My Instagram feed:

My favorite tweets:

www.peterforsgard.com

Follow JPeterF on Twitter PeterF on LinkedIn
PeterF on Vimeo JPeterF on You Tube
PeterF on Google+ PeterF on Instagram

Arkisto

Avainsanat

Aaltoes (2 kpl)Aalto Jussi (5 kpl)Aalto Tuija (4 kpl)Adams Ansel (10 kpl)Adobe (4 kpl)American Photo (3 kpl)Andrews Blake (2 kpl)Android (4 kpl)applikaatio (1 kpl)apurahat (2 kpl)Araki (2 kpl)Arbus Diane (5 kpl)arkisto (1 kpl)arkistointi (2 kpl)Art Fair Suomi (2 kpl)Asdam Knut (2 kpl)ASMP (2 kpl)Ateneum (4 kpl)audio (1 kpl)audioslideshow (10 kpl)Austrup Fearnley (2 kpl)Avedon Richard (6 kpl)avustajasopimus (2 kpl)Barack Obama (5 kpl)Beckett Martin (3 kpl)Bendiksen Jonas (2 kpl)Bieber Jodi (2 kpl)Black Star Rising (5 kpl)blogaaminen (1 kpl)blogi (31 kpl)blogit (1 kpl)Bloom Philip (8 kpl)Bombay Flying Club (2 kpl)Bonet Pep (2 kpl)Brady Matthew B. (3 kpl)Brander Signe (3 kpl)Bremer Caj (2 kpl)Bremer Stefan (6 kpl)Burri Rene (3 kpl)business (65 kpl)c/o (1 kpl)cameratruck (1 kpl)canon (1 kpl)Canon (47 kpl)Canon 5D Mark II (8 kpl)Canon 7D (2 kpl)Canon EOS (2 kpl)Canon S90 (2 kpl)Capa Robert (4 kpl)Cederqvist Simon (3 kpl)cheerleading (1 kpl)CitiesDreamsIllusions (2 kpl)copyright (1 kpl)Corbijn Anton (7 kpl)Crewdson Gregory (2 kpl)croudfunding (7 kpl)dAgata Antoine (3 kpl)Dahl Cecile (2 kpl)Deutsche Borse Photography Prize (2 kpl)digi (3 kpl)digiexpo (1 kpl)Digiexpo (8 kpl)Docendo (5 kpl)Docimages (2 kpl)dokumentarismi (1 kpl)domain (5 kpl)drone (1 kpl)elokuva (1 kpl)elokuvat (1 kpl)Emphas.is (3 kpl)english (1 kpl)ennustus (5 kpl)Epson (2 kpl)erikoista politiikkaa (10 kpl)Erwitt Elliot (2 kpl)etiikka (1 kpl)exhibition (1 kpl)exif (1 kpl)Facebook (11 kpl)FEP (3 kpl)filmi (2 kpl)Fimage (2 kpl)Fink Larry (2 kpl)Finnfoto (17 kpl)Flattr (2 kpl)Flickr (2 kpl)forumit (1 kpl)foto12 (1 kpl)fotofinlandia (1 kpl)Fotofinlandia (15 kpl)Fotografiska (5 kpl)fotogrammi (1 kpl)fotoSkoda (1 kpl)Frakes Bill (3 kpl)Frank Robert (2 kpl)Freeman Michael (2 kpl)galleria (2 kpl)Garmin (2 kpl)Getty Images (2 kpl)Gillmore Dan (2 kpl)Goldin Nan (4 kpl)Google Plus (2 kpl)GoPro (2 kpl)Greenberg Jill (2 kpl)greenscreen (1 kpl)guru (8 kpl)haakuvaus (10 kpl)Hakasalmen huvila (2 kpl)HanGrip (2 kpl)Hasselblad (2 kpl)Hauswolff Annika von (2 kpl)HCP (8 kpl)Heald Laura (2 kpl)Heikura Hannes (9 kpl)Helsingin Piirin Valokuvaajat (2 kpl)Helsingin Sanomat (6 kpl)Helsinki (31 kpl)Helsinki School (6 kpl)Henry Alexx (2 kpl)Hipstamatic (2 kpl)historia (3 kpl)Hoepker Thomas (3 kpl)Holga (2 kpl)Hujanen Touko (2 kpl)huoltoyhtiot (1 kpl)hybridi (1 kpl)hyperlapse (2 kpl)ICP (5 kpl)ilmaisu (2 kpl)ilmakuvaus (1 kpl)Instagram (9 kpl)internet (1 kpl)Intia (2 kpl)iOS (1 kpl)iPad (6 kpl)iPhone (3 kpl)iStock (2 kpl)iZettle (1 kpl)jalkapallo (3 kpl)japanilainen valokuva (1 kpl)Jarvis Chase (6 kpl)Jobs Steve (2 kpl)Jokela Markus (3 kpl)jooga (1 kpl)joulukalenteri (2 kpl)julkaisulupa (1 kpl)julkiset paikat (1 kpl)Jung Irmeli (2 kpl)Kaleva Matti J. (3 kpl)Kallio Harri (2 kpl)kamera (8 kpl)Kameralehti (3 kpl)Kameraseura (4 kpl)kamerat (18 kpl)Kamppi (2 kpl)kansalaisjournalismi (3 kpl)Karsh Yosuf (2 kpl)Karttunen Johanna (2 kpl)katse.org (4 kpl)katukuvaus (4 kpl)kauasCreative (1 kpl)keikat (1 kpl)Kelby Scott (2 kpl)Kero Sami (2 kpl)keskusta reitti (1 kpl)Kiasma (4 kpl)Kickstarter (6 kpl)kilpailu (1 kpl)kinofilmi (1 kpl)kirja (12 kpl)Kirjamessut (3 kpl)kirjaston kätköistä (1 kpl)kirjaston katkoista (20 kpl)kissa (1 kpl)kissanpennut (1 kpl)Kodachrome (2 kpl)Kodak (6 kpl)Koivunen Vesa (6 kpl)Kolari Jukka (9 kpl)kontaktikuvaus (1 kpl)Kopiosto (2 kpl)koripallo (1 kpl)Korjaamo (2 kpl)Koskinen Paivi (2 kpl)koulukuvaus (3 kpl)koulutus (14 kpl)Koutaniemi Meeri (4 kpl)Kovalainen Ritva (2 kpl)kritiikki (1 kpl)kulttuuripolitiikka (1 kpl)Kuukka Kari (14 kpl)Kuva & Kamera (8 kpl)kuvablogi (4 kpl)kuvajournalismi (64 kpl)kuvakilpailut (2 kpl)Kuvalo (3 kpl)kuvamanipulaatio (2 kpl)kuvan julkaisu (1 kpl)kuvankäsittely (1 kpl)kuvankasittely (15 kpl)kuvanluku (1 kpl)kuvapankki (10 kpl)kuvatoimisto (2 kpl)LaChapelle David (5 kpl)Laforet Vincent (8 kpl)laki (1 kpl)Lange Dorothea (4 kpl)Langhans Jan (2 kpl)Lavaklubi (2 kpl)lehtikuvaus (1 kpl)Leibovitz Annie (7 kpl)Leica (5 kpl)Leinonen Kati (2 kpl)Leskela Jouko (3 kpl)lightroom (14 kpl)Lightroom (3 kpl)Lightroom Journal (2 kpl)Lindahl Erik (3 kpl)LinkedIn (2 kpl)linkki (52 kpl)lisenssi (1 kpl)Luceo (2 kpl)lukijan kuvat (1 kpl)Lumia (3 kpl)Luova (13 kpl)lyhyt elokuva (1 kpl)Lytro (5 kpl)Magic Lantern (2 kpl)Magnum (8 kpl)mainonta (1 kpl)mainoskuvaus (1 kpl)maisemakuvaus (1 kpl)Malmstrom Henrik (3 kpl)manipulointi (1 kpl)Mannermaa Lauri (2 kpl)Mannikko Esko (2 kpl)Mann Sally (9 kpl)Mapplethorpe Robert (3 kpl)markkinointi (3 kpl)Mark Mary Ellen (3 kpl)matkakuvaus (1 kpl)McCurry Steve (10 kpl)media (2 kpl)Mediapaivat (2 kpl)Mediastorm (5 kpl)Melcher Paul (2 kpl)messut (5 kpl)metadata (1 kpl)Metso Juha (2 kpl)Mexican Suitcase (6 kpl)micro four thirds (1 kpl)Mikkila Janne (2 kpl)Minkkinen (14 kpl)mobiilikuvaaminen (13 kpl)Model Lisette (2 kpl)moraali (1 kpl)Moriyama Daido (2 kpl)muistikortti (1 kpl)multimedia (4 kpl)muotokuva (4 kpl)muotokuvaprojekti (1 kpl)muotokuvaus (26 kpl)Musta Taide (6 kpl)mustesuihkutulostus (1 kpl)myytit (3 kpl)Nachtwey James (4 kpl)nakemys (1 kpl)näyttely (1 kpl)nayttely (8 kpl)nelikopteri (1 kpl)neulanreika (1 kpl)neulanreikä (1 kpl)Newton Helmut (4 kpl)Ng Ren (2 kpl)Nikon (15 kpl)Nitsa (3 kpl)Nokia (8 kpl)NOOR (2 kpl)NY Times (5 kpl)Olympus (25 kpl)online video (1 kpl)Page Tim (2 kpl)Pagter Soren (2 kpl)Panasonic (13 kpl)Panasonic G1 (3 kpl)panoraama (1 kpl)Parempia kuvia (12 kpl)Parr Martin (2 kpl)patentti ´672 (2 kpl)Penn Irving (3 kpl)Pentax (2 kpl)Perander Robert (5 kpl)perjantai13 (1 kpl)Petersen Anders (9 kpl)Phaidon (2 kpl)photofilm (1 kpl)photography (1 kpl)Photokina (10 kpl)Photoshelter (2 kpl)Photoshop (4 kpl)photostories (1 kpl)piilomainonta (1 kpl)Piiroinen Heidi (2 kpl)piktorialismi (1 kpl)plagiaatti (3 kpl)plateblog (2 kpl)Plato (3 kpl)Platon (3 kpl)Plugi (2 kpl)podcast (1 kpl)pokkari (2 kpl)Polaroid (5 kpl)portfolio (1 kpl)Potka Pekka (4 kpl)Praha (4 kpl)printti (1 kpl)Puputti Tiina (2 kpl)Pureview (4 kpl)Qaiku (2 kpl)radio (1 kpl)Rajala (3 kpl)Rautaheimo Kaisa (2 kpl)RED (4 kpl)Riis Jakob (4 kpl)ruokakuvaus (2 kpl)Saanio Matti (4 kpl)salama (2 kpl)salamalaitteet (1 kpl)Salgado Sebastiao (2 kpl)salibandy (24 kpl)Salo Merja (3 kpl)Sammallahti Pentti (2 kpl)Samsung (4 kpl)Sanoma Magazines (2 kpl)SanomaNews (5 kpl)Sanoma Oy (3 kpl)SanomaWSOY (3 kpl)Saudek Jan (2 kpl)SAV (10 kpl)Schoeller Martin (4 kpl)Scoopshot (5 kpl)sekalaista (1 kpl)Seymour David (2 kpl)Sigma (3 kpl)Social Cam (2 kpl)softat (1 kpl)some (23 kpl)somesukuprojekti (1 kpl)sony (1 kpl)Sony (10 kpl)Sports Illustrated (3 kpl)Steichen Edward (2 kpl)Steidl (3 kpl)stereokuvaus (1 kpl)Stockholms Fotomassa (4 kpl)striimaus (1 kpl)Strobist (2 kpl)Stuart Matt (2 kpl)studio (10 kpl)Studio IMG (2 kpl)studiokuvaus (1 kpl)Sudek Josef (2 kpl)Sulanto Matti (4 kpl)suomalainen valokuva (3 kpl)Suomen Lehtikuvaajat (3 kpl)suttukuvat (2 kpl)Szarkowski John (2 kpl)taidevalokuvaus (1 kpl)Takala Antero (3 kpl)Tammi Maija (4 kpl)Taro Gerda (2 kpl)tearsheet (1 kpl)tekijanoikeus (51 kpl)tekijanoikeusaloite (3 kpl)Teknari (4 kpl)tekniikka (4 kpl)televisio (2 kpl)Tennispalatsi (9 kpl)Teosto (2 kpl)Terho Jesse (2 kpl)testit (1 kpl)The Americans (2 kpl)the Impossible Project (1 kpl)The New Yorker (2 kpl)The Online Photographer (3 kpl)tietokone (1 kpl)timelapse (6 kpl)tineye (1 kpl)TinEye (3 kpl)top 10 (5 kpl)Tsekki (2 kpl)Tukholma (2 kpl)tulevaisuus (1 kpl)Twitpic (2 kpl)Twitter (11 kpl)tyonkulku (1 kpl)tyopaja (11 kpl)Unia ja Sarjakuvia (6 kpl)urheilukenttä (2 kpl)urheilukuvaus (9 kpl)Ut Nick (2 kpl)Uuden vaurauden vaikuttajat (4 kpl)vaalijulisteet (2 kpl)Vaasa (1 kpl)valaisu (4 kpl)Valkonen Jukka (1 kpl)valokuva (85 kpl)valokuvaaja (3 kpl)valokuvakilpailut (1 kpl)valokuvamessut (3 kpl)valokuvanayttely (61 kpl)valokuvan vuosi (1 kpl)valokuvataide (3 kpl)Valokuvataiteen museo (12 kpl)Valokuvataiteenmuseo (2 kpl)valokuvau (2 kpl)Valokuvaus (20 kpl)valokuvaus (718 kpl)valokuvauskilpailu (4 kpl)valokuvauslehti (1 kpl)valokuvausmessut (1 kpl)valokuvaus SAV (1 kpl)Vanhanen Hannu (1 kpl)varilampotila (1 kpl)Vasko Ea (2 kpl)vblog (2 kpl)Vblog (2 kpl)vedostus (1 kpl)Veijo Karoliina (2 kpl)verkkokaupat (1 kpl)verkkolehti (2 kpl)verkkosivut (3 kpl)verkkoyhteys (1 kpl)Veturitalli (1 kpl)Vhoto (1 kpl)Viddy (1 kpl)video (14 kpl)Videokuvaus (2 kpl)videokuvaus (39 kpl)videostock (1 kpl)Vignette (2 kpl)VII Photo (1 kpl)VII Photo Agency (1 kpl)VII The Magazine (2 kpl)Vilna (2 kpl)Vimeo (2 kpl)Vine (1 kpl)vinkit (1 kpl)Virka Galleria (2 kpl)visuaalinen tarinankerronta (1 kpl)Vivolin Asko (1 kpl)VPhoto (1 kpl)Vuoden lehtikuva (11 kpl)Vuoden lehtikuvaaja (2 kpl)Vuoden luontokuva (2 kpl)Vuoden muotokuvaaja (10 kpl)Vuori Jesper (1 kpl)VVI (4 kpl)Wagstaff Sam (1 kpl)Watkins Carlton E. (2 kpl)Watson Albert (7 kpl)webdokumentti (1 kpl)WeeGee (1 kpl)Weselius Hanna (1 kpl)Westermark Kirsi (1 kpl)Weston Edward (2 kpl)WhatTheDuck (1 kpl)White Charles (1 kpl)William Imaging Research (1 kpl)Winogrand Gary (1 kpl)World Press Photo (2 kpl)World Press Photo Award (2 kpl)Worley Brian (1 kpl)Wornell Gary (1 kpl)Wreck a Movie (1 kpl)xpoSeptember (1 kpl)Yamaji Yuka (1 kpl)Yoe Uusisaari Marylka (1 kpl)You Tube (8 kpl)Zacuto (1 kpl)Zeiss (3 kpl)Zenger Felix (1 kpl)

