My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Miksi lehtikuvassa pitää nauraa?

Keskiviikko 21.1.2009 klo 9:18 - Peter Forsgård

Kirjailija Sofi Oksanen pohtii HS:n kolumnissaan Keskellä viikkoa miksi lehtikuvissa pitää nauraa. Tässä lehtikuvalla tarkoitetaan enemmänkin aikakausityyppistä lehtikuvaa.

Sofi Oksanen kirjoittaa "Naurun puuttuessa yleisöpalaute on selvä: tämä kirjailija murjottaa aina, onpa tympeä tyyppi." Lukijat ja kuvia katsovat ovat ehdollistuneet nauraviin kuviin, sanoo Oksanen.

Näinhän tuo käytännössä menee. Samanlainen vaatimus on muotokuvissakin. Asiakas haluaa usein itsestään nauravan tai vähintäänkin hymyilevän kuvan. Itse olen sitä mieltä, että normaali vakava ilme tuo kuvattavan persoonan paremmin esiin. Amerikkalaisessa kulttuurissa tämä on viety varsin pitkälle. On suuri ero kuvata amerikkalaisia verrattuna suomalaisiin. Amerikkalaisilta saa usein pyytää hiukan pienempä naurua tai hymyä. Varsinkin, jos heitä kuvaa suomalaisiin yritysmaailmalle suunnattuihin lehtiin. Suomalaisen asenne on, että bisnes on vakavaa ei sovi nauraa tai hymyillä, joku voi vielä luulla ettei tätä työtä oteta vakavasti.

Oksanen kirjoittaa myös, että kuva hymyilevästä ihmisestä on nuori, kulttuuri-, aika ja tekniikkasidonnainen. Tämäkin pitää paikkansa. Harvoin näkee vanhoja maalauksia tai valokuvia joissa kohde nauraa. Ennen vanhaan valokuvatavaksi tuleminen oli harras ja vakava hetki. Toki valokuvan alkuaikoina pitkät valotukset olivat hymylle esteenä. Samoin antiikin Kreikan taiteessa ei hymyileviä hahmoja ollut. Muistan aikoinaan, kun koulukuvaamo Seppälän Valokuvaamo aloitteli kuvauksia Puolassa, muistaakseni, oli siellä suurena myyntivalttina mahdollisuus hymyilevään kuvaan. Aiemmin siellä ei kuvissa juuri hymyilyn perinnettä ollut.

Hymyilevää ihmistä pidetään helposti lähetyttävänä ja avoimena. Tätä käytetään varsin tehokkaasti hyväksi esimerkiksi lehtien kansissa. Hymyilevä ihminen kannessa myy paremmin, kirjoittaa Oksanen. Aikakausilehtien kannet muistuttuvat tästä syystä varsin paljon toisiaan. Kannen tarkoituksenahan on saada ihminen tarttumaan lehteen, periaatteella, see it, grab it and buy it. Toisaalta kuten aiemmin jo mainitsin vakavampi henkisissä lehdissä vakavaa ilmettä käytetään vastaavasti myyntikeinona, hymyä pidetään liian kevytmielisenä, ainakin täällä meillä siis.

(edit klo 18.53) Linkki Oksasen kolumniin. En tuota linkkiä aamulla blogatessani huomannut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, lehtikuvaus, kuvajournalismi

Barack Obaman virallinen muotokuva.

Torstai 15.1.2009 klo 14:32 - Peter Forsgård

Yhdysvaltain uuden presidentin Barack Obaman virallinen muotokuva on julkistettu. Kuvan on ottanut Valkoisen talon virallinen valokuvaaja Pete Souza. Pienenä kuriositeettinä: valokuva on ensimmäinen digitaalisesti otettu USA:n presidentin virallinen muotokuva. Canonin uusin 5DMkII oli kuvaajalla työkaluna.

Pete Souza oli edellisen kerran Valkoisen talon virallisena kuvaajana Ronald Reaganin aikana.

