11.2014 klo 11:23 - Peter Forsgård

Tykkään silloin tällöin käydä työpajoissa ja kuuntelemassa valokuvaajien tai muiden visualistien luentoja. Viime viikon torstaina oli Fimagen järjestämä luento/esittely/keskustelu visuaalisesta tarinankerronnasta. Vetäjänä luonnollisesti Valokuvaaja Kari Kuukka, joka on tuota asiaa jo pitempään pohtinut ja tehnyt.

Alkuun Kuukka kävi läpi tilannetta jossa nyt valokuvausalalla ollaan ja ennen kaikkea sitä mitä tästä eteenpäin. Eteenpäin katsominen on aina tärkeää. Valokuvausalalle on käynyt ihan samalla tavalla kuin monelle muullekin alalle. Musiikissa vinyylit ja CD:t on korvannut ensin iTunes ja sitten Spotify. Televisio on muuttumassa aikataulutetusta on-demand -palveluksi. Katsomo, Ruutu ja YLE Areena sekä Netflix tästä hyviä esimerkkejä. Se on tarkoittanut ansaintalogiikan muuttumista. Valokuvauksessa ja etenkin kuvajournalismissa on käynyt ihan samoin. Paperinen lehti ei ole se tulevaisuus. Oikeastaan ei kyse edes ole tulevaisuudesta vaan paperin aika on jo nyt ohi. Tulevaisuuden sukupolvet katsovat päivittäiset uutiset pikaisesti kännykällään. Hitaampaa journalismia katsotaan tabletilla. Tämä muutos luonnollisesti vaikuttaa siihen mitä valokuvaaja tulevaisuudessa tekee ja ennen kaikkea mitä pitää osata. Näitä ajatuksiaan Kuukka jakoi ja niistä keskusteltiin. Jaan hyvin pitkälle Kuukan ajatukset nykytilanteesta ja siitä mihin suuntaan valokuvaajan tulee itseään kehittää.

Ihmiset haluavat kuulla tarinoita, ovat aina halunneet ja tulevat haluamaan myös tulevaisuudessa. Olen aikaisemminkin täällä blogissani kirjoittanut, että nyt on kuvajournalisteilla tuhannen taalan paikka tehdä hitaampaa kuvajournalismia ja kertoa niitä tarinoita syvällisemmin. Päivittäinen uutiskuva on menetetty ja siellä ei ole kovin suurta taloudellista mahdollisuutta menestyä. Tuo voi toki joskus muuttua, koska mikään ei ole niin varmaan kuin muutos.

Esimerkkien kautta Kuukka näytti miten moni asia on paljon havainnollisempaa ja paremmin esitettyä kuin perinteisellä paperilla. Pelkkä lineaarinen video ei suinkaan riitä, vaan siihen yhdistettynä ei-lineaarisia elementtejä, syntyy jo jotain kiinnostavaa. Luonnollisestikaan se kiinnostavuus ei synny pelkästään siitä tavasta esittää, vaan siitä TARINASTA. Tämä ei myöskään tarkoita, että video olisi se lähtökohta, vaan se voi olla jokin muukin media. Interaktiiviset infograafit ja kartat ovat paljon havainnollisempia kuin vain lehteen printattu kartta. Visuaalisella interaktiivisella sisällöllä kaikissa sen muodoissa on tulevaisuus. Miten sen valokuvaaja voi hyödyntää on sitten toinen asia.

Tulevaisuuden tiedonvälitys täytyy lähteä siitä, että me kaikki olemme medioita. Lähes kaikilla meistä on julkaisuväline käsillä, kännykkä, tabletti jne. Toinen lähtökohta on se miten nuorempi sukupolvi on tottunut kuluttamaan sisältöä ja miten esim. uutisia luetaan. Kuten tuolla aiemmin mainitsin on päivittäisen uutisvirran lukutapa kännykkä. Nuorempi sukupolvi hakee tietoa YouTubesta. Se on heille suurin ja yleisin hakukone. Tuokin on huomioitava seikka. Nämä ovat toki jo tätä päivää ja tuo ei koske pelkästään nuoria. 

Samaan aikaan valokuvaajan ammatti on muuttunut kuukausipalkkaisesta työstä yrittämiseksi.

Kaikki nuo ylläolevat asiat vaikuttavat siihen mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan. Uudet digitaaliset taidot ovat keskiössä. Mahdollisuudet ovat paljon paremmat kuin ennen. Helppoa se ei ole, mutta mahdollisuuksia on. Pitää olla valmis muuttumaan ja opettelemaan uutta eli katsella ympärilleen avoimin silmin. 