Kuva arvoitus - Businesstreffit

Perjantai 11.2.2011 klo 12:24 - Peter Forsgård

Olin aamulla alustajana Tieken järjestämällä Businesstreffeillä. Aiheena oli Kuva arvoitus - Täkynä näkyä. Lyhyen alustukseni aiheena oli videon hyödyntäminen osana liiketoimintaa. Alustus on lyhyt raapaisu aiheeseen ja oikeastaan kattaa vain perusteluja sille miksi. Ilkka Pirttimaa käy samaisessa tilaisuudessa läpi asiaa miten se tehdään näkökulmasta.

Videostriimaukset ovat yleistyneet kovasti. Tässäkin tekniikka on mahdollistanut monta asiaa. Kevyen striimauksen tosiaan pystyy tekemään helposti lähes millä tahansa hiukankin ihan peruskännyä älykkäämmällä kännykällä. Blogauksen lopussa linkitetty video kyseisestä tilaisuudesta on tehty perusvideokameralla ja läppärin kautta. Tilaisuutta striimattiin usealla erilaisella kokoonpanolla, myös peruskännyköillä. Muutamia vuosia sitten suora striimaus olisi vaatinut valtavan määrän kalustoa.

Striimauskin on yksi asia jota valokuvaajakin voi miettiä. Olisiko siinä jotain pientä tai vähän isompaakin siivua, josta voisi itselleen jotain saada.

Linkki tilaisuuden tallenteeseen. (striimaajana oli Ilkka Pirttimaa) 

Keskustelua ja raporttia tilaisuudesta Qaikun Tieke-kanavalla. Tuolta löytyy myös linkit muihin tilaisuuden muihin videotallenteisiin.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, striimaus

Videokuvaamisen ihmeellinen maailma

Maanantai 1.11.2010 klo 19:00 - Peter Forsgård

Olen videokuvauksia tehnyt jo jonkin aikaa. On ollut todella mielenkiintoista ja hauskaa opetella uusia juttuja. Suurin osa videoista on ollut haastattelu- ja puhujavideoita erilaisissa tilaisuuksissa. Perusasiat näissä on hyvinkin lähellä tilannetta, jossa kuvaisin heistä valokuvia. Usein onkin tehty molempia samalla kertaa. Kameroina videoihin käytän Canon digijärkkäreitä. Suurimpana etuna noissa on korkeiden ISO-arvojen käyttö. Tilaisuuksissa on usein aika pimeää ja ISO1600 asetuksena ei ole mitenkään harvinaista. Stillikuvauksessa harvoin tarvitsee mennä noin korkeisiin ISOihin, koska suljinaikaa voi säätää. Samoin aukko voi olla tarvittaessa f2.8. Videokuvaamisessa suljinaika on hyvä olla 1/50 johtuen 180 asteen sulkimesta. Se on noin tai tasan puolet 24fps ja 25fps ja näin video näyttää luonnollisimmalta. Videoidessa on myös hyvä himmentää hiukan, koska täydellä aukolla syväterävyys on varsin pieni.Tarkennus tehdään käsin ja tarkennus on tarvittaessa tehtävä puhujan liikkumisen mukaan. Toki ajoittaista epäterävyyttä voi käyttää tehokeinona, toisinaan se toimii ja toisinaan ei. Digijärkkäreissä on 4GB:n raja per tiedosto, kun kuvataan videota. Minuuteissa se on fullHD tasoisena non 12min. Käytännössä siis pitemmissä videoinneissa pitää sopivalla hetkellä pistää kuvaus poikki ja aloittaa se uudestaan. Toisin sanoen yhdellä kameralla videoiminen on hankalaa ja monissa tilanteissa mahdotonta. Pitää toteutella käyttämään kahta tai useampaa kameraa. Siinäkin on omat jujunsa ja haastensa, jos siihen ei ole tottunut. Haastattelut menevät ihan ok yhdelläkin kameralla, jos sen vain suunnittelee hyvin. Muutenkin videoinnissa suunnittelulla on vielä isompi merkitys kuin stillikuvauksissa. 

Haastattelujen valaisussa periaatteeni on ihan sama kuin muotokuvauksessakin. Käytän niissä henkilökuvauksen perusvalaisua, mutta usein kuitenkin hiukan pienemmällä kontrastilla kuin valokuvatessani. Käytössä on siis kolmesta neljään valoon riippuen tarvitaanko taustalle valoa ja miten on tarvetta korkovalolle jne. Ihan samat periaatteet kuin still-kuvauksessakin. Onneksi on tottunut digilläkin kuvaamaan mahdollisimman valmista kuvaa, jotta jälkikäsittelyssä ei tarvitse hirveästi säätää. Videon säätäminen on toki mahdollista, mutta huomattavasti helpommalla selviää kuvaamalla sävyjen ja värilämpötilan osalta kohdalleen. Jälkikäsittelyä toki tehdään videollekin, mutta se on ainakin minulle ollut vielä hiukan haastavaa.

Videoinnissa on kaksi varsin isoa uutta asiaa valokuvaajalle, siirtymät kuvasta/kohtauksesta/tilanteesta toiseen ja ääni. Etenkin jälkimmäinen on useimmille aivan uusi maailma. Siirtymät voivat olla tutumpia, jos on tehnyt slideshow-juttuja tai vastaavia.  Äänen yhdistäminen kuvaan voi myös olla tuttua, mutta äänittäminen ja sen äänenkäsittely onkin monelle valokuvaajalle täysin vierasta. Kameroissa on oma mikrofoni, mutta käytännössä vähimmäisvaatimus on erillinen mikrofoni kiinnitettynä kameraan. Parampi vaihtoehto on hyvä laatuinen digitaalinen nauhuri, jolla äänet ottaa talteen. Kameran oma äänitys sitten toimii äänisynkkauksessa referenssinä. Siinäkin on omat jipponsa kuinka synkkaminen tapahtuu. Jos kokonainnen äänimaailma täytyy tehdä, suosittelen kontaktointia äänispesialisteihin.

Huonoja puolia videojutuissa ovat investoinnit. Ihan perusvalokuvaus välineillä ei pärjää. Valaisu luonnollisesti vaatii jatkuvaa valoa, salamavehkeillä ei tee juuri mitään. Studiotuikkujen ohjausvaloja voi toki käyttää, mutta tehot ovat aika heikot. Sellaisenaan käsivaralta kuvaaminen on aika hankalaa ellei sitten tee jotain gonzoilua ja kameran heiluminen ole se juttu. Jalustat on syytä olla tukevia, valokuvaukseen tarkoitetut päät ei ole parhaita mahdollisia. Jalustaan tarvitaan videopää. Aktion kuvaamiseen rigit ovat omiaan. Niitäkin löytyy vaikka kuinka paljon ja laidasta laitaan. On löydettävä se joka parhaiten itselleen sopii. Digijärkkäreillä kuvataan videot takanäytön avulla. Tarkentaminen on haastavaa ilman ns. finderia. Todennäköisesti tarvitaan se mikrofoni kameraan ja sitten toiki se diginauhuri jne…. Tietokoneeltakin vaaditaan enemmän, kun editoidaan videota. FullHD H.264-kodekilla on varsin heviä tavaraa.

Investoinnit joutuu tekemään ilman varmaa tietoa siitä, että saako investointejaan takaisin. Eihän tässä mitään uutta sinänsä ole vaan ihan normaalia toimintaa, jossa pyritään saamaan investoinnilleen tuottoa. Käyttääkseni vanhaa sanontaa laajennettuna: teippi on halpaa, valokuvausteippi sika kallista, mutta elokuvateippi on aivan järkyttävän kallista.

On hyvä muistaa, että pelkillä laitteilla ei vielä pitkälle pötkitä, sillä tässäkin sisältö ratkaisee. Toisaalta se sisältö tallennetaan laitteilla, joten ilman niitä ja niiden käytön opettelua ei se sisältökään synny.

Mielenkiintoinen maailma videokuvaus joka tapauksessa on. Kuten alussa totesin uuden opettelu on kiinnostavaa. Siinä joutuu myös hiukan menemään epämukavuus alueelle. Vaikka se ei aina tunnukaan mukavalta, on se todella palkitsevaa kun se muuttuu mukavuusalueeksi. 

Kuten olen aiemminkin blogissani sanonut video on laajeneva trendi. Sähköiset lehdet ja kirjat ovat tulossa ja niissä liikkuvakuva on omiaan. Samoin erilaiset viraalivideot ja vastaavat lisääntyvät. Joku nuo joka tapauksessa kuvaa ja miksei valokuvaajat voisi ottaa siitä oman osansa? Toinen mielenkiintoinen videokuvaamisen taidon hyödyntäminen on striimaus eli suorien lähetysten kuvaaminen suoraan verkkoon esim. Qik-, Bambuser tai Ustream -palveluiden kautta. Siinä touhussa onkin sitten vielä lisää muuttujia, kuten tietotekniikka astuu isompaan rooliin.

