My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Ajatuksia valokuvasta - osa 15

Perjantai 26.2.2016 - Peter Forsgård

Tämän viikkoisessa videoblogauksessani pureudutaan Vuoden Muotokuvaaja 2016 tuloksiin ja pohdin mitä muotokuva oikeastaan mielestäni on.

Kurkkaan myös mitä uutta Sigma viikolla julkaisi. Kokeilussa on ollut myös Cullmann SmartPano 360 ja siitä muutama hajatelma.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Cullmann, Sigma, Vuoden muotokuvaaja

100 somesukulaista kuvausprojekti

Keskiviikko 11.6.2014 klo 12:27 - Peter Forsgård

Blogini kymmenesvuosi alkaa ensi lokakuussa. Tasaluvun “juhlistamisen” ajattelin aloittaa jo nyt.

Aloitan muotokuvaprojektin, jossa tarkoituksena on kuvata mahdollisimman monta somesukulaistani eli niitä joiden kanssa sosiaalisessa mediassa vaihdan ajatuksia, kommentteja ja tykkäyksiä. Työnimenä on otsikossa mainittu “100 somesukulaista”. Se ei välttämättä tarkoita, että kuvattavia pitää olla 100. Teitä voi olla hyvinkin enemmän tai jos “somesuku" ei innostu aiheesta, niin sitten vähemmän. 

Tavoitteena on järjestää noista muotokuvista näyttely syksyllä 2015 jossain galleriassa, joko fyysisessä tai virtuaalisessa. Kirjakin on mahdollinen, painettu tai sähköinen tai ehkä molemmat. Kuvia toki julkaistaan sitä mukaan Instagramissa, kun niitä otetaan.

Miten kuvaus tehdään: Näemme jossain ja tarjoan jotain näistä: lounaan, oluen, lasin viiniä, kuoharia, kahvia, vissyä tai limpparin. Nautimme sen kaikessa rauhassa ja juttelemme. Sen jälkeen kuvaamme jossain miljöössä tapaamispaikan lähettyvillä. Kuvan saat omaan käyttöösi sähköisenä. Minulla on mahdollisuus julkaista ne näyttelyssä, kirjassa ja verkossa. Muu käyttö sovitaan puolin ja toisin erikseen. Kuvan fyysinen muoto tulee olemaan luonnollisesti neliö.

Toivottavasti innostut aiheesta ja haluat tulla mukaan projektiin. Ota yhteyttä yksityisviestillä jossain somealustassa jossa meillä on yhteys, niin sovitaan tapaaminen ja kuvaus.

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, somesukuprojekti, muotokuvaus

Palkituista

Maanantai 10.3.2014 klo 10:59 - Peter Forsgård

Kuva & Kamera -messuilla palkittiin perjantaina useampi valokuvaaja eri kilpailuissa. Suurimpana ja suurimman yleisön kerännyt oli Fotofinlandian voittajan julkistus. Kuten tiedämme voittaja on Perttu Saksan Echo. Itse laitoin myös tuon omissa arveluissani niiden joukkoon joista voittaja mahdollisesti löytyy. Kuten tuosta blogauksestani selviää en kuitenkaan mitään syvällistä pohdintaa noista ehdokkaista tehnyt. 

Ennen palkinnonjakoa keskustelin muutamien kollegoiden kanssa siitä mitä ajatuksia herättää kun valokuva-alan palkinnon jakajana on alan ulkopuolelta tuleva. Ajatuksia oli puolesta ja vastaan. Itse olen sitä mieltä, että on hyvä kun päätuomari tulee alan ulkopuolelta. Perusteena on se, että kuvat otetaan alan ulkopuolisille eikä toisille valokuvaajille. Tämä ei tietenkään tarkoita, että alan sisäinen palkitseminen olisi huono asia. Aina on tärkeää myös jakaa tunnustusta alan sisällä. Alan ulkopuolinen päätuomari tuo kuitenkin aina uusia ajatuksia ja he näkevät kuvan eritavalla ilman alan omaa konventiota ja vanhoja rasitteita. Ulkopuolisen valitisijan valintojen perustelut antavat usein aihetta ajatteluun ja mahdollisesti jopa oman kuvakäsityksen hiomista. Muutenkin on mielenkiintoista kuulla mitä ajatuksia valokuva herättää ulkopuolisessa. Ulkopuolisella tässä tarkoitan henkilöä joka ei ole mukana tekemässä valokuvaa. Minusta vaatimusta kuvaamisen taidosta ei myöskään pitäisi olla, harva taidekriitikkokaan on itse taiteilija. 

Valitettavasti Vuoden lehtikuvaaja -palkintojenjako oli varsin surullista katseltavaa. Se ei pelkästään liittynyt osaan niistä kuvista joita pidettiin parhaana vaan itse palkintojenjakoon. Se oli noista palkintojen jaoista viimeisenä ja keräsi vähiten yleisöä. Juurikaan jännitystä ei ollut, koska kuvat olivat esillä jo ennen jakoa tietoineen kuka oli voittanut. Valtaosa palkinnonsaajista ei ollut paikalla mm. Vuoden lehtikuvaajaksi valittu Meeri Koutaniemi. Toisaalta on hyvä, että olivat työtehtävissä mikä tietysti kertoo siitä, että keikkaakin on. Palkintojenjakopaikalla oli valtava tykki jolla palkitut kuvat olisi voitu heijastaa isolle screenille. Miksi näin ei tehty en ymmärrä. Nyt tämän palkinnonjaon sinänsä ihan hyvin juontanut Marco Bjurström tyytyi vain näyttämään kädellä missä kuvat messualueella ovat. Vuoden lehtikuvaksi valittiin Heidi Piiroisen muotokuva maahanmuuttajataustaisesta tytöstä. Kuvaa ei ole vielä julkaistu missään. Se on osa pidempää kuvausprojektia, jossa hän on kuvannut useampaa maahanmuuttajataustaista tyttöä. Koska kilpailun nimi on Vuoden LEHTIkuva, olisi minusta ihan asiallista jos palkitut kuvat olisivat oikeasti julkaistu jossain. Julkaisualusta voi minusta olla mikä tahansa, perinteinen lehti, näyttely tai sähköinen alusta, mutta jotenkin tuntuu oudolta että vielä keskeneräisen projektin yksi kuva valitaan. Tämä ei ole kannanotto tuosta kuvasta ja sen tasosta sinänsä. Tuomaristossa mukana ollut Caj Bremer kertoi ennen valintoja ajatuksiaan kuvista ja hän piti tasoa erinomaisena. Yksi valinta kuitenkin minua hämmästytti suuresti, Vuoden urheilukuva. Ihan rehellisesti sanottuna en ymmärrä tuota valintaa. Kuva on varmaan joidenkin mielestä humoristinen ja varmaan valittiin juuri siksi. Tuota huumoria taisi Caj Bremerkin kaivata. Huumori on aina hyväksi, mutta ei se minusta tuosta valitusta kuvasta minulle auennut. Urheilussa on minusta muustakin kyse kuin ihmisistä jotka ovat hassuissa asennoissa. Urheilusta löytyy muutakin huumoria ja myös suuria tunteita ja dramatiikkaa. No, ehkä vain ajattelun urheilusta liian perinteisesti? Vaikea sanoa mitä muuta kuvaa oli tarjolla, jotta voisi syvemmin ottaa kantaa. Sami Kero avaa tuomariston tuntoja Vuoden lehtikuvat -sivustolla. Sieltä pistää silmään muutama asia. Kero pitää myös parhaimmistoa erinomaisina, mutta kärki on kapea. Muutos on tapahtunut myös siinä, että fokus on siirtynyt yksittäisistä kuvista kuvakertomuksiin. Tuohan on ihan selkeästi arvattava suunta, perinteinen printti on alamaissa ja uudenlaiset julkaisualustat nostavat päätään. Tarve kerto tarinoita on kasvanut, näkyminen perustuu tarinoihin ja niitä pitää luoda. Multimedia ei ole vielä nostanut päätään. Sinänsä harmi, koska itse näen sen osana tulevaisuutta. Tavalla tai toisella ne tulevat vielä keskiöön. Toinen asia on sitten tekee niitä kuvajournalistit vai jotkut muut on minusta se kysymys.