Mediastorm oli yksi tuottaja, jonka Kuukka toi esiin. Aiemmin heidän tuottamaansa materiaalia saattoi katsoa ilmaiseksi. Nyt heillä on maksumuuri. Vajaalla $25 vuodessa on koko sisältö katsovissa. Driftless: Stories from Iowa on kuulemma katsottu 10 miljoonaa kertaa. Tehdään pieni ajatusleikki. Mitä jos maksumuuri olisi ollut alusta asti ja tuon kyseisen tarinan olisi katsonut 10% tuosta 10 miljoonasta? Hinta yhdelle katselukerralle olisi vaikka $1. Siitä voi äkkiä laskea mitä se tarkoittaa sekä kuvaajalle, että tuottajalle 50-50 -jaolla. Pienemmilläkin katsojamäärillä päästään ihan mukaviin tuottoihin. Itse uskon tämänkaltaisiin malleihin. Helppoa se ei ole, koska sisällön pitää olla todella laadukasta jotta siitä ollaan valmiita maksamaan.

Toinen ulottuvuus tässä myös on. Jos ja kun nämä yleistyvät ja niiden suosio kasvaa eli siellä rupeaa liikkumaan raha, kiinnostuu perinteinen media. Heilllä on kaksi mallia, ostaa Mediastormin kaltaiset tuottajat omaan talliin tai ostaa tekijöiltä itseltään sisältöä. Molemmissa tapauksissa valta siirtyy tekijälle ja sopimukset voivat olla aivan eri luokkaa kuin nykyiset avustajasopimukset.

Kuukan omalla julkaisualustalla Docimagessa on katsomisen arvoista sisältöä.

Lopuksi vielä Kuukan manitsemat kolme tärkeintä asiaa visuaalisessa tarinankerronnassa:

1. Tarina

2. Tarina

3. Tarina 

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, multimedia, Kuukka Kari, Fimage, Mediastorm, Docimages

TV-kuvaajat hoitavat HS:n videot?

Keskiviikko 2.11.2011 klo 11:43 - Peter Forsgård

Juuri kun sain viimeisteltyä edellisen blogauksen luin uutisen HS:n ja Nelosen uutistoimitusten yhdistämisestä. Uskoisin tämän tarkoittavan sitä, että tv-kuvaajat/kuvaavat toimittajat hoitavat tulevaisuudessa myös liikkuvan kuvan HS:n iPad-julkaisussa. Käytännössä siis vahvistuu ja yleistyy, myös toimittaja ja videokamera combo. Sitä on jo käytetty, mutta tämän yhdistymisen myötä se vahvistuu. Haluaisin olla tässä kohdassa väärässä, mutta pahasti pelkään että en ole.

Toivotaan, että myös kuvajournalistit heräävät ja tuottavat mielenkiintoisia tarinoita. Ammattikuntien raja-aidat tehty rikottaviksi.

  

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, multimedia

Valokuvauksesta ja päätöksistä mihin suuntaan haluaa mennä.

Keskiviikko 2.11.2011 klo 11:31 - Peter Forsgård

APhotoEditor blogissaan Rob Haggart asettaa kysymyksen, mikä on se tärkein asia minkä olet tehnyt tukeaksesi omaa valokuvaus liiketoimintaasi? Esimerkkinä on Amy Vitalen kertomus kuinka hän meni takaisin koulun penkille ja opiskeli multimediaa. Poimin tuolta kirjoituksesta yhden lauseen, joka on toistunut monen muunkin positiivisesti ajattelevan valokuvaajan suusta: "It’s an exciting time to be a photographer and journalist, and this new skill can create more opportunity for all of us." (Amy Vitale). Luonnollisesti tuo ei täysin pidä paikkaansa meillä täällä Suomessa. Mediatalot ovat aika vanhanaikaisia ja minusta pahasti ajastaan jäljessä. Tuntuu ettei oikeasti ole edes halua uudistua ja ottaa sähköistä julkaisemista käyttöön sen kaikissa muodoissa. Se tekee lehtikuvaajan ja journalistin työstä hankalaa. Lauseen jälkimmäinen osa sen sijaan on se mikä pitää paikkansa myös täällä. Mitä laajemmat kyvyt ja taidot kullakin on, sen paremmat mahdollisuudet on selvitä tilanteesta. Mahdollisuuksia on muuttaa omaa ajatteluaan. Roikkuminen siinä uskossa, että nyt kannattaa pitää kiinni siitä mikä joskus oli, johtaa mielestäni tuhoon. En usko, että ihan lähivuosina vakituiset kuvaajat esim. mediataloissa tulevat lisääntymään. Lähitulevaisuus on freelancereiden aikaa. Voi olla, että mediatalot jossain vaiheessa havahtuvat ja muuttavat strategiaa.

No palataan siihen asiaan josta tämä motiivi blogata otsikon mukaan. Voin sanoa, että 2008 tehty päätös suuntautua myös ammattimaisesti videokuvaukseen oli oikea. Toki olin sitä ennen jo tehnyt pieni muotoisemmin videoita, mutta kalusto ei silloin antanut mahdollisuutta laajentaa kunnolla. Minulle jopa naurettiin ja vähäteltiin, kun esitin liikkuvankuvan ja audioslideshow taitojen opettelun tärkeyttä syksyllä 2006. Nyt ei edes tarvitse olla jälkiviisas. 