Videoitani löytyy www.peterforsgard.com/videot.htm. Blogin vasemmasta palkista löytyy linkit Vimeoon, You Tubeen ja Twitvidiin. Käytän niitä kaikkia, mutta jokaista hiukan eri tarkoituksiin. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: videokuvaus

Visuaalisen alan koulutuksesta....

Perjantai 13.8.2010 klo 12:00 - Peter Forsgård

Olen ollut koulutuksen kannattaja eli valokuvaajaksi haluaville olen aina neuvonut hankkiutumaan johonkin valokuvausalan oppilaitokseen. Perustaitojen oppiminen on äärimmäisen tärkeää ja kouluissa ne opetetaan. Koulussa saatavien kontaktien hyöty on myös iso. Opetuksen yhteydessä pääsee myös tutustumaan välineisiin ilman, että niitä tarvitsee kaikkia itse hommata. Useimmat koulut myös lainaavat niitä opiskelijoilleen, joten niiden hyödyntäminen on itsestään kiinni.

Viime aikoina olen kuitenkin hiukan muuttanut ajatustani koulutuksen merkityksestä. Eri koulujen taso vaihtelee ja kaikki oppilaitokset eivät pysty antamaan niitä valmiuksia joita tarvitaan. Visuaalisen alan kouluja on aika paljon ympäri Suomen. Uskallan väittää, ettei kaikkiin kouluihin riitä päteviä opettajia. Uusi opetussuunnitelmakaan ei ole kaikilta osin aivan kohdallaan. Täysin lopullista versiota en ole nähnyt, mutta se suhteellisen loppuvaiheessa oleva suunnitelma antoi vahvan viitteen.

Ääritapauksissa valokuvakoulutuksen läpikäyneiden nuorten valokuvaajien kuvista näkee mistä koulusta ovat valmistuneet. Opettajat muokkaavat oppilaita näköisikseen, niin visuaalisesti kuin ajatuksellisestikin. Inhimillistä toki ja ymmärrettävää, onhan opettajilla tietty käsitys siitä, mitä valokuvan tulee olla. Opetus on luonnollisesti sen mukaan. Pahimmassa tapauksessa oppilaat työnnetään samaan muottiin ja vain yhdenlainen tapa on oikea. Lopputuloksena on toinen toistaan samanlaisia valokuvaajia, jotka kaikki ottavat samanlaisia kuvia samoista aiheista.

Parhaassa tapauksessa taas opettajien näkemys hioo oppilaan omaa näkemystä. Varsinaista saamaan putkeen tunkemista ei tapahdu, vaan opettaja tukee oppilastaan hiomaan sitä omaa juttuaan.

Miten toimisi itseoppiminen? Tuskin täysin onnistuu, koska palautteen saaminen on yksi tärkeimmistä tavoista oppia. Luonnollisesti verkkomaailma on muuttanut tätä palautteen saamista radikaalisti. Verkkoyhteisöt, foorumit ja sosiaalinen media antaa loputtoman mahdollisuuden saada palautetta töilleen. On vain opittava suodattamaan olennainen turhasta. Ei luonnollisestikaan mikään aivan yksinkertainen asia, mutta ei suinkaan mahdotontakaan. Toinen mahdollisuus on osallistua työpajoihin ja löytää sieltä itselleen kontakteja muista osallistujista ja työpajan vetäjästä. Itseoppiminen ei siis onnistu ilman palautteen antajia. 

Tämä itseoppimiseen liittyvä pohdiskelun ja samalla tämän bloggauksen innoituksena oli tämä Philip Bloomin blogaus. Aiheena siinä oli videokuvauksen tulevaisuus järkkäreillä. Bloggauksen varsinainen aihe siinä ei sinänsä ole se juttu, vaan tämä kappale bloggauksen alkupuolella: 

"With the release of cameras like the T2i/ 550D it has opened up the market to everyone pretty much. So much so that I say to kids who email me asking about film school “have you considered getting together with a couple of mates, buying a T2i and a lens or two and shooting a movie every weekend?”. Best way to learn in my opinion. In my day film school was something I wanted to do (but didn’t in the end as I got a job as a runner at Sky) because I could not get my hands on gear. Too expensive. That has now changed…yes lenses, monitors etc cost money if you want the best. But you can EASILY shoot a movie with a T2i, an old Nikon 35mm F1.4 lens, a tripod and a cheap sound recorder with a shotgun. That’s around $1000 give or take…"

Bloomin mielestä paras tapa oppia on kerätä kaveriporukka ja kuvata leffa joka viikonloppu. Laitteiden hinta ei tuota juurikaan estä. Tuhannen euron vehkeillä saa tehtyä hyvälaatuista leffaa. Toki siihen vaaditaan muutakin kuin vain laitteet. Pitää olla jotain sanottavaa. 

Laitteiden halventuminen on demokratisoinut leffan tekoa, aivan kuten digitaalinen valokuvaus valokuvausta. Ennen siihen pystyi vain, jos oli mahdollisuus hankkia kalliit laitteet. Nykyään mahdollisuus on huomattavasti useammalla, koska laitteiden hinnat ovat dramaattisesti pudonneet. Jakelukanavatkin ovat demokratisoituneet. Kuka tahansa voi laittaa leffansa YouTubeen tai Vimeoon ja saada sille miljoonayleisön. Ennen tuollaiset katsojamäärät oli harvojen ja valittujen yksinoikeus. Toki jotkut näkevät demokratisoitumisen pahana peikkona, kun omat privilegiot murenevat ja visuaalisen ammattien raja-aidat kaatuvat.

Palatakseni hiukan sivuraiteilta menneeseen asiaan. Kyllä koulujen käynti edelleen on kannatavaa ja suotavaa, mutta nykyään voi miettiä muitakin vaihtoehtoja. Edelleen liian usein kysytään mikä on koulutuksesi, sen sijaan että kysytään, mitä olet tehnyt....

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

4 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, koulutus, videokuvaus

3D

Keskiviikko 11.8.2010 klo 15:00 - Peter Forsgård

3D on kovinta hottia elokuvamaailmassa. 3D ei tässä tarkoita minkään kameramerkin uutta mallia, vaan kolmiulotteisia elokuvia. Lämmin kesä on ajanut minut useaan otteeseen ilmastoituihin elokuvateattereihin katsomaan uusimpia elokuvia. Joukkoon on myös mahtunut muutamia 3D-elokuvia. Osassa elokuvista 3D ei juurikaan tuonut mitään lisäarvoa, vaan oli lähinnä efektinä, koska se on mahdollista. 

Miten 3D tulee leviämään kuluttajalaitteisiin jää nähtäväksi. Panasonic on ainakin ollut aktiivinen ja tuonut markkinoille 3D-videokameran. Kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta kuluttajatuotteesta, koska hinta on 20.000 dollarin luokkaa.

3D voi olla still-kuvissakin mahdollista, kun lehdet alkavat ilmestyä pääasiassa sähköisenä. Tablet laitteeseen 3D voisi jossain tilanteissa olla varsin kiinnostava.

Kolmiulotteisuus ei sinänsä ole uutta. Stereokuvausta on harrastettu jo vuosikymmeniä. Osa lukijoista varmaan muistaa View-Masterit. Holgalta löytyy myös 3D-kamera. Kyseessä on 3D-neulareikäkamera eli neulanreikäkuvausta 3D:nä.

Lisää aiheesta voi lukea PokeScope-sivustolta.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Panasonic, stereokuvaus, Holga, 3D

Valosta ja valaisusta hiukan (taas...)

Torstai 17.6.2010 klo 9:29 - Peter Forsgård

Minua hämmästyttää kuinka usein tulee erikoisia katseita, kun puhun jonkun valokuvausta harrastavan kanssa valaisusta. Yllättävän moni ei oivalla, että valaisulla ja valolla voidaan luoda kuvaan haluttu tunnelma. Ensimmäinen askel on ymmärtää valo ja sen merkitys. Toinen askel onkin sitten jo hankalampi, pitäisi osata valaista halutulla tavalla ja tilanteeseen sopivasti. Se vaatii paljon opettelua ja valaisuun liittyvää kalustoa, valoja, heijastimia ym.