Vuoden muotokuvaajakilpailussa voiton vei Valokuvaamo Klikin Sami Reivinen ja Klikin menestystä säesti saman studion Peero Lakanen sijoittumalla toiseksi. Finalistien kuvien nähtyäni ei voittajasta ollut mitään epäselvää. Ihan viime vuosina on tuossa kilpailussa ainakin voittajien osalta nähtävissä tason nousua. Jotenkin on ollut sellainen tunne, että Vuoden muotokuvaajakilpailun sisältö on laahannut paikoillaan. Johtuisiko se siitä, että muotokuvaajien sukupolvenvaihdos on saavuttanut loppunsa ja nyt menestyvät ne jotka seuraavia vuosia tulevat hallitsemaan tällä saralla. Toivottavasti Reivinen osallistuu johonkin kansainväliseen muotokuvakilpailuun. Olisi todella hienoa nähdä miten esim. palkittu Harry Potter -henkinen lapsikuva pärjäisi vähän isommilla areenoilla. Sami Reivisen ja Peero Lakasen ajatuksia voi kuunnella messuilla kuvatusta videosta, jossa he yleisölle kertovat kuvistaan ja ajatuksistaan.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Vuoden muotokuvaaja, Vuoden lehtikuvaaja, Piiroinen Heidi, Koutaniemi Meeri, Saksa Perttu, Reivinen Sami, Lakanen Peero, Fotofinlandia

Ajatelmia ennakkoon Kuva & Kamera 2014 -messuista

Torstai 6.3.2014 klo 15:36 - Peter Forsgård

Huomenna alkavat Kuva & Kamera-messut. Ne taitavat olla suurimmat valokuvausalan messut Suomessa. Onneksi voidaan sanoa valokuvausalan, sillä messuilla on paljon muutakin kuin vain välineitä. Messuja on kehitetty viime vuosien ajan yhä enemmän pois pelkästään kameramessuista. Valokuvanäyttelyitä on tänä vuonna useita. Ammattilaisaamun aikana perjantaina julkistetaan myös kolmen valokuvauskilpailun voittajat. Niistä tietysti suurimpana Fotofinlandia. Kaksi muuta ovat Vuoden lehtikuvat ja Vuoden muotokuvaaja. Neljäs huomionosoitus on Finnfotopalkinto.

Kommentoin jo viime vuoden osalta tuota palkintojenjakoa ammatilaisaamun aikana. Hyvä kun valinnat tuodaan yleisön eteen, mutta voisiko se yleisö olla kuluttajat? Olisiko launatai parempi päivä? Hyvää myös on, että eri valokuvajärjestöt järjestävät nämä ikään yhdessä, eikä kukin omassa porukassaan keskenään. Fotofinlandiassa ja Vuoden lehtikuvakilpailussa on myös yleisöäänestys. Vuoden muotokuvaaja kilpailussa sitä ei ole. Tavallaan se on hiukan outoa koska yleensä nuo kuvat ovat nimenomaan kuluttajista eli siitä suuresta yleisöstä, jotka muotokuvaajien asiakkaina ovat. Yleisöäänestyksestä saattaisi olla iloa myös SAV:lle näkyvyyden lisääntymisenä.  

Viime keväänä minulta jäi nämä messut väliin. Olin pohjoisessa lomalla ja sunnuntaina piti pitää pari luentoa, mutta olin sairaana. Odotan innolla mitä kaikkea messuilta löytyy.

Näyttelyt kuuluvat tämän tyylisiin messuihin ja onneksi niitä nykyään on jo aika runsaasti. Mainittujen kilpailujen parhaimmisto on esillä, Krister Löfrothin Anti-Gravity Women, Meri ja  Purjeet, Metro Photo Challenge -valokuvauskilpailun kootut parhaat kuvat, Mikko Lagerstedtin Edge sekä Arktinen paratiisi - Jääkarhun valtakunta.

Ohjelmalavoja on useampi ja myös osastoilla on ohjelmaa. Poimin noista ohjelmista muutamia kiinnostavia luentoja. Lauri Laukkanen puhuu videoblogaamisesta useampana päivinä, Timanttien tekijät on kolmen valokuvaajan Jere Hietalan, Toni Härkösen ja Krista Keltasen keskustelua valokuvasta ja heidän töittensä esittelyä. Myös tuo niin kuin moni muukin ohjelma on useampana päivänä. Docendon lavalla mm. Tiina Puputti antaa poseerausvinkkejä henkilökuvaajalle ja Pekka Punkari puhuu mobilikuvauksesta. Tuossa tosiaan vain muutama poiminta viikolopun ohjelmasta messuilla. 

Palataan blogauksen muodossa messuihin ensi viikon alussa.

Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valokuvaus, Kuva & Kamera, Fotofinlandia, Vuoden muotokuvaaja, Vuoden lehtikuva

Vuoden muotokuvaaja taas valittu

Perjantai 15.3.2013 klo 11:42 - Peter Forsgård

Reilu viikko siiten käytiin perinteinen SAV:n Vuoden muotokuvaaja -kilpailu Tampereella. Jännää tosin on, että vielä tätä kirjoitettaessa (15.3.2013) SAV:n verkkosivujen etusivulla komeilee uutinen viime keväisestä voittajasta... No sentään, kun linkistä klikkaa, niin löytyy tieto tästä vuodesta. Onnittelut Antti Karppiselle! Varsinaisesti paras sarja eli Vuoden muotokuvaaja julkistettiin Kuva&Kamera -messujen ammattilaispäivänä ja viikkoa aikaisemmin oli siis käyty sarjojen voittajat läpi. Erinomainen käytäntö ja toivottavasti tuosta tulee perinne. Vielä parempi olisi, jos se julkistus olisi silloin kun messuilla on myös ns. suuri yleisö. Heistähän noita muotokuvia otetaan.

Palkittujen kuvien löytäminen verkosta onkin sitten hiukan hankalampaa. Kuvagallerialinkki SAV:n verkkosivuilla johtaa kirjautumissivuille ja sisäänpääsy on vain SAV:n jäsenille. Miksi ihmeessä kuvat eivät ole helposti kaikkien nähtävissä. Suuri yleisö (lue:kuluttajat) pääsisivät niitä myös ihastelemaan? Aiemmin linkittämästäni sivusta johtaa linkki Vuoden muotokuvaaja -kilpailun omalle sivulle. Yllätys yllätys, sielläkin on tietoa vain vuosilta 2012 ja 2011... Vuodenmuotokuvaaja-sivuston galleria linkistä pääsee katsomaan vain vuoden 2011 kuvat ja siellä on tietona, että vanhemmat kuvat päivitetään myöhemmin. Entäs uudemmat kuvat? Vuoden 2012 kuvat löytyvät näköjään dropboxista... Pienellä googlettamisella löytyi sitten ne tämänkin vuoden palkitut, tällä kertaa Google Drivesta... Kovin hankalaa niitä vaan on katsella. Eikö noita eri vuosien palkittuja muotokuvia nyt saa millään yhteen selkeään galleriaan, kun kerran on oikein olemassa oma sivusto koko kilpailulle?

En nyt haluaisi olla ilkeä, mutta ei näin tuolle kilpailulle koskaan saada kunnon julkisuutta, jonka se minusta ehdottomasti ansaitsee. Jonkin verran sitä julkisuutta onneksi on tullut, jos katsoo hakua vuoden muotokuvaaja 2013 Googlessa. Varmaan myös paikalliset lehdet ovat aiheesta kirjoittaneet, jos levikkialueelle on sattunut tulemaan menestystä. Suurta valtakunnallista pöhinää siitä ei ainakaan näin synny.