   

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, business, multimedia, video

Sanoma News kiristänyt silmukkaa...

Perjantai 17.6.2011 klo 9:32 - Peter Forsgård

Sanoma News ja muutamat muut isot lehtitalot (A-lehdet ja Aller) ovat ottaneet järeämmän otteen free tekijöistä. Tällä hetkellä Sanoma News ei tilaa töitä freeltä, joka ei ole allekirjoittanut heidän tarjoamaansa sopimusta.

Sopimus on freen kannalta varsin hankala, koska siinä halutaan kaikki oikeudet kaikkiin mahdollisiin käyttöihin. Oikeuksista maksetaan kertakorvaus. Vastuut kuitenkin jää kuvaajalle. Toisin sanoen uutisjuttuun otettu kuva voisi päätyä mainokseen. Mikäli kuvassa oleva henkilö tätä moittii on kuvaaja vastuussa. Kuvaaja siis vastaa mahdollisista oikeuden määräämistä korvauksista. Tarkempaa tietoa asiasta löytyy free porukan tekemästä avoimesta kirjeestä. (kokeile täältä tai täältä, jos tuo ensimmäinen linkki ei toimi. Liikennettä ollut sen verran tuolla, että välillä linkit eivät aina toimi.)

Todellakin näyttää siltä, että Hesarissa kuvat ottaa joko lehtikuva tai HS:n oma väki. Viime päivinä ei hirveästi ole näkynyt free-kuvaajien kuvia Hesarissa. Ilta-Sanomista en tiedä, koska sitä sontaa en lue. Aika hankala tilanne monelle free-kuvaajalle, jos duunit loppuvat kuin seinään. Saa nähdä myös miten Hesari tulee pärjäämään. Yksi minulle ennestään tuntematon valokuvaaja sanoi, että vakikuvaaja tekevät selkeästi vähemmän keikkoja kuin freet. Vakikuvaajat "suostuvat" max. kolmeen keikkaan päivässä ja freet sitten painavat viittä kuutta keikaa per päivä. Tämä viimeinen oli toisen käden tietoa ja sen paikkansa pitävyydestä en ole aivan varma, mutta näin tosiaan kerrottiin.

Minun on vaikea ymmärtää miten tämä on esim. Hesarin etu. Kuvittellanko siellä tosiaan, että säästämällä voidaan kehittää? Uudet media esim. iPad-lehdet ja vastaat muut tabletti ratkaisut perustuvat varsin pitkälle visuaaliseen materiaaliin. Tosin Hesarin iPad-versio on varsin onneton tässä suhteessa. Monimuotoiset multimediat, hybridit ym. ovat tabletti-lehdille se ominainen tapa esittää materiaalia. Sen tuottamiseen jos mihin tarvitaan ammattitaitoisia visuaalisen sisällöntuottajia. Kuvien laatuvaatimus iPadillä on korkeampi kuin painetussa lehdessä. Hankaloittamalla freen mahdollisuuksia tehdä työtään sahaavat Hesarin päättäjät omaa oksaansa tai siis ainakin Hesarin oksaa. Nyt pitäisi nimenomaan satsata hyvin visuaaliseen materiaaliin, jotta kilpailukyky säilyy. Uskallan väittää, että freet ovat kuitenkin niitä, jotka kehittävät omaa työtään ja miettivät uusia ratkaisuja. He kokeilevat uusia juttuja herkemmin kuin kuukausipalkkaiset "olen vain täällä töissä" -tyypit. 

Minun ennustukseni on, että pian eli muutaman vuoden sisällä syntyy lisää Teknarin kaltaisia julkaisuja ja ne eivät välttämättä synny isojen lehtitalojen tekeminä. Teknarikin on televisiotaustaisten ihmisten aloittama. Parhaassa/pahimmassa (valitse itse) tapauksessa näemme indie-lehtien renesanssin. Tässä voi vielä käydä kuten musiikissa, täysin ulkopuolinen peluri pistää koko pelin uusiksi ja lehtitalot ihmettelevät mikä iski?

Koko pelikenttä on muuttunut. Valokuvaajat ja hybridien tuottajat ovat perustaneet omia yhteenliittymiään. Esimerkkeinä vaikka Luceo, Mediastorm jne. En tiedä kuinka hyvin noilla taloudellisesti menee, mutta loistavia esimerkkejä yrityksestä tehdä asiota hiukan uudella tavalla. Croudfunding on myös verkon yhteisöllisyyden kautta kehittynyt uusi tapa saada rahoitusta projekteilleen. Kickstarter, Emphas.is ovat muutamia esimerkkejä tästä. Nämä kaikki ovat niitä jotka ehkä tulevaisuudessa ovat free-kuvaajien mahdollisuuksia.