Itse muotokuva on minusta kohtuullisen alkeellinen. Ihan rehellisesti sanottuna en uskoisi, että tuo kelpaisi edes perustutkintotasolla muotokuvauksen alalla. Kuvasta käy hyvin ilmi, miten e simerkiksi lehtikuvauksen osaaja ei välttämättä pärjää studiokuvauksessa. Tämä toimii myös toisin päin eli studiokuvaaja ei välttämättä ole se paras mahdollinen lehtikuvaaaja. Pete Souzan verkkosivuilla voit käydä toteamassa, että kuvajournalismi hänellä on hallussa. Luonnollisestikaan en tiedä mikä on ollut kuvaajan briiffissä reunaehdot. Toisaalta vaikka ne reunaehdot olisivat mitä, niin valaisussa on parantamisen varaa. Muu ilmaisu voi olla täysin harkittua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Barack Obama, muotokuvaus, Souza Pete

Muotokuvan valaisusta.

Maanantai 28.1.2008 klo 22:33 - Peter Forsgård

Viime aikoina olen pohtinut ja tutkinut muotokuvauksen valaisua laajemmin. Klassinen valaisu lähtee perinteisestä pohjoisikkunavalosta, jossa pehmeältä pinnalta valo lankeaa noin 45 asteen kulmassa kasvoihin. Siinä kasvot saavat hienon kolmiulotteisen muodon. Tämän tavan kuvaajia, siis niitä tunnetuimpia, ovat olleet mm. Irving Penn, osittain Edward Steichen (klassisella aikakaudellaan) ym. Onhan niitä maailman sivu ollut valtavasti muitakin, mutta nuo kaksi nyt tulivat ensimmäiseksi mieleen.

Sama valaisun periaate on edelleen toimiva. Nykytekniikkana tosin salamavalot. Tyylilaji saadaan muuttumaan käytettävien valojen suhteita muuttamalla, mutta periaate on sama.

Tosin viime aikoina tämä klassinen tapa valaista ei välttämättä olekaan ollut se kiinnostavin.

Aivan hiljattain American Photo, muistaakseni juuri tuo lehti, valitsi parhaaksi muotokuvaajaksi Martin Schoellerin. Kuvia löytyy Clare Agengyn sivuilta. Hänen muotokuvissaan, etenkin sarjasssa Close Up, on klassisesta tyylistä poikkeava valaisu. Kameran molemmin puolin on strip-light. Mallien silmät silmät näyttävät minusta demonisilta ja eivät tuo mallia kovin edukseen esille. Minusta tuo tyyli ei ole suurimmalle osalle Schoellerin malleista paras mahdollinen. Paras tuon sarjan kuvista on ehdottomasti kuva Jack Nichollsonista. Hänen roolihahmojensa kautta tullut mielikuva hänestä on juuri kuvan kaltainen. Ei ihme, että juuri kyseinen kuva on Schoellerin Close Up -kirjan kansikuvana.

Toinen tämän hetken hottis on Jill Greenberg. Hän myös valaisee aavistuksen klassisesta poikkeavalla tavalla. Tosin hänen viimeisimmät kuvat ovat lähentyneet klassista tapaa valaista. Toki nykyhetken mausteilla. Hänen verkkosivuilleen on tullut paljon uutta materiaalia viime aikoina. Se on selkeästi lähestynyt klassista tapaa valaista. Toki mukana on mausteena ne makeat kiillot.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Penn Irving, Steichen Edward, Schoeller Martin, Greenberg Jill, American Photo

Tennarin kaksi näyttelyä

Maanantai 12.3.2007 klo 16:00 - Peter Forsgård

Käväisin sunnuntaina katsomassa Tennispalatsissa olevat kaksi näyttelyä. Alakerrassa on Robert Doisneaun näyttely Pariisin kuvaaja. Hän on yksi suosikkikuvaajistani. Jotenkin Doisneaun kuvista huokuu inhimillisyys ja kohteensa kunnioitus. Hän ei hakenut sensaatiota vaan tyytyi kuvaamaan ympärillään olevaa elämää, kotikaupunkinsa elämää. Monet arkiset asiat eivät olleet hänelle liian tavallisia. Siitä voisimme jokainen ottaa oppia. Ympärillämme tapahtuu koko ajan paljon kuvattavaa. Tuntuu, että n ykyään haetaan kuvattavaksi jotain erikoista ja sitä kau tta näyttävyyttä kuviin. On jotenkin sellainen tunne, että aihe sinänsä on se merkittävä asia, eikä kuvan visuaalisuus. kuvattava kohde ei minusta ratkasi kuvan "hyvyyttä". Todellinen taituri saa visuaalista kuvaa aikaiseksi ihan arkisistakin asioista.