No itse kuviin sitten. Näissä kilpailuissa pitää minusta kokeilla rajoja ja tarkoitan sillä esim. muotokuvan rajojen rikkomista sen perinteisessä merkityksessä. Minusta muotokuvan tulisi kertoa jotain kuvassa olevasta. Palkittuja muotokuvia katsellessa näyttää kuitenkin, että ne kertovat enemmän siitä mitä haluttaisiin olla? Näin juuri pitääkin olla, jotta se perinne jollain tasolla haastetaan.

Marko Koivuporras blogasi kilpailusta ja kertoi omista kuvistaan. Mitä jos nuo Markon kuvat olisikin otettu iPhonella ja käytetty Instagramia sen sijaan, että ne on käsitelty sen kaltaisiksi? Plussaa siitä, että käsittely on tehty Snapseedillä ja jos ymmärsin oikein niin se tehtiin myös iPadillä. Pidin kovasti Markon kuvista ja ajatuksesta poiketa hiukan valtavirrasta. 

Erikoista myös tuossa kilpailussa on tarkkaan määritelty kuvien koko. Toki se nopeuttaa ja helpottaa arvostelua, kun kaikki kuvat ovat saman kokoisia. Mitä uutta ja mielenkiintoista se voisi tuoda, jos kuvakoko ja muoto olisi täysin vapaa?

Palkituista kuvista minusta aivan ylivoimaisesti paras kuva on Oscar Lindellin Samikset. Kuvassa on tarinaa ja se on taitava yhdistelmä ohjausta ja tilanteen vangitsemista. Toinen kuva mistä tykkään kovasti on Vesa Tynin Kaikki mitä halusin. Kuva herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Kokonaisuus jätti kuitenkin jotenkin tyhjäksi. Tällä en tarkoita etteikö nuo kaikki kuvat olleet taitavien huippu ammattilaisten tekemiä, mutta jotenkin jää kaipaamaan aidompaa otetta ja hetken vangitsemista. Siinä mielessä myös rikkoa perinteisen "pönötyksen" ajatusta. Entä jos muotokuva olisikin myös tilannekuva? Valoa ei oltaisikaan rakennettu, vaan se olisikin vallitsevaa ja nähtyä valoa? Kuvaaja vangitsisi tilanteen ja hetken. Se haastaisi ohjatun ja rakennetun muotokuvan perinteen. Sieltä voisi löytyä jotain aivan uutta?

edit (18.3.2013) Nyt löytyy hienosti kuvat SAV:n sivujen gallerilinkistäja. Gallerioihin on lisätty myös aikaisempien vuosien palkittuja kuvia. Tiedot tämän vuotisesta voittajasta on myös päivitetty etusivun tietoihin.  Hyvä! 

 

Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuva, Vuoden muotokuvaaja, SAV

Muotokuvauksesta jatkoa..

Tiistai 3.7.2012 klo 11:01 - Peter Forsgård

Muotokuvaus on viime aikoina herättänyt mukavasti keskustelua. Syynä valitettevasti on lähinnä huonosti otetut muotokuvat. 

Olen aiemminkin sanonut, että kuvajournalistin palkkaaminen kuvaamaan perinteistä muotokuvaa ei useinkaan ole se paras ratkaisu. Ranskan uuden presidentin muotokuva oli yksi osoitus siitä. Uusin osoitus ovat kuvat USA:n Olympiaedustajista. Kuten kaikki varmaan huomaa, niin eivät nuo "muotokuvat" ole aivan parhaasta päästä.

Kuvaustilanne on ilmeisesti ollut sellainen, että USA:n Olympiakomitea on järjestänyt tilaisuuden, jossa on esitelty maan Olympilaisten tavoitteita ja olympiaedustajia. Siellä on annettu mahdollisuus kuvata valittuja urheilijoita valmiiksia tehdyssä set-upissa. Aikaa kuvaamiseen on ollut varsin vähän, muutama minuutti per urheilija. Nuo aiemmin linkittämäni kuvat ovat Joe Klamarin ottamia AFP:lle ja Gettylle. Paikalla on ollut muitakin valokuvaajia. Muotokuvia löytyy myös Telegraphin verkkosivuilta. Tuolta nimenomaan löytyy muidenkin valokuvaajien samassa tilaisuudessa ottamia kuvia. Niitä on kuvista päätellen otettu useammassa set-upissa ja erilaisilla valoilla. En todellakaan ymmärrä mitä tuossa kuvaussessiossa on tapahtunut ja miten ihmeessä ne on julkaistu. Muutamia asiallisia muotokuvia on sattunut mukaan, mutta yleinen taso on varsin heikko.

Vaikka tuossa alussa kommentoinkin Joe Klamarin kykyä kuvat muotokuvia, niin kaikkea syytä ei toki voi hänen niskaansa kaataa. Klamar kyllä hallitsee oman alueensa loistavasti.

Keskustelua aiheesta mm. Reddit:ssä.

(via PhotoEditor)

 

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Klamar Joe

Muotokuvaus on vaikea laji.

Tiistai 5.6.2012 klo 20:51 - Peter Forsgård

Tasavaltamme Presidentin Sauli Niinistön muotokuvasta käytiin kohtuullisen suuri keskustelu. Siitä ei sen enempää. Ranskassa valittiin juuri hiljattain myös uusi presidentti, valituksi tuli Francois Hollande. Luonnollisesti hänestäkin on otettu virallinen muotokuva.

Hätäisimmät valokuvaajakolleegat ehtivät jo innostua, kun kuultiin hänen valinneen Magnumiin kuuluvan valokuvaajan Raymond Depardon:in. Toki se kuulostaa aika paljon paremmalta kuin joku puoluetoimiston webbituki, mutta... 

Valitettavasti tämäkään valinta ei ihan ollut onnistunut. Depardonin reportaasit ovat varsin vahvoja ja hän on varsin hyvä ihmiskuvaaja, mutta muotokuvaaja hän ei ole. Ei ainakaan tuon Hollanden muotokuvan perusteella. Kuva on ensinnäkin aika valoton eli valolla ei ole kovin suurta roolia kolmiulotteisuuden tunteen lisäämisen kanssa. Kuva on kovin kaksiulotteinen ja näyttää ihan kuin Hollande seisoisi pahvitausta edessä. Tausta muutenkin näyttää turhan ylivalottuneelta.

Muuten kyllä valinta kuvata miljöössä on piristävä ja poikkeaa ainakin viimeaikaisten virallisten muotokuvien osalta. 

Oikeastaan tässä on varsin hyvä esimerkki siitä, että kannattaa valita kuvaaja kuvaustehtävän mukaan. En palkkaisi kuvajournalistia tämän tyyppisen muotokuvan ottajaksi, kuten en vastaavasti palkkaisi muotokuvaaja tekemään journalistista repparia.

Creative Commons License

9 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Depardon Raymond, Magnum

Muotokuvaus ei ole helppo laji

Tiistai 17.4.2012 klo 9:41 - Peter Forsgård

Eilen julkaistiin virallinen muotokuva Tasavallan Presidentistä. Kuva on nähtävissä ja ladattavissa Suomen Tasavallan Presidentti verkkosivuilla

Kuva luonnollisesti herätti heti kohtuullisen ison negatiivisen reaktion sosiaalisessa mediassa. Se on ihan ymmärrettävää kahdesta syystä, sosiaalisessa mediassa Niinistö ei ollut se suositumpi vaihtoehto ja toiseksi kuva ei tule jäämään historiaan sen valokuvauksellisten ansioiden vuoksi.