Nykyisellä menolla Sanoma News menettää parhaat free-tekijänsä ja laatu sen kun huononee. Jos Sanoma Newsin touhu on sinusta syvältä, niin ainahan voit Erota Erkosta.  

(edit 17.6.2011: Lisäsin avoimeen kirjeeseen -linkkiin pari vaihtoehtoista linkkiä samaan dokumenttiin)

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, business, SanomaNews, tekijanoikeus, croudfunding, Luceo, Kickstarter, Emphas.is, Mediastorm

Erikoista politiikkaa: A-lehtien avustajasopimus

Perjantai 17.9.2010 klo 10:01 - Peter Forsgård

A-lehdet ovat esittäneet avustajilleen eli free-toimittajille ja -kuvaajille uuden avustajasopimuksen. Journalisti-lehden mukaan sopimuksessa vaaditaan freetä salamaan palkkionsa, A-lehtien kilpailijoille saa tehdä töitä ainoastaan A-lehtien luvalla.

Hetkinen nyt... palataanpa hiukan ajassa taaksepäin.

Kuluja leikatakseen lehtitalot eivät juurikaan palkkaa uusia valokuvaajia, vaan käyttävät nykyään free-kuvaajia. Ennen lehtitaloissa oli vakikuvaajia selkeästi enemmän. Asiassa ei sinänsä ole mitään ongelmaa, jos palkkiot ja tekijänoikeusasiat ovat kunnossa. Parhaissa tapauksissa olla jopa parempi kaikkien kannalta. Valitettavasti noita parhaita tapauksia on ilmeisen harvassa, varsinkaan tekijänoikeuksien kannalta. Nyt ollaan esim. SanomaNews:ssä uusittu sopimuksia, koska se free-juttu ei ollutkaan edullisempaa kuin ne vakikuvaajat. Asia liittyy juuri niihin kuvankäyttöoikeuksiin.

Wikipedian mukaan freelancer tarkoittaa "ilman pysyvää työsuhdetta lukuisille työnantajille työskentelevään vapaaseen ammattilaiseen, esimerkiksi toimittajaan, muusikkoon tai juontajaan." Tarkkaavainen lukija varmaan huomasi kohdan, lukuisille työantajille. Jos A-lehdet rajoittaa freen vapauksia tehdä töitä usealle lehdelle, onko hän enää free? 

Tuosta voi vielä syntyä mielenkiintoisia tilanteita, koska vain yhdelle toimeksiantajalle tekevä ei verotuksen mukaan ole free vaan suhde voi muuttua työsuhteeksi. Se tulee aiheuttamaan sählinkiä sekä "freelle" että A-lehdille. Kustannuksiltaan tuo muutos ei välttämättä ole myöskään kovinkaan edullista.

Minua ihmettyttänyt se, että miten lehtialalla jatkuva kulujen leikkauspolitiikka mahdollistaa alan kehittämisen. Osa leikkauksista tuntuvat olevan rahansiirtoa kehitystyöhön toisella sektorilla.

Heitän tähän pienen ennustuksen: Jos nykyiset lehtitalot jatkavat valitsemallaan linjalla, kuvatoimistot nousevat kuvajournalismin julkaisemisessa ohi perinteisten sanoma- ja aikakausilehtien. Jossain vaiheessa mukaan tulee kirjoittavia toimittajia ja ne muuttuvat eLehden muotoon. Perinteinen media valuu ns. skeidajournalismin ja uutispalojen julkaisijaksi. Nämä uudet pelurit tekevät ne oikeasti kovat jutut. Kuvajournalismi siirtyy tekijöittensä käsiin ja perinteisen median kontrolli pienenee. Esimerkkejä näistä uusista pelureista ovat mm. VII The Magazine, Magnum In Motion, Luceo Images ja MediaStorm ym. Pitkässä juoksussa, kunhan ansaintalogiikka selkiytyy, tämä voi olla ja myös uskon sen olevan kuvajournalismin voitto. Matkalla tosin menee pesuveden mukana hyviäkin tekijöitä, valitettavasti.

(via Digicamera.net uutiset 17.9.2010)

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, erikoista politiikkaa, A-lehdet, SanomaWSOY, Mediastorm, Luceo Images, Magnum In Motion, VII The Magazine

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, multimedia, McDonald Jock

Kommentteja kuvajournalismin kuolemasta

Keskiviikko 4.8.2010 klo 11:16 - Peter Forsgård

Editorial Photographers United Kingdom and Ireland (EPUK) järjestön blogissa oli kirjoitus kuvajournalismin kuolemasta - For God´s sake somebody call it!. Kirjoittajan on Neill Burgess, joka on ollut aiemmin Magnumin palveluksessa Lontoossa ja nykyään pitää omaa kuvatoimistoa edustaen mm. Sebastio Salgadoa.