Zacuton sivuilla on mielenkiintoinen videopätkä valaisuun liittyvästä keskustelusta. Kyse on liikkuvankuvan tekemisestä, mutta keskustelu sisältää paljon ajattelemisen aihetta myös valokuvaajille. "Edulliset" videota kuvaavat järkkärit ovat mahdollistaneet laadukkaiden videoiden tekemisen huomattavasti laajemmalle porukalle. Nyt tässä kohdassa laatu on lähinnä tekninen. Keskustelussa tuodaan esiin se tosiasia, että hyvä leffa on kuitenkin jotain muuta kuin kameratekniikkaa. Käsikirjoitus, ilmaisu, näyttelijät, valaisu ym... ovat loppujen lopuksi ne ratkaisevat tekijät. Laatu on siis huomattavasti enemmän kuin se tekninen osuus. 

Samalla tavalla valokuvauksessakin tarvitaan muuta kuin vain se hieno kamera. 

Hienoa minusta tuossakin keskustelussa on noiden filmintekijöiden asenne. Järkkärivideot nähdään myös mahdollisuutena, eikä pelkästään uhkana. Indie-elokuvan nousua myös ennustetaan. He näkevät lisääntyvän videokuvaamisen rikastuttavan koko elokuva-alaa.

Takaisin aiheeseen eli valaisuun. Tutkikaa valokuvia myös valaisun osalta, mitä on tehty ja miksi. Valaisuun kuuluu toki myös valon näkeminen ja kuvaaminen ilmaisun kannalta oikeassa valossa. Parhaissa valokuvissa on ilmaisua, sanomaa, kertomusta ym., mutta niissä on usein myös kaikkia noita tukeva valo. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, linkki, valaisu

Samaan aikaan muualla. (osa jotain/jotain)

Perjantai 7.5.2010 klo 13:00 - Peter Forsgård

Blake Andrewsin blogissa on hauska "kilpailu". Hän on tehnyt tenniskilpailuista tutun kaavion ja laittanut siihen 64 katukuvaajaa joiden "paremmuutta" on tarkoitus verrata seuraavan kuuden viikon aikana. Andrews on valinnut katukuvaajat ja antanut heille sijoitukset. B-blogissa voi käydä äänestämässä omia suosikkeja jatkoon. Ensimmäinen kierros päättyy 9.5. eli ensi sunnuntaina. Maanantaina alkaa sitten toinen kierros.

Jos varsinainen kisa ei sinänsä kiinnosta niin joka tapauksessa noiden 64 katukuvaajan joukosta löytyy varmasti paljon uusia nimiä, joihin aiemmin ei ole törmännyt. Kannattaa kurkata ja googelttaa nimiä.

Itse ainakin löysin tuolta muutaman mielenkiintoisen itselleni uuden nimen:

Tony Ray Jones,  Tod Papageorge, Leonard Freed (Magnum-kuvaaja). 

 

Videopuolella pöhinä jatkuu. Viime viikonloppuna oli Seattlessa webinaari, jossa live-lähetyksessä Vincent Laforet ja Chase Jarvis pitävät luentoja HDDSLR videokuvauksesta. Luennot olivat ilmaisia live-lähetyksiä ja nyt koko setti on myös ostettavissa. varsin tuhti paketti videokuvaamisesta järkkäreillä.

Videokuvaus "kilpailu" Story Beyond the Still on edennyt kolmanteen vaiheeseen. Vimeosta on nähtävissä kolme ensimmäistä osaa. Bloggasin tuosta "kilpailusta" tammikuun 9s. Sieltä löytyy suomeksi jotain tietoa tuosta jutusta.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, linkki, Jones Tony Ray, Papageorge Tod, Freed Leonard, Laforet Vincent, Jarvis Chase, videokuvaus, katukuvaus, Andrews Blake

Time lapse videolla leikkimistä

Sunnuntai 18.4.2010 klo 16:50 - Peter Forsgård

Leikin eilen hiukan kameran kanssa ja annoin sen kuvata vesipisaroita työhuoneen ikkunassa 4 tuntia. Ai että miksikö, no ihan huvikseni.

 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, timelapse

Digital Media Event

Torstai 15.4.2010 klo 21:34 - Peter Forsgård

Las Vegasissa on parhaillaan NAB -messut eli digitaalisen videokuvan ja ääni alan tapahtuma.

Luonnollisesti järkkärivideoon liittyviä tuotejulkaisuja on tehty. Ohessa muutama linkki pariin mielenkiintoiseen messuilta tehtyyn videoon.

Rick McCallumin (Lucasfilm) haastattelu 

GoPro HD

LED valaisin, jatkuvaa valoa ja salamavaloa samasta laitteesta.

kauko-ohjattava Follow Focus on varsin uskomaton laite. Ohjaus mahdollista esim. iPhonella.

Melkoinen pöhinä käy järkkärivideon ympärillä. Elokuvamaailmassa on käynnissä varsin iso vallankumous laitteiden osalta. Aivan uudenlainen ilmaisu on mahdollista uusien laitteiden avulla. Ainakin pöhinän perusteella Lucas-filmi on (taas) etunenässä ottamassa uutta tekniikkaa käyttöönsä. Mielenkiintoista nähdä nouseeko uusia tekijöitä uuden tekniikan myötä ja miten muut suuret elokuvatalot pärjäävät?

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, NAB

Tekniikan suhde sisältöön tai sisällön suhde tekniikkaan, ihan kuinka vaan.

Sunnuntai 4.4.2010 klo 10:16 - Peter Forsgård

Aina kun kaksi valokuvaajaa kohtaa ja valokuvauksesta puhutaan, keskustelu sivuaa myös tekniikkaa. Kameraharrastajien kohdatessa keskustelu sivuaa valokuvausta.

Tekniikka on osa valokuvausta. Ilmaisu ja kerronta syntyy myös teknisten valintojen kautta. Teknisillä valinnoilla tarkoitan materiaalivalintaa, syväterävyyden valintaa, valaisua tai valon näkemistä ym.. Ilmaisuun toki kuuluu myös se perusidea ja sanoma, joka halutaan välittää katsojalle.

Valokuvaajien kanssa keskustellessa tai heitä esim. yleisöluennoilla kunnnellessa vääjäämättä tulee mieleen myös ne tekniset valinnat, jotka kuvaaja on tehnyt kuvatessaan. Joskus myös kaluston osalta. Yleisöluennoilla lähes poikkeuksetta kysytään myös kalustosta. Vaikka tuo kysymys saattaa kuulostaa kameraharrastaja kiinnostukseksi välineestä, on siinä kuitenkin pointtia tai no siis se pointti syntyy vastauksesta.  

Muutama viikko sitten Magnum kuvaaja Steve McCurryltä kysyttiin yleisöluennolla mitä kalustoa hän käyttää. Vastaus kertoi paljon hänen tavastaan kuvata. Hän käyttää yhtä digirunkoa ja 28-70mm zoomia. Se sopii hänen ilmaisuunsa hyvin: helppo liikkua, ei herätä liikaa huomiota, pääsee lähelle ja sisään tilanteisiin ym. Hän myös totesi, että ne kuvat, joita yhdistelmällä ei saa, jää ottamatta. Tuon kaluston lisäksi hänellä on toki varaoptiikka, 50mm laukun pohjalla.

Erik Lindahlilla taas Tri-X 400 valinta filmimateriaaliksi tarjosi mahdollisuuden kuvata niissä olosuhteissa, joissa hän kuvasi. Kodakin Tri-X 400 oli varsin hyvä filmi, kun tarvittiin prässäysominaisuuksia. Prässäämistä on, kun valottaa esim. ISO400 vaikka ISO1600 mukaan ja ottaa tuo herkkyyden muutos huomioon filmin kehityksessä.

Toki täytyy muistaa, että pelkät tekniset valinnat ei vielä tee valokuvaa. Pitää olla visio tai sanoma päässä, jonka haluaa ilmaista. Parempi tietysti niin päin, että on ajatus siitä mitä haluaa ilmaista ja sen mukaan valitsee tekniikan eikä toisin päin.

Ajatus tästä bloggauksesta heräsi, kun luin EOSHD.com saitin artikkelin elokuvailmaisun ja tekniikan yhteydestä. Ihan samoista asioista on kyse kuin valokuvassakin.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

1 kommentti . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, tekniikka, ilmaisu, McCurry Steve, Lindahl Erik, Kodak

5D MKII:sen firmware päivityksestä vielä ja Movie plugin E1 FCP:lle

Maanantai 22.3.2010 klo 10:23 - Peter Forsgård

Viime viikolla tullut Canon 5D MKII.sen firmwaressa 2.0.3. oli bugi. Se liittyi videoasetusten tallentamiseen C1-C3 paikkaan. Ongelmia oli äänen tallentamisessa.