Ensimmäiseksi kiinnittää huomiota silmiin, jossa on melkoisen paljon valohälyä ja muuta sinne kuulumatonta heijastusta. Kuvaustilassa on ilmeisesti ollut kohtuullisen valoisaa, koska pupillit ovat hyvin pienet. Katse on yleensä huomattavasti parempi, jos pupillit ovat selkeästi suuremmat kuin tässä kuvassa. Toki niiden ei tarvitse olla täysin iiriksen kokoisena tässä kuva genressä. Silmissä on kolme valopistettä ja ilmeisesti kuvaajan käsi/osa kasvoista. Ilmeisesti siellä näkyy myös heijastin? Hiukan enemmän pimennetty kuvaustila ja valohäly pois silmistä olisi parantanut kuvaa huomattavasti. Yksi pyöreä valopiste silmissä on tyylikkäämpi.

Kuvaa on myös käsitelty jonkin verran ja siinä ei sinänsä mitään ongelmaa, mutta käsittelyllä on ilmeisesti koitettu paikata valaisun ongelmia. Kuvan alalaitaan on tehty tummennus. Sekin asiana ihan ok, koska sillä on saatu kasvojen alue kuvan vaaleimmaksi alueeksi. Nyt vaan valkoinen paita on kuvassa minusta hiukan liian harmaa ja hiukan tunkkainen. Samoin leuan alta kuva on varsin tumma. Kasvojen aluetta on taasen vaalennettu ja pään yläpuolelle on jäänyt ikävä halo.

Kuvan on ottanut Pasi Heiskanen, joka on Kokoomuksen Verkkoviestinnän suunnittelija... Noh, ihan sama sinänsä kuka valokuvan ottaa, ainoastaan lopputuloksella on merkitystä. Tässä nyt kuitenkin lopputulos ei minusta ole ihan täysin onnistunut. Vaikka ei ole olemassa mitään kiveen hakattuja sääntöjä siitä mitkä ovat ne muotokuvan hyvyyden kriteerit, niin on olemassa sellaisia periaatteita jotka perustuvat tapaamme nähdä. 

Ehdottomasti olen sitä mieltä, että kyseisen valokuvan pitäisi ottaa kulloinkin maan ykkösmuotokuvaaja. Kuka se sitten on tai millä kriteereillä se määritetään on toki hankala kysymys. Nyt se voisi olla vaikka juuri valittu Vuoden muotokuvaaja Johanna Karttunen? Muotokuvastahan tässä on kyse.

On toki helppo kritisoida kuvaa tietämättä kuvaustilanteesta ja ajasta joka kuvaajalla on ollut käytössä. Kokemuksesta tiedän, ettei se aina ole kuvaajalla mahdollista käyttää sitä aikaa jonka haluaisi. Toisekseen kaikilta valokuvaajilta löytyy niitä vähemmän onnistuneita julkaistuja kuvia. 

Etsin ihan mielenkiinnosta muutamien muiden maiden virallisia presidenttimuotokuvia. Eipä nekään muotokuvina valokuvauksellisten ansioiden vuoksi jää historiaan. Linkkejä muutamiin: Barack Obama, Nicolas Sarkozy ja Dmitry Medvedev. Näistä kuvista Sarkozyn kuva poikkeaa muista rajauksensa vuoksi. Siinä on miljöömuotokuvan aineksia eli ei olla tyydytty pelkkään passikuvaan, kuten näissä muissa.  

7 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Karttunen Johanna

Vuoden muotokuvaaja 2012 kilpailusta...

Maanantai 26.3.2012 klo 15:00 - Peter Forsgård

Vuoden muotokuvaajaksi on valittu Johanna Karttunen. SAV:n vuosikilpailu käytiin eilen Tampereella. 

Karttusen voittajasarja löytyy täältä. Vuoden muotokuvaajaksi valitaan viiden kuvan sarjan perusteella. Karttusen mustavalkoisessa sarjassa oli monta hyvää muotokuvaa. Sarjan ensimmäinen kuva 1920 poikkesi ehkä liikaa kokonaisuudesta, mutta sekin on toki valokuvana erinomainen. Eniten pidin tässä sarjassa Tupu, Hupu ja Lupu -kuvasta. Se poikkeaa siitä yleisestä tavasta, jolla tässä kilpailussa on perinteisesti pärjätty. Pidin tuon sarjan suhteellisen yksinkertaisesta tyylistä. Turhat kikkailut oli jätetty pois ja keskitytty malliin. Tuomariston kommentteja en tuossa alussa linkkaamassani tämän sarjan osalta huomannut.

Vuosikilpailussa kilpaillaan myös yksittäisten sarjojen osalta. Sarjan voitti Kirsi Westermarkin My way. Ihan hyvä valinta vaikka kuva on minusta hiukan sekava. Siinä on varsin paljon elementtejä. Sisällöltään ja asetelmaltaan hiukan liian tehdyn näköinen. Vastaava kuva hiukan rouheampana ja aidomman oloisen voisi toimia paremmin. Oma suosikkini noista palkituista on Pekka Homasen Karisma. Kaikessa yksinkertaisudessa se on varsin vahva muotokuva. Minusta muotokuvassa pitää olla katsekontakti katsojan kanssa. Tässä kuvassa sitä ei ole, mutta silti se jotenkin puhuttelee. Kolmanneksi tullut Antti Karppisen Nightwatch ei minua puhutellut. Toki kuva on taitavasti tehty, mutta varjossa olevat silmät sopivat tuohon aiheeseen ja tuo kuvaan kerrontaa. Varjon muoto mallin kasvoilla on minusta hiukan häiritsevä. Se vie jotenkin katsetta sinne sun tänne. Siinä mielessä tietysti kuva toimii, koska se herättää eniten ajatusta päässäni. Tämä Karppisen kuva sai pohtimaan enemmänkin muotokuvan määritelmää. Blogaan niistä ajatuksista tässä vielä lähi aikoina.

Selvästi muotokuvatyyli Suomessa on yksinkertaistunut. Tässä yhteydessä yksinkertaistuminen ei suinkaan ole negativiinen asia. Päätuomari Kimmo Torkkeli sanoi: "Perinteinen mustavalkoinen kuva säilyttää arvonsa, hyväksi havaittuun ei kyllästytä. Kuvaa on digitaalisena aikana toki käsiteltävä, mutta se ei saa näkyä niin, että katsoja kielteisellä tavalla ajattelee, että “tätä on käsitelty."

Yleisesti ottaen tässä SAV:n kilpailussa pitäisi olla muitakin sarjoja kuin nämä perinteiset valokuvaamoiden keskeisimmät alat. Vapaa henkilökuva ja vastaavat voisivat laajentaa valokuvaajien osaamista ja uusien tapojen löytämistä. Monet valokuvaajat tekevät dokumentaarista hääkuvaa. Miksei sellaiselle voisi olla omaa sarjaa? Minusta voisi erottaa myös asiakaslähtöiset kuvat ja taiteellisena työnä tehdyt.

Kaikki palkitut kuvat löytyvät täältä.

 

Creative Commons License

3 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, Vuoden muotokuvaaja, SAV, Karttunen Johanna, Westermark Kirsi, Homanen Pekka, Karppinen Antti, Torkkeli Kimmo, muotokuvaus

Perinteistä pönötystä?

Torstai 5.1.2012 klo 14:35 - Peter Forsgård

Presidenttivaalien mainosjulisteet ilmestyivät katukuvaan eilen. Kovin perinteisellä valokuvalla mennään. Olihan se toisaalta kohtuullisen oletettavaakin. Ehdokkaat haluavat näyttää arvokkaalta ja presidenttimäisiltä.

Oli toki muutama asia jotka pistivät näissä muotokuvissa silmään. Mennään vaikka numerojärjestyksessä.