´Suudelma Pariisin kaupungintalon edessä´-kuvasta oli kaksi vedosta esillä. Toinen oli varsin suuri, muutaman metrin korkuinen ja toinen sitten ns. normaalikokoinen. Merkittävää näissä kahdessa vedoksessa oli se, että ne oli vedostettu aika eri sävyisiksi. Toisessa kuvassa taustalla oelvat rakennukset melkein hävisivät taustaan ja toisessa ne olivat selkeästi erotettavissa tummina elementteinä taustalla. Minusta se on hiukan erikoista, koska yleensä vedokset ovat samalaisia, sellaisia kuin valokuvaaja on niiden tarkoittanut olevan.

Yläkerrassa oli näyttely Tähtitaivas. Näyttely suomalaisen elokuvan kultakaudesta. Tosin minusta suomalaisen elokuvan kultakausi on parhaillaan menossa, tai sitten nyt on menossa toinen kultakausi. Näyttelyssä minulle kiinnostavinta olivat suuret muotokuvat sen ajan suomalaisista tähdistä. Sen ajan muotokuvaus otti esikuvansa Hollywoodin glamourkuvista. Kuvien valaisu ei aivan noudata sitä perinteistä muotokuvan valaisua. Valaisun esikuva oli elokuvavalaisu. Tyypillinen valaisu oli kovilla valoilla ja usein käytössä oli myös ns. Freshnel-linssi.

Näyttäviä kuvat toki olivat, mutta en aivan varauksetta pidä tuosta tavasta valaista. Tuohon elokuvatyyliseen muotokuvausvalaisuun voi tutustua kirjassa Hollywood Portraits. Kirjasta löytyy eri vuosikymmenten tyylit ja tavta valaista. Mukana on myös valaisukaaviot. Kirjan alkuosassa on myös varoitettu: Tällä valaisutyylillä et varmastikaan tule pääsemään muotokuvan valaisun peruskurssista.

Meillä on varsin hyviä valokuvanäyttelyitä menossa parhaillaan. Tämä Tennarin Doisneau, Salossa Veturitallissa on Minkkisen näyttely. Keväällä , toukokuussa, on Tennarissa Oi Maamme-näyttely, jossa on esillä paljon suomalaisia eturivin valokuvaajia. Syksyllä, lokakuussa, on vielä luvassa Sally Mannin-näyttely.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvanayttely, Tennispalatsi, Doisneau Robert, Mann Sally, Minkkinen, muotokuvaus

Suomalainen muotokuva jyrää...

Tiistai 24.10.2006 klo 19:45 - Peter Forsgård

Keskustelua suomalaisen valokuvauksen tilasta käydään aika ajoin. Aika paljon löytyy väitteitä, että suomalaisen valokuvan tila on surkea ym. Perustelut ovat vaan minusta hiukan hataria. Toki fakta pohjaista näyttöä surkeasta tilasta on vaikea esittää. Tottakai muutos aina aiheuttaa haasteita. Tarkoitan esimerkiksi digitaalisen tallentamisen vaiktukset lehtikuvaukseen. Onpa jopa väitetty suomalaisen lehtikuvauksen kuolleen. Mene ja tiedä sitten miten asian laita on. Tuskinpa nyt kuollut sentään, vaikka onkin tainnut jonkinlaisen pohjakosketuksen ottaa. Minusta lehtikuvauksessakin on selkeästi kurssi käänt ynyt jo vuosia sitten, kun muutokseen on totuttu. Muutosvastarinta taitaa se suurin syyllinen olla...