Kuvajournalimisn kuolemaa on ennustettu jo pitkään. MOMAn edesmennyt kuraattori John Szarkowski sanoi -58, että kuvajournalismi ei ollut enää kiinnostavaa.

Burgess julisti kuvajournalimsin kuolleeksi: “Photojournalism: time of death 11.12. GMT 1st August 2010. Amen."

Jotta voidaan arvioida onko kuvajournalismi kuollut vai ei, on ensin mietittävä mitä se kuvajournalismi on. Yksinkertaisesti sanottuna se kertoo uutisen valokuvan keinoin. Siihen toki liittyy myös journalismin perusperiaatteet kiinteästi mukaan. Vaatimukset oikeudenmukaisesta asian esittämisestä, kaikki faktat mukana ym. Kuvajournalismin tulee esittää asia niin kuin se tapahtui. Määritelmässä ei kait mitään sen ihmeellisempää.

Kirjoituksessaan Burgess sanoo: "Magazines and newspapers are no longer putting any money into photojournalism. They will commission a portrait or two. They might send a photographer off with a writer to illustrate the writer’s story, but they no longer fund photojournalism. They no longer fund photo-reportage. They only fund photo illustration."

Kuvajournalismi toki viittaa siihen, että kuvareppareiden tulisi olla aikausi- ja sanomalehtien toimeksiannosta tehtyjä. Suomessa ovat sanomalehdet aiemmin olleet puolueiden äänenkannattajia, osa on sitä vieläkin. Ilmaan voi heittää kysymyksen voiko niissä lehdissä edes journalismia ollakaan? Journalismin määritelmän mukaan minusta sen voi hyvinkin kyseenalaistaa.

Palatakseni takaisin aiheeseen. Tuon ylläolevan Burgesin tekstin mukaan voidaan sanoa kuvajournalismin kuolleen. Seuraava kysymys on, että mitä sitten? Onko se ainoa tapa tuoda asioita esiin? Voiko kuvareppareita tuottaa muilla keinoin? Voiko joku muu rahoittaa kuvareppareita?

FSA:n projekti 30-luvun lama-Amerikassa ei ollut lehtien rahoittama. Tuskin kukaan kuitenkaan kyseenalaistaa tätä projektia, vaikka määritelmän mukaan journalismista sen varsinaisessa merkityksessa ei ollutkaan kyse.

Freelancekuvaajat ovat viime vuosina perustaneet kuvatoimistoja. ne tarjoavat uusia tapoja esittää kuvia. Perinteiset lehtitalot ovat olleet ilmeisesti turhan jäykkiä liikkumaan. Toisaalta aika monet valokuvaajat ovat olleet pakotettuja toimimaan free-pohjalta. Muutamia näitä uusia kuvatoimistoja ovat mm. VII Photo, Mediastorm ja Bombay Flying Club. Magnum kuvatoimisto perustettiin turvaamaan jäsenilleen oikeudet omiin kuviinsa. Innovaatio siis sekin omana aikanaan, aivan kuten nuo mainitsemani uudemmat toimistot ovat nyt.

Uudet esittämistavat mahdollistavat uudenlaisen lähestymistavan. Koko journalismi on tällä hetkellä murroksessa, vanha ansaintamalli on sulanut alta ja uutta ei (vielä) ole löytynyt. Minä ainakin uskon, että sähköinen julkaisualusta, ala iPad ja WeTab, mahdollistaa uuden nousun. Se voi luonnollisesti vaatia valokuvaajilta uuden oppimista. Noilla alustoilla pelkkä still-kuva ei ehkä ole parhaimmillaan, mutta liikkuvakuva ja audioslideshow ovat niissä omiaan. Kuvajournalismi laajeni merkittävästi teknisen innovaation, kinokameran, mahdollistamana. Nyt uudet tekniset laitteet mahdollistavat (ehkä) sen herättämisen henkiin.  

Voisiko yksittäinen valokuvaaja perustaa yhteisön, jossa esim. tuhat fania maksaisi kuvaajalle 20 euroa kuussa? Kuvaaja sitten tuottaisi kuvareppareita ajankohtaisista asioista. Tämä ei ehkä ole sitä perinteistä kuvajournalismia, mutta tuskin perinteisellä ajattelulla kuvajournalismi pelastuukaan.  

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, Burgess Neil, Salgado Sebastiao, Szarkowski John, VII Photo, Magnum, Bombay Flying Club, Mediastorm

Linkki pariin hienoon hybridiin.

Maanantai 19.10.2009 klo 19:13 - Peter Forsgård

Muutama linkki.

Hold out ja Family Koctail.

Olen linkkitänyt tämän Mediastormin ennenkin. Ehdottomasti katsomisen arvoinen saitti.