Haaviston kuva julisteessa pisti eniten miettimään sen tyylilajin sopivuutta juuri Haavistolle. Kuvasta tuli ensimmäisenä mieleen Platon Valtiomieskuvasarja. Tyylilaji on varsin samanoloinen. Mene ja tiedä oliko tarkoitus vai ei. Toinen mieleeni tullut kuva on viime eduskuntavaaleissa ehdokkaana olleen Wille Rydmanin vaalikuva. Näyttää ihan kuin clarity-nappulaa olisi väännetty hiukan liikaa. Olisin odottanut jotenkin lämminhenkisempää kuvaa Haavistosta. Toisaalta kuva herättää varmasti huomiota ja siinä suhteessa se voi toimiakin.

Soinin kuva on ihan itsensä näköinen poolokauluksista villipaitaa myöten. Toki olisi suonut kuvan olevan hiukan tarkempi ja syväyskin on tehty reunat softaamalla. Valaisu on myös hiukan erikoinen. Sivuvalo ja yllättävän jyrkkä valokontrasti on hiukan häiritsevä. Perussuomalaisen näköinen kuva ja siinä mielessä onnistunut.

Väyrysen kuva on myös sellainen kun sen olettaakin olevan. Jopa pään asento on sopiva Väyryselle. Hän aavistuksen katsoo nenänvartta pitkin... Tausta kuvassa on varsin kamala. Kuvan valokaan ei ole niitä onnistuneimpia. Kuva on kovin kaksiulotteinen.

Lipposen kuvassa on ihan kohtuullinen valaisu. Ehkä päävalo voisi olla hiukan enemmän sivussa, jotta kasvot eivät näyttäisi niin leveältä. Samoin varjopuolen korkovaloa olisi voinut hiukan pienentää. Mielenkiintoista että Lipposella ei ole solmiota. Muuten kaikenkaikkiaan ihan Lipposen näköinen kuva. Ilmekin sellainen isällisen lempeä.

Niinistön kuva oli myös varsin odotetun kaltainen. Hiukan rennompi ote, kuten on Saulin pahvi-versiossa on, olisi voinut toimia paremmin. Ilme on myös hiukan jäykkä ja se on myös luo osan rentouden toiveesta. Valaisultaan perhosvalo toimii tässä yhteydessä. Valaisultaan kuva on yksinkertaisen tyylikäs. 

Essayahin kuvassa on jotain samaa kuin Haaviston kuvassa, mutta efekti ei ole yhtä voimakas. Valo on hiukan sekavaa, vaikka se aika perusvalaisulla onkin tehty. Ehkä päänasento ja kontrasti ei tuossa versiossa ole ihan kohdallaan ja se saa valonkin näyttämään hiukan sekavalta.

Biaudet:n kuva on omalla tavallaan varsin pirteä ja se varmasti huomataan. Kasvot täyttävät julistealasta suuremman osan kuin muilla. Valitettavasti ensimmäinen ajatus oli julisteen nähdessäni, että onpa nätti nainen kuvassa. Nätissä mitään vikaa sinänsä, mutta niin ei ehkä presidentti ehdokkaasta voi sanoa? Valokuva antaa ehkä hiukan liian nuoren vaikutelman. Toisaalta välitön ja rento tunnelma on hyvin positiivista. Valo on kuvassa aika raakaa. Silmän heijastuksesta ja ihon kiillosta päätellen kameran vierestä ammuttu aika kovalla valolla. Kameran alta taasen on tasoitettu valo liian tasaiseksi softboxilla. Julisteen hauska yksityiskohta ovat QR-tägit, jotka lukemalla näkee lisää julisteita. Hauska pieni lisä perinteiseen mainokseen.

Arhinmäen kuvassa ensimmäisenä pisti silmään kovin vaaleat silmänvalkuaiset. Näyttää ihan siltä kuin Photoshop olisi ollut käytössä ja efekti mennyt hiukan yli. Asento Arhinmäellä on varsin hyvä. Tietäen olevansa reunimmainen oikealla hän on kääntynyt muihin päin.

Alla olevat kuvat julisteista on otettu tänään (5.1.2012) aamupäivällä Kasarmitorin laidalla. Julisteiden värit ja kontrastit saattavat olla hiukan erilaisia kuin todellisuudessa. Kuvia ei ole juurikaan säädetty.

ehdokkaat.jpg

  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, vaalijulisteet

Vaalimainosten kuvista

Torstai 14.4.2011 klo 15:00 - Peter Forsgård

Vaalimainosten valokuvat, siis nimenomaan ne kuvat ehdokkaista, ovat joka vaalien alla mielenkiintoista katseltavaa.

Aika perinteisellä tavalla mennään tänäkin vuonna. Yleisin valokuva näyttää edelleen olevan se perusmuotokuva. Keskimäärin ne ovat huonoja muotokuvia, mutta laadukkaita passikuvia. Käytännössä täyttävät tehtävän vaalimainoksessa. Ehdokas on tunnistettavissa ja on itsensä näköinen. Nuo nyt ovat ne peruslähtökohdat ja kaikki mikä on tuon päälle on plussaa.

Kolmen suuren puolueen kuvat täyttävät juuri nuo yllä mainitut kriteerit. Jos noista kolmesta pitäisi nostaa joku kokonaisuutena esiin, nostaisin Demarien kuvat. Kokonaisuuteen ei kuulu pelkästään nuo telineissä olevat mainokset, vaan myös esim. metroasemilla olevat kollaasit. Kuvat ovat ihan laadukkaasti tehty ja ovat yhteneväistä tyyliä. Olli Urpela tehnyt asiallista duunia. Keskustapuolue on käytänyt myös pelkästään puheenjohtajansa Kiviniemen kuvaa. Se on varsin tehokas ja modernin näköinen. Värimaailma muuten niissä mainoksissa on minusta aika hirveä. Samoin se kasvogalleria väritys on Kepulla aika hirveä. Myös RKP on nostanut puheenjohtajan esiin. Hän on siinä kokovartalokuvassa ja muut ehdokkaat perinteisesti kasvokuvassa. Näyttää muuten RKP:llä olevan aika liuta jokipoliiseja ehdokkaina... Mainostelineistä nousee myös Vihreiden mainos esiin. Kasvokuvat ovat vihreällä taustalla. Kuvat muutenkin ovat sopivalla tavalla yksilöllisiä. Tosin kokonaisuutta häiritsee hartialinjojen leikkaantuminen. Kuvat on otettu tietämättä, että niitä käytetään syväten. 

Kokoomuksen kuvat samoin riittävän erilaisia, vaikka samaa tyyliä ovatkin. Heiltä olen myös nähnyt täysin yksillölisiä esitteitä, joissa kuvat ovat erilaisia, kuin yhteisissä mainoksissa. Yksittäisistä valokuvista Kokoomukselta löytyy myös varsin erikoinen kuva. Se on Ville Rydmanin omissa mainoksissaan käyttämä kasvokuva. Varmaan täysin harkittu, mutta huonosti tehty ja toteutettu. Kovien valojen käyttäminen ole niitä helpoimpia tapoja valaista. Samoin silmissä oleva valopiste klo 9:ssä saa katseen näyttämään varsin erikoiselta. Ei se ole vaan huvikseen suositeltu, että valopiste on klo 10 tai 14:ssa. Silmässä on silloin eloisampi katse yhtenä monista hyödyistä.

Persuilla on on yritetty olla kuin iso puolue ja vaalien jälkeen saattavat ollakin. Kuvat kohtuullisia, mutta osa niistä kovin heikkoja. Kokonaisuus muutenkin hiukan halvan oloinen.

Vasemmistoliiton kasvokuvat ovat kehyksissä. Ratkaisu on varsin surkean näköinen. Sekalaiset kuvat halvan näköisissä kehyksissä.

Pienpuolueilla on keskimäärin täysin surkeat kuvat. Voi olla jopa harkittua, koska veikkaan niiden olevan heidän potentiaalisille äänestäjille tuttuja kuvia tyyliltään ja laadultaan... Tarkoitus ei tuossa ollut mollata ketään vaan miettiä onko surkeat kuvat tarkoituksellisesti harkittu. Vapauspuolueen ainoa ehdokkaan kuva on pikselöitynyt tesktiä myöten. Ihan ei olla ajantasalla vaadittavista resoista ym. pikselimääristä. 