Canon on korjannut bugin ja 2.0.4. versio on ollut ladattavissa muutaman päivän.

Linkki uuteen firmikseen

 

Canon on julkistanut pluginin Final Cut Studio -ohjelmaan. E1 -pluginilla voi siirtää ja konvertoida videotiedostot suoraan kortilta käsiteltävämpään muotoon. Kameran tuottama h.264 -kodekilla pakattu .mov ei ole kovin taipuisa jatkokäsittelyyn. Parempi muoto on esim. jokin Applen ProRes -kodekeista. En ole itse vielä ehtinyt kokeilla E1:stä. Planet5D -saitilla olleen tutoriaalivideon kautta katsoin sen käyttöä. Palaan tarkemmin tähänkin asiaan kunhan saan pluginin testattua. Tähän asti olen käyttänyt konvertointiin ilmaista MPEG Streamclip -ohjelmaa. Se on toiminut työnkulussani varsin hyvin. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Canon 5D Mark II, Canon, FCP, videokuvaus

Timelapse, pari linkkiä

Maanantai 1.2.2010 klo 9:32 - Peter Forsgård

Viikon aluksi muutama linkki hienoihin timelapsevideoihin.

Sky (Philip Bloom) Bloomin blogissa taustatietoja videosta.

Vancouver City (InnerLifeProject) via [EV+/-]

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, timelapse, Bloom Philip, linkki

Virtual Backlit demo

Torstai 28.1.2010 klo 12:00 - Peter Forsgård

Stargate studiolla on mielenkiintoinen video greenscreenin käytöstä elokuvan teossa. Virtual Backlit demo on katsomisen arvoinen.

Valokuvauksessa greenscreen toimii myös varsin hyvin. Toki suuremmat resoluutiot pistävät kuvankäsittelyn kovemmalle. Turhan usein näkee mallin vaatteissa tai hiuksissa pientä vihreää kajoa. Hyvin tehtynä efekti toimii. Taustoina voidaan käyttää klähes mitä tahansa vain mielikuvitus on rajana. Mainoskuvauksessa tuo tekniikka on varsin yleisesti käytössä. Yhtä hyvin tuota voisi hyödyntää myös muotokuvauksessa. Tosin studiossa kuvaukseen s aa paremman tunnelman, kun taustana on "oikea" studiotausta. Kylmä vihreä ei välttämättä saa malleja, usein amatöörejä, eläytymään tilanteeseen kovin hyvin. Studion tunnelma kärsii.

Mika Sirénin kuvat ovat yksi esimerkki hyvin toteutetusta greenscreen menetelmästä.  

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Vimeo, greenscreen, Siren Mika

Still Moving Pictures by Nikon

Lauantai 23.1.2010 klo 21:24 - Peter Forsgård

Nikon Professional Service järjesti mielenkiintoisen luennon tänään Helsingissä. En tiedä miksi saan kutsuja NPS:n tilaisuuksiin. Otetaan kutsu vastaan, kun kerran mielenkiintoisia tapahtumia aika ajoin järjestävät.

Tilaisuuden aloitti norjalainen Applen video ja broadcast puolen kehitysjohtaja Erling Teig. Hän kävi läpi Final Cut Pro 7:lla leikkaamista. Aluksi hän kartoitti mitä kukin tekee. Paikalla oli paljon valokuvaajia, niin mainos- kuin lehtikuvaajiakin. Kysyessään kuka kuvaa videota yhdenkään lehtikuvaajan käsi ei noussut. Teig oli hiukan ihmeissään ja kehoitti aloittamaan viimeistään maanantaina. Jaksan jankuttaa ja ihmetellä miksei suomalaisia lehtikuvaajia video kiinnosta. Joiltakin ole siitä kysellyt ja saanut lähinnä "olet sä hölmö" -ilmeitä. Toiset taas ottavat nokkiinsa tyyliin, "pitäskö mun vielä totakin tehdä". No ei pidä, mutta joku sen tekee kuitenkin ja korjaa ne fyffet mitä siitä voi saada. Puhumattakaan mahdollisuuksista ilmaista ja saada tärkeitä asioita esille. 

Pienen kahvitauon jälkeen aloitti Bill Frakes. Hän on Sports Illustratedin kuvaajia. Tehnyt sitä jo 30 vuotta. Nykyään hän kuvaa keikoilta sekä videota, että stilliä. Vaikka SI on vienyt hänet 125 eri maahan ovat nämä viime ajat olleet kuitenkin hänen uransa mielenkiintoisimpia. Video on se mielenkiintoinen asia. Ilmaisu ja mahdollisuus vaikuttaa on parantunut.

Frakes kertoi käyttävänsä pääasiassa käsitarkennusta. Ylläpitääkseen taitoa hän harjoittelee sitä joka päivä vähintään 20 minuuttia. Hän ottaa kameran ja laittaa objektiivin täydelle aukolle ja kuvaa liikkuvia kohteita. Vaikka hänellä on takanaan 30 vuotta ammattikuvausta, silti perusharjoittelu on edelleen ohjelmassa.

Valitettavasti tilaisuuden alkuperäinen aikataulu muuttui ja en ehtinyt jäädä kovinkaan pitkäksi aikaa kuuntelemaan Frakesiä. Frakesin ja hänen assarinsa Laura Healdin töitä on myös strawhatvisuals.com -saitilla.

Sulanto-blogissa on mielenkiintoisia kirjoituksia Frakesin eilisestä Turun kuvauskeikasta.

Sports Illustrated -lehden kuvaaja kylässäBehind the scenes

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

2 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Nikon, Frakes Bill, Heald Laura

The Story Beyond the Still

Lauantai 9.1.2010 klo 9:37 - Peter Forsgård

The Story Beyond the Still on mielenkiintoinen videokuvaus -kilpailu. Yksinkertaisesti sanottuna projektissa/kilpailussa on tarkoitus tehdä muutaman minuutin filminpätkä jatkaen tarinaa siitä mihin edellinen kuvaaja jäi. Jokainen filmi alkaa ja loppuu stillkuvaan. Tämä videofilmissä oleva viimeinen stillkuva on siis se kuva, josta seuraava lähtee liikkeelle. Kilpailsuta on myös lisätietoa Laforetin blogissa. Kilpailun yhteistyökumppaneina on Canon ja Vimeo. Ihan kaikkia sääntöjä ei vielä ole julkistetu, mutta kilpailu alkaa 15.1.2010. Ymmärtääkseni kuka tahansa voi osallistua ja raati sitten valitsee parhaan filmin. Seuraava sitten jatkaa siitä jne. Kilpailu kestää 8 kuukautta. Tuomaristossa näyttää olevan aika kovia nimiä filmimaailmasta. Tämä on monelle videokuvaajalle hieno mahdollisuus.

Ensimmäisen pätkän on kuvannut Vincent Laforet. Filmi The Cabbie on katseltavissa Vimeossa. 

Mielenkiintoinen projekti, jossa hyödynnetään verkon yhteisöllisyyttä.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Canon, Vimeo, Laforet Vincent

Kerronnasta on kyse....

Maanantai 14.12.2009 klo 9:28 - Peter Forsgård

Patrick Murphy-Racey julkaisi Vimeossa videon amerikkaisesta jalkapallo-ottelusta. Canon Filmmakers -blogissa on video tuon kyseisen videon tekemisestä.

How it was shot -video käy läpi prosessin video tekemisestä. Erityisesti yksi ajatus videolla kiinnitti huomioni: It is about storytelling eli vapaasti suomennettuna kyse on kerronnasta.

Edelleen ihmettelen videoiden käytön vähäisyyttä suomalaisessa verkkomediassa. Kyse on kerronnasta eli viestin viemisestä perille. Journalismin alkuaikoina teksti oli väline, jolla saatiin viestiä eteenpäin. Tekniikan kehittyessä eli kameroiden pienentyessä kuvajournalimisi mahdollistui siinä mielessä, jo ssa sen nykyään tunnemme. Verkon syntyminen mullisti taas ja digijärkkärien videokuvausmahdollisuudet muuttavat taas tilannetta. Videokuvasta tulee entistä tärkeämpi. Tavallaan kehitys on alkanut jo TV:n aikakaudella, mutta verkkojulkaisut ovat edelleen vieneet sitä eteenpäin.