Niin siis siihen muotokuvaan takaisin... Ranskan muotokuvan kesässä 2006 (juu on tämä hiukan vanha juttu, mutta silti mainitsemisen arvoinen edelleen). Ammattilaisten-sarjassa suomalaiset valokuvaajat saavuttivat toisen ja kolmannen sijan. Tiina Puputti oli toinen ja Sami Tirkonen kolmas. Linkit valokuvaajien kilpailukuvaan: Tiina Puputti ja Sami Tirkkonen. Tirkkonen sai myös kunniamaininnan muotisarjassa. Katrin Havia sai kunniamaininnan persoonallisesta kuvasarjasta. Havian kuvasarjaa en löytänyt tapahtuman aavistuksen hitailta sivuilta. Tiina Puputti on muuten VVI:n rehtori. Suomen muotokuvausopetus on hyvissä käsissä, joten eiköhän jatkoa seuraa...

Sivuilta kannattaa muutenkin katsella missä muotokuvaus Euroopassa tänä päivänä menee. Tyylikkään yksinkertaisia suurinosa kuvista on. En toki tarkoita yksinkertaisella helppoa kuvaa. Muotokuvan saa kasaan hyvin pienillä mausteilla, kun tietää mitä tekee. Voittajan italialaisen Davide Ceratin muotokuvat ovat todella tyylikkäitä ilman sen suurempia virityksiä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, muotokuvaus, Puputti Tiina, Tirkkonen Sami, Muotokuvan kesa, Ceratin Davide, VVI, Havia Katrin

#10 Skrebneski: Diana Ross

Maanantai 17.4.2006 - Peter Forsgård

Diana Ross, 1977Victor Skrebneski avasi studion 1952 LaSalle Streetille Chicagoon. Aluksi hän keskittyi lähinnä muodin kuvaamiseen. 50- ja 60-luvut kuluivat lähinnä kuvaamiseen Marshall Fieldin tavaratalolle. Hänellä oli kuvattavanaan paljon mallimaailman nousevia tähtiä. Kuuluisin heistä oli varmaankin Cindy Crawford.

Muotokuva Diana Rossista on minusta upea. Se on kuvattu tammikuun 25 päivä 1977 Skrebneskin Chicagon studiossaan. En ole varsinaisesti Ross-fani, joten kuvan sisältö sinänsä ei ole se tekijä, joka saa minut kiinnostumaan kuvasta. Valaisu on kaikessa yksinkertaisuudessaan hieno. Turha hienostelu useilla valoilla on poissa. Varmaankin sen se valaisun yksinkertaisuus, jolla Skrebneski on saanut kuvaan mallilla vahvan diivan tunteen. Mallin pään asento myös korostaa diivamaisutta. Osittain samaa valaisutyyliä käytettiin myös 40-50-luvulla ns. Hollywood-glamour kuvissa. Valaisu on myös Skrebneskille tyypillinen, vaikka tässä kuvassa ei olekaan hänelle sille ajalle tyypillistä mustaa poolopaitaa. Valo on lähes keskellä ja se heijastetaan kovalta metallivarjolta. Lähes keskellä oleva valo luo kasvoihin symmetrian.

Orson Welles, 197070-luvulla Skrebneski kuvasi julkkismuotokuvia, joissa malli puettiin samaan liian suuren mustaan poolopaitaan. Kuvat edustivat sen ajan muotivirtausta minimalistista esteettistä näkemystä. Kuvien valaisu oli hyvin yksinkertainen. Pääasiassa yhdellä kovalla valolla mallin yläpuolelta. Hän korosti kasvoja ja nosti niistä esiin mallilleen tyypillisimpiä piirteitä. Valon lähdettä myös vinjtointiin voimakkaasti, jotta se lankeaisi vain kasvoihin. Kuvan yksinkertaisuudella hän pyrki saavuttamaan kuville ajattomuuden tunnun. Ei mitenkään harvinainen tavoite taitelijalle.

Bruno Bartoletti, 196680-luvulla Skrebneski muutti hiukan tyyliään ja otti liikkeen mukaan muotokuviin. Kuvissa malli liikkuivat ja tuloksena oli liike-epäterävyyttä. Ensimmäiset kokeilut olivat -60 luvulta.

 

John Malkowitz, 1996

 

 

 

90-luvulla hän jatkoi liikkuvan mallin kuvaamista, mutta nyt kaksoisvalotus menetelmällä.

 

 

Linkki: Victor Skrebneski

 

.......................................................................................

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: top 10, muotokuvaus, Skerbneski Victor

« Uudemmat kirjoitukset