 

Bookmark and Share %2Fvalokuvaaja.kotisivukone.fi&t1=" onclick="return addthis_open(this, 'feed', 'http://valokuvaaja.kotisivukone.fi')" alt="Subscribe using any feed reader!" target="_blank">Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, hybridi, Mediastorm, linkki

Samaan aikaan muulla

Lauantai 2.2.2008 klo 9:56 - Peter Forsgård

Sakke Nenye on pitkänlinjan suomalainen valokuvaaja ja valokuvauksen opettaja. Hän kirjoitti mielenkiintoisen kirjoituksen Medialogissa. Hän kommentoi vuonna 1980 Valokuvauksen vuosikirjaan yhdessä Matti Ristimäen kanssa kirjoittamansa artikkelin viimeistä osaa, alaotsikolla Vuosisadan vaihteen näkymistä. Hyvin menivät sen aikaiset ennustukset kohdalleen.

80-luvulla kuvaajat menettivät osittain otettaan, koska ammatit erityivät. Valokuvaajasta oli tullut pelinappula osassa isompaa ketjua, kirjoittaa Nenye. Hänen mukaansa digitaalinen kuva palautti kuvaajalle kuva n omistajuuden takasin. Se oli menetetty diakuvauksen ajalla, jolloin originaaleja oli vain yksi. Se yksi originaali lähettettiin asiakkaan kautta taittajalle ja sieltä reproon ja ehkä takaisin asiakkaalle. Usein tuo originaali jäi sille tielleen. Syynä oli  ymmärtämättömyys kuka kuvan omistaa. Asiakas luuli, että originaali oli heidän omaisuuttaan. Digitaalisuus on palauttanut kuvaajalle originaalin. Nyt kuvia voi lähettää tarvittavan määrän ja alkuperäinen on kuvaajan hallussa. Kuvan ansiot myös vähenivät, koska kuvan värierottelun osuus hinnassa oli varsin suuri. Kuvaajalle maksettiin vain käytetyistä kuvista, kirjoittaa Nenye.

Omakohtaisesti tuosta on paljon kokemusta. Valtava määrä ottamiani dioja on jossain. Niiden katoamisesta on turha syyttää ketään muuta kuin itseään. Ei aikoinaan tullut pidettyä riittävän tarkasti kirjaa minne kaikkialle diojaan laittoi menemään. Toisaalta nykyään kuvien helppo levittäminen ja niiden käyttäminen luvattomasti on paljon helpompaa, joten huonojakin puoliakin toki löytyy. 

Toinen merkittävä pointti Nenyellä on käsityön palautuminen valokuvaukseen. Tästä olen täysin samaa mieltä ja siitä joskus myös kirjoittanutkin.

Kolmantena asia hän nostaa palautuneen ammatti-identiteetin. Nenyen mielestä kuvaajat ovat ajattelevampi ja tietoisempia kuin koskaan.

Minusta tuo Medialogissa ollut kirjoitus oli varsin kiinnostavaa luettavaa. Uhkia ja murroksia on aina ollut ja tulee aina olemaan. Pitihän maalausteiteen loppua, kun valokuvaus keksittiin; pienkamerat tuhosivat oikean valokuvauksen vuosisadan vaihteessa, ym. Muilta aloilta löytyy paljon vastaavia ilmiöitä. MTV:n (siis sen musiikkikanavan) ensimmäisen lähetyksen ensimmäinen video vuonna 81 oli "Video killed the radiostar". Miten kävi? VHS:n piti lopettaa elokuvateatterit. Mielenkiintoinen tieto on myös, se että yksikään uusi median muoto ei ole koskaan tappanut vanhoja. Vanhat ovat varmasti muuttuneet ja sopeutuneet uuteen järjestykseen.  

Omalle kohdalle ja omalle ajalle sattuvat muutokset ja muurrokset tuntuvat aina kovimmilta. Se on ihan luonnollista ja inhimillistä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Nenye Sakke, Medialogi, blogi, linkki

Hajatelmia Mediapäivien parista luennosta

Sunnuntai 15.4.2007 klo 8:50 - Peter Forsgård

Käväisin kahteen otteeseen Mediapäivillä. Perjantaina kävin kuuntelemassa Merja Salon esityksen kuvamanipulaatiosta ja sen historiasta. Esitys oli varsin hyvä, vaikka minulle ei sinänsä mitään uutta ja mullistavaa ollutkaan. Olen kuullut esityksen muutama vuosi takaperin eräässä seminaarissa. Merkille pantavaa tosin oli, että esimerkkikuvat näytettiin dioilta. Ei dioi ssa mitään vikaa ole, mutta tila oli valaistu aika hyvin ja dioista ei oikein saanut selvää siinä valossa. Esitys paikalla olisi ollut mahdollis uus käyttää varsin laadukasta videotykkiä, jolla kuvat olisivat näkyneet varsin mainiosti. Esityksen kaikkia kuvia ei näytetty, koska diaprojektori teki tenän esityksen loppuvaiheessa. Näköjään analoginenkaan esitystapa ei ole välttämättä aina ole oikea ratkaisu teknisten ongelmien välttämiseksi.  

Lauantaina olin kuuntelemassa kansalaisjournalismin puolestapuhujaa Dan Gillmorea. Gillmor on Center for Citizen Media-järjestön vetäjä ja journalismin opettaja. Vaikka Gillmor näki tiettyjä ongelmia kansalaijournalismissa, oli hänen asenteensa hyvin asiaan positiivinen. Gillmor puhui journalistien ongelmasta, jossa he kuvittelevat olevansa totuuksia kertovia oraakkeleita. Oraakkelihan oli antiikin Kreikan taruston mukaan vuorella, mutta Suomessa tunnutaan olevan poteroissa. Niitä poteroita kaivetaan syvemmälle kuin ”uhka” koetaan suuremmaksi. Sieltä poterosta annetaan totuuksia ja samaan hintaan haukutaan ja syyllistetään muut. Parempi vaihtoehto olisi sen sijaan tehdä yhteistyötä ja hyödyntää kokonaisvaltaista tietoa, mikä yhteisöltä löytyy. Onhan selvää, että yhteisöllä on kollektiivisesti enemmän tietoa kuin yksittäisellä journalistilla. Oraakkelin sijaan journalistin tulisi olla opas. Verkossa on paljon yritysten ja yksityisten luomaa tietoa, niin blogeissa kuin erilaisilla kuvasaiteilla. Näiden yritys- ja kansalaisjournalistien tietojen pariin tulisi lukijoita ohjata. Näin lukijaa palvellaan mahdollisimman laajasti. Se journalistinen taho, joka pystyy parhaiten tämän palvelun tuottamaan, on vahvoilla. Niille oppaan pitämille sivuille palataan, koska sieltä saadaan ”parhaat” lähteet.

Toinen mielenkiintoinen ajatus mikä Gillmorella oli, ettei journalismin tuottaminen tarvitse koulutusta. Toki laadusta voidaan keskustella, mutta keskustelu koskee niin koulutettua journalistia kuin kouluttamatontakin. Hän ei silti missään vaiheessa kyseenalaistanut koulutetun journalistin olemassa olon tärkeyttä. Rooli vain on muuttunut, koska mahdollisuudet ja media on muuttunut.

Miten tämä kaikki vuodatus liittyy valokuvaan?  No minusta journalistista valokuvaa voi tuottaa kuka tahansa, joka ottaa valokuvia. Kuvan sisältö ja aihe on määräävä tekijä, ei koulutus. Tärkeintä tässä ajatuksessa on, ettei kouluttamattoman valokuvaajan ottama kuva voisi olla sopiva. Eikä myöskään amatöörijournalistin ottama kuva välttämättä ole pois ammattilaiselta. Se täydentää kokonaisuutta. Toiselta pois-ajattelu perustuu vanhakantaiseen ajatteluun ammattikuntien välisistä tiukoista rajoista. Valitettavasti näitä kehityksen jarrujakin vielä löytyy. Huomautuksena tähän haluan kuitenkin sanoa, etten missään tapauksessa tarkoita ettei kuvajournalistista koulutusta tarvita. Koulutus on aina tärkeä jokaisella alalla.

Mediapäivillä oli myös Vuoden lehtikuvat-näyttely. Minusta kuvat olivat varsin loistavia. Väitteellä, että lehtikuvaus olisi huonolla tasolla, ei minusta ole pohjaa. Näyttelyssä olleet kuvat kertoivat aika hyvin viime vuoden tapahtumista. Oliko oikeita tapahtumia ja asioita kuvattu, siitä toki voi aina keskustella. Kuvissa oli huomattavaa vaihtelua, joukossa oli paljon esteettisesti vahvoja kuvia. Monien mielestä etiikka on lehtikuvan tärkein ominaisuus tai oikeammin sanottu ongelmiin puuttuminen ja kriittisyys. Olen samaa mieltä, mutta ei se silti poista esteettisyyden tarvetta. Se, joka pystyy yhdistämään nämä kaksi ominaisuutta lehtikuvassa, on vahvoilla.

Vuoden lehtikuvaksi valittiin Sami Keron kuva Lordista Euroviisu voiton jälkeisestä lehdistötilaisuudesta. Aihevalinta oli minusta aika osuva. Kyseinen viisuvoitto on varsin merkittävä tapahtuma suomalaisessa itsetunnossa, me saimme yhdessä yössä Finland zero-points alemmuuden tilalle 12-points itsetunnon. Minä kuitenkin pidin Joonas Brandtin ottamaa kuvaa Lordista ”parempana”. Se kuva menee esteettisydessä ohi ja on minusta juuri siitä syystä vaikuttavampi. Brandtin kuva kuvaa myös paremmin sitä hurmiota, mikä kyseinen viisuvoitto suomalaisissa aiheutti. Kyseinen kuva oli myös yleisön suosikki Vuoden lehtikuvaksi.