Onko tämä huono vai hyvä asia? En osaa oikeastaan ajatella asiaa kaksijakoisesti. Tärkeintähän on saada se kulloinkin kyseessä oleva asia viestitettyä eteenpäin. Eikös järkevintä ole silloin käyttää sellaista välinettä ja tapaa, jolla asia saadaan ihmisten tietoisuuteen? Minusta tässä ei ole mitään ihmeellistä ja tuntuu tavallaan hassulta kirjoittaa asiasta. Minulle vain on tullut tässä viime aikoina vastaan tilanteita, jossa tätä on kyseenalaistettu. Kuvajournalistin pitäisi pysyä pelkästään valokuvaajana ym., väitetään. Olen samaa mieltä, mutta en kohdasta pelkästään. Videokuvaus luo uusia vaikuttamisen mahdollisuuksia stillkuvan rinnalle. Niiden yhdistäminen eri keinoin luo taas lisää mahdollisuuksia. Onneksi on niitkin kuvajournalisteja, jotka kokeilevat videota. En silti tarkoita etteikö valokuva myös toimisi. Luonnolllisesti se toimii ja varmasti saa oman uuden renessanssin, kun videokuvaus yleistyy ja valokuva on se erilainen tapa ilmaista.

Kaikki ei tietenkään ole kuvaajien vastuulla, vaan vaaditaan myös lehtitaloilta hereillä oloa ja kokeilun halua uusille tavoille viedä asiaa eteenpäin.

Kyseessä on muna vai kana -tilanne, kumpi ole ensin? Video- ja hybridireppareille ei ole kysyntää, koska ei taida oikein olla tarjontaakaan. Toisaalta tarjontaa ei synny, koska ei ole sitä kysyntää. Tarjonnan kautta kysyntäkin voi noista. Hyvä tasoisille videoreppareille on Suomessa aika neitseellinen maaperä. Mikä mahdollisuus jollekin taitavalle kuvajournalistille! 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, kuvajournalismi, videokuvaus, Canon Filmmakers -blogi, Murphy-Racey Patrick

Mielenkiintoinen bloggaus ala Philip Bloom

Lauantai 12.12.2009 klo 10:51 - Peter Forsgård

Elokuvaaja Philip Bloom on käynyt testaamassa yhdessä Lucas-filmin kanssa miltä järkkärivideo näyttää isolla screenillä.

Bloom bloggasi aiheesta blogissaan. Siellä on myös nähtävänä Skywalker Ranchilla tehty video. Se löytyy ihan bloggauksen lopusta, joten kannattaa scollata. Video löytyy myös Vimeosta.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Bloom Philip

Liikkuvasta kuvasta osa 1

Lauantai 12.12.2009 klo 9:37 - Peter Forsgård

Uusimpien digijärkkärien videokuvaus mahdollisuus on tuonut uusia ulottuvuuksia valokuvaajille. Edellyttäen, että sitä mahdollisuutta haluaa hyödyntää. Toisille se voi rasite ihan niin kuin osalle lasi on puolityhjä sen sijaan, että se olisi puoli täysi. Onhan siinä opeteltavaa, mutta toisaalta se kannattaa. Tulevaisuudessa aivan varmasti sen merkitys kasvaa entisestään. Sitä paitsi uuden opettelu on hauskaa.

Itse olen kuvannut videota välillä ahkerammin ja välillä vähemmän. Ensimmäiset videot kuvasin joskus 90-luvun alkupuolella VHS-kameralla. Kasetti oli erillisessä nauhurissa olalla. Silti kamera oli aika iso. Jossain vaih eessa han kin DV-kameran, jolla aika paljon tuli kuvattua lapsia. Ne nauhat ovat korvaamattomia ja ne o mysö digitoitu. Se kuvaaminen oikeastaan jäi, kun lapset kasvoivat. Joitain kaupallisiakin kuvauksia tein, mutta ne olivat lähinnä haastatteluvideoita.

Nyt taas on uusi innostus videokuvaamiseen. Kuvaaminen sinänsä ei tunnu kauhean uudelta, mutta työnkulun selvittäminen ja kehittäminen on uutta ja tärkeää. Kuvaustekniikka on järkkärillä hieman erilainen. Käytännössä tarkennus tehdään käsin. Siihen tottuminen ei mitenkään iso asia ole ollut, koska käsitarkennuksella selvisin aikoinaan lähes 15 vuotta kuvaajauralla. Toki se vie oman aikansa.

Järkkien fyysinen käyttöliittymä ei ole paras mahdollinen videokuvaukseen. Muutamalla pikku lisä-härpäkkeellä se helpottuu huomattavasti. Luupin näköinen tähtäin LCD-näytön eteen helpottaa kuvaamista merkittävästi. Itselläni on käytössä HoodLoupe eli halpisversio Zacuton Z-finderista laitteesta. Hoodman on toiminut varsin hyvin tässä tarkoituksessa. Mitään varsinaista rigiä en ole käyttänyt, mutta sellainen on harkinassa kunhan saan niihin paremmin tutustuttua. HoodLoop auttaa tukemaan kameraa jo varsin hyvin käsivaralta kuvatessa. Kun okulaarin painaa silmää vasten, on tuki yllätävän hyvä.

Enemmän hyötyä varmaan olisi follow-focus härpäkkeestä. Tarkentaessa tulee ongelmaa, koska sitä on hiukan hankala saada liukumaan tasaisesti ja siinä FF helpottaa. Samoin zoomaaminen tuottaa paikotellen hiukan nykyvää kuvaa.

Itse kuvaaminen kulkee ihan hyvin, kunhan on tehnyt hyvät suunnitelmat miten ja mitä kuvaa. Tuossakaan sinänsä ei ole hirveästi uutta, koska samat asiat pitää käydä läpi tapahtumakuvauksessa joka tapauksessa. Totta kai liikkuva kuva tuo lisää parametrejä, mutta perusasia on sama eli suunnitelma. Parisen viikkoa sitten kuvasin kollegan kanssa erään yhtyeen keikkaa. Homma tehtiin neljällä kameralla, joista yksi, perinteinen videokamera, oli jalustalla ja sen kuvakulma oli koko ajan sama. Kolme muuta olivat järkkäreitä ja niillä kuvattiin käsivaralta. Käytössä oli polttovälejä kalansilmästä 200mm croppikennolla höystettynä eli vastaten noin 320mm. Äänen tallensi siihen erikoistunut henkilö eli kunnon keikkanauhoitus oli mukana. Se oli bändin järkkäämä ja he käyttävät sitä tallenteena keikasta muihinkin tarkoituksiin. Kunhan saamme äänitallenteen käyttöön, videonkin saa lopulliseen kuosiin. Siitä lisää sitten kun se on valmis.

Seuraavassa osassa käyn läpi hiukan työnkulkua ja ohjelmistoja siitä hetkestä eteenpäin, kun video on purkissa.

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Liikkuvasta kuvasta, Zacuto, HoodLoupe

Videokuvaamisesta ja elokuvasta hiukan siinä sivussa.

Maanantai 7.12.2009 klo 9:45 - Peter Forsgård

Kiinnostukseni videokuvauksen on saanut viime aikoina aivan uutta potkua. Kaupallistakin kiinnostusta on jonkin verran ollut. Niistä asioista sitten, kun niistä on enemmän kerrottavaa.

Valokuvauksessa on jo pitkään ollut mahdollisuus teknologian avattua tiet, amatöörikuvaajien saada kuviaan laajasti esille. Kansalaisjournalismi ym. on tähän tuonut oman lisänsä. Tuohon edelliseen lauseeseen voisi myös mahdollisuus-sanan tilalle laittaa ongelma-sanan, ihan riippuen näkökulmasta ja asenteesta.

Samanlaiset mahdollisuudet ovat myös liikkuvan kuvan puolella. Kännyvideot menevät verkkosivuille siinä missä valokuvatkin. Kotimaisen printtimediamme nettisivut ei liikkuvan kuvan mahdollisuuksia hirveästi hyödynnä.