Minusta näyttää huonolta kun ehdokkaan numero laitetaan suoraan kuvan päälle. Ymmärrettävistä syistä toki. Olisi hauskaa, jos kuvat voitaisi ottaa vasta sitten kun numerot ovat tiedossa. Sen numeron saisi jotenkin laitettua kuvaan sisään rakennettuna.

Blogaukseni ei ole tarkoitus olla kattava katsaus noihin vaalikuviina vaan havaintoja niitä joita olen eri yhteyksissä nähnyt.

Oheisessa kuvassa Ruoholahden metroaseman edustalta kuvattu pokkarilla 12.4. esillä olleet vaalimainokset. Ne on esitetty siinä järjestyksessä kuin ne siellä olivat.

vaalimainos.jpg

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, vaalijulisteet

Muotokuvauksen perinteet vuosisatojen takaa

Perjantai 8.4.2011 klo 6:30 - Peter Forsgård

Perinteinen tai oikeastaan klassinen (kuulostaa paremmalta) muotokuvaus noudattelee yhä hyvin vanhoja perinteitä. Leonardo Da Vincin Mona Lisa on yksi kuuluisimmista muotokuvista. Se oli oman aikansa erikoisuus. Se edusti siihen aikaan jotain aivan uutta.

Klassinen muotokuvaus rakentuu edelleen samaan valoajatteluun, sommitteluun ym. kuin Mona Lisa. On mielenkiintoista miten tapamme nähdä ja kokea jokin tapa esittää niin vahvaksi, että se kantaa satoja vuosia. 

Digital Photography Schoolin sivuilla on mielenkiintoinen artikkeli aiheesta.

(via digicamera.net)

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus

Vuoden muotokuvaaja 2011 on valittu....

Perjantai 1.4.2011 klo 13:00 - Peter Forsgård

Suomen Ammattivalokuvaajat ry valitsee vuosittain Vuoden muotokuvaajan. Vuosikilpailu pidettiin viime viikonloppuna Tampereella. Tulokset tulivat SAV:n verkkosivuille vasta eilen. Kyllä minusta turhan kauan kestää tulosten saaminen verkkoon. Myöskään mitään raadin kommentteja kilpailusta en löytänyt. Lehdistölle on varmaan mennyt asiasta tiedote, mutta sitä ei SAV:n sivuilla ole. Harmittaa suunnattomasti, että vuodesta toiseen SAV hukkaa mahdollisuuden näkyvyydelle. Vuoden muotokuvaajan valinta voisi hyvin markkinoituna olla uustisena useassakin lehdessä. Kuten olen aiemminkin blogannut, paikallisesti palkitut varmaan saavat oman alueen lehdissä asiansa esille. Paikalliselle kuvaajalle se on äärimmäisen tärkeää. Koko alaa ajatellen olisi äärimmäisen tärkeää saada ainakin palkitut ja miksei muitakin kuvia esille kunnon galleriaan tai muuten hyvälle paikalle. Olen esikuvana maininnut mainoskuvaajien näyttelyn Sanomatalon Mediatorilla. Jotain vastaavaa voisi SAV myös miettiä. 

Positiivista oli, että sunnuntaina valintojen edetessä tietoja voittaneista tuli SAV:n Facebook-sivuille. Se oli uutta ja erinomainen asia.  

Kilpailussa oli tänä vuonna käytössä uudet säännöt. Niistä blogasin marraskuun alussa. Suurin muutos oli Vuoden muotokuvaajan valinnassa. Se tehdään nyt viiden kuvansarjojen vertailulla.

Tänä vuonna voittaja on Mikaela Löfroth Hämeenlinnasta. Voittanut sarja on nähtävissä SAV:n sivuilla. Kaksi asiaa nousee esiin tuosta sarjasta, ensimmäiseksi toki ammattitaito. Kuvat ovat erittäin tyylikkäästi tehty ja ammattitaitoisesti valaistu. Mutta miten tuo kokonaisuus toimii sarjana? Minusta siinä on kuvia kahdesta eri sarjasta. Tosin en ole aivan varma missä järjestyksessä kuvat on esitetty kilpailussa. Nyt ne ovat minun mielestä esillä SAV:n sivuilla siten, että sarjan kokonaisuus hajoaa. Kaikesta huolimatta Löfrothin sarja on minusta loistava. Onnittelut Hämeenlinnan suuntaan. Vaikka tuossa kommentoin sarjan yhtenäisyyttä, niin selkeästi se on minusta sarjana vahvempi kuin seuraaville sijoille tulleet sarjat.

SAV:n galleriassa on nähtävillä palkitut kuvat. Oma suosiikini yksittäisissä kuvissa on Reijo Koirikiven ottama Yo sanoi hän. Kuva sijoittui toiseksi valmistujaissarjassa. Siinä on sopivasti yhdistetty YO-kuvaan liittyvät konventiot ja odotukset, mutta samalla kuva on sopivan rosoinen ilman, että sitä olisi ylikorostettu kuvankäsittelyllä. Ylioppilaan vaatetus ja hiusten sopiva sotkuisuus on kuvassa juuri kohdallaan. Harmittavan pienenä kuvat esitettään ja jotenkin kankea myös tuo galleria.  

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Vuoden muotokuvaaja, SAV, Löfroth Mikaela

Hiukan erilaista vaalikuvaa....

Perjantai 1.4.2011 klo 8:46 - Peter Forsgård

Jotkut ovat jo ehtineet kommentoida ehdokkaitten vaalikuvia. Joka vuotiset kauhugalleriat ovat kohta taas esillä. Palaan noihin vielä ensi viikolla, kunhan Helsingissä kaikkien puolueiden vaalijulisteet ovat paikoillaan. Pitää varmaan ihan mielenkiinnosta poiketa vaikka Tikkurilassa katsomassa miltä Uudenmaan vaalipiirin ehdokaskuvat näyttävät.

Toisenlaistakin kuvaa ehdokkaista on otettu. City-lehti on tehnyt alastonkuvia kuvaukseen suostuneilta alle 35-vuotiaista pääkaupunkiseudun ehdokkaista. Hiukan haiskahtaa lukijoiden metsästämiseltä ja kohun nostattamiselta. Etenkin kun kuvattavaksi kelpaa vain alle 35-vuotiaat ehdokkaat. Kuuluu sarjaan "7-päivää-journalismi" eli siihen kategoriaan roska.

Kuten eräs Qaikussa asiasta keskustellessaan sanoo hyvin: "Kaikenlaiset luonnollisuus- tai suhde omaan kehoon -jutut eivät uppoa kun on spesifisti sanottu että ei sitten mitään rumia vanhoja ämmiä tänne." (linkkiä ei kannatta laittaa, koska kyseinen keskustelu on vain näkyvissä rekisteröityneille käyttäjille, sen vuoksi en myöskään laitta kuka asian sanoi.). Toinen hyvä kommentti samaisessa keskustelussa oli viittaus Maukka Perusjätkän biisiin Vaatteet on mun aatteet.

Kuvien taso muutenkin on varsin heikko ja valittu tyylilaji on hiukan ankea. Tyylikkäästi kuvattuna ilman liiaalista mainosmaista silottelua voisi ajatus toimia paremmin. Tämän lisäksi ikäraja pois, niin tuosta projektista olisi tullut varsin mielenkiintoinen.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, City-lehti

Vuoden muotokuvaaja -kilpailun uusista säännöistä

Keskiviikko 3.11.2010 klo 18:00 - Peter Forsgård

Suomen Ammattivalokuvaajien Vuosikilpailun säännöt ja kilpailun käytännöt ovat muuttuneet. Vuosikilpailu on keväisin järjestettävä SAV:n jäsenistölle muotokuvauskilpailu. Jäsenet lähettävät kilpailuun kuviaan, jotka sitten julkisessa jurytyksessä arvioidaan. Arviointiasteikko on 100-0. 76 pistettä tai enemmän saaneet pääsevät seuraavalle kierrokselle.

Sarjoja on yhteensä 8, joista uutena sarjana on lemmikieläinten muotokuvat. Sarjoihin osallistutaan yksittäisillä kuvilla. Vuoden muotokuvaaja -sarja on sitten noissa muissa sarjoissa olevista valokuvaajan kuvista koottu oma kuvasarjansa. Siihen osallistuu automaattisesti, jos kilpailijalla on ollut kolmessa eri yksittäisessä sarjassa viisi muotokuvaa. Nuo viisi kuvaa sitten arvioidaan sarjana. Parhaan sarjan ottanut valokuvaaja valitaan Vuoden muotokuvaajaksi. Suurin muutos on tuossa viiden kuvan sarjan arvioinnissa. Aiemmin niistä viidestä kuvasta suoraan laskettiin keksiarvot, nyt se siis arvioidaan kokonaisena sarjana. Aiemmin saattoi voittaa ainoastaan kolmella erinomaisella valokuvalla. Näin en muista kuitenkaan tapahtuneen. Uudella arvostelumenetelmällä se tuskin on mahdollista. Parhaassa tapauksessa uusi arvostelutapa nostaa esiin lisää personallisia otteita muotokuvaukseen. Sarjana arvostelu toivottavasti korostaa valokuvaajien "signature style":ä eli sitä omaa tunnistettavaa valokuvaajan käden jälkeä. 

Muutos on parempaan suuntaan, mutta muutossuuntaa pitäisi jatkaa vielä eteenpäin. Pohtimisen paikka olisi myös luopuminen kokonaan yksittäisten kuvien kilpailusta ja siirtyä jokaisessa osiossa sarjoihin. Samoin sarjoissa pitäisi olla myös muita sarjoja kuin vain perinteisesti ajateltuna muotokuvaukseen liittyen. Ammattikuvaajien tulisi voida näyttää myös laajempaa valokuvallista osaamistaan. Tällä voisi olla iso merkitys asiakassuuntaan nähden. Dokumentaarisille/tapahtuma hääkuvasarjoille olisi ehdottomasti pitänyt olla oma sarjansa. Aika monet Ammattikuvaajien jäsenet tekevät kuvauksia myös paikallisille yrityksille. Saisiko niistä koottua jonkun sarjan kilpailuun? Toki mainoskuvat ovat asia erikseen, mutta lehtien ja esitteiden kuvituskuvat jne. ovat varmasti näyttämisen arvoisia. Miksei mukana voisi olla täysin vapaita, matka-, taidekuva ym. muita vastaavia sarjoja? Nykyinen muotokuvaus määritellään aika pitkälle kuvauksena, jossa kaikki on rakennettua, valoineen päivineen. Valon näkemisellä ei juurikaan ole painoarvoa. Toki edellinen kärjistäen sanottuna.

Oma ajatteluni sarjojen merkityksestä liittyy juuri tuohon kuvaajien omaan käden jälkeen. Kansainvälisissä arvonimi hauissa esim. FEP:n QEP:n kuvissa korostettaan sarjan yhtenäisyytttä eli juuri sitä kuvaajan omaa tyyliä. SAV:n Mestari arvoa hakiessa monipuolisuus on kriteerinä. Toki nämä kaksi näkemystä ei suinkaan ole täsyin toisiaan poissulkevia, mutta niissä on selkeä painostusero. Itse ole FEP:n painotuksen kannalla. Silti en tarkoita, että monipuolisuus on huonosta. Monipuolisuus tulisi näyttää kykynä kuvata erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa, kuten yllä esim. mainittuna valon näkeminen jne. 

Kokonaisuus pitäisi olla isona ja hyvin promottuna näyttelynä. Näyttelyn avajaiset voisi olla samalla se palkintojen jako tilaisuus. Julkisuus valtakunnallisissa lehdissä voisi olla näkyvämpää.

Kokonaisuus antaisi paljon enemmän näkyvyyttä kuin nyt. Toki on arvokasta myös se, että kolleegat arvostavat ja palkinnot jaetaan myös sisäisesti omassa gaalassaan. Tärkeämpää kuin se on kuitenkin saada myös suuri yleisö, asikkaat, huomaamaan yhä laajemmin Ammattikuvaajien osaaminen. Varmasti paikallisesti voittajat saavat oman huomionsa, mutta valtakunnallinen näkyvyys vaikuttaa koko alan suuruuteen. Suuremmasta kakusta riittää kaikille suhteessä enemmän kuin pienestä kakusta.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus SAV, Vuoden muotokuvaaja, muotokuvaus, FEP

Kirjamessuista ja kirjailijamuotokuvista

Sunnuntai 31.10.2010 klo 7:55 - Peter Forsgård

Vietin eilen aikaa muutaman tunnin Kirjamessuilla. Siellä oli muutama muukin, joten se hidasti menoa jonkin verran. Kun samaan on vielä lykätty Ruoka-, Viini- ja Musiikkimessut, väen tungoksen ymmärtää. Valokuvakirjojen osalta tarjonta oli aika köyhää tai sitten en vaan löytänyt. Aalto Yliopiston osastolla toki oli valokuvaukseekin liittyvää kirjallisuutta. Muilla osastoilla oli varsin vähän tarjontaa. Antikvariaattiset kirjamessut olivat aika paljon pienemmät kuin aikaisempina vuosina, siltä ainakin vaikutti. Sieltä olen yleensä löytänyt mielenkiintoisia valokuvauskirjoja.

Isojen kustantamoiden somistuksissa oli paljon heidän talliinsa kuuluvien kirjailijoiden muotokuvia. Minusta kirjailijamuotokuva on mielenkiintoinen genre. Kuvatyyli on yleensä hyvinkin klassinen ja kuvat ovat lähes poikkeuksetta mustavalkoisia. Kuvissa on hyvin voimakas katsekontakti. Silmät ja kontaktia ottava katse ovat isossa roolissa useassa kuvassa. Yleensä ne ovat varsin pysäyttäviä ja tyylikkäitä muotokuvia kaikessa yksinkertaisuudessaan. Itse ajattelen muotokuvasta aika perinteisesti. Oma tyylini on palautunut takaisin uran alkuaikojen yksinkertaiseen tyyliin. Siinä välissä on tullut käytyä värillisten valojen ihmeellisessä maailmassa. 

En tiedä mistä tuo tyylin perinne on lähtenyt, mutta voisin kuvitella, että yhtenä vaikuttajana tuohon on ollut Irmeli Jung. Hän on niitä aika monta vuotta ottanut, tietääkseni ainakin. Täytyypä koittaa kaivella tietoja enemmän noista muotokuvista ja niiden tyylin muodostumisesta.

Kirjamessuilla on paljon esityksiä ja keskusteluita. Yhden keskustelun kuvasin videolle. Editoin sen varmaan tänään ja julkaisen. Kuvasin sen yhdellä kameralla ja kamera oli koko ajan samassa paikassa. Mitään tyylikästä videokuvaamista siis ei ole luvassa, mutta kuuntelemisen arvoinen se ihan varmasti on. Aihe on mielenkiintoinen. Se oli oma henkilökohtainen brändääminen verkossa. Keskustelu pohjautui Tuija Aallon juuri ilmestyneeseen kirjaan Löydä - Brändää itsesi verkossa. Bloggaan kirjasta kunhan saan sen luettua. Siinä on varmasti paljon hyödyllistä ohjetta ja neuvoa free-kuvaajille.

Vaikka Kirjamessujen valokuvakirjojen tarjonta oli vähäistä, ovat messut vierailemisen arvoinen paikka. Valokuvaa voi oppia myös lukemalla eikä vain katsomalla kuvia. Taisi muuten olla itselleni ensimmäinen kerta Kirjamessuilla, kun matkaan ei tarttunut mitään aineellista eli en ostanut yhtään kirjaa, en edes metrilakua! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Kirjamessut, Aalto Tuija, Jung Irmeli

Uuden vaurauden vaikuttajat -muotokuvasarjasta lehdessä.

Torstai 12.8.2010 klo 10:00 - Peter Forsgård

Uuden vaurauden vaikuttajat muotokuva -sarjastani oli kohtuullisen iso juttu 6.8.2010 ilmestyneessä Nykypäivä-lehdessä. Jutun on kirjoittanut toimittaja Juha-Pekka Tikka. Hänen luvallaan saan julkaista kuvaruutukaappauksen kyseisen numeron näköislehdestä. Juttu löytyy lehden sivuilta 12-13.

 

nykypaiva100806.png

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toistaiseksi Aalto Venture Garagessa on seinällä 11 muotokuvaa. Kokonaisuudessaan on tarkoitus kuvata noin 50 It-yrittäjää ja taustavaikuttajia. Kokonaisuun painetaan kirjaksi ja kuvista pidetään iso valokuvanäyttely. Aikataulut ovat vielä hiukan auki. Projektin kokonaisrahoitus hakee myös muotoaan.

 

Bookmark and ShareSubscribe

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Uuden vaurauden vaikuttajat

Kirjaston kätköistä: Kohteena Ihminen

Torstai 5.8.2010 klo 16:24 - Peter Forsgård

Jussi Aallon muotokuvausoppaasta Kohteena ihminen on ilmestynyt kolmas versio. Kirja on ihan must kaikille henkilökuvauksesta kiinnostuneille. Kirjan alussa käydään läpi muotokuvan käsitettä eli määritellään muotokuva. Suhteellisen lyhyen, mutta olennaisen poimien, historiaosuuden jälkeen päästään asiaan.

Ensimmäinen luku käsittelee valoa. Valon tuominen ensimmäisenä esiin on hyvä. Turhan monelle valo ja sen merkitys on outo käsite. Valohan on yksi tärkeimmistä valokuvan raaka-aineista. Tarkoittaahan photography valolla piirtämistä. Jussi Aallon tyyli ja käsitys valosta on hyvin klassinen. Itsekin pidän klassisesta valosta muotokuvassa.

Kirja etenee loogisesti käyden läpi paljon erilaisia henkilökuvaustilanteita. Kirja ei suinkaan rajoitu studiokuvaamiseen. Miljöökuvilla on myös osansa. Kirjassa on hyvin vähän kuvankäsittelystä. Sekin kertoo siitä klassisesta lähestymistavasta, joka kirjassa on. Kuva pyritään tekemään mahdollisimman valmiiksi jo kuvaustilanteessa.

Hienoilla kuva esimerkeillä havainnollistetaan sitä mitä on kirjoitettu. Kirjassa on useita Aallon ottamia tunnettuja muotokuvia. Osasta tunnettuja kuvia ja kuvasarjoja on myös kerrottu niiden taustoista ja kuvaustilanteista.

Kirjan tyyli on hyvin henkilökohtainen. Se sopii erinomaisesti henkilökuvausoppaan esitystavaksi.

Kuten aluksi totesin, tämän kirjan kuuluu lukea kaikki ihmisiä kuvaavat! Kirja pitää sisällään sen perustiedon jonka jokainen ihmisiä kuvaava tulee tuntea. Sisäistämällä kirjan sisällön luo itselleen hyvin vahvan pohjan aloittaa syvempi opiskelu ihmisten kuvaamisessa. Lopullinen taito on sitten siinä millaisen ilmapiirin pystyy kuvaustilanteeseen luomaan. Mikään valo tai muu kuvaustekninen asia ei korvaa sitä kuvaushetken tunnelmaa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Aalto Jussi, Kirjaston katkoista

Vuoden muotokuvaaja - SAV:n Vuosikilpailusta

Tiistai 30.3.2010 klo 21:44 - Peter Forsgård

Kevät on valokuvausalalla edellisen vuoden parhaitten palkitsemisen aikaa. Suomen Ammattivalokuvaajat ry valitsi viime sunnuntaina Vuosikilpailussaan Vuoden muotokuvaajan. Tänä vuonna parhaaksi valittiin Sirpa Ryyppö-Himanen Forssasta. Onnittelut Forssaan!

Vuosikilpailussa on kuusi sarjaa. Kaikki palkitut kuvat on nähtävissä SAV:n Vuosikilpailu galleriassa

Kuvien kokonaistasosta on paha mennä sano maan, kun niitä muita kuvia en ole nähnyt. Palkitut kuvat edustavat sitä tyylilajia, joka tällä hetkellä on vallalla. Itse asiassa hiukan jo itse kaipaisin uusia tuulia kuviin. Aika monta vuotta on menty samoilla mausteilla. Parilta aikaisemmilta vuodelta minulta löytyy kaikki kilpailussa mukana olleet kuvat, joten niihin verrattuna tosiaan samoilla mausteilla mennään edelleen. Mitä se uusi sitten olisi? Sitä on toki paha sanoa, mutta jotain raikkautta ja rennonpaa otetta haen takaa. 

Vuoden hääkuvaksi valittu kuva on varsin mainio, mutta kuulin huhuja ettei kyseessä olisi hääkuva. Kuva on alunperin muotikuva ja siinä oleva avopari on syvätty uuteen taustaan. Varmaankaan kuva ei sinänsä riko kilpailun sääntöjä, mutta hiukan kökköä se on. Toki siis mikäli ne huhut pitävät paikkansa.

Siinä mielessä kuvien taso on varsin ok, koska perinteisesti SAV:n jäsenet ovat pärjänneet varsin hyvin kansainvälisissä muotokuvauskilpailuissa. Orvieton kisa yhtenä esimerkkinä, samoin Muotokuvan kesä Ranskassa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Vuoden muotokuvaaja, SAV, Ryyppo-Himanen Sirpa

Muotokuvausprojekti virallisesti avattu

Keskiviikko 16.12.2009 klo 10:40 - Peter Forsgård

Eilen iltapäivällä sai Uuden vaurauden vaikuttajat -muotokuvaprojektini virallisen avauksen. Ensimmäiset 11 muotokuvaa esiteltiin Aaltoes:n tilaisuudessa Venture Parkissa Otaniemessä.

Ensimmäiset 11 kuvattua ovat eturivin ICT-sarjayrittäjiä, vaikuttajia ja mahdollistajia. Olen näitä vaikuttajia kuvannut vuosikausia erilaisissa tilaisuuksissa, mutta nyt ensimmäsitä kertaa studiossa ni muotokuvankeinoin. Nämä 11 valikoitu tähän osittain sen kautta, että aikataul ut sopivat ja sain heidät kuvattua. Onneksi siinä kuitenkin on mukana merkittävimpiä suomalaisia ICT-alan menestyjiä. 

Kuvien esillä olopaikka on Venture Park Otaniemessä. Tila on Aalto Entrepreneurship Societyn ylläpitämä hubi ja kokoontumispaikka nuorille aloittaville yrittäjille. Muotokuvatut ihmiset ovat tarinoittensa kautta esikuvina näille startupyrittäjille.

Projekti jatkuu ja siitä on tarkoitus tehdä 50-60 muotokuvan kokoelma. Siitä myös julkaistaan kirja, johon nämä muotokuvat on koottu. Mukaan tulee luonnollisesti tarinaa ja tietoja kuvatuista. Ensi syksynä on tarkoitus myös pitää iso näyttely, jossa kuvat ovat esillä myös yleisölle. Paikasta on jo keskusteltu.

Alla olevassa kuvassa eilinen väliaikainen ripustus.

nayttely-1.jpg

 

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, muotokuvaprojekti, Uuden vaurauden vaikuttajat, valokuvanayttely

Vanhemmat kirjoitukset »