Suomen Lehtikuvaajat ry:n 60-vuotisjuhlan kunniaksi Vuoden lehtikuvista on tehty hieno kirja. Se kannattaa ehdottomasti hankkia. Siitä löytyvät kaikki näyttelyssä olevat kuvat, sekä Merja Salon mainio kirjoitus, jossa hän peilaa kuvajournalismia suhteessa nykyvalokuvauksen seitsemään eri suuntaukseen.

Ainoa mitä jäin näyttelystä kaipaamaan olivat lehtikuvaajien tekemät audioslideshow:t…

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Gillmore Dan, Mediapaivat, kuvajournalismi, Vuoden lehtikuva, Kero Sami, Suomen Lehtikuvaajat, Salo Merja

Poimintoja mediapäivien ohjelmasta

Torstai 12.4.2007 klo 8:43 - Peter Forsgård

Tulevana viikonloppuna, alkaen huomisesta, pidetään Helsingin Messukeskuksessa Mediapäivät. Se on aivan uusi tapahtuma, jossa median toimintaa esitellään suurelle yleisölle. Samaan aikaan Messukeskuksessa on Journalisminpäivät sekä Markkinoinninpäivät. Kaksi jälkimmäistä ovat journalisteille ja markkinoinnin ammattilaisille suunnattuja tapahtumia. Vaikuttaa varsin hyvältä tapahtumalta ja kokonaisuudelta ainakin näin etukäteen katsottuna.

Aikaa sitten varasin perjantailta aikaa mennä paikalle kuuntelemaan muutaman esityksen, jotka kiinnostavat. Perjantaina klo 11.00 Ilmiö lavalla professori Merja Salo kertoo kuvamanipulaation ja -käsittelyn vaiheita. Olen hänen vastaavan esityksen kuullut muutamia vuosia sitten, mutta paljon on sen jälkeen tapahtunut kyseisellä kentällä. Aihehan on jatkuvasti ajankohtainen. Viimeisimpänä esimerkkinä Toledo Bladen Allan Detrichin kämmi. Kello 12.30 Mediagalleriassa on Magnum - Satellites-näyttelyn esittely. Oletan, että kyseessä on linkin takaa löytyvä essee. Samassa paikassa on klo 14.30 Vuoden lehtikuva-näyttelyn esittely. Näitä näyttelyesittelyitä on useamman kerran päivässä. Muutenkin messualueelta löytyy varmasti katseltavaa, vaikka mistään isoista messuista ei varsinaisesti olekaan kyse.

Lauantaina on ainakin kaksi kiinnostavaa esitystä. Kello 11.00 Ilmiölavalla amerikkalainen tutkija-toimittaja Dan Gilmour kertoo kansalaisjournalismista. Hän puhuu nettivallankumouksesta ja siitä kuinka verko teki kuluttajasta kuninkaan. On mielenkiintoista kuulla hänen kantansa esimerkiksi kansalaiskuvajournalismiin eli kuvajournalismin demokratisoitumiseen. Kokeeko hän se uhkana vai mahdollisuutena journalismille ja tiedonvälitykselle?

Medialavalla on kello 15.00 esitys Magnumin Kuvablogeista. En tiedä onko kyseessä sama esitys, jonka Magnumin johtaja Andreas Holzherr pitää Journalismin päivänä. Saattaa olla sama esitys, mutta uskoisin näkökulman olevan hiukan erilainen, kun puhutaan kuluttajille.

Julkistetaanhan Mediapäivillä myös Vuoden 2006 lehtikuvat. Se tilaisuus ei taida kuitenkaan olla yleisölle avoin tilaisuus.

Palataan kirjoituksen muodossa messuille ensi viikolla.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Mediapaivat, Salo Merja, Gillmore Dan

Kuvat vievät tekstiltä tilaa...

Torstai 19.1.2006 - Peter Forsgård

Eräässä koulutettavieni ryhmässä jokin aika sitten oli yksi juttujaan kuvittava free-kirjoittaja, joka kommentoi kuvan ja tekstin suhdetta. Hän oli sitä mieltä, että valokuvat ovat nousseet tekstien ohi. Hänen kokemuksien mukaan, siis kirjoittajana, kuvien osuus on vienyt tilaa tekstiltä ja nykyään halutaan mielummin kertoa asioita kuvin kuin sanoin.
Minusta tuo näkökulma on hyvin mielenkiintoinen, koska aika paljon on väitetty vastakkaistakin.

 

Bookmark and Share Subscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, media, kuvajournalismi