Suomen Kuvalehdessä (49/4.12.2009 s. 16) oli mielenkiintoinen artikkeli suomalaisesta elokuvasta. Kalle Kinnusen artikkeli Menestys kateissa pohtii kotimaisen elokuvan julkista rahoitusta. Kotimaisen elokuvan markkinaosuus on pudonnut vuosituhannen alun lukemiin. Elokuvasäätiön rahoittamat elokuvat ovat olleet ne huonoiten pärjänneet. Kinnusen mukaan esim. hyvin pärjännyt Rööperi-elokuva sai rahoitus pitkin hapain ja vasta kuvausten alettua.

Mielenkiintoista on myös elokuva-alalla ammattilaisten ja amatöörien välisen kuilun kaventuminen. Elokuvasäätiö tukee ainoastaan ammattimaisia tuotantoja. Miten se sitten määritelläänkin? Elokuvasäätiössä ilmeisesti eletään edelleen vanhanaikaisessa maailmassa ainakin tältä osin, vain virallisen koulutuksen saanut voi tehdä ammattimaisesti. Minusta lopputuloksen pitäisi ratkaista, eikä "ammattimaisuus". Monia suomalaisia amatööriprodukteja on päässyt kansainvälisille elokuvafestivaaleille. Ei siellä kysytä onko se ammattimaisesti tehty, tarkoittaen siis koulutetun elokuvantekijän tekemää, vaan sisältö on ratkaissut. 

Star Wreckin tekijöiden tekemä Wreck a Movie-konsepti on osa tätä amatöörien esiin marssia. Tuollainen konsepti on varmasti viralliselle elokuvatuotannolle ja rahoitukselle kauhistus. 

Meillä Suomessa ei vielä, ainakaan näkyvästi, ole järkkärillä tehtävät videot ole kovin suosittuja. Uskoisin senkin ajan koittavan. Se merkitsee lisää amatöörejä lyhyt elokuvien maailmaan. 

 

Bookmark and Share Subscribe Creative Commons License

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: videokuvaus, Elokuvasaatio, Wreck a Movie

Videokuvauksesta järkkärillä

Torstai 1.10.2009 klo 8:58 - Peter Forsgård

Videokuvaus on aina ollut minusta kiinnostavaa. Sitä ei kuitenkaan koskaan ole tullut tehtyä kovinkaan paljon. Still-kuvaus on ollut se pääjuttu.

Toki perhettä olen kuvannut, etenkin kun skidit olivat pieniä. Skidien harrastuksia ja sen kaltaisia videoita. Teknisesti ne eivät ole mitään erikoisia, mutta sisällöltään ne ovat korvaamattomia. Niiden editoinnin kautta olen opetellut videoiden editointia. Se on varsin hidasta ja aikaa vievää puuhaa. Videokamerana on ollut DV-kamera. Niiden kuvanlaatu on varsin riittävä ja hyvä siihen tarkoitukseen, johon niitä olen käyttänyt.

Viime vuosina videokuvaaminen on jäänyt lähes täysin. Nyt kuitenkin digijärkkäreissä on mahdollisuus kuvata myös videota. Aluksi pidin tuota omalta kannalta aika turhana, vaikka se esim. journalistisessa käytössä varsin hyvä ominaisuus onkin. Harmittavan vähän vaan suomalaiset mediat sitä hyödyntävät. Jonkin verran videota käytetään, mutta ei niin näyttävästi kuin sillä olisi mahdollista. Saavat lehdet osittain syyttää itseään omista vaikeuksistaan, koska eivät minusta aina ole ihan hereillä tekniikan kehityksestä ja sen laajasta hyödyntämisestä.

Samoin toki lehtikuvaajatkin voisivat olla aktiivisempia sen suhteen. Olen kuullut selitykseksi, ettei kannatta kun kukaan ei siitä maksa. Totta toisaalta, mutta jos tarjontaakaan ei ole, onko kysyntääkään. Miksei esim. free-kuvaajat  tee keikoillaan myös videoita ja julkaise niitä omissa blogeissaan. Julkaisualustoja videolle on tarjolla useita. Mielenkiintoinen tähän liittyvä blogi on DSLR News Shooter. Vaikka kyseessä onkin liikkuvan kuvan uutiskuvaaja, löytyy sieltä mielenkiintoisia asioita myös videokuvausta tekeville valokuvaajille. Toinen hyödyllinen aiheesta kertova blogi on planet5D. Se on ehkä jonkin verran lähempänä valokuvaajaa kuin tuo toinen mainitsemani blogi.

Kuten totesin pidin omalta kannalta videota aika turhana, mutta viime aikoina se on ruvennut kiinnostamaan. Mahdollisuudet tehdä mielenkiintoista videota ovat suuret. Kuvanlaadullisesti esim. omalla Canonillani voin tehdä huikeaa jälkeä, fullHD-tasoisena. Toki täyty muistaa, että sisältö on kuitenkin se tärkein. Tekniikka vain antaa sen mahdollisuuden kuvata videota uudella tavalla. Syväterävyyden hallinta ei käytännössä ollut mahdollista muuta kuin isoilla tuotantokameroilla, nyt on. Myöskään laaja erilaisten objektiivien käyttö ei ollut mahdollista. Korkeiden ISO-arvojen käyttö myös antaa varsin upeat mahdollisuudet kuvata pimeässä ja yöllä.

Yksi kiinnostava sovellus on hybridi, vai olisko multimedia parempi sana, jossa yhdistetään still-kuvaa ja liikkuvaa kuvaa. Kuitenkin niin, että still-kuva on pääosassa. Olen ajatellut tuollaista kokeilla ja katsoa miten sen saan toimimaan. Voi olla, että julkaisemiseen asti, mutta katostaan nyt ensin miten homma onnistuu ja onko materiaali yleensä julkaisukelpoista.

Bookmark and Share Subscribe

4 kommenttia . Avainsanat: valokuvaus, videokuvaus, Canon

Valokuvan tulevaisuudesta osa 2

Keskiviikko 25.4.2007 klo 19:20 - Peter Forsgård

Jani Sourander kirjoitti samasta aiheesta blogissaan. Souranderin kommentit ovat lukemisen arvoisia. Sourander on oikeilla jäljillä sanoessaan, "...että tapa dokumentoida vaihtelee laitteen mukaan. Kyseisillä laitteilla on niin erilainen suhde aikaan. Jos etsii hyvää valokuvaa ja ottaakin videokuvaa, saa keskinkertaista videomateriaalia. Jos etsii hyvää videokuvaa ja poimii välistä yhden stilliruudun, saa keskinkertaisen valokuvan. Hyvät jäävät saamatta." Tässä piilee juuri se kyseisen mahdollisen kehityksen ongelma. Toisaalta onko se sittenkään ihan erilaista?

Onko siinä erilaisuudessa tunteessa enemmän oman ajattelun tuomaa tunnetta. Videokuvasta kaapattun stillkuvan ottamisesta puuttuu se magiikka mikä on saadessa "the Valokuvan" yhdellä etusormen koukistuksella. Samaa monet sanoo digikuvauksesta suhteessa filmiin, digistä puuttuu magiikka, kun kuvan näkee heti. Onhan videokuvaaminen aika samanlaista kuin esimerkiksi audioslideshow:n kuvaaminen. Samat kerronnalliset "lainalaisuudet" siinäkin on. Sarjaan ja videoon tarvitaan yleiskuvaa, puolilähikuvaa, lähikuvaa ja mahdollisesti vielä makrokuvaa. Sarjasta voi löytyä heikkojakin kuvia, mutta ne menevät sekaan tukemaan kerrontaa. Sarja ei kuitenkaan ole "hyvä" ilman helmiä ja samaa voidaan sanoa videostakin.

Onhan myöskin monessa elokuvassa aivan upeita stillkuvia. En ihan täysin allekirjoita väitettä että video- ja stillkuvaaminen on niin erilaista etteikö niitä voisi yhdistää. Paljon on kiinni ammattitaidosta ja kuvauksen suunnittelusta ja "ohjauksesta". Toki merkitystä on myös millaista kuvaamista ollaan tekemässä. Helpommin yhdistäminen onnistuu, kun tehdään kuvarepparia, mutta varmasti haastavampaa esimerkiksi haastattelu- tai henkilökuvan ottamisessa. 

Mielenkiintoisesta kehityksestä kuitenkin on kyse ja uskon sen jollain tasolla toteutuvan, ilman että kuvan taso sen kummemmin laskee.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valokuvaus, Sourander Jani, videokuvaus